Kaikki ajankohtaiset

Kunta-/aluevaikuttaja

|

Uude(nlaise)t johtajat

Kuvat: Timo Hartikainen ja Petri Hakkarainen

Matka Kajaanista Kuhmoon on alkamassa. Lunta on jo maassa. Lapset istuvat takapenkillä, mies ajaa ja Tytti Määttä ehtii seuraavien sadan kilometrin aikana kertoa siitä, millaista on johtaa kuntaa murrosten keskellä. Pitkä työviikko on takana, ulkona on jo pimeää. Tuleva Kuhmon, nykyinen Vaalan kuntajohtaja odottaa jo hiihtokelejä.

Kuntajohtaminen muuttuu

Kuntajohtaminen on murroksessa, niin kuin johtaminen kaikkialla. Lasikatot murtuvat hitaasti, sukupolvet vaihtuvat. Muuttuva maailma kaipaa myös uudenlaista johtamista.

Tällä hetkellä kunta- ja kaupunginjohtajista vain noin viidesosa on naisia. Määrä on kasvamassa, joskin hitaasti. Vuonna 2000 kuntajohtajista oli naisia 7,5 prosenttia, joten ylöspäin on tultu.

Mielikuva kuntajohtajasta on edelleen keski-ikäinen mies. Se pitää myös useasti paikkansa. Kunnan- ja kaupunginjohtajien keski-ikä on pitkään ollut 53 vuoden kieppeillä. Moni heistä on jäämässä eläkkeelle tulevina vuosina.

Perinteinen johtaminen on perustunut pitkälti asiaosaamisen korostamiseen ja hierarkkisen johtamisen tapaan. Uudenlainen johtaminen korostaa yhteistyötä ja avoimuutta. Sitä kaivataan erityisesti muutosjohtamisen keskellä, jota kuntajohtaminen on aivan erityisesti.

Unelmatyössä

Tytti Määttä on johtanut Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Vaalan kuntaa viimeiset kahdeksan vuotta. Joulukuussa odottaa siirtyminen kaupunginjohtajaksi Kuhmoon.

Aloittaessaan Vaalassa tuolloin 27-vuotias Määttä pääsi unelmatyöhönsä. Turussa valtiotieteitä ja Helsingissä johtamista opiskellut Määttä ehti haaveilla parin vuoden ajan paluusta kotiseudulle. Sitten siellä avautui kunnanjohtajan virka.

– Halusin antaa jotakin takaisin Vaalaan. Se on minut kasvattanut ja antanut hyvät edellytykset elämään.

Nuori kunnanjohtaja herätti välillä hämmästystä, vaikka suhtautuminen muuten oli arvostavaa.

– Taisin olla kummallisuus niissä kuntajohtajien tapaamisissa silloin, Määttä nauraa nyt.

Määttä ei koe, että uudenlainen johtajuus on iästä tai sukupuolesta kiinni. Nuorillakin on konservatiivisia johtamisentapoja.

Kysy, älä oleta

Miltä sinusta tuntuu? on kysymys, jonka Määttä pyrkii kysymään niin alaisiltaan kuin kuntalaisiltaan. Erityisesti vaikeissa ja uusissa tilanteissa. Todennäköisesti vielä monta kertaa
Kuhmossa.

Siihen kysymykseen tiivistyy myös Määtän johtamisen filosofia. Tärkeintä hänelle ovat kohtaamiset ihmisten kanssa. Ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista.

Määttä kertoo monta esimerkkiä siitä, kuinka hänen ovelleen on tultu etsimään niin veroilmoituksen täyttöapua kuin kynsisaksiakin. Usein kohtaamisissa on kyse siitä, että jaksaa kuunnella ja välittää.

– Ei voi kylmästi todeta, ettei kuulu minulle. Täytyy ymmärtää laajempi konteksti.

Määtän mielestä vuorovaikutus on hyvää silloin, kun ongelmiin löydetään ratkaisu ja kohtaaminen on ystävällinen. Vaikka ratkaisu olisi vaikea, Määtän tavoitteena on, että siitä
jää oikeudenmukaisuuden tunne. Jos ratkaisua ei tunnu löytyvän, Määttä lähtee metsään. Juoksemaan tai hiihtämään.

– Siellä se ajatus usein valkenee, että voisiko se mennä näin.

Vaikeuksien keskellä kohtaamisten merkitys korostuu

Aina päätökset eivät synny kivuttomasti. Määtän uran ensimmäisinä vuosina Vaala kamppaili talousvaikeuksien kanssa. Säästöjä kaivettiin kaikin mahdollisin keinoin. Tällä hetkellä
kaikki kunnan johtoryhmän jäsenet tekevät kukin kahta virkaa. Määttä toimii yritysneuvojana. Silti tulevaisuuden kunnan peruspalveluihin on haluttu satsata.

Sisäilmaongelmista kärsinyt koulu oli käyttökelvoton ja uudelle oli kova tarve. Oppitunteja pidettiin niin teollisuushallissa kuin kunnanhallituksen huoneessa, yhteensä yli kymmenessä eri paikassa.

– Kiersin hirvipeijaisetkin kertomassa miksi niitä veroja pitää korottaa.

Määttä keskustelee paljon kuntalaisten kanssa. Viime vuonna Määttä lounasti kaikkien kahdeksasluokkalaisten kanssa. Lisäksi kunnanjohtajan aamukahveja on pidetty niin paikallisella ABC:lla kuin keskustan kahvilassa.

Määtän mielestä kaupungeilla olisi mahdollisuus oppia maaseudun kunnista demokratian kehittämisessä.

– Kaupungeissa voitaisiin järjestää kaupunginosittain samanlaisia kaupunkilaisten kohtaamisia kuin mitä me teemme koko kunnan osalta. Tärkeää on viedä asiat mahdollisimman lähelle ihmisiä.

– Pitää elää sitä samaa arkea kuntalaisten kanssa. Täällä se on helppoa, sillä minun elämäni on samojen palveluiden varassa kuin muidenkin elämä. On vain yksi päiväkoti.

Hyvää johtamista pitää arvostaa

Määttä kaipaa Suomeen enemmän keskustelua johtajuudesta, erityisesti hyvästä sellaisesta. Perinteisesti johtaja on täällä nähty negatiivisena roolina.

Johtajan rooli ei varsinkaan vaikeuksien keskellä ole aina kovin kiitollinen. Silloin tärkeää on kannustava palaute. Johtajalla ei välttämättä ole ketään, keneltä saada palautetta tai mentorointia.

Siihen sosiaalinen media on auttanut.

– Sieltä se oma toiminta peilautuu. Se on paikka saada palautetta ja kehittyä.

Parhaalta tuntuu suora palaute kuntalaisilta. Oli se sitten kuntalainen, joka kertoo saaneensa uskonsa takaisin kuntaan tai se kolmasluokkalainen, joka kertoo seuraavansa Määtän Youtube-kanavaa. Sen eteen hän kertoo tekevänsä töitä.

– Sitä toivoisi, että ihmisillä olisi myönteinen ajatus kotikunnastaan. Siihen me pyrimme kaikilla keinoilla.

Määtälle on ollut tärkeää, että hän on saanut rakentaa johtajuutensa juuri sellaiseksi kuin on itse halunnut. Se tarkoittaa Määtälle sitä, että hän saa olla oma itsensä. Ilman, että pitää sopeutua johtajanmuotteihin tai vanhoihin malleihin. Saa keskustella ja kysellä, olla juuri niin ”pehmeä” kuin kokee tarpeelliseksi.

– Pyritään ottamaan pois turha pönötys.

Ovi on aina auki

Linda Leinosen työhuoneen ovi on kiinni. Se on harvinainen hetki nykyisen Isojoen ja tulevan Kauhajoen kaupunginjohtajan elämässä. Yleensä ovi on aina auki, mutta haastattelun ajan se pysyy kiinni. Kuusi vuotta Isojoella on vierähtänyt nopeasti ja nyt on edessä siirtyminen viereiseen, asukasluvultaan noin kuusi kertaa suurempaan kuntaan Kauhajoelle.

– Näen sen potentiaalin, joka Kauhajoella on. Kauhajoki on sellainen kuin tulevaisuuden elinvoimaisen kunnan kuuluukin olla, Leinonen innostuu.

Vaikka haasteita on, talouden suhteen erityisesti, niin Leinosen mukaan Kauhajoelta löytyy monipuolista yrittäjyyttä ja hyvässä kunnossa olevat peruspalvelut. Kaupunki on alueen kaupan keskus ja liigassa pelaavan koripallojoukkueen kotikaupunki.

Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena

Haasteita Leinonen on etsinyt aina. Vaikuttaminen kiinnosti jo nuorena. 18-vuotiaana hän päätti asettua ehdolle kotikuntansa Kristiinankaupungin kunnallisvaaleissa Keskustan ehdokkaana. Ensi yrittämällä läpi päässyt tuore valtuutettu sai ylioppilasjuhliinsa vieraaksi kaupungin johtoa.

Sitten tie vei Tampereelle kunnallispolitiikan opiskelujen pariin. Leinonen oli 29-vuotias kun Isojoelta avautui kunnanjohtajan paikka.

– Ajattelin, että nyt on syytä hakea.

Leinonen lähetti hakemuksen.

– Mulle on usein käynyt niin, että jos menen haastatteluun, niin saan paikan.

Isojoen edellinen kunnanjohtaja Kaija Hapuanaho oli jäämässä eläkkeelle. Leinonen oli lukenut edeltäjän haastattelun lehdestä, jossa tämä oli kehunut kunnan keskustelevaa päätöksentekoa.

– Jonkinlaista tietä oli aurattu. Eipähän tarvinnut keskustella sukupuolesta, vaan lähinnä siitä, että olin niin nuori, Leinonen muistelee.

Täytyy antaa, jotta saa 

Leinonen itse sanoo tärkeimmiksi luonteenpiirteikseen avoimuuden, energisyyden ja ulospäin
suuntautuneisuuden.

Leinosta on helppo uskoa. Hän nauraa paljon. Sekä nauru että Leinosen energia tarttuu. Häntä kuunnellessaan tulee sellainen olo, että tekisi mieli lähteä hänen mukaansa kuntaa johtamaan.

– Tärkeää on se, mitä antaa itsestään. Jos on kovin pidättyväinen, silloin ei anna itsestään sitä mitä toivoo muilta saavansa.

Leinoselle johtaminen tarkoittaa vaikuttamista asioihin. Muutoksen näkyviin saamista. Sitä hän haluaa myös Kauhajoella toteuttaa. Kauhajokisia on mietityttänyt kivijalkakauppojen katoaminen keskustasta. Leinonen on tarttunut haasteeseen ja miettinyt tapoja, joilla yrittäjät löytäisivät lisää asiakkaita. Tapahtumia, yrittäjäiltoja ja tienviitoituksen muuttamista. Nyt kaupunkiin ajetaan hiljaisempaa sivukatua pitkin. Kivijalkakaupat eivät osu kaikkien reitin varrelle.

Leinoselle muutokset ovat konkreettisia tekoja. Niihin pitää vain löytää keinot.

Apinointi ei enää hävetä

Syy sille, miksi kunnanjohtaminen Leinosen puheissa kuulostaa raikkaalta ja inspiroivalta, löytyy yhteistyöstä ja apinoinnista.

Leinonen kehuu uuden sukupolven kuntajohtajien kollegiaalista tukea. Sitä jaetaan niin alan tapahtumissa kuin yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.

– Meidän sukupolvea leimaa se, ettei meitä hävetä se, että me kopioimme toisia. Jossain vaiheessa se oli noloa, että ikään kuin varastettiin toisten ajatuksia. Ei ollenkaan enää, Leinonen kertoo.

Ryhmässä kysytään rohkeasti apua kinkkisiin pulmiin ja jaetaan vinkkejä. Kun joku löytää toimivan ratkaisutavan, hän jakaa sen eteenpäin.

Ota kaikki mukaan

Leinonen on käyttänyt ryhmästä saamiaan vinkkejä kuntastrategiantekemiseen. Perinteisesti kuntastrategiaa on tehty konsulttien avulla, suurella rahalla. Pienessä kunnassa mahdollisuutta tähän ei ollut. Ratkaisuksi löytyi osallistaminen. Konsulttien sijaan strategiaa miettimään otetaan kuntalaiset.

Päiväkotilapset pääsevät piirtämään tulevaisuuden Isojoen, työikäiset tulevaisuuskahvilaan ja vanhukset tulevaisuuskeskusteluun.

Leinonen on miettinyt myös tarinallistamisen mahdollisuuksia kuntakuvan luomisessa.

– Totta kai pitää olla se kuivakka strategiapaperi, mutta sitten sen lisäksi voisi kirjoittaa Isojoen tarinan.

Vaikka toteutus jää nyt Isojoella kesken Leinosen siirtyessä suurempiin saappaisiin, tapa tehdä siirtyy mukana.

– Uskon, että kaupunginjohtajalla on tärkeä rooli luoda luottamusta tulevaisuuteen.