Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
4.2.2022 klo 13.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2021
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2021
- Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 213 miljoonaa euroa (197 miljoonaa euroa) ja se kasvoi tilikauden aikana 8,0 % (6,2 %). Konsernin korkokate oli 280 miljoonaa euroa (254 miljoonaa euroa). Kasvua oli 10,3 % (5,8 %). Tilikauden kulut olivat 72 miljoonaa euroa (58 miljoonaa euroa). Kulut ilman kertaluonteista erää kasvoivat odotetusti ja olivat 2,6 miljoonaa euroa eli 4,4 % vertailuvuotta suuremmat.
- Liikevoitto oli 240 miljoonaa euroa (194 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 27 miljoonaa euroa (-3 miljoonaa euroa).
- Uudet pankkien vakavaraisuussääntelyä koskevat muutokset (CRR II ja CRD V) tulivat voimaan kesäkuun 2021 lopussa. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 12,8 % (3,9 %). Kuntarahoitus on CRR II -asetuksen mukainen julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution) ja näin ollen voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuistaan kunta- ja valtioriskillä olevat luottosaatavansa. Tämä muutos selittää vähimmäisomavaraisuusasteen nousun.
- Konsernin CET1-vakavaraisuus oli joulukuun 2021 lopussa 95,0 % (104,3 %) eli edelleen erittäin vahva. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat 118,4 % (132,7 %). Vakavaraisuutta laski CRR II -sääntelyn tuomat muutokset erityisesti johdannaisten vastapuoliriskilaskennassa sekä vastuun arvonoikaisuriskissä. CET1-vakavaraisuus oli kuitenkin yli seitsemänkertainen verrattuna kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen pääomapuskurit huomioiden, joka oli 13,4 %.
- Koronapandemia alkoi maaliskuussa 2020, ja se on nyt kestänyt vaihtelevalla intensiteetillä lähes kaksi vuotta. Kokonaisuudessaan arvioituna pandemian vaikutukset Kuntarahoitus-konsernin taloudelliseen asemaan ovat olleet vähäiset. Odotettua paremman Suomen talouskehityksen sekä valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten koronatukien vuoksi kuntasektorin luottokysyntä jäi tilikaudella odotettua pienemmäksi.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus, joka sisältää sekä laina- että leasingrahoituksen, oli joulukuun lopussa 29 214 miljoonaa euroa (28 022 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 4,3 % (13,0 %). Uusi luotonanto oli tammi–joulukuussa 3 275 miljoonaa euroa (4 764 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus supistui 16,9 % (vuotta aiemmin kasvua oli 62,9 %) 1 089 miljoonaan euroon (1 310 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 328 miljoonaa euroa (1 786 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 164 miljoonaa euroa (589 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 47,0 % (88,0 %) edellisvuoteen verrattuna.
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 9 395 miljoonaa euroa (10 966 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 40 712 miljoonaa euroa (38 139 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 36 893 miljoonaa euroa (34 243 miljoonaa euroa).
- Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt erittäin hyvänä. Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 12 222 miljoonaa euroa (10 089 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 334,9 % (264,4 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 123,6 % (116,4 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2022 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,03 euroa osakkeelta, yhteensä 40 235 711,94 euroa. Vuonna 2021 osinkoa maksettiin 20 313 174,96 euroa.
- Näkymät vuodelle 2022: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan konsernin pitkän aikavälin kannattavuustavoitteiden ja sen mahdollistaman edullisemman asiakashinnoittelun johdosta selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän erittäin vahvoina. IFRS-tilinpäätössäännöstön arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.
Konsernin avainluvut
| 31.12.2021 | 31.12.2020 | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 213 | 197 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 240 | 194 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 280 | 254 |
| Uusi luotonanto (milj. euroa)* | 3 275 | 4 764 |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 29 214 | 28 022 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 9 395 | 10 966 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 46 360 | 44 042 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 408 | 1 277 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 756 | 1 624 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 756 | 1 624 |
| CET1-vakavaraisuus, %** | 95,0 | 104,3 |
| Tier 1 -vakavaraisuus, %** | 118,4 | 132,7 |
| Kokonaisvakavaraisuus, %** | 118,4 | 132,7 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %** | 12,8 | 3,9 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 10,7 | 9,4 |
| Kulu-tuotto-suhde* | 0,2 | 0,2 |
| Henkilöstö | 164 | 165 |
*Vaihtoehtoinen tunnusluku.
** Tilikauden 2021 luvut on laskettu CRR II -sääntelyn mukaisesti. Vertailukausia ei ole oikaistu vastaamaan päivitettyä vakavaraisuussääntelyä.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2021
Suomen talous- ja työllisyystilanne olivat vuonna 2021 odotettua paremmalla, jopa yllättävän hyvällä tasolla. Valtio varmisti koronatukien avulla, etteivät koronapandemian negatiiviset talousvaikutukset jää kuntien kannettavaksi.
Kuntasektorin rahoituskysyntä olikin vuonna 2021 ennakoitua alhaisempaa. Yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen kysyntä oli odotetun mukaista ja kasvoi maltillisesti. Markkina-asemamme on vahva, ja olemme edelleen selvästi merkittävin asiakaskunnallemme pitkäaikaisia lainoja tarjoava luottolaitos.
Tilapäisesti parantuneesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta julkisen talouden kestävyysvaje ja rakenteelliset ongelmat eivät ole kadonneet. Odotamme kuntasektorin rahoituksen kysynnän palaavan vuonna 2022 koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Euroopan unionin vakavaraisuussääntelyn muutokset astuivat voimaan kesäkuun lopussa. Uuden sääntelyn mukaan Kuntarahoitus on julkinen kehitysluottolaitos, mikä helpottaa merkittävästi vähimmäisomavaraisuusastettamme koskevan pääomavaateen täyttämistä. Tämän ansiosta pystyimme siirtämään negatiivisten korkojen hyödyn aiempaa laajemmin asiakkaillemme ja teimme lainarahoituksestamme entistäkin edullisempaa. Muutos luottoehtoihin tuli voimaan lokakuussa, ja sen hyödyt alkavat näkyä laina-asiakkaidemme korkokuluissa laajemmin vuonna 2022.
Varainhankinnassamme onnistuimme jälleen erinomaisesti, ja rahoituksen saatavuus kansainvälisillä pääomamarkkinoilla pysyi hyvänä. Tehokkaan varainhankintamme ansiosta varmistimme asiakkaillemme edullisen rahoituksen.
Pitkän suunnitteilla olleen sote-uudistuksen lainsäädäntö valmistui suurelta osin kesäkuussa, mikä käynnisti kunnissa uudistukseen liittyvät käytännön valmistelut. Kuntarahoitukselle uudistus tuo tulevaisuudessa asiakkaaksi myös hyvinvointialueet.
Asiakkaamme ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vihreän siirtymän edistämisessä. Tuemme asiakkaitamme siirtymässä tarjoamalla vihreää rahoitusta sekä jakamalla asiantuntemustamme. Vihreän rahoituksemme kysyntä jatkoi vuonna 2021 kasvuaan. Vuonna 2020 lanseeraamamme yhteiskunnallinen rahoitus vakiinnutti asemansa asiakkaidemme keskuudessa.
Uudella organisaatiolla käynnistynyttä vuottamme leimasi uusiutuminen sekä uusien toimintamallien juurruttaminen. Haluan kiittää asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä sekä henkilöstöämme hienosta työstä ja jaksamisesta tänä ulkoisen ja sisäisen myllerryksen vuonna.
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos | 1–12/2021 | 1–12/2020 | Muutos, % |
| Miljoonaa euroa | |||
| Korkokate | 280 | 254 | 10,3 |
| Muut tuotot | 4 | 2 | 85,4 |
| Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 285 | 257 | 11,0 |
| Palkkiokulut | -5 | -5 | -0,2 |
| Henkilöstökulut | -18 | -18 | -0,3 |
| Muihin hallintokuluihin liittyvät erät | -17 | -15 | 11,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -16 | -6 | >100 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -16 | -15 | 6,6 |
| Kulut yhteensä | -72 | -58 | 22,4 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | 0 | -1 | -87,8 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 213 | 197 | 8,0 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | 27 | -3 | <-100 |
| Liikevoitto | 240 | 194 | 23,5 |
| Tilikauden tulos | 192 | 155 | 23,4 |
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2021 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 8,0 % (6,2 %) edellisvuodesta ja oli 213 miljoonaa euroa (197 miljoonaa euroa). Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoivat 285 miljoonaan euroon (257 miljoonaa euroa) eli edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 11,0 % (4,3 %). Kulut olivat 72 miljoonaa euroa (58 miljoonaa euroa), eli 22,4 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kuluja kasvatti kertaluonteinen, keskeneräisestä tietojärjestelmähankkeesta kirjattu 10,5 miljoonan euron arvonalentuminen. Kulut ilman kertaluonteista erää kasvoivat odotetusti ja olivat 4,4 % suuremmat kuin vuotta aiemmin (-3,0 %). Koronapandemialla ei ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia perusliiketoiminnan tulokseen ja kannattavuuteen tilikaudella tai vertailuvuonna.
Korkokate oli 280 miljoonaa euroa (254 miljoonaa euroa), ja se parani edellisvuodesta 10,3 % (5,8 %). Korkokatteen kasvuun on vaikuttanut liiketoiminnan volyymien kasvu sekä matala markkinakorkotaso. Lokakuussa 2021 konserni muutti ei-kiinteäkorkoisten pitkäaikaisten asiakasluottojensa ehtoja siten, että asiakkaat hyötyvät jatkossa negatiivisista viitekoroista aiempaa enemmän. Muutoksen vaikutus vuoden 2021 tuottoihin oli vähäinen. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan 16 miljoonan euron korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.
Muut tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 4 miljoonaan euroon (2 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan realisoituneet nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Muihin tuottoihin sisältyy myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspiran liikevaihto.
Vertailukaudella vuonna 2020 koronapandemia hidasti kulujen kasvua ja kulut olivat poikkeuksellisen matalalla tasolla vuonna 2020. Vuonna 2021 vertailukelpoiset kulut ovat kasvaneet, mutta hitaammin kuin ennen koronapandemiaa.
Palkkiokulut olivat 5 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa), ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.
Hallintokulut olivat 35 miljoonaa euroa (33 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 5,2 % (2,3 %). Tästä henkilöstökuluja oli 18 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 17 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut olivat lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna eli 0,3 % (0,8 %) pienemmät kuin edellisvuonna. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia, ja keskimääräinen henkilöstömäärä oli konsernissa tilikaudella 162 henkilöä (167 henkilöä). Palkka- ja eläkekustannukset ovat laskeneet hieman vuoden 2021 aikana.
Muihin hallintokuluihin luettavat erät kasvoivat 11,6 % (4,0 %) tilikauden aikana. Kasvu on johtunut erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannuksista IT-kuluissa. Toisaalta koronapandemia on pienentänyt eräitä toiminnan juoksevia kuluja, kuten matkustuskuluja tili- ja vertailukaudella. Vuoden 2019 aikana Kuntarahoitus-konserni solmi tietojärjestelmien loppukäyttäjä- ja infrapalveluiden ja liiketoimintajärjestelmien operoinnin ulkoistamissopimukset parantaakseen toimintavarmuutta sekä palveluiden ajallista saatavuutta. Ulkoistamisen toteutushanke on saatu päätökseen vuoden 2021 lopussa.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 16 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa). Erään sisältyy 10,5 miljoonan euron arvonalentuminen konsernin merkittävästä keskeneräisestä tietojärjestelmähankkeesta.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 16 miljoonaan euroon (15 miljoonaa euroa) ja kasvua oli 6,6 % (-17,1 %). Viranomaismaksut olivat 9 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 23,0 % (13,6 %) edellisvuoteen nähden. Viranomaismaksujen kasvu johtui pääosin luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksusta, joka kasvoi 30,5 % 6,7 miljoonaan euroon (5,2 miljoonaa euroa). Muut kuin viranomaiskulut olivat 6 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa), ja ne laskivat 10,3 % (-35,1 %) vertailukauteen nähden. Laskuun vaikutti eniten tilikauden aikana pienentyneet ulkopuolisten palveluiden ostot verrattuna edellisvuoteen. Muihin kuluihin on kirjattu 0,4 miljoonan euron varaus, joka kohdistuu aiempien vuosien verotuksessa tehtyyn tulkintaan liittyvään mahdolliseen veronkorotukseen.
IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä pienentyi tilikauden aikana, ja tulokseen kirjattu määrä oli -0,1 miljoonaa euroa (-0,9 miljoona euroa). Kuntarahoitus-konserni päivitti odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä tulevaisuuteen suuntautuvia skenaarioita tilikaudella.
Kuntarahoitus-konserni kirjasi tilikaudella 2020 0,3 miljoonan euron harkintaan perustuvan lisävarauksen koronapandemian taloudellisten vaikutusten huomioimiseksi. Lisävaraus perustui siihen, että heikentynyt taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vielä heijastunut konsernin käyttämissä sisäisissä riskiluokituksissa tietyille asiakassegmenteille, ja konsernin johto päätti kirjata ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen. Asiakkaiden taloudellinen tilanne on parantunut, minkä vuoksi konsernin johto päätti purkaa lisävarauksen loppuvuonna 2021. Vuoden 2021 lopussa konsernin johto päätti kirjata 0,4 miljoonan euron lisävarauksen vuodelle 2022 ajoittuvien mallimuutosten vaikutusten johdosta. Kiinteistövakuudellisten luottojen tappio-osuuden sekä sopimuksien koko elinkaaren aikaisen laskennan menetelmiä tullaan kehittämään vuoden 2022 aikana.
Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin, eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny, koska saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, tai niihin liittyy turvaava kunnan takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus. Konsernin yli 30-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.
Konsernilla on vuoden 2021 lopussa asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä 19 miljoonaa euroa (24 miljoonaa euroa), joka on edelleen alle 0,1 % asiakasvastuista. Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt hyvällä tasolla keskimääräisen luottoluokituksen ollessa AA+ (AA+).
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 240 miljoonaa euroa (194 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset paransivat konsernin liikevoittoa 27 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin ne heikensivät tulosta 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 suojauslaskennan nettotulos oli 5 miljoonaa euroa (4 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan nettotuotot olivat 22 miljoonaa euroa (-7 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,1 % (20,0 %). Vuoden 2021 konsernituloslaskelmassa verot olivat 48 miljoonaa euroa (39 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 192 miljoonaa euroa (155 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (ROE) oli koko tilikaudelta 10,7 % (9,4 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 9,6 % (9,6 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -3 miljoonaa euroa (-32 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) -3 miljoonaa euroa (-16 miljoonaa euroa). Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos oli 0,4 miljoonaa euroa (-17 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verovaikutukset huomioon ottaen 19 miljoonaa euroa (-28 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen 19 miljoonaa euroa (-15 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 31 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä.
Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus-konserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumentin ja sitä suojaavan johdannaisen välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähes aina eräpäivään asti. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
Emoyhtiön tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli vuonna 2021 264 miljoonaa euroa (238 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 223 miljoonaa euroa (178 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 137 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16 miljoonaa euroa vuodelle 2021 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (16 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.
Tytäryhtiö Inspira
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2021 oli 1,7 miljoonaa euroa (2,8 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).
Näkymät vuodelle 2022
Kuntarahoitus-konsernin tämän hetken näkemyksen mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannenäkymän perustrendi säilyy yhä suhteellisen myönteisenä. Työllisyydessä on yhä kasvuvaraa, kotitalouksien säästöt tukevat kulutuspotentiaalia ja yksityisten investointien odotetaan pysyvän hyvällä tasolla. Alkuvuotta kuitenkin vaivaa koronaviruksen omikron-muunnoksen aiheuttama voimakas epidemia-aalto. Korkea energian hinta sekä pula erilaisista komponenteista aiheuttavat myös kustannuspainetta ja osaltaan verottavat talouden aktiviteettia. Talouden ennuste-epävarmuus on edelleen suurta.
Yhdysvaltain ja Euroopan rahapolitiikan perussuuntaus on sama, mutta etenemisrytmissä tulee olemaan huomattavia eroja. Yhdysvalloissa talouden ylikuumenemisen riski on todellinen, ja keskuspankki Fed joutunee nostamaan ohjauskorkoa useamman kerran jo vuonna 2022. Euroalueella kohonnutta inflaatiota selittävät yhä voittopuolisesti syyt, joiden voi odottaa jäävän väliaikaisiksi. EKP:n uusi, symmetrinen 2 %:n inflaatiotavoite myös antaa keskuspankille aiempaa enemmän mahdollisuuksia olla reagoimatta väliaikaiseen kustannusinflaatioon. Epätavanomaisia elvytystoimia EKP on kuitenkin ennakoinut supistavansa jo vuoden 2022 aikana. Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi näillä näkymin alkaa vuoden 2023 kuluessa, kun euroalue lähestyy pandemiaa edeltänyttä kasvu-uraa. Rahapolitiikan näkymä on edelleen hyvin altis koronapandemian tilannekuvan muutoksille.
Suomessa työvoiman saatavuusongelmat ja välttämättömyyshyödykkeiden kallistuminen hidastavat talouskasvua vuonna 2022. BKT-kehitys säilyy kuitenkin yhä jonkin verran pitkän aikavälin kasvupotentiaalia vahvempana. Työttömyysasteen odotetaan alenevan alle 7 %:n.
Kuntataloudessa valtion koronatukien vaikutus poistuu vuonna 2022, ja huomio kääntyy takaisin rakenteellisiin epätasapainoihin. Sote-uudistuksen kuntakohtaiset vaikutusarviot tarkentuvat vasta kevään 2022 aikana. Uudistuksen läpiviennin käytännön haasteet sekä talousvaikutusten epävarmuus heikentävät kuntien talouden lähivuosien ennustettavuutta.
Kuntarahoituksessa sote-uudistus näkyy konsernin toiminnassa vuonna 2022 käytännön valmistautumisena uusiin hyvinvointialueisiin rahoituksen vastapuolena. Uudistuksen laajempia taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa, kun ei ole vielä käytännön tietoa hyvinvointialueiden toiminnasta. Kuntarahoituksen luotonannon volyymeihin vaikuttaa hyvinvointialueiden tulevien investointien taso, toisaalta hyvinvointialueiden käyttötalousmenot katetaan valtion rahoituksella. Kuntarahoituksen rahoitustoiminnassa soteen liittyvällä luotonannolla ei ole sellaista osuutta, että siihen liittyvillä muutoksilla olisi olennaista vaikutusta yhtiön taloudelliseen kehitykseen lähitulevaisuudessa.
Kuntarahoitus päätti kesäkuussa 2021, julkisen kehitysluottolaitosstatuksen vahvistumisen jälkeen, muuttaa ei-kiinteäkorkoisten pitkäaikaisten asiakasluottojensa ehtoja siten, että asiakkaat hyötyvät jatkossa negatiivisista viitekoroista aiempaa enemmän, mikä pienentää selvästi vuoden 2022 korkokatetta edellisestä vuodesta. Konsernin asiakasliiketoiminnan ja varainhankinnan arvioidaan toimivan ja kehittyvän vakaasti. Operatiivisten kulujen arvioidaan nousevan vuoden 2021 tasosta. Kuluja lisäävät panostukset tietojärjestelmiin ja toimintavarmuuteen sekä viime vuosina merkittävästi kasvaneet viranomaiskulut.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan konsernin pitkän aikavälin kannattavuustavoitteiden ja sen mahdollistaman edullisemman asiakashinnoittelun johdosta selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän erittäin vahvana. IFRS-tilinpäätössäännöstön arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Webinaari sijoittajille ja muille sidosryhmille
Kuntarahoituksen vuoden 2021 tulos esitellään sijoittajille ja muille sidosryhmille keskiviikkona 9.2.2022 klo 14.00 järjestettävässä tuloswebinaarissa. Tilaisuus on englanninkielinen. Tilaisuuteen voi ilmoittautua mukaan tästä linkistä. Tilaisuuden tallenteen voi tilata tästä linkistä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on yli 46 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
