Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
4.5.2016 klo 11.30

EKP antoi Kuntarahoitukselle luvan luokitella osakkeensa CET1-instrumenteiksi

Kuntarahoituksen varsinainen yhtiökokous päätti 22.3.2016, että Kuntarahoituksen yhtiöjärjestystä muutetaan poistamalla siitä yhtiön oikeus omien osakkeiden lunastamiseen, jotta osakkeet täyttävät Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 (nk. vakavaraisuusasetus) vaatimukset ydinpääomainstrumenteille (CET1). Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Kuntarahoitus haki Euroopan keskuspankin hyväksynnän sille, että yhtiön osakkeet voidaan yhtiöjärjestyksen muutoksen jälkeen lukea yhtiön ydinpääomaan (CET1). Euroopan keskuspankki antoi 3.5.2016 antamassaan päätöksessä Kuntarahoitukselle luvan luokitella yhtiön osakkeet ydinpääomainstrumenteiksi (CET1).

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:
 
Mari Tyster
johtaja, hallinto ja lakiasiat
puh. 050 3686 860

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
22.3.2016 klo 16.30

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2016 päätökset

Kuntarahoitus Oyj:n 22.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2015.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Yhtiökokous päätti, että osinkoa ei jaeta, ja että voitonjakokelpoiset varat, 54 688 359,49 euroa, jätetään omaan pääomaan. Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Yhtiökokous vahvisti, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen (jäljempänä toimikausi 2016-2017): hallituksen jäsenen vuosipalkkio 15 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 18 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 30 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Palkkiot vastaavat edelliseltä toimikaudelta maksettuja palkkioita.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2016-2017 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Fredrik Forssell, Tapani Hellstén, Teppo Koivisto, Sirpa Louhevirta, Tuula Saxholm ja Juha Yli-Rajala. Koska Eva Liljeblom ja Asta Tolonen ovat ilmoittaneet, että eivät enää ole käytettävissä hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2016-2017, yhtiökokous päätti, että Helena Walldén ja Vivi Marttila valitaan uusiksi hallituksen jäseniksi. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi Tapani Hellsténin.

Toimitusjohtajan puheenvuoro: Kuntarahoitus tarjoaa kestävän mallin myös maakuntien rahoitukseen

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio nosti omassa puheenvuorossaan esiin sote- ja aluehallintouudistuksen rahoitusratkaisujen merkittävyyden. Averio korosti, että jo olemassa oleva kuntien yhteinen varainhankintamalli tarjoaa kestävän mallin myös maakuntien rahoitukseen. Sen avulla pystytään minimoimaan julkisen sektorin rahoituskustannukset ja varmistamaan rahoituksen saatavuus.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Marcus Tötterman. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiöjärjestyksen muutos

Yhtiökokous päätti, että Kuntarahoituksen yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että siitä poistetaan yhtiön oikeus omien osakkeiden lunastamiseen, jotta osakkeet täyttävät Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 (nk. vakavaraisuusasetus) vaatimukset ydinpääomainstrumenteille (CET1). Muutosehdotus perustuu Finanssivalvonnan 27.1.2016 julkistamaan tulkintaan, jonka mukaan luottolaitosten tulee poistaa yhtiöjärjestyksistään yhtiön oikeus lunastaa omia osakkeitaan ja ottaa asia seuraavaksi järjestettävän yhtiökokouksen asialistalle. Kuntarahoitus on 1.1.2016 alkaen Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa oleva luottolaitos. Kuntarahoituksen täytyy hakea yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Euroopan keskuspankin hyväksyntä sille, että yhtiöjärjestyksen muutoksen jälkeen osakkeet voidaan lukea yhtiön ydinpääomaan (CET1). Kuntarahoitus ei pysty arvioimaan Euroopan keskuspankin asian käsittelyaikataulua.

Lisäksi yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että kokouskutsu yhtiökokoukseen voidaan jatkossa toimittaa tavallisena kirjeenä kirjatun kirjeen sijaan.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2015 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.
 
KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:
Pekka Averio
toimitusjohtaja
puh. 0500 406 856

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj

Pörssitiedote
8.3.2016 klo 15:45

Ehdotukset Kuntarahoituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle

Hallitus ja omistajien nimitysvaliokunta on tehnyt Kuntarahoitus Oyj:n 22.3.2016 klo 15 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Kuntarahoituksen voitonjakokelpoiset varat ovat 54 688 359,49 euroa, josta tilikauden voitto on 1 530 009,22 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 54 688 359,49 euroa, jätetään omaan pääomaan. Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen (jäljempänä toimikausi 2016 – 2017): hallituksen jäsenen vuosipalkkio 15 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 18 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 30 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Palkkiot vastaavat edelliseltä toimikaudelta maksettuja palkkioita.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2016 – 2017 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Fredrik Forssell, Tapani Hellstén, Teppo Koivisto, Sirpa Louhevirta, Tuula Saxholm ja Juha Yli-Rajala. Koska Eva Liljeblom ja Asta Tolonen ovat ilmoittaneet, että eivät enää ole käytettävissä hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2016 – 2017, omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa, että Helena Walldén ja Vivi Marttila valitaan uusiksi hallituksen jäseniksi. Helena Walldén toimii tällä hetkellä Fingrid Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja Raskone Oy:n hallituksen jäsenenä. Walldénilla on pitkä rahoitusalan tausta OP-Pohjola-ryhmästä. Vivi Marttila on Simon kunnan kunnanjohtaja ja hänellä on lisäksi pitkä tausta tilintarkastustoiminnasta. Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi yhtiökokouksen valitsemalle hallitukselle, että Helena Walldén valitaan hallituksen puheenjohtajaksi ja Tapani Hellstén varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle KPMG Oy Ab:n uudelleenvalintaa yhtiön tilintarkastajaksi seuraavalle toimikaudelle 2016 – 2017. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että mikäli yhtiö valitaan Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Marcus Tötterman, joka on toiminut päävastuullisena tilintarkastajana myös kuluvalla toimikaudella. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiöjärjestyksen muutos

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Kuntarahoituksen yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että siitä poistetaan yhtiön oikeus omien osakkeiden lunastamiseen, jotta osakkeet täyttävät Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 (ns. vakavaraisuusasetuksen) vaatimukset ydinpääomainstrumenteille (CET1). Muutosehdotus perustuu Finanssivalvonnan 27.1.2016 julkistamaan tulkintaan, jonka mukaan luottolaitosten tulee poistaa yhtiöjärjestyksistään yhtiön oikeus lunastaa omia osakkeitaan ja ottaa asia seuraavaksi järjestettävän yhtiökokouksen asialistalle. Kuntarahoitus on 1.1.2016 alkaen Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa oleva luottolaitos. Kuntarahoituksen täytyy hakea yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Euroopan keskuspankin hyväksyntä sille, että yhtiöjärjestyksen muutoksen jälkeen osakkeet voidaan lukea yhtiön ydinpääomaan (CET1). Kuntarahoitus ei pysty arvioimaan Euroopan keskuspankin asian käsittelyaikataulua.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiöjärjestykseen teknistä muutosta yhtiökokouskutsun toimittamistavan osalta.

Yhtiökokouskutsu liitteineen on saatavilla Kuntarahoituksen internet-sivuilla suomen kielellä.

Lisätietoja:
KUNTARAHOITUS OYJ

Pekka Averio
toimitusjohtaja
puh. 0500 406 856
Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote 
1.3.2016 klo 13

Kuntarahoituksen vuosikertomus vuodelta 2015 on julkaistu

Kuntarahoituksen vuosikertomus, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 on julkaistu suomeksi ja englanniksi Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.

Lisäksi Kuntarahoitus on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (pilari 3). Selvitys on saatavilla englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

KUNTARAHOITUS OYJ

Pekka Averio
toimitusjohtaja
puh. 0500 406 856

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
15.2.2016 klo 13

Kuntarahoituksen säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltioksi valittu Suomi

Kuntarahoitus Oyj on valinnut arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun 3 §:n mukaiseksi säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltioksi Suomen.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Mari Tyster, johtaja, hallinto ja lakiasiat
Puh. 050 3686 860

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
9.2.2016 klo 14:00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2015

Yhteenveto vuodesta 2015

• Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,3 %.
• Korkokate kasvoi 7,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa).
• Taseen loppusumma oli 33 889 miljoonaa euroa (2014: 30 009 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 12,9 % vuoden 2014 lopusta.
• Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 64,61% (2014: 33,53 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 62,49 % (2014: 29,98 %).
• Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla. Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2015 lopussa 3,15 % (2014: 1,8 %)
• Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 088 miljoonaan euroon (2014: 19 205 miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa).
• Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).
• Varainhankintaa tehtiin vuoden 2015 aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen 4 824 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 6,8 % 28 419 miljoonaan euroon (2014: 26 616 miljoonaa euroa).
• Kokonaislikviditeetti vuoden 2015 lopussa oli 7 732 miljoonaa euroa (2014: 6 751 miljoonaa euroa).
• Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2015 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Avainluvut (konserni)	31.12.2015	31.12.2014
Korkokate (milj. euroa)	172,2	160,0
Liikevoitto (milj. euroa)	151,8	144,2
Uusi luotonananto (milj. euroa)	2 687	2 775
Uusi pitkäaikainen varainhankinta (milj. euroa)	7 297	7 440
Taseen loppusumma (milj. euroa)	33 889	30 009
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)	1 033,8	557,2
Omat varat yhteensä (milj. euroa)	1 068,8	623,1
Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %	62,49	29,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %	64,61	33,53
Vähimmäisomavaraisuusaste, %	3,15	1,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %	14,84	21,66
Kulu-tuotto-suhde	0,16	0,15
Henkilöstö	95	90

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä. Vuotta leimasivat talouden epävarmuustekijät, kotimaassa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset ja yhtiön nimeäminen kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi.

Merkittävistä muutoksista huolimatta yhtiö kasvoi kaikilla keskeisillä tulosmittareilla. Konsernin liikevoitto kasvoi uusiin ennätyslukemiin, 151,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase kasvoi 33,9 miljardiin euroon ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 64,61 prosenttiin.

Kuntarahoitus on erikoistunut suomalaisen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen: yhtiö on omassa asiakaskunnassaan ehdottomasti tärkein rahoittaja ja sillä on siksi keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.

Kuntarahoituksen asiakaskunnan lainakysyntä jatkui vakaana vuonna 2015. Leasingrahoituksen kysyntä on edelleen huomattavassa kasvussa erityisesti kiinteistöleasingin yleistymisen myötä.

Kuntarahoitus onnistui hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen hintaan markkinoiden volatiliteetista huolimatta. Yhtiö laski vuoden aikana liikkeeseen kaksi viitelainaa, joiden molempien koko oli 1 miljardi Yhdysvaltain dollaria. Kaikkiaan varainhankinnassa tehtiin vuoden aikana 315 transaktiota.

Syyskuussa Kuntarahoitus laski liikkeelle 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan. Historiallinen liikkeellelasku oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen avulla yhtiö varautui pankkisääntelyn tulevaan vähimmäisomavaraisuusvaatimustasoon.

Toimintaympäristö vuonna 2015

Vuotta 2015 leimasivat talouden epävarmuustekijät, Suomessa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset kuten sote-uudistus ja päätös itsehallintoalueiden perustamisesta. Kuntarahoituksen liiketoiminta kuitenkin kehittyi edelleen positiivisesti. Yhtiön kannattavuus parani samanaikaisesti kun liiketoiminnan volyymi kasvoi. Volyymien ja henkilöstön kasvu vaativat yhtiöltä jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä. Yhtiö muutti vuoden alussa organisaatiotaan palvelemaan asiakkaitaan entistä joustavammin ja tehokkaammin.

Kuntarahoitus nimettiin kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi Suomessa. Yhtiö siirtyi vuoden 2016 alusta lähtien Finanssivalvonnan alaisuudesta Euroopan keskuspankin (EKP) valvontaan. Sitä edelsi EKP:n kattava arviointi, johon kuului saatavien laadun arviointi ja stressitesti. Kuntarahoitus ylitti selvästi kaikki asetetut raja-arvot.

Kuntarahoitus on jo pitkään pyrkinyt ennakolta varautumaan kiristyvän finanssisäätelyn tuleviin vaatimuksiin. Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla, minkä avulla se täyttää ennakkoon tällä hetkellä oletetun vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen. Liikkeeseenlasku herätti laajaa kiinnostusta sijoittajien keskuudessa ja laina ylimerkittiin lähes kolminkertaisesti.

Vuonna 2015 Kuntarahoituksen luokitukset pysyivät ennallaan eli Moody’sin Aaa:ssa ja Standard & Poor’sin AA+:ssa.  Molemmat luokittajat muuttivat luokitusten näkymät negatiivisiksi. Näkemyksien muutos johtui valtion luokituksen vastaavasta muutoksesta. Näkymien muutos johtuu ensisijaisesti Suomen talouden hitaasta kasvusta.

Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa pelkästään kuntakonsernien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Suomen kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Tulos ja tase

Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen veroja oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen liikevoitto oli 147,7 miljoonaa euroa (2014: 143,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy rahoituserien IFRS-arvostusten muutoksia, jotka ovat realisoitumattomia ja niiden määrä muuttuu markkinakorkojen vaihteluiden mukaisesti. IFRS-arvostusten tulosvaikutus oli -2,7 miljoonaa euroa (2014: -2,1 miljoonaa euroa).

Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 7,6 %. Korkokate oli tilikauden lopussa 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa). Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,4 miljoonaa euroa (2014: 1,5 miljoonaa euroa). Korkokatteen parannus johtui toiminnan volyymin kasvusta.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2015 oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,8 miljoonaa euroa (2014: 3,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 14,8 % vuoden 2015 aikana 24,9 miljoonaan euroon (2014: 21,7 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamista toimintakulujen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista. Lisäksi vuonna 2015 tuli uusia viranomaisille maksettavia kuluja, kuten luottolaitostoiminnan valvontaan liittyvät kulut Euroopan keskuspankille sekä Rahoitusvakausvirastolle. Hallintokulut olivat 16,7 miljoonaa euroa (2014: 14,7 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 10,9 miljoonaa euroa (2014: 9,3 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 miljoonaa euroa (2014: 1,4 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 6,6 miljoonaa euroa (2014: 5,5 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2015 lopussa 33 889 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 30 009 miljoonaa euroa. Taseen kasvua selittää liiketoiminnan kasvu. Vuoden lopun korkealla likviditeetillä varauduttiin varainhankinnan alkuvuoden 2016 jälleenrahoitustarpeisiin.

Vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2015 lopussa 1 068,8 miljoonaa euroa (2014: 623,1 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 686,3 miljoonaa euroa (2014: 556,4 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 033,8 miljoonaa euroa (2014: 557,2 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan (siirtymäsäännös voimassa 1.1.2015-31.12.2017). Vertailuvuoden luvuissa käyvän arvon rahasto on sisällytetty toissijaiseen pääomaan. Toissijainen pääoma oli 35 miljoonaa euroa (2014: 65,9 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus parani merkittävästi. Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 64,61 % (2014: 33,53 %). Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 41,49 % (2014: 29,94 %).

Asiakasrahoitus

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli vuoden 2015 aikana 4 834 miljoonaa euroa (2014: 4 387 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 181 miljoonaa euroa (2014: 2 814 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2015 vähemmän kuin edellisvuonna, 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 20 088 miljoonaa euroa (2014: 19 205 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 4,6 % edellisestä vuodesta.

Myös Kuntarahoituksen lyhytaikainen rahoitus on edelleen kysyttyä. Vuoden 2015 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 087 miljoonaa euroa (2014: 3 787 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 1 115 miljoonaa euroa (2014: 845 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 9 231 miljoonaa euroa (2014: 9 638 miljoonaa euroa).

Lainojen lisäksi Kuntarahoitus tarjoaa kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2015 aikana johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan.

Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien. Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman läpinäkyväksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi vahvasti vuonna 2015. Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 40,7 % ja oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).

Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2015 aikana aiempia vuosia vilkkaampaa. Liikevaihto vuonna 2015 oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Pääomamarkkinatoiminnot

Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen vuoden aikana 4 819 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa1 230 miljoonaa euroa (2014: 1 259 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 28 419 miljoonaa euroa (2014: 26 616 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 18 % (2014: 18 %) ja valuuttamääräistä 82 % (2014: 82 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 12 eri valuutassa (2014: 15 valuuttaa). Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 315 kappaletta (2014: 264).

Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain, maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2015 aikana. Samaan aikaan heilahdukset Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetissä ovat olleet poikkeuksellisen suuria johdannaisten vakuussopimuksista saatujen käteisvakuuksien suuren vaihtelun takia. Uusia sijoituksia tehtiin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin, euroalueen vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien liikkeeseen laskemiin velkapapereihin.

Vuoden 2015 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 897 miljoonaa euroa (2014: 5 581 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2014: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,3 vuotta (2014: 2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 1 834 miljoonaa euroa (2014: 1 170 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 1 814 miljoonaa euroa (2014: 593 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 20 miljoonaa euroa (2014: 27 miljoonaa euroa). Reposopimuksia ei ollut vuoden 2015 lopussa (2014: 550 miljoonaa euroa).

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Luottoluokitukset

Kuntarahoituksen luottoluokitukset

Luokituslaitos	Pitkäaikainen varainhankinta	Näkymät	Lyhytaikainen varainhankinta
Moody’s Investors Service	Aaa	Negatiiviset	P-1
Standard & Poor’s	AA+	Negatiiviset	A-1+

Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset

Luokituslaitos	Pitkäaikainen varainhankinta	Näkymät	Lyhytaikainen varainhankinta
Moody’s Investors Service	Aaa	Negatiiviset	P-1
Standard & Poor’s	AA+	Negatiiviset	A-1+

Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody’silta ja Standard & Poor’silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella. Vuoden 2015 aikana molempien luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody’s muutti korkeimman mahdollisen Aaa-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi kesäkuussa 2015. Joulukuussa 2015 Moody’s päivitti Kuntarahoituksen luottoluokitusanalyysin ja piti ennallaan Kuntarahoituksen Aaa-luottoluokituksen.

Lokakuussa 2015 Standard & Poor’s muutti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen näkymät vakaista negatiiviseksi. Joulukuussa 2015 Standard & Poor’s vahvisti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen negatiivisilla näkymillä.

Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan näkymien lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen muutoksesta, sillä Moody’sin ja Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmien mukaan Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.

Näkymät vuodelle 2016

Globaalin talouskehityksen suhteen näkymät ovat epävarmat. Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien toimet, osakekurssien muutokset, kehittyvien maiden tilanne ja maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen kiristyminen vaikuttavat tulevaan talouskehitykseen. Suomen talouskehityksen ennustetaan olevan hitaampaa kuin muualla Euroopassa. Hidas kasvu tuo paineita Suomen valtiolle ja kunnille, mikä vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen toimintaympäristöön.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla finanssisääntelyn tiukentuminen näkyy muutoksina erilaisten sijoitustuotteiden kysynnässä ja tarjonnassa. Kuntarahoitus nähdään pääomamarkkinoilla luotettavana ja kiinnostavana toimijana.

Maan hallitus jatkaa julkisen sektorin muutosten tekemistä, joista keskeisiä ovat aluehallinnon uudistus ja sote-uudistus. Muutosten lopputuloksella saattaa olla vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Keskeistä on varmistaa rahoituksen jatkuvuus sote-uudistuksen ja aluehallinnon uudistuksen jälkeenkin. Paine myös valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiselle Suomen kasvukeskuksissa kasvaa.

Yhtiö jatkaa toimintansa suunnitelmallista kehittämistä pyrkien samalla aktiivisesti ennakoimaan asiakaskuntansa muuttuvia tarpeita. Yhtiö jatkaa panostuksia asiakaspalvelun ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palveluitaan.

Vuoden 2016 alusta alkaen Kuntarahoitus siirtyi EKP:n suoraan valvontaan, mikä tuo yhtiölle uusia toimintaan ja raportointiin liittyviä kehityshankkeita.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2016 hyvällä tasolla.

Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 54 688 359,49 euroa, josta tilikauden voitto on 1 530 009,22 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 54 688 359,49 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Tilinpäätös vuodelta 2015 on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 1.3.2016 alkaen.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764

Kuntarahoitus-konserni

Tase

(1 000 €)	31.12.2015	31.12.2014
VARAT
Käteiset varat	1 813 813	592 907
Saamiset luottolaitoksilta	614 294	1 072 099
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	20 275 561	19 337 730
Saamistodistukset	7 003 318	6 416 586
Osakkeet ja osuudet	9 620	9 789
Johdannaissopimukset	3 925 025	2 321 699
Aineettomat hyödykkeet	5 812	4 757
Aineelliset hyödykkeet	2 298	2 465
Muut varat	6 277	2 196
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	232 792	249 032
VARAT YHTEENSÄ	33 888 811	30 009 259
VELAT JA OMA PÄÄOMA
VELAT
Velat luottolaitoksille	4 893 270	3 882 771
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	954 026	963 662
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	24 804 490	23 230 298
Johdannaissopimukset	1 799 692	934 399
Muut velat	2 131	2 056
Siirtovelat ja saadut ennakot	217 768	249 902
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	35 542	37 943
Laskennalliset verovelat	138 576	114 124
VELAT YHTEENSÄ	32 845 497	29 415 155
OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS
Osakepääoma	42 583	42 583
Vararahasto	277	277
Käyvän arvon rahasto	11 354	30 914
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	40 366	40 366
Kertyneet voittovarat	601 065	479 686
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	695 645	593 825
Määräysvallattomien omistajien osuus	216	279
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit	347 454	–
OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS YHTEENSÄ	1 043 314	594 104
VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	33 888 811	30 009 259

Kuntarahoitus-konserni
Tuloslaskelma

(1 000 €)	1.1. – 31.12.2015	1.1. – 31.12.2014
Korkotuotot	158 462	212 351
Korkokulut	13 782	-52 343
KORKOKATE	172 245	160 008
Palkkiotuotot	5 157	5 047
Palkkiokulut	-3 776	-3 834
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot	-3 865	-5 711
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot	6 336	6 629
Suojauslaskennan nettotulos	583	3 693
Liiketoiminnan muut tuotot	21	11
Hallintokulut	-16 653	-14 721
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-1 600	-1 442
Liiketoiminnan muut kulut	-6 646	-5 521
LIIKEVOITTO	151 801	144 160
Tuloverot	-30 307	-28 908
TILIKAUDEN VOITTO	121 494	115 252
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyrityksen omistajille	121 379	115 044
Määräysvallattomille omistajille	115	207

Laaja tuloslaskelma

(1 000 €)	1.1. – 31.12.2015	1.1. – 31.12.2014
Tilikauden voitto	121 494	115 252
Muut laajan tuloksen erät
Myöhemmin tulosvaikutteiset erät
Myytävissä olevat rahoitusvarat (käyvän arvon rahasto):
Käyvän arvon muutoksista	-17 972	14 462
Tuloslaskelmaan siirretty erä	-6 562	-3 769
IAS 39 Luokittelun muutoksista	84	92
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	4 890	-2 157
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	101 934	123 880
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille	101 820	123 673
Määräysvallattomille omistajille	115	207

Kuntarahoitus-konserni
Vakavaraisuus

Omat varat, konserni

(1000 €)	31.12.2015	31.12.2014
Ydinpääoma ennen vähennyksiä	692 573	562 977
Vähennykset ydinpääomasta	-6 244	-6 623
YDINPÄÄOMA (CET1)	686 329	556 354
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä	347 454	807
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta	–	–
ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)	347 454	807
ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1)	1 033 782	557 162
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä	35 000	65 914
Vähennykset toissijaisesta pääomasta	–	–
TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)	35 000	65 914
OMAT VARAT YHTEENSÄ	1 068 782	623 075

Vakavaraisuuden tunnusluvut

	31.12.2015	31.12.2014
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %	41,49	29,94
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %	62,49	29,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %	64,61	33,53

Riskipainotetut saamiset, konserni

(1000 €)		31.12.2015		31.12.2014
	Pääomavaade	Riskipainotetut saamiset	Pääomavaade	Riskipainotetut saamiset
Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä	107 434	1 342 928	127 077	1 588 468
Saamiset aluehallinnolta ja paikallisvirano- maisilta	368	4 598	–	–
Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta	1 367	17 089	–	.
Saamiset laitoksilta	69 645	870 561	77 840	972 994
Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta	3 320	41 501	1 367	17 089
Katetut joukkolainat	16 283	203 542	15 258	190 731
Arvopaperistetut erät	15 743	196 792	27 028	337 851
Sijoitus- rahastosijoituk- set	108	1 354	101	1 258
Muut erät	599	7 490	5 484	68 545
Markkinariski	47	594	6	73
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA VaR),  standardimenetelmä	1 009	12 613	1 586	19 829
Operatiivinen riski, perusmenetelmä	23 851	298 143	19 994	249 928
YHTEENSÄ	132 342	1 654 278	148 664	1 858 298

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
17.12.2015 klo 13.00

Moody’s piti ennallaan Kuntarahoitus Oyj:n Aaa-luottoluokituksen

Luottoluokituslaitos Moody’s päivitti 16.12.2015 Kuntarahoituksen luottoluokitusanalyysin. Moody’sin luottoluokitus Kuntarahoituksen pitkäaikaiselle varainhankinnalle on edelleen Aaa (neg.).

Moody’sin arvion mukaan Kuntarahoituksen vahvat luottoluokitukset perustuvat yhtiön tärkeään asemaan Suomen paikalliselle julkissektorille, siihen että yhtiön varainhankinnan takaa Aaa-luottoluokituksen omaava Kuntien takauskeskus, saatavien hyvään laatuun, yhtiön ennustettavaan tuloskehitykseen, hyvään varainhankinnan hajautukseen ja riittäviin omiin varoihin suhteessa yhtiön riskeihin.             

Luottoluokitus vahvistettiin Moody’sin Credit Opinion -raportissa. Samassa raportissa Moody’s arvioi Kuntarahoituksen vastapuoliriskiksi Aaa (cr).

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Pekka Averio
toimitusjohtaja
puh. 0500 406 856

Esa Kallio
varatoimitusjohtaja
puh. 050 3377 953

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
2.12.2015 klo 16.00

Standard & Poor’s vahvisti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s (S&P) vahvisti 2.12.2015 Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen luokkaan AA+ (neg.). Kuntarahoituksen lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on edelleen korkein mahdollinen eli A-1+.

Standard & Poor’sin arvion mukaan Kuntarahoituksen vahvat luottoluokitukset perustuvat suomalaisen paikallisjulkissektorin hyvään luottokelpoisuuteen sekä yhtiön vahvaan riskienhallintaan, erittäin vahvaan maksuvalmiuteen, saatavien laadun erinomaisuuteen ja jatkuvasti vahvistuneeseen vakavaraisuuteen.

Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmän mukaan Kuntarahoituksen luottoluokitus on suorassa yhteydessä Suomen valtion luokitukseen, eikä yhtiöllä siten voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Pekka Averio
toimitusjohtaja
puh. 0500 406 856

Esa Kallio
varatoimitusjohtaja
puh. 050 3377 953

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
14.11.2015

Kuntarahoitus läpäisi kirkkaasti EKP:n stressitestin ja siirtyy EKP:n suoraan valvontaan

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti Kuntarahoituksen kattavan arvioinnin tulokset lauantaina 14.11.2015. Testi vahvisti yhtiön vahvan riskinkantokyvyn. Kattavaan arvioon kuuluu saatavien laadun arviointi ja stressitesti, joissa Kuntarahoituksen tulokset ylittivät selvästi kaikki asetetut raja-arvot.

Kuntarahoituksen ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli vuoden 2014 lopussa 29,94 prosenttia. EKP:n stressitestin kaikkein epäsuotuisimmankin talouskehityksen skenaariossa vastaava luku oli vuoden 2017 lopussa 20,77 prosenttia. Tämä on selvästi EKP:n asettaman 5,5 prosentin raja-arvon yläpuolella.

EKP:n kattava arviointi tehdään kaikista Euroopan suurimmista rahoituslaitoksista. Prosessissa arvioidaan luottolaitosten häiriönsietokykyä ja vakavaraisuutta. Viime vuonna arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa 130 eurooppalaiselle rahoituslaitokselle. Tänä vuonna arvioitiin yhdeksän toimijaa, joiden systeemisen merkityksen katsotaan kasvaneen.

Kattavan arvioinnin tulosten julkistuksen yhteydessä EKP ilmoitti myös, että Kuntarahoitus siirtyy vuoden 2016 alusta lähtien Finanssivalvonnan alaisuudesta EKP:n valvontaan. Tämä on suora seuraus yhtiön systeemisestä merkityksestä.

Yksityiskohtaisia tietoja arvioinnin tuloksista kerrotaan EKP:n verkkosivulla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

Lisätietoja:

Pekka Averio, toimitusjohtaja, puh. 0500 406 856

Toni Heikkilä, johtaja, riskienhallinta, puh. 050 3861 757

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
9.10.2015 klo 09.00

Standard & Poor’s muutti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s muutti 9.10.2015 Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan AA+-luottoluokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi.

Kuntarahoituksen luokituksen näkymien muutos on seurausta Suomen valtion luokituksen vastaavasta näkymien heikennyksestä. Standard & Poor’sin kriteerien mukaan Kuntarahoituksen luokitus ei voi olla valtion luokitusta vahvempi.

Standard & Poor’s muutti valtion AA+-luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi 25.9.2015. Luottoluokituslaitoksen mukaan valtion luokituksen näkymien heikkenemisen syynä on riski, että Suomen talouskasvu ei käännykään selvään nousuun huolimatta uuden hallituksen sitoutumisesta rakenneuudistuksiin.

Standard & Poor’s muutti samalla luokituspäätöksellä ja samoin perustein myös Kuntien takauskeskuksen AA+-luokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan.

KUNTARAHOITUS OYJ

Esa Kallio
Varatoimitusjohtaja, pääomamarkkinat
Puh. 050 3377 953

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.