Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote                                    
13.2.2020 klo 14.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2019

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2019

• Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 186 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa) ja se laski edellisestä vuodesta 2,1 %. Konsernin korkokate parani hieman ollen 240 miljoonaa euroa (236 miljoonaa euroa). Kulut kasvoivat ennakoidusti ja ne olivat 60 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa, +22,8 %).
• Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät tilikauden liikevoittoa 54 miljoonaa euroa, kun niillä vuotta aiemmin ei ollut vaikutusta tulokseen (0 miljoonaa euroa). Arvostukset huomioiden konsernin liikevoitto oli 131 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa).
• Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 83,1 % (66,3 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2019 lopussa 107,9 % (88,0 %).
• Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 4,0 % (4,1 %).
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi 8,0 % (6,1 %) ja oli vuoden lopussa 24 798 miljoonaa euroa (22 968 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuoden aikana 3 175 miljoonaa euroa (2 953 miljoonaa euroa). Koko rahoitusportfoliossa ympäristöinvestointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on 1 263 miljoonaa euroa (1 081 miljoonaa euroa).
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli tammi–joulukuussa 7 385 miljoonaa euroa (7 436 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli vuoden lopussa 33 929 miljoonaa euroa (30 856 miljoonaa euroa). Vuoden lopussa liikkeeseen laskettujen vihreiden joukkovelkakirjalainojen määrä oli 1 478 miljoonaa euroa (978 miljoonaa euroa).
• Likvidit varat kasvoivat vuoden loppuun mennessä ja olivat 9 882 miljoonaa euroa (8 722 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 430,2 % (176,7 %).
• Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski realisoitumattomien käyvän arvon muutosten seurauksena ja oli 6,8 % (10,8 %).
• Hallitus esittää kevään 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa. Vuonna 2019 osinkoa jaettiin 6 250 207,68 euroa.
• Näkymät vuodelle 2020: Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuonna 2019. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin käyttöönotto on lisännyt merkittävästi tulokseen kirjattavia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, mikä lisää liikevoiton volatiliteettia. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa ”Näkymät vuodelle 2020”.

Avainluvut (konserni)

* Kyseessä on vaihtoehtoinen tunnusluku.

Kuntarahoitus-konserni määrittelee vaihtoehtoiset tunnusluvut (Alternative Performance Measures, APM) tunnusluvuiksi, joita ei ole määritelty IFRS-standardeissa tai vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR). Vaihtoehtoiset tunnusluvut parantavat vertailukelpoisuutta saman toimialan yritysten ja eri raportointikausien välillä ja tarjoavat arvokasta tietoa taloudellisten raporttien lukijoille. Vaihtoehtoiset tunnusluvut tarjoavat johdonmukaisen perustan tilikausien tulosten vertaamiseen ja konsernin suorituskyvyn arviointiin. Ne ovat myös tärkeä osa konsernin johdon asettamien operatiivisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät, laskentakaavat ja täsmäytykset esitetään konsernin toimintakertomuksen liitteessä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut esitetään konsernin taloudellisessa raportoinnissa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus 2019 julkaistaan 4.3.2020.

Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2019:

Epävarmuus maailman taloudessa jatkui myös vuonna 2019, mutta Suomen talous jatkoi yllättävän vahvana. Kuntien talous ei kehittynyt yhtä vahvasti kuin koko maan talous. Vuosi oli kunnille haastava myös verokortti- ja verorekisteriuudistuksista johtuvan verokertymän vajauksen takia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus kaatui alkuvuonna. Soteinvestointeihin liittyvä epävarmuus jatkuu siksi kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, vaikka uudistus on myös uuden hallituksen agendalla. Soteinvestointien tilanteesta riippumatta investointitarpeet ovat korkeita etenkin kasvavilla alueilla, missä esimerkiksi infrastruktuuriin ja palveluverkkoon kohdistuu kehityspaineita. Muuttoliikkeen kiihtyminen on kasvattanut myös tarvetta valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiselle. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kääntyi vuonna 2019 laskuun, mutta asuntojen kysyntä keskuskaupungeissa ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin jatkaa kasvuaan.

Varainhankinnassa Kuntarahoitus onnistui jälleen erinomaisesti. Liikkeeseen laskemamme viitelainat ylimerkittiin moninkertaisesti, mukaan lukien historiamme neljäs vihreä joukkovelkakirjalaina. Tämä johtui osittain siitä, että maailmalla on runsaasti kysyntää turvallisille sijoituskohteille, mutta se kertoo myös Kuntarahoituksen hyvästä maineesta kansainvälisellä pääomamarkkinalla.

Missiomme mukaisesti jatkoimme panostuksia digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Digitaalisilla ratkaisuilla pyrimme sekä tehostamaan omaa ja asiakkaiden toimintaa että tuomaan tietoa laajemmin käyttöön asiakkaidemme ja omien asiantuntijoidemme hyödyksi. Myös toimialamme lisääntyvä sääntely sekä tarve kehittää oman toiminnan tehokkuutta ja tiedolla johtamista ovat asettaneet tietojärjestelmille kehitystarpeita.

Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan kasvaa edelleen ja suomalaiset asiakkaamme ovat löytäneet vihreän rahoituksen hyödyt. Kuntarahoitus toi Suomeen vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoituslaitoksena ja oli ensimmäinen suomalaisen vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija. Yhtiö jatkaa panostuksia vastuulliseen rahoitukseen valmistelemalla uutta yhteiskunnallisen rahoituksen tuotetta, joka on tarkoitus lanseerata vuonna 2020. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävään yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin.

2019 Kuntarahoitus täytti 30 vuotta, ja juhlavuosi oli yhtiölle taloudellisesti vakaa uudistumisen vuosi. Kiitos onnistumisista kuuluu asiakkaillemme ja kumppaneillemme. Haluan myös erityisesti kiittää henkilökuntaamme sitoutumisesta yhteiskunnallisesti merkitykselliseen työhön.

Konsernin tulosta koskevat tiedot

Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä.

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia Konsernin perusliiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2019 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia laski hieman eli 2,1 % edellisvuodesta ja oli 186 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa). Tuotot kasvoivat edellisvuodesta 3,3 %. Tulosta pienensivät ennakoidun mukaisesti kasvaneet kulut.

Korkokate parani 1,7 % edellisvuodesta ollen 240 miljoonaa euroa (236 miljoonaa euroa). Korkokatteen kasvu johtuu onnistuneesta varainhankinnasta, asiakasrahoituksen kasvusta sekä suotuisasta korkoympäristöstä. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan 16,2 miljoonan euron korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.

Muut tuotot kolminkertaistuivat edellisestä vuodesta 6 miljoonaan euroon (2 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan realisoituneet nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Merkittävin erä konsernin muissa tuotoissa on tytäryhtiö Inspiran liikevaihto.

Konsernin kulut kasvoivat 22,8 % edellisvuoteen nähden ja olivat vuoden lopussa 60 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa).

Palkkiokulut olivat 4 miljoonaa euroa (4 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.

Hallintokulut kasvoivat 18,5 % ollen 32 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Tästä henkilöstökuluja oli 18 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 15 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa). Hallintokuluja on kasvattanut henkilöstön määrän kasvu konsernin emoyhtiössä. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli emoyhtiössä tilikaudella 151 henkilöä, kun edellisvuonna se oli 135 henkilöä. Henkilöstön määrää on kasvattanut pankkisääntelystä johtuva jatkuva tarve kehittää yhtiön riskienhallintaa, hallintoa ja prosesseja sekä merkittävät kehittämisinvestoinnit. Muiden hallintokulujen kasvuun on vaikuttanut se, että yhtiö on panostanut tietojärjestelmien toimintavarmuuden sekä asiakaspalvelun ja palvelutarjonnan kehittämiseen. Vuoden aikana Kuntarahoitus solmi ulkoistamissopimukset liittyen tietojärjestelmien loppukäyttäjä- ja infrapalveluihin sekä liiketoimintajärjestelmien operointiin toimintavarmuuden varmistamiseksi sekä palveluiden ajallisen saatavuuden parantamiseksi. Hanke ulkoistamisen käytännön toteuttamiseksi on käynnissä ja sen arvioidaan päättyvän vuoden 2020 aikana.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat vuoden 2019 lopussa 6 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Poistojen kasvu johtuu pääosin viime vuosien voimakkaasta panostuksesta järjestelmäkehitykseen. Kuntarahoitus päivitti myös poistoperiaatteitaan tilikauden aikana, minkä seurauksena poistoihin ja eräisiin muihin kulueriin kirjattiin 2,5 miljoonaan euron lisäkuluerä.

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 14,7 % edellisvuodesta 18 miljoonaan euroon (15 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtuu pääosin järjestelmien ja prosessien kehittämiseen liittyvistä kuluista. Viranomaismaksut laskivat 0,3 miljoonaa euroa (-4,7 %) edellisvuoteen verrattuna ja olivat 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa).

IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä laski vuoden aikana ja tulokseen kirjattu määrä oli 0 miljoonaa euroa (1 miljoona euroa).

Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Konsernin liikevoitto vuonna 2019 huomioiden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset oli 131 miljoonaa euroa (190 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät Kuntarahoituksen liikevoittoa 54 miljoonaa, kun niillä vuotta aiemmin ei ollut vaikutusta tulokseen (0 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset selittävät konsernin 59 miljoonan euron liikevoiton heikentymisestä 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 suojauslaskennan nettotulos oli -19 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan nettotuotot olivat -35 miljoonaa euroa (-27 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos oli 105 miljoonaa euroa (152 miljoonaa euroa).

Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 28 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) 17 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa). Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos oli 10 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa).

Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset supistivat tilikaudella konsernin omaa pääomaa verovaikutukset huomioon ottaen 21 miljoonaa euroa (+57 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaista ydinpääomaa (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset supistivat verovaikutukset huomioon ottaen 28 miljoonaa euroa (+19 miljoonaa euroa).

Vuoden 2018 alussa käyttöönotettu IFRS 9 -standardi ja siihen liittyneet laadinta- ja arvostusperiaatteiden muutokset ovat lisänneet merkittävästi realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, sillä rahoitusinstrumentteja arvostetaan aikaisempaa enemmän käypään arvoon. Arvonmuutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat arvonmuutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen aikaisempaa enemmän volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä vakavaraisuuslaskennan omiin varoihin.

Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus suojaa taloudellisessa mielessä korko-, valuuttakurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta johtuen yleisesti käytössä olevista arvostusmenetelmistä, käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumentin ja sitä suojaavan johdannaisen välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska Kuntarahoitus pitää laina- ja varainhankintasopimukset sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähtökohtaisesti eräpäivään asti. Vuoden aikana realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin yhtiön keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten muutokset.

Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 % (20,0 %). Vuoden 2019 konsernituloslaskelmassa verot olivat 26 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (ROE) oli koko tilikaudelta 6,8 % (10,8 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 9,6 % (10,7 %).

Emoyhtiön tulos

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2019 lopussa 224 miljoonaa euroa (220 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 115 miljoonaa euroa (174 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 8 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2019 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään ”Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla”. Emoyhtiön tase oli tilikauden lopussa 38 933 miljoonaa euroa (35 676 miljoonaa euroa).

Tytäryhtiö Inspira

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2019 oli 3,5 miljoonaa euroa (2,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa).

Näkymät vuodelle 2020

Kansainvälisessä taloudessa vuosi 2020 käynnistyi edellisvuotta myönteisemmissä merkeissä. Suhdannekuvaajien perusteella maailmantalous ohittanee heikoimman vaiheensa talven aikana ja odotukset kasvun asteittaisesta piristymisestä ovat vahvistuneet. Vuoden 2020 talouskasvu on kuitenkin jäämässä pitkän aikavälin trendiä hitaammaksi. Euroopassa tilanteeseen vaikuttavat edelleen Ison-Britannian EU:sta irrottautumiseen liittyvät vaikeasti ennustettavat vaikutukset.

Suomeen maailmantalouden ongelmat välittyvät jälleen viiveellä ja kasvun hidastuminen on suurelta osin vasta edessä. Suhdannevedon heikentyminen näkyy jo tavaraviennin kasvun tyrehtymisenä ja teollisuuden uusien tilausten vähenemisenä. Myös työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Jatkossa Suomen talouskasvua hidastaa erityisesti uudisrakentamisen selvä jäähtyminen, mutta Kuntarahoituksen rahoittama yleishyödyllinen asuntotuotanto säilynee edellisvuosien tasolla. Näillä näkymin BKT-kasvu alenee vuonna 2020 prosentin tuntumaan, jopa hieman sen alapuolelle. Hidastuvasta talouskasvusta huolimatta erityisesti kasvukeskuksissa kuntien investointipaineet jatkuvat.

Suomessa pitkään jatkunut sote-uudistuksen valmistelu on myös nykyisen hallituksen työlistalla, mutta sen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen sekä Kuntarahoituksen asiakkaille että yhtiön omaan toimintaan on haastavaa, koska tässä vaiheessa uudistuksesta ei vielä ole konkreettisia ehdotuksia ja päätöksiä. Uudistuksella ei odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin vuonna 2020.

Kuntarahoitus jatkaa vuonna 2020 merkittäviä panostuksia järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen ja parantaakseen toimintaansa entisestään sekä digitalisoidakseen palvelujaan. Kuntarahoitus ennakoi kulujen kasvavan vuoden 2019 kuluihin verrattuna johtuen erityisesti edellä todetusta tietojärjestelmien kehittämisestä.

Vuonna 2019 vahvistetun ja kesäkuussa 2021 sovellettavaksi tulevan pankkien vakavaraisuussääntelyn (CRR II) mukaan julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution) voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa valtiolta ja kunnilta olevat luottosaatavansa. Itsearviointinsa perusteella Kuntarahoitus on todennut täyttävänsä kehitysluottolaitoksen tunnusmerkistön. Tunnusmerkistön täyttyessä CRR II:een sisältyvillä muutoksilla on merkittävä positiivinen vaikutus Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteeseen.

Edellä kuvatut tekijät huomioiden ja olettaen, että markkinakorkojen ja luottoriskipreemioiden kehitys ei poikkea merkittävästi odotetusta, Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuonna 2019. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin käyttöönotto on lisännyt merkittävästi tulokseen kirjattavia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, mikä lisää liikevoiton volatiliteettia.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Webcast sijoittajille ja muille sidosryhmille

Kuntarahoituksen vuoden 2019 tulos esitellään sijoittajille ja muille sidosryhmille 14.2.2020 klo 13 järjestettävässä webcastissa. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa munifin.videosync.fi/financial-statements-2019. Tilaisuuden tallenne on jälkikäteen katsottavissa Kuntarahoituksen verkkosivuilla. 

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Harri Luhtala, johtaja, talous, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• Kuntarahoitus_Tilinpäätöstiedote_2019_SECURE

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
28.1.2020 klo 8.00

Kuntarahoitus Oyj:n taloudellinen kalenteri vuonna 2020

Kuntarahoitus Oyj julkistaa tässä pörssitiedotteessa taloudellisen kalenterinsa vuodelle 2020. Kalenteri sisältää Kuntarahoituksen taloudellisten katsausten suunnitellut julkistamisajankohdat.

Kuntarahoituksen tilinpäätöstiedote vuodelta 2019 julkaistaan 13.2.2020. Sijoittajille tarkoitettu englanninkielinen webcast-lähetys tilinpäätökseen liittyen järjestetään 14.2.2020 klo 13. Lähetystä voi seurata osoitteessa munifin.videosync.fi/financial-statements-2019.

Vuosikertomus vuodelta 2019 julkaistaan 4.3.2020. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi), selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys.

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.6.2020 julkaistaan 14.8.2020.

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoitus Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 25.3.2020.

KUNTARAHOITUS OYJ

Harri Luhtala
Johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 37 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
26.11.2019 klo 11.30

Kuntarahoituksen vakavaraisuus edelleen selvästi yli EKP:n asettaman minimitason

Euroopan keskuspankki (EKP) on osana vuosittaista SREP-prosessia (Supervisory review and evaluation process) päivittänyt Kuntarahoitukselle asetetun lisäpääomavaatimuksen (P2R). Vaatimus pysyy entisellä tasollaan 2,25 prosentissa. Päivitetty lisäpääomavaatimus tulee voimaan 1.1.2020.

Lisäpääomavaatimus koskee ydinpääomaa (CET1). Lisäpääomavaatimus huomioiden Kuntarahoituksen vakavaraisuuden minimitaso CET1-vakavaraisuudelle on tällä hetkellä 10,25 prosenttia.

Kuntarahoitus täyttää vakavaraisuusvaatimuksen moninkertaisesti. Kesäkuun 2019 lopussa konsernin CET1-vakavaraisuus oli 69,1 prosenttia.

Kuntarahoitus on EKP:n valvonnassa, ja jatkuva SREP-prosessi on osa EKP:n pankkivalvontaa. Pankkivalvonnan avulla varmistetaan, että rahoituslaitoksilla on asianmukaiset riskienhallintamenetelmät sekä riittävästi pääomia ja likviditeettiä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Harri Luhtala                                                                                               
Johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 37 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus                                                                                                            
15.8.2019 klo 16.00

Kuntarahoitus Oyj:n puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2019: Liiketoiminta jatkui vahvana

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoituksen 15.8.2019 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2019

• Katsauskauden liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia pieneni 2,9 % ollen 90,0 miljoonaa euroa (92,7 miljoonaa euroa). Arvostukset huomioiden liikevoitto oli 33,7 miljoonaa euroa (124,4 miljoonaa euroa).
• Konsernin korkokate oli edellisen vuoden tasolla ollen 117,2 miljoonaa euroa (118,0 miljoonaa euroa). Kulut kasvoivat ennakoidusti viime vuodesta. Ne olivat katsauskaudella 30,6 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa), eli 17,5 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Realisoitumattomat arvonmuutokset heikensivät katsauskauden liikevoittoa 56,3 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin paransivat tulosta 31,7 miljoonaa euroa.
• Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 69,1 % (66,3 %). Tier 1 – ja kokonaisvakavaraisuus olivat katsauskauden lopussa 91,4 % (88,0 %).
• Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kesäkuun lopussa 3,99 % (4,06 %).
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi 3,3 % (1,7 %) ja oli katsauskauden lopussa 23 719 miljoonaa euroa (22 968 miljoonaa euroa). Luku sisältää pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Uusia lainoja nostettiin tammi–kesäkuussa 1 386 miljoonaa euroa (1 239 miljoonaa euroa). Koko rahoitusportfoliossa ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on 1 194 miljoonaa euroa (1 081 miljoonaa euroa).
• Pitkäaikainen varainhankinta oli tammi–kesäkuussa 3 432 miljoonaa euroa (3 985 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 31 822 miljoonaa euroa (30 856 miljoonaa euroa).
• Likvidit varat pysyivät lähestulkoon entisellä tasolla ja olivat kesäkuun lopussa 8 554 miljoonaa euroa (8 722 miljoonaa euroa).
• Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski realisoitumattomien käyvän arvon muutosten seurauksena ja oli 3,60 % (10,76 %).
• Näkymät loppuvuodelle 2019: Kuntarahoitus arvioi liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai heikompi kuin vuonna 2018, vaikka Kuntarahoituksen alkuvuoden 2019 liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli ennakoitua parempi. Vuonna 2018 käyttöönotettu IFRS 9 -tilinpäätösstandardi on lisännyt merkittävästi tulokseen ja suoraan omiin pääomiin kirjattavia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, mikä lisää vastaavasti liikevoiton volatiliteettia. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa ”Näkymät loppuvuodelle 2019”.

            
Tuloksen vertailulukuna on käytetty vuoden 2018 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2018 lopun tilannetta ellei toisin mainita.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Kuntarahoituksen toiminnassa vuoden 2019 ensimmäiset kuusi kuukautta sujuivat liiketoiminnan osalta odotusten mukaisesti. Kuntarahoitus on viime vuosina panostanut paljon asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin vastaamiseen. Tänä vuonna palkkasimme yhtiömme historian ensimmäisen pääekonomistin, jonka keskeinen tehtävä on tarjota asiakkaillemme näkemystä markkinoiden kehityksestä ja sen vaikutuksista talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Olemme myös aktiivisesti kasvattaneet palveluvalikoimaamme. Leasingrahoitus on ollut tervetullut rahoitusvaihtoehto, ja vihreä rahoitus kiinnostaa yhä laajenevaa asiakaskuntaa: molemmat ovat selvästi vakiinnuttaneet asemansa ja syventäneet Kuntarahoituksen asiakassuhteita. Rahoituksen kysyntä säilyikin hyvällä tasolla sekä kuntien että sosiaalisen asuntotuotannon segmenteissä.

Perusliiketoiminta jatkui siis vahvana, mutta tulosta heikensi vuoden 2018 alussa käyttöönotettujen tilinpäätösperiaatteiden tuoma volatiliteetti rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutoksissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenneuudistus kaatui edellisen hallituksen kaudella, mutta maakuntamalliin perustuva sote-uudistus on myös uuden hallituksen agendalla. Tällä kertaa sote-uudistuksen rahoituskeskusteluissa tulee huomioida käyttömenojen lisäksi myös se, miten sote-palveluissa tarvittujen tila-, infra- ja laiteinvestointien rahoitus järjestetään. Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostama varainhankintamalli on osoittanut toimivuutensa kunta- ja asuntosektorin rahoituksessa, ja sitä kannattaa hyödyntää sote-investoinneissa jatkossakin. Sama pätee myös suunnitteilla oleviin merkittäviin infrahankkeisiin.

Katsauskauden aikana on julkistettu uutta pankkisääntelyä. Laajan sääntelyuudistuksen yhtenä tavoitteena on tulevaisuudessa lieventää Kuntarahoituksen tapaisten julkisten kehitysluottolaitosten vähimmäisomavaraisuusaste- eli leverage ratio -vaatimusta. Muutosten lopullinen vaikutus tarkentuu kuitenkin vasta valvontaviranomaisen eli EKP:n kanssa käytävien mahdollisten keskustelujen jälkeen.”

Konsernin avainluvut

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on lähes 37 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• Kuntarahoitus puolivuosikatsaus 2019_secure

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
28.6.2019 klo 13.30

Kuntarahoitukselle asetettu järjestelmäriskipuskuri säilyy ennallaan (1,5 %)

Finanssivalvonta on 28.6.2019 tekemällään päätöksellään pitänyt ennallaan Kuntarahoitusta koskevan rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäriskipuskuri). Ydinpääomalla (CET1) katettava järjestelmäriskipuskurivaatimus on 1,5 %. Päätös tulee voimaan 1.7.2020.

Kuntarahoitus täyttää selvästi kaikki sille asetetut pääomavaatimukset.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
28.3.2019 klo 13.00

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2019 päätökset

Kuntarahoitus Oyj:n 28.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikaudelta 2018.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Yhtiökokous päätti, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että muut voitonjakokelpoiset varat, 127 617 814,70 euroa, jätetään omaan pääomaan. Osinko maksetaan 9.4.2019 osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2019.

Yhtiöjärjestyksen muutos

Yhtiökokous päätti, että Kuntarahoituksen yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että yhtiön hallitukseen kuuluu enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaan jäseniä on voinut olla enintään kahdeksan. Lisäksi yhtiökokous päätti teknisistä muutoksista yhtiöjärjestykseen.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Yhtiökokous vahvisti, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä ”toimikausi 2019-2020”): hallituksen jäsenen vuosipalkkio 20 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 23 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 35 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Palkkiot vastaavat toimikaudelta 2018-2019 maksettuja palkkioita. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen ja valiokuntien kokousten lisäksi kokouspalkkio maksetaan myös viranomaisten edellyttämistä tapaamisista.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen valitaan yhdeksän jäsentä toimikaudelle 2019-2020 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Minna Helppi, Markku Koponen, Jari Koskinen, Kari Laukkanen, Vivi Marttila, Tuula Saxholm ja Helena Walldén. Lisäksi yhtiökokous päätti, että Maaria Eriksson ja Raija-Leena Hankonen valitaan uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2019-2020, kuitenkin niin, että Raija-Leena Hankosen toimikausi alkaa siitä, kun hallituksen jäsenten lukumäärää koskeva yhtiöjärjestyksen muutos on voimassa olevan osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla rekisteröity kaupparekisteriin.

Toimitusjohtajan puheenvuoro

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio totesi puheenvuorossaan, että valmisteilla ollut maakunta- ja sote uudistus ei ole edennyt  aiemman suunnitelman mukaisesti ja tehtyjä lakiehdotuksia ei käsitellä enää eduskunnassa. Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus käynnistänee uudistuksen suunnittelun uudelleen. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole asiaa koskevaa lainsäädäntöehdotusta eikä muita konkreettisia suunnitelmia. Näin ollen Kuntarahoitus ei voi arvioida tällaisen mahdollisen uudistuksen vaikutuksia asiakkaidensa rahoitustarpeisiin tai omaan toimintaansa. Kuntarahoituksen tavoitteena on kyetä toimimaan myös jatkossa sote-sektoriin liittyvien investointien rahoittajana, riippumatta siitä millaisessa muodossa sote-uudistus mahdollisesti toteutetaan. Kuntarahoituksen kautta kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa markkinaolosuhteista ja siten Kuntarahoitus katsoo, että tätä järjestelmää olisi järkevä hyödyntää myös uudelleen järjestettävän sote-sektorin rahoituksessa, Kallio sanoo.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset

Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen Kuntarahoituksen hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi Tuula Saxholmin. Palkitsemisvaliokuntaan hallitus valitsi Helena Walldénin puheenjohtajaksi sekä Markku Koposen, Jari Koskisen ja Tuula Saxholmin jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Markku Koponen puheenjohtajaksi sekä Raija-Leena Hankonen, Kari Laukkanen ja Vivi Marttila jäseniksi. Riskivaliokuntaan hallitus valitsi Kari Laukkasen puheenjohtajaksi sekä Maaria Erikssonin, Raija-Leena Hankosen ja Minna Helpin jäseniksi.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2018 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
7.3.2019 klo 14.30

Ehdotukset Kuntarahoituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle

Hallitus ja omistajien nimitysvaliokunta ovat tehneet Kuntarahoitus Oyj:n 28.3.2019 kello 10 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Kuntarahoituksen voitonjakokelpoiset varat ovat 133 868 022,38 euroa, josta tilikauden voitto on 21 831 739,09 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että muut voitonjakokelpoiset varat, 127 617 814,70 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Yhtiö on viime vuosina varautunut ennakoidun pankkisääntelyn mukaisten pääomavaatimusten, erityisesti vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) voimaantuloon. Hallitus arvioi, että maltillinen osingonjako ei vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2019. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.4.2019.

Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Kuntarahoituksen yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että yhtiön hallitukseen kuuluu enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaan jäseniä on voinut olla enintään kahdeksan. Hallitus arvioi tämän muutoksen varmistavan, että hallituksella on kokonaisuutena luottolaitoksia koskevan sääntelyn edellyttämä riittävä osaaminen ja kokemus – huomioiden myös hallituksen kokoonpanon monimuotoisuutta, valiokuntien muodostamista ja jäsenten rotaatiota koskevat tarpeet. Muutosehdotus perustuu hallituksen ja Kuntarahoituksen omistajien nimitysvaliokunnan välisiin keskusteluihin. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiöjärjestykseen tehdään joitakin teknisluonteisia muutoksia.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä ”toimikausi 2019-2020”): hallituksen jäsenen vuosipalkkio 20 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 23 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 35 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Lisäksi omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen ja valiokuntien kokousten lisäksi kokouspalkkio maksetaan myös viranomaisten edellyttämistä tapaamisista. Palkkiot vastaavat toimikaudella 2018-2019 maksettuja palkkioita.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan yhdeksän jäsentä toimikaudelle 2019-2020 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Minna Helppi, Markku Koponen, Jari Koskinen, Kari Laukkanen, Vivi Marttila, Tuula Saxholm ja Helena Walldén. Lisäksi nimitysvaliokunta ehdottaa, että Maaria Eriksson ja Raija-Leena Hankonen valitaan uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2019-2020 kuitenkin niin, että Raija-Leena Hankosen toimikausi alkaa siitä, kun hallituksen jäsenten lukumäärää koskeva yhtiöjärjestyksen muutos on voimassa olevan osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla rekisteröity kaupparekisteriin.

Maaria Eriksson on toiminut pitkään Kevassa sijoitustoiminnan eri tehtävissä ja toimii tällä hetkellä sijoitusjohtajan varahenkilönä vastaten ulkoistetuista korkosijoituksista. Raija-Leena Hankosella on pitkä ja monipuolinen kokemus tilintarkastuksesta ja neuvontapalveluista suuryhtiöissä ja finanssisektorilla (KPMG 1987-2019) ja hän on toiminut KPMG:n Suomen toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Raija-Leena Hankosen työsuhde KPMG Oy Ab:ssa päättyy maaliskuussa 2019. Raija-Leena Hankonen ei ole vuoden 2012 jälkeen osallistunut Kuntarahoituksen tilintarkastukseen tai Kuntarahoitukselle tarjottavien palveluiden tarjoamiseen.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi yhtiökokouksen valitsemalle hallitukselle, että Helena Walldén valitaan hallituksen puheenjohtajaksi ja Tuula Saxholm varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle KPMG Oy Ab:n uudelleenvalintaa yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudelle 2019-2020. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että mikäli yhtiö valitaan Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi, toimii päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Päävastuullisena tilintarkastajana aiemmin toiminut KHT Marcus Tötterman ei voi enää jatkaa yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana tilintarkastuslainsäädännöstä johtuvien rotaatiovaatimusten vuoksi. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokouskutsu liitteineen on saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla suomen kielellä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
7.3.2019 klo 14

Kuntarahoituksen vuosikertomus vuodelta 2018 on julkaistu

Kuntarahoituksen vuosikertomus, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2018 on julkaistu suomeksi ja englanniksi Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.

Lisäksi Kuntarahoitus on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (pilari 3). Selvitys on saatavilla englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

KUNTARAHOITUS OYJ

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
13.2.2019, klo 14.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1. – 31.12.2018

Yhteenveto vuodesta 2018

• Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 1,2 % ollen tilikauden lopussa 189,6 miljoonaa euroa (2017: 187,4 miljoonaa euroa). Nämä käyvän arvon muutokset huomioiden liikevoitto oli 190,0 miljoonaa euroa (2017: 198,4 miljoonaa euroa).
• Konsernin korkokate kasvoi 3,4 % edellisestä vuodesta ja oli 236,3 miljoonaa euroa (2017: 228,5 miljoonaa euroa).
• Tase kasvoi 2,7 % ollen vuoden 2018 lopussa 35 677 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa).
• Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 66,34 % (2017: 53,01 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2018 lopussa 87,97 % (2017: 72,50 %).
• Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 4,06 % (2017: 3,84 %).
• Uusia lainoja nostettiin tammi-joulukuussa 2 953 miljoonaa euroa (2017: 2 439 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärä oli 22 354 miljoonaa euroa (2017: 21 219 miljoonaa euroa). Tästä vihreiden investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli nostettu joulukuun 2018 lopussa 1 143 miljoonaa euroa (2017: 803 miljoonaa euroa).
• Leasingrahoitus kasvoi 42,2 % ja kanta oli joulukuun lopussa 614 miljoonaa euroa (2017: 432 miljoonaa euroa).
• Pitkäaikainen varainhankinta oli tammi-joulukuussa 7 436 miljoonaa euroa (2017: 9 510 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli 30 856 miljoonaa euroa (2017: 30 153 miljoonaa euroa).
• Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 8 722 miljoonaa euroa (2017: 9 325 miljoonaa euroa).
• Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski hieman ja oli 10,76 % (2017: 12,57 %).
• Hallitus esittää kevään 2019 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa. Vuonna 2018 osinkoa jaettiin 6 250 207,68 euroa.

Avainluvut (konserni)

Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2018 oli Kuntarahoitukselle ja sen asiakkaille hyvä. Rahoituksen kysyntä kasvoi hieman ja onnistuimme varainhankinnassa erinomaisesti. Uusitulla asiakasstrategiallamme tähtäämme yhä sopivampien ratkaisujen tarjoamiseen.

Suomen talouskasvu jatkui vuonna 2018, vaikka hidastuikin vuoden loppua kohden. Asiakkaidemme investointitarpeen jatkuessa vahvana myös rahoituksemme kysyntä jatkui hyvänä, niin kunnissa kuin valtion tukemassa asuntotuotannossakin. Muutto kasvukeskuksiin piti yllä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarvetta.

Kansainvälisessä taloudessa oli vuonna 2018 runsaasti epävarmuustekijöitä. Näistä esimerkiksi suurvaltojen kiristyneet suhteet ja kauppasodan uhka, Brexitiin liittyvä epävarmuus sekä Italian huolestuttava velkaantuminen tulevat vaikuttamaan pääomamarkkinoilla myös vuonna 2019. Varainhankintamme onnistui epävakaasta tilanteesta huolimatta erittäin hyvin – viitelainojen liikkeeseenlaskujen ajoitukset onnistuivat ja ne olivat erittäin kysyttyjä kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.

Vuonna 2017 uusittu strategiamme ulottuu vuoteen 2022. Visionamme on olla asiakkaillemme paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessämme kirkastimme arvomme ja täsmensimme asiakasstrategiamme tänä vuonna.

Strategiamme perusta on järkkymätön. Keskitymme tulevaisuudessakin kuntien moninaisten tarpeiden sekä valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen. Uudella asiakastoimintamallillamme pyrimme löytämään entistä sopivampia ratkaisuja asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Koemme vastuumme hyvinvoivan yhteiskunnan rakentajana ulottuvan koko rahoituksen elinkaaren ajalle.

Kuntarahoituksen toimintamalli perustuu kumppanuuteen. Kiitän asiakkaitamme erinomaisesta yhteistyöstä, jota kehitämme jatkuvasti yhdessä asiakkaiden toiveiden suuntaisesti. Myös Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat koko vuoden työskennelleet erinomaisella sitoutumisella, minkä ansiosta kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu heille.

Toimintaympäristö vuonna 2018

Suomen ja maailman taloudellinen kehitys oli vuoden aikana edelleen pääsääntöisesti positiivinen, mutta kasvuvauhti hidastui monin paikoin. Markkinakehityksen ennakointia monimutkaistivat muun muassa edelleen jatkuva suurvaltasuhteiden kiristyminen ja siitä johtuva kauppasuhteiden rajoittaminen sekä Euroopassa etenkin Italian velkaantumiseen liittyvät riskit ja Ison-Britannian Brexit-neuvotteluihin liittyneet vaikeudet. Ne ja edelleen jatkuneet maailmanpolitiikan epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ratkaisevasti vaikuttaneet markkinoiden toimintaan. Euroopan keskuspankki päätti osto-ohjelmansa netto-ostot vuoden 2018 aikana, mutta markkinoilla oli silti suurimman osan vuotta paljon likviditeettiä eli rahoituksen saatavuus oli hyvällä tasolla. Loppuvuoden aikana markkinalikviditeetti heikkeni selvästi alkuvuoden tasosta.

Suomessa asuntorakentaminen jatkui vilkkaana kasvukeskuksissa. Myös kunnissa investoitiin aiempaa vahvemmin, ja rahoituksen kysyntä kasvoi loppuvuotta kohden kuntien ennakoitua pienempien verokertymien vuoksi. Kasvukeskuksissa investointipaineita syntyi palvelutarpeiden muutosten takia niin kunnalliseen infraan, liikenteen järjestelyihin kuin kouluihin ja päiväkoteihinkin. Kiinteistöjen korjausvelkaa kurottiin pienen suvantovaiheen jälkeen kiinni ympäri maata.

Kotimaassa pitkään valmisteilla ollut maakunta- ja sote-uudistus ei edennyt vuoden aikana odotetusti. Tämä epävarmuus liittyy Kuntarahoituksen asiakaskenttään, mutta se ei ainakaan merkittävästi näytä vaikuttaneen investointien toteutukseen.

Luottoluokitukset

Moody’sin ja Standard & Poor’sin luottoluokitukset ja niiden näkymät Kuntarahoitukselle säilyivät vuonna 2018 entisellään. Kuntarahoituksen luottoluokitukset ovat samat kuin Suomen valtiolla: Standard & Poor’sin luokitus on AA+ ja Moody’sin Aa1. Luokitusten näkymät ovat vakaat.

Tulos ja tase

Kuntarahoitus-konserni

Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä.

*Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia, joten vuoden 2017 realisoitumattomat arvostusmuutokset eivät ole täysin vertailukelpoisia luokittelumuutoksista johtuen.

Konsernin liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2018 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 189,6 miljoonaa euroa (2017: 187,4 miljoonaa euroa). Tähän vaikutti erityisesti edellisvuoteen nähden parantunut korkokate mutta myös kasvaneet kulut. Konsernin liikevoitto huomioiden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset oli 190,0 miljoonaa euroa (2017: 198,4 miljoonaa euroa).

Korkokate kasvoi 3,4 % ollen 236,3 miljoonaa euroa (2017: 228,5 miljoonaa euroa) tilikauden lopussa. Korkokatteen kasvu johtuu onnistuneesta varainhankinnasta, volyymin kasvusta sekä suotuisasta korkoympäristöstä Kuntarahoituksen liiketoiminnassa. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain maksun toteutuessa.

Vuoden 2018 alussa käyttöönotetun IFRS 9 -standardin myötä Kuntarahoitus luokitteli uudelleen rahoitusvaroja ja -velkoja. Uudelleenluokittelun seurauksena rahoitusinstrumenteista kirjattavat realisoitumattomat käyvän arvon muutokset ovat lisänneet tuloksen volatiliteettia vuoden aikana. Yhteensä realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tulosvaikutus oli vuoden lopussa 0,4 miljoonaa euroa (2017: 11 miljoonaa euroa), josta suojauslaskennan nettotulos oli 27,6 miljoonaa euroa (2017: 2,7 miljoonaa euroa). Realisoitumattomia arvopaperikaupan nettotuottoja oli -27,3 miljoonaa euroa (2017: 8,3 miljoonaa euroa). Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia, joten edellisvuoden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset eivät ole täysin vertailukelpoisia luokittelumuutoksista johtuen.

Konsernin kulut ovat kasvaneet 14,5 % ja olivat joulukuun lopussa 49,1 miljoonaa euroa (2017: 42,9 miljoonaa euroa).

Palkkiokulut olivat 4,2 miljoonaa euroa (2017: 4,1 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien päivityskuluista.

Hallintokulut olivat 27,2 miljoonaa euroa (2017: 22,3 miljoonaa euroa). Tästä henkilöstökuluja oli 15,2 miljoonaa euroa (2017: 13,6 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 12,0 miljoonaa euroa (2017: 8,8 miljoonaa euroa). Hallintokuluja on kasvattanut erityisesti henkilöstön määrän kasvu konsernin emoyhtiössä. Kasvaneen pankkisääntelyn vuoksi yhtiössä on tarve kehittää yhtiön hallintoa, riskienhallintaa ja prosesseja. Lisäksi yhtiö on panostanut merkittävästi asiakaspalvelun, palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen.  

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikauden lopussa 2,3 miljoonaa euroa (2017: 2,0 miljoonaa euroa).

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 15,4 miljoonaan euroon (2017: 14,5 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtuu pääosin luottolaitostoimintaan liittyvistä valvontamaksuista Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle sekä vakausmaksuista EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Saamisten arvonalentumiset on laskettu vuoden 2018 alusta lähtien IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti. IFRS 9:n mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä pieneni tilikauden aikana IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 kirjattuun määrään nähden ja tulokseen kirjattu muutos oli tilikauden lopussa 0,6 miljoonaa euroa.

Konsernin laajaan tulokseen sisältyy IFRS 9 -siirtymän johdosta rahoitusinstrumentteihin liittyviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joita ei käsitellä tulosvaikutteisina käyvän arvon muutoksina. Tilikauden aikana suurimmat laajaan tulokseen vaikuttaneet erät olivat nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos 49,0 miljoonaa euroa sekä suojauskustannuksen arvonmuutos (cost-of-hedging) 27,7 miljoonaa euroa. Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvien erien arvonmuutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden tilapäisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin ja laskennalliset arvonmuutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen aikaisempaa enemmän volatiliteettia oman pääoman käyvän arvon rahastoihin.

Konsernin tase kasvoi vuoden 2017 lopusta 2,7 % ollen joulukuun 2018 lopussa 35 677 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa). Kasvu taseen varoissa johtuu pääosin antolaina- ja leasingkannan kasvusta. Velkaerissä taseen kasvu näkyy varainhankinnan erissä veloissa luottolaitoksille, veloissa yleisölle ja julkisyhteisöille sekä yleiseen liikkeeseen lasketuissa velkakirjoissa. Oma pääoma oli vuoden lopussa 1 486 miljoonaa euroa (2017: 1 339 miljoonaa euroa) sisältäen AT1-pääomalainan 347,4 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa kasvatti tilikauden tulos. IFRS 9 -standardiin siirtyminen 1.1.2018 alkaen puolestaan pienensi omaa pääomaa 43 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin omasta pääomasta on vähennetty vuoden aikana AT1-pääomainstrumentin korkoja koronmaksun yhteydessä huhtikuussa 12,6 miljoonaa euroa verovaikutus huomioiden sekä maksetut osingot 6,3 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen osakkeenomistajille.

Emoyhtiö

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2018 lopussa 220,1 miljoonaa euroa (2017: 212,3 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 173,8 miljoonaa euroa (2017: 181,9 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2018 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (2017: 16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Emoyhtiön tase oli tilikauden lopussa 35 676 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa).

Inspira

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto vuodelta 2018 oli 2,5 miljoonaa euroa (2017: 2,7 miljoonaa euroa) ja liiketulos oli 0,0 miljoonaa euroa (2017: 0,2 miljoonaa euroa).

Liiketoiminta

Rahoitus ja muut asiakkaille tarjottavat palvelut

Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottoyhteisö ja selvästi oman asiakaskuntansa suurin rahoittaja. Kuntarahoituksen asiakkaita ovat kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen monipuolisia rahoitukseen liittyviä palveluja ja kokonaisvaltaista tukea investointien suunnitteluun ja talouden hallintaan.

Kuntarahoituksen rahoituksen kysyntä kasvoi vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Kasvukeskuksissa palvelutarpeen muutokset edellyttävät uusia investointeja kunnalliseen infraan, liikenteen järjestelyihin ja palveluverkon kehittämiseen ja koko maassa korjausvelkaa kurottiin pienemmäksi. Rahoituksen kysyntä kasvoi loppuvuotta kohden myös kuntien ennakoitua pienempien verokertymien vuoksi. Muutto kasvukeskuksiin piti yllä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen tarvetta.

Uusia lainoja nostettiin edellisvuotta enemmän, 2 953 miljoonaa euroa (2017: 2 439 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä kasvoi 6,1 % edellisvuoteen verrattuna ollen vuoden lopussa 22 968 miljoonaa euroa (2017: 21 651 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta kasvoi 5,3 % ja oli vuoden lopussa 22 354 miljoonaa euroa (2017: 21 219 miljoonaa euroa). Leasingrahoitus kasvoi 42,2 % vuoden aikana ja leasingsopimuksia oli taseessa vuoden lopussa 614 miljoonaa euroa (2017: 432 miljoonaa euroa). Suurin osa kannan kasvusta syntyy kiinteistöleasingsopimuksista. Kiinteistöleasingilla rahoitetaan tyypillisesti esimerkiksi koulurakennuksia.

Vuonna 2016 markkinoille tuotu, ympäristöinvestointien rahoittamiseen tarkoitettu vihreä rahoitus herätti edelleen kiinnostusta, ja yhtiö on onnistunut kasvattamaan asiakkaidensa tietoisuutta tuotteesta. Vuoden 2018 loppuun mennessä vihreiden investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli nostettu 1 143 miljoonaa euroa (2017: 803 miljoonaa euroa). Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen viitekehykseen arvioi riippumattomista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 726 miljoonaa euroa (2017: 749 miljoonaa euroa).

Vuonna 2018 Kuntarahoituksen sähköisen asioinnin Apollo-palvelu laajeni rahoitussalkun hallinnasta muun muassa sijoitusten hallintaan ja se otettiin pilottiasiakkaiden kanssa laaja-alaiseen talouden mallinnuksen ja ennustamisen käyttöön. Apollo-palvelun käyttö yleistyy nopeasti ja sen asiakkaita ovat kaikki maan suurimmat kaupungit.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2018 aikana vilkasta. Toimeksiannoissa korostuivat erityisesti valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus sekä koulujen ja päiväkotien rakennusinvestointien kilpailutuksiin sekä yritysjärjestelyihin liittyvät hankkeet.

Varainhankinta ja likviditeetinhallinta

Varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla Kuntarahoitus pyrkii varmistamaan rahoituksen saatavuuden markkinaolosuhteista riippumatta. Kuntarahoitus hajauttaa aktiivisesti varainhankintaansa valuutoittain ja maturiteeteittain niin maantieteellisesti kuin eri sijoittajaryhmille. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla.

Vuonna 2018 likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla jatkui pääsääntöisesti vahvana ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui erittäin hyvin. Laajan hajauttamisen ansiosta varainhankinta on tehokasta, mikä varmistaa kilpailukykyisen rahoituksen Kuntarahoituksen asiakkaille. Kuntarahoituksen nimi onkin laajasti tunnettu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja se on sijoittajien mielestä yksi pääomamarkkinoiden joustavimmista, luotettavimmista ja nopeimmista liikkeeseen laskijoista.

Kuntarahoituksen julkiset liikkeeseenlaskut olivat erittäin kysyttyjä. Vuonna 2018 Kuntarahoitus järjesti neljä viitelainaa; kaksiYhdysvaltain dollarimääräistä (molemmat 1 miljardia), yhden Englannin puntamääräisen (400 miljoonaa) ja yhden euromääräisen (750 miljoonaa). Tammikuussa 2018 liikkeeseen laskettu 15 vuoden mittainen 500 miljoonan euron laina on yhtiön historian toistaiseksi pisin viitelaina. Lainan kokoa kasvatettiin lokakuussa 250 miljoonalla eurolla. Nämä viitelainat on listattu Lontoon pörssissä.


Pitkäaikaista varainhankintaa nostettiin kaikkiaan vuoden aikana 7 436 miljoonaa euroa (2017: 9 510 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisten Kuntarahoituksen velkasitoumuksien (ECP) määrä oli vuoden lopussa 3 062 miljoonaa euroa (2017: 3 833 miljoonaa euroa).

Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2018 lopussa 30 856 miljoonaa euroa (2017: 30 153 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 24 % (2017: 23 %) ja valuuttamääräistä 76 % (2017: 77 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 11 eri valuutassa (2017: 14 valuuttaa).

Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Vuoden 2018 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 260 kappaletta (2017: 318).

Valtaosa varainhankinnasta tehdään vakioituina liikkeeseenlaskuina velkaohjelmien alla ja Kuntarahoituksella on käytössään seuraavat velkaohjelmat:

Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody’silta ja Standard & Poor’silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella ja Suomen valtiolla. Kuntien takauskeskus on lailla perustettu julkisoikeudellinen laitos, jossa jäseninä on kaikki manner-Suomen kunnat. Jäsenkunnat vastaavat takauskeskuksen sitoumuksista asukaslukujensa mukaisessa suhteessa. Kuntien takauskeskus on antanut takauksen velkaohjelmille sekä ohjelmien ulkopuolisille varainhankintajärjestelyille, minkä vuoksi Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset lasketaan luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan sekä likviditeettilaskennassa tason 1 likvideihin varoihin EU-alueella.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2018 aikana. Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulisi riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kahdentoista kuukauden ajan.

Vuoden 2018 lopussa likvidien varojen kokonaismäärä oli 8 722 miljoonaa euroa (2017: 9 325 miljoonaa euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 146 miljoonaa euroa (2017: 5 755 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2017: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,1 vuotta (2017: 2,5 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 3 576 miljoonaa euroa (2017: 3 570 miljoonaa euroa), josta talletuksia keskuspankkiin 3 554 miljoonaa euroa (2017: 3 554 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 22 miljoonaa euroa (2017: 16 miljoonaa euroa). Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet pääasiassa lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.

Kuntarahoitus on vuodesta 2015 lähtien seurannut myös sijoitustensa ESG-arvoa (Environmental, Social and Governance). Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoituksen likviditeettisijoitusten ESG-arvo oli 50,9 asteikolla 1-100 (2017: 49,1). Markkinoiden vertailuindeksi on 50,8 (2017: 49,2).

Vakavaraisuus

Konsernin vakavaraisuus on pysynyt vahvana ja se ylittää selvästi lakisääteisen ja viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset.

Kuntarahoitus-konsernin omat varat yhteensä suhteessa kokonaisriskin määrään olivat 87,97 % vuoden 2018 lopussa (2017: 72,50 %) ja CET1- vakavaraisuus oli 66,34 % (2017: 53,01 %). Vakavaraisuussuhde nousi edellisvuodesta 15,47 prosenttiyksikköä johtuen pääosin omien varojen kasvusta sekä kokonaisriskin määrän laskusta. Emoyhtiön vakavaraisuus oli 89,37 % (2017: 73,15 %) ja CET1-vakavaraisuus 67,33 % (2017: 53,46 %).

Kuntarahoitus-konsernin ydinpääoma oli vuoden lopussa 1 065 miljoonaa euroa (2017: 946 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma oli 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa). Toissijaista omaa pääomaa ei ollut ja omat varat yhteensä olivat 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa).

Ydinpääomaan sisältyy tilikauden voitto, sillä tilikauden tulos on ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin ollen tilikauden voitto voidaan lukea ydinpääomaan Euroopan keskuspankin myöntämän vakavaraisuusasetuksen mukaisen luvan perusteella.

Emoyhtiön ydinpääoma oli vuoden lopussa 1 064 miljoonaa euroa (2017: 945 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma oli 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa). Toissijaista omaa pääoma ei ollut ja omat varat yhteensä olivat 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa).

Konsernin riskipainotetut saamiset laskivat 10 % vuoden 2017 lopusta ollen 1 606 miljoonaa euroa vuoden lopussa (2017: 1 784 miljoonaa euroa). Luotto- ja vastapuoliriskin kokonaisriski pieneni vuoden 2017 lopun 1 108 miljoonasta eurosta 977 miljoonaan euroon tilikauden lopussa. Tähän vaikutti erityisesti likviditeettisalkun pienentyminen. Vastuun arvonoikaisuriski laski 247 miljoonaan euroon (2017: 341 miljoonaa euroa). Vastuun arvonoikaisuriskiä pienensi alhaisempi johdannaissaamisten määrä sekä johdannaisten keskimääräisen maturiteetin lyhentyminen. Valuuttapositio oli alle 2 % omista varoista, joten markkinariskille ei ole laskettu omien varojen vaatimusta EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklan 351 mukaisesti. Operatiivisen riskin vasta-arvo kasvoi 48 miljoonaa euroa 383 miljoonaan euroon (2017: 335 miljoonaa euroa) johtuen tuottoindikaattorin kasvusta.

Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) vuoden lopussa oli 4,06 % (2017: 3,84 %) laskettuna tällä hetkellä voimassa olevia laskentaperiaatteita noudattaen. Säännösluonnosten mukainen vähimmäistaso vähimmäisomavaraisuusasteelle on 3 %. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan ehdotuksen käsittely on kesken EU-tasolla, ja vähimmäisomavaraisuusasteen ja sitä koskevien laskentaperiaatteiden arvioidaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2021.

Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 177 % (2017: 173 %). Vuoden 2018 alusta lähtien LCR-suhdeluvun on pitänyt olla vähintään 100 %. Kuntarahoitus varautuu myös EU-tasolla valmisteltavaan pysyvän varainhankinnan vaatimukseen (Net Stable Funding Ratio, NSFR), joka tullee voimaan tämän hetkisen arvion mukaan vasta vuonna 2021.

Riskienhallinta

Yhtiön riskinottohalukkuudessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2018 aikana. Riskit pysyivät tilikauden aikana asetettujen limiittien puitteissa, ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi on lisännyt rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kautta tulosvolatiliteettia. Käyttöönotossa Kuntarahoitus luokitteli uudelleen rahoitusvaroja ja -velkoja ja erityisesti rahoitusveloista syntyvä tulosvolatiliteetti on kasvanut. Yhtiö seuraa ja analysoi jatkuvasti arvostuksista syntyvää volatiliteettia ja varautuu sen mahdollisesti aiheuttamiin tulos- ja vakavaraisuusvaikutuksiin.

Näkymät vuodelle 2019

Globaalin talouden ja pääomamarkkinoiden kehitys näyttävät melko vakailta, mutta rahoitusmarkkinoilla on paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita leimaavat erityisesti maailmantalouden hidastuminen sekä Euroopassa Italian velkaantumiseen liittyvät rahoitusjärjestelmätason riskit ja Ison-Britannian mahdolliseen EU:sta irrottautumiseen liittyvät vaikeasti ennustettavat vaikutukset. Yhtiö on varautunut mahdolliseen Brexitiin, eikä siitä arvioida aiheutuvan olennaisia muutoksia yhtiön liiketoimintaan.

Suomen kuntatalouden näkökulmasta vuoden 2019 näkymät ovat edelleen vakaat. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on kesken, ja sen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen sekä Kuntarahoituksen asiakaskenttään että yhtiön omaan toimintaan on haastavaa. Uudistuksella ei odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin vuonna 2019.

Kuntarahoitus jatkaa vuonna 2019 merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen ja parantaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palvelujaan. Kuntarahoitus ennakoi kulujen olevan vuoden 2018 kuluja korkeammat johtuen henkilöstölisäyksistä, tietojärjestelmien kehittämisestä sekä kohonneista viranomaismaksuista. Huomioiden edellä kuvatut toimintaympäristön näkymät ja olettaen, että korkojen ja luottoriskipreemioiden kehityksessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia markkinaodotuksiin verrattuna, Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai heikompi kuin vuonna 2018. Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi saattaa aiheuttaa tulosvolatiliteettia rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kautta.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Hallituksen esitys tilikauden 2018 voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 133 868 022,38 euroa, josta tilikauden voitto on 21 831 739,09 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

• osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että
• muut voitonjakokelpoiset varat, 127 617 814,70 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Tilikauden tulos on hyvä, ja hallitus pitää perusteltuna maltillisen osingon maksamista. Yhtiö on viime vuosina varautunut ennakoidun pankkisääntelyn mukaisten pääomavaatimusten, erityisesti vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) voimaantuloon. Omia varoja on vahvistettu kertyneillä voittovaroilla ja liikkeeseen lasketun pääomalainan (AT1) avulla. Yhtiön leverage ratio on vuoden 2018 lopussa 4,06 %. Leverage ratio -vaatimuksen voimaantulon aikataulu on vielä auki, mutta yhtiö täyttää tällä hetkellä ennakoidun 3 %:n leverage ratio -vaatimuksen. Hallitus arvioi, että maltillinen osingonjako ei vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. 

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2019. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.4.2019.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Esa Kallio, Toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Marjo Tomminen, Johtaja, Talous, puh. 050 386 1764

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Jaakonkatu 3 A, PL 744
00101 Helsinki
Puh. 09  6803 5666
www.kuntarahoitus.fi
etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
11.2.2019 klo 16.00

Kuntarahoituksen vakavaraisuus täyttää reilusti EKP:n asettaman vaatimustason

Euroopan keskuspankki (EKP) on vahvistanut osana vuosittaista SREP-prosessia (Supervisory review and evaluation process) Kuntarahoituksen vakavaraisuuden vastaavan sille asetettuja vaatimuksia.

Samalla keskuspankki on asettanut Kuntarahoitukselle ydinpääomaa (CET1) koskevan lisäpääomavaatimuksen, joka tulee lainsäädäntöön sisältyvän minimivaatimuksen (8 %) päälle. EKP:n asettama ydinpääomaa koskeva lisäpääomavaatimus (P2R) on 2,25 prosenttia ja se tulee voimaan 1.3.2019.

Konserni täyttää vakavaraisuusvaatimuksen moninkertaisesti. Kesäkuun 2018 lopussa konsernin ydinpääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 61,01 prosenttia.

Jatkuva SREP-prosessi on osa EKP:n pankkivalvontaa. Pankkivalvonnan tavoitteena on varmistaa rahoituslaitosten riskienhallinnanmenetelmien laatu sekä pääomien ja likviditeetin riittävyys.

KUNTARAHOITUS OYJ

Marjo Tomminen
Johtaja, talous
Puh. 050 386 1764

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten yksi Suomen suurimmista luottolaitoksista: yhtiön tase on yli 35 miljardia euroa.  Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tehtävänä on auttaa asiakkaitaan menestymään muuttuvissa olosuhteissa. Yhtiö turvaa kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon kilpailukykyisen rahoituksen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi