Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
15.2.2021 klo 13.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2020

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2020

• Vuotta 2020 leimasi koronapandemia. Pandemia kiihdytti merkittävästi Kuntarahoitus-konsernin asiakasrahoituksen, erityisesti kuntasektorin rahoituksen kasvua. Muilta osin pandemian vaikutukset konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan olivat vähäiset.
• Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 197 miljoonaa euroa (186 miljoonaa euroa) ja se kasvoi tilikauden aikana 6,2 % (-2,1 %). Konsernin korkokate oli 254 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Kasvua oli 5,8 % (1,7 %). Tilikauden kulut olivat 58 miljoonaa euroa (60 miljoonaa euroa), eli 3,0 % (+22,8 %) vertailukautta pienemmät.
• Liikevoitto oli 194 miljoonaa euroa (131 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -3 miljoonaa euroa (-54 miljoonaa euroa).
• Konsernin CET1-vakavaraisuus oli edelleen erittäin vahva ollen 104,3 % (83,1 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2020 lopussa 132,7% (107,9 %).
• Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 3,9 % (4,0 %). Kesäkuussa 2021 voimaan tulevan CRR II -sääntelyn mukaisesti laskettu vähimmäisomavaraisuusaste oli vuoden lopussa 13,4 % sisältäen julkisen kehitysluottolaitoksen asemaan liittyvät vähennykset, joiden mukaisesti konsernin asiakasrahoitus ei enää rasita vähimmäisomavaraisuusastetta.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus oli joulukuun lopussa 28 022 miljoonaa euroa (24 798 miljoonaa euroa) ja se kasvoi 13,0 % (8,0%). Pitkäaikainen asiakasrahoitus sisältää pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Uusi luotonanto oli tammi–joulukuussa 4 764 miljoonaa euroa (3 175 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 1 310 miljoonaan euroon (804 miljoonaa euroa) eli 62,9 % (10,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Kasvua kiihdytti koronapandemian aiheuttama konsernin asiakkaiden luottokysynnän kasvu sekä muiden luottolaitosten rahoituksen tarjonnan pienentyminen. 
• Pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristöinvestointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 1 786 miljoonaa euroa (1 263 miljoonaa euroa) ja yhteiskunnallista rahoitusta 589 miljoonaa euroa (- miljoonaa euroa) vuoden lopussa.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 10 966 miljoonaa euroa (7 385 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 38 139 miljoonaa euroa (33 929 miljoonaa euroa).
• Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt hyvänä. Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 10 089 miljoonaa euroa (9 882 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio) oli vuoden lopussa 264,4 % (430,2 %).
• Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa, että se voi yhtiökokouksen valtuuttamana päättää maksaa osinkoa enintään 0,52 euroa osakkeelta, yhteensä enintään 20 313 174,96 euroa. Valtuutus on voimassa Kuntarahoituksen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. EKP:n suosituksen mukaisesti hallitus aikoo pidättäytyä päättämästä osingonmaksusta tämän valtuutuksen perusteella 30. syyskuuta 2021 saakka.
• Näkymät vuodelle 2021: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan saman tasoinen kuin vuonna 2020. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin arvostussäännökset voivat aiheuttaa merkittäviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös kokonaisliikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2021.

Avainluvut (konserni)

*Kyseessä on vaihtoehtoinen tunnusluku.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.

Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2020

Koronapandemia koetteli taloutta vuonna 2020, mutta pahimmat kriisiskenaariot eivät toteutuneet. Pandemian ensimmäinen aalto yllätti kotitaloudet, yritykset sekä markkinat. Keskuspankkien ja valtioiden nopeat elvytystoimet kuitenkin tasapainottivat tilanteen.

Kokonaisuudessaan Suomi on onnistunut koronaviruksen torjunnassa hyvin, ja taloudellinen aktiviteetti ja sitä kautta verokertymät ovat pysyneet paremmalla tasolla kuin alun perin pelättiin. Pandemian aiheuttamat merkittävimmät taloudelliset vaikutukset ovat kuntatasolla kasaantuneet etenkin isoille kaupungeille ja Pohjois-Suomen turismista eläville paikkakunnille.

Asiakkaidemme rahoitustarve kasvoi vuonna 2020 merkittävästi. Rahoituksen kysynnässä syntyi poikkeuksellinen piikki maalis–toukokuussa, kun etenkin kunta-asiakkaamme varautuivat oletettuihin pandemian aiheuttamiin kulujen kasvuun ja tulojen laskuun. Samalla rahoituksen tarjonta asiakkaillemme väheni muiden luottolaitosten keskittyessä yksityissektorin rahoittamiseen. Pandemian vaikutukset asuntotuotantoon jäivät vähäisiksi, ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen kysyntä säilyi ennallaan.

Tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla muuttui koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden myötä nopeasti keväällä 2020, ja varainhankinta yleisesti ottaen vaikeutui. Kuntarahoituksen maine vastuullisena ja luotettavana toimijana sekä pitkäjänteinen yhteistyömme sijoittajien kanssa takasivat oman varainhankintamme jatkumisen keskeytyksettömänä läpi vuoden.

Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus vastuullisia ja turvallisia sijoituskohteita kohtaan jatkaa kasvuaan. Vuonna 2020 täydensimme vastuullisten rahoitustuotteiden valikoimaamme yhteiskunnallisella rahoituksella, joka on suunnattu erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille.

Jatkoimme digitaalisten palvelujemme kehittämistä suunnitellusti, koronapandemian myötä kasvaneet tarpeet vauhdittivat hankkeiden läpivientiä. Poikkeusvuoden aikana onnistuimme myös löytämään uusia tapoja kohdata asiakkaitamme. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa sähköisen asioinnin laajentuminen, suositut digitaalisten palveluiden verkkokoulutukset sekä eri sidosryhmille suunnatut pääekonomistin taloudelliset katsaukset.

Vuosi 2020 merkitsi Kuntarahoitukselle paluuta perustehtävän pariin. Onnistuimme vastaamaan asiakkaidemme voimakkaasti kasvaneisiin rahoitustarpeisiin haastavassa markkinatilanteessa. Suurin kiitos tästä kuuluu henkilökunnallemme, joka on osoittanut uskomatonta kykyä joustaa ja omaksua uutta. Haluan kiittää myös asiakkaitamme, jotka ovat avoimesti lähteneet mukaan kokeilemaan uutta ja näin mahdollistaneet läheisen yhteistyömme jatkumisen myös tänä poikkeuksellisena vuonna.

Konsernin tulosta koskevat tiedot

Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia

Konsernin perusliiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2020 aikana. Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 6,2 % (-2,1 %) edellisvuodesta ja oli 197 miljoonaa euroa (186 miljoonaa euroa). Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoivat 257 miljoonaan euroon (246 miljoonaa euroa) eli edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 4,3 % (3,3 %). Kulut pienenivät 58 miljoonaan euroon (60 miljoonaa euroa) ja laskua oli 3,0 % (+22,8 %). Vuoden 2020 aikana koronapandemia hidasti kulujen kasvua, mutta samalla se kiihdytti liiketoiminnan kasvua, millä oli positiivinen vaikutus korkokatteeseen. Kokonaisuudessaan koronapandemialla ei ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia perusliiketoiminnan tulokseen ja kannattavuuteen.

Korkokate oli 254 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa) ja se parani edellisvuodesta 5,8 % (1,7 %). Korkokatteen kasvu johtuu asiakasrahoituksen kasvusta, onnistuneesta varainhankinnasta, sekä suotuisasta korkoympäristöstä. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan 16 miljoonan euron korkokuluja, sillä konsernissa pääomalaina käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.

Muut tuotot pienentyivät edellisestä vuodesta 2 miljoonaan euroon (6 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan realisoituneet nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Muihin tuottoihin sisältyy myös tytäryhtiö Inspiran liikevaihto.

Palkkiokulut olivat 5 miljoonaa euroa (4 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.

Hallintokulut olivat 33 miljoonaa euroa (32 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 2,3 % (18,5 %). Tästä henkilöstökuluja oli 18 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 15 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut olivat 0,8 % suuremmat kuin edellisvuonna. Henkilöstökulujen kehitykseen on vaikuttanut konsernin henkilömäärän kasvun hidastuminen, kehityshankkeisiin liittyen aktivointikäytäntöjen tarkentaminen sekä koronapandemiasta johtunut yleinen, kaikkia yrityksiä koskenut väliaikainen eläkekulujen lasku. Henkilöstökuluihin sisältyy 0,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraus, joka liittyy konsernin toimintojen uudelleenorganisointiin ja uudelleenorganisoinnin vuoksi tilikauden 2020 aikana läpikäytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli konsernissa tilikaudella 167 henkilöä, kun edellisvuonna se oli 162 henkilöä.

Muihin hallintokuluihin luettavat erät kasvoivat maltillisesti, 4,0 %, tilikauden aikana. Koronapandemia on pienentänyt eräitä toiminnan juoksevia kuluja, kuten matkustuskuluja. Toisaalta konserni panostaa merkittäväsi tietojärjestelmien kehittämiseen, kuten tällä hetkellä käynnissä olevaan lainojen elinkaarijärjestelmän kehityshankkeeseen. Vuoden 2019 aikana Kuntarahoitus-konserni solmi ulkoistamissopimukset liittyen tietojärjestelmien loppukäyttäjä- ja infrapalveluihin sekä liiketoimintajärjestelmien operointiin parantaakseen toimintavarmuutta sekä palveluiden ajallista saatavuutta. Ulkoistamishankkeen käytännön toteutusta on edistetty tilikauden aikana ja osa tehtävistä on siirretty tuotantoon. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 aikana.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 6 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa). Konserni on viime vuosina panostanut merkittävästi tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämiseen, mikä on kasvattanut viime vuosien aikana poistopohjaa ja vuosipoistojen määrää.

Liiketoiminnan muut kulut laskivat 15 miljoonaan euroon (18 miljoonaa euroa) ja laskua oli 17,1 % (+14,7 %). Viranomaismaksut olivat 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa) ja ne kasvoivat 13,6 % (-4,7 %) edellisvuoteen nähden. Viranomaismaksujen kasvu johtui pääosin luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksun kasvusta. Muut kuin viranomaiskulut olivat 7 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa) ja ne laskivat 35,1 % (+23,7 %) vertailukauteen nähden. Laskuun vaikutti eniten tilikauden aikana pienentyneet ulkopuolisten palveluiden ostot verrattuna edellisvuoteen.

IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä kasvoi tilikauden aikana, ja tulokseen kirjattu määrä oli 0,9 miljoonaa euroa (0,0 miljoona euroa). Kuntarahoitus-konserni on päivittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä tulevaisuuteen suuntautuvia skenaarioita koronapandemian vaikutuksen huomioimiseksi. Skenaarioille arvioidaan toteutumisen todennäköisyydet. Koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden vuoksi heikolle skenaariolle on annettu aikaisempaa suurempi painoarvo. Lisäksi Kuntarahoitus-konserni on vuoden 2020 toisen vuosipuoliskon aikana tarkentanut odotettavissa olevien luottotappioiden arviointi- ja mallinnusmenetelmiä sekä mallissa käytettäviä oletuksia. Mallinnusmenetelmän muutos kosketti lainan elinajan laiminlyöntitodennäköisyyden mallinnustapaa, ja näin ollen vaikutus kohdistui koko lainan elinkaaren aikaiseen odotettavissa olevien luottotappioiden määrään kasvattaen varausta noin 0,5 miljoonalla eurolla.

Lisäksi konserni on kirjannut harkintaan perustuvan 0,34 miljoonan euron lisävarauksen koronapandemian taloudellisten vaikutusten huomioimiseksi. Vuoden 2020 voidaan todeta olleen taloudellisesti poikkeuksellisen heikko tietyille asiakassegmenteille, kuten esimerkiksi taidealalle ja urheiluhallien toiminnalle. Heikentynyt taloudellinen tilanne ei kuitenkaan vielä heijastu Kuntarahoitus-konsernin käyttämissä sisäisissä riskiluokituksissa, jotka on tehty pääsääntöisesti vuoden 2019 tilinpäätöstietojen pohjalta. Koska tiettyjen asiakassegmenttien luottoriskin arvioidaan tämän jälkeen lisääntyneen, konsernin johto päätti kirjata ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen. Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on kuitenkin edelleen pysynyt alhaisena, koska koronapandemialla ei ole ollut vaikutusta konsernin saamiin takauksiin. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin, eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny, koska saamiset ovat suomalaisilta kunnilta tai niihin liittyy turvaava kunnan takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus. Konsernin yli 30-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.

Konsernilla on 31.12.2020 asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä 24 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu yksittäisistä asiakkaista. Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt hyvällä tasolla keskimääräisen luottoluokituksen ollessa AA+.

Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Konsernin liikevoitto oli 194 miljoonaa euroa (131 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät Kuntarahoituksen liikevoittoa 3 miljoonaa, kun vuotta aiemmin ne heikensivät tulosta 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 suojauslaskennan nettotulos oli 4 miljoonaa euroa (-19 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat -7 miljoonaa euroa (-35 miljoonaa euroa).

Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 % (20,0 %). Vuoden 2020 konsernituloslaskelmassa verot olivat 39 miljoonaa euroa (26 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 155 miljoonaa euroa (105 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (ROE) oli koko tilikaudelta 9,4 % (6,8 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 9,6 % (9,6 %).

Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -32 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos -17 miljoonaa euroa (10 miljoonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) oli -16 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa). 

Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verovaikutukset huomioon ottaen -28 miljoonaa euroa (-21 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen -15 miljoonaa euroa (-28 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 12 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).  

Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäiseen sopimukseen liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä.

Riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti Kuntarahoitus-konserni suojaa taloudellisessa mielessä korko-, valuuttakurssi- ja muut markkina- ja hintariskit johdannaisilla. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta johtuen yleisesti käytössä olevista arvostusmenetelmistä, käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumentin ja sitä suojaavan johdannaisen välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähes aina eräpäivään asti. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset. 

Emoyhtiön tulos

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2020 lopussa 238 miljoonaa euroa (224 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 178 miljoonaa euroa (115 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 22 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.

Tytäryhtiö Inspira

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2020 oli 2,8 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa).

Näkymät vuodelle 2021

Koronapandemia vaikuttaa vielä alkuvuonna negatiivisesti talouteen, kun herkästi tarttuvat uudet virusmuunnokset edellyttävät rajoitustoimien ylläpitämistä. Riskiryhmien ja terveydenhoitoalan henkilöstön rokottaminen vahvistaa vähitellen talousluottamusta. Varsin yleinen arvio on, että länsimaissa rajoitustoimien poistamiseksi tarvittava rokotekattavuus saavutetaan viimeistään ensi syksyyn mennessä. Rokotteiden saatavuuteen ja rokottamistahtiin liittyy kuitenkin epävarmuutta.

Vuoden 2021 jälkipuoliskolla euroalueen, ja myös Suomen, talouskasvu voi väliaikaisesti olla varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua. Koronapandemia on kuitenkin heikentänyt tuotantorakennetta, mikä hidastaa yritystalouden toipumista. Valtioiden tukitoimilla on torjuttu konkurssiaaltoa ja massatyöttömyyttä, mutta samalla talouden normaali uusiutumisprosessi on keskeytynyt. Kestää aikansa, ennen kuin yritysten investointikyky palautuu.

Jos kysyntätekijät elpyvät selvästi tarjontaa nopeammin, globaalissa taloudessa saatetaan pitkästä aikaa nähdä inflaatiopaineita. Tämä voi vaikeuttaa elvytyspolitiikan oikeasuhtaista viritystä ja aiheuttaa epävarmuutta myös markkinoilla. Pitkät korot ja laajemminkin omaisuusarvojen hinnoittelu ovat herkkiä inflaatio-odotusten muutoksille.

Kokonaisuutena vuoden 2021 talousnäkymissä on paljon toiveikkuutta. Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan vakautta kansainväliseen politiikkaan. Kauppapolitiikan jännitteidenkin ennakoidaan lientyvän, vaikka Britannian ja EU:n välisiin suhteisiin jää saavutetun sopimuksen jälkeenkin yhä paljon avoimia kysymyksiä. Euroalueen talouden odotetaan kasvavan vuonna 2021 noin 4 prosenttia. Suomen bruttokansantuote kasvaa euroalueen keskiarvoa hitaammin, koska myös talouden taantuma on ollut miedompi.

Valtion koronatuet toivat kuntatalouteen vuonna 2020 väliaikaisen helpotuksen. Yleiskatteinen koronatuki kunnille vähenee vuonna 2021 ja huomio kääntyy vähitellen takaisin kuntatalouden rakenteellisiin epätasapainoihin.

Suomessa pitkään jatkunut sote-uudistuksen valmistelu eteni joulukuussa 2020, kun maan hallitus toi eduskunnan käsittelyyn uuden ehdotuksen uudistuksen toteutuksesta. Valmistelu jatkuu eduskunnan valiokunnissa vuonna 2021, ja uudistuksen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen on edelleen haastavaa. Sillä ei kuitenkaan odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoitus-konsernin toiminnan volyymeihin vuonna 2021.

Uudet pankkien vakavaraisuusääntelyä koskevat muutokset (CRR II ja CRD V) tulevat pääosin sovellettavaksi kesäkuussa 2021. Kuntarahoitus täyttää CRR II -asetuksen mukaisen julkisen kehitysluottolaitoksen (public development credit institution) määritelmän ja voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuistaan kunnilta ja valtiolta olevat luottosaatavansa. Tämä parantaa merkittävästi Kuntarahoitus-konsernin vähimmäisomavaraisuusastetta.

Konsernin vahvan jo vuonna 2020 toteutuneen ja vuodelle 2021 ennakoidun kasvun, vakaan varainhankinnan sekä konsernin tuloksenmuodostukselle suotuisan korkoympäristön arvioidaan tukevan korkokatteen myönteistä kehitystä vuonna 2021. Kulujen arvioidaan kasvavan vuoden 2020 poikkeuksellisen matalasta tasosta, mutta selvästi hitaammin kuin ennen koronapandemiaa. Kuluja lisäävät panostukset tietojärjestelmiin sekä toimintavarmuuden parantamiseen.

Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen ja olettaen, että markkinakorkojen ja luottoriskipreemioiden kehitys ei poikkea merkittävästi odotetusta, Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan saman tasoinen kuin vuonna 2020. IFRS 9 -tilinpäätösstandardin arvostussäännökset voivat aiheuttaa merkittäviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös kokonaisliikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Webcast sijoittajille ja muille sidosryhmille

Kuntarahoituksen vuoden 2020 tulos esitellään sijoittajille ja muille sidosryhmille tiistaina 16.2.2021 klo 14.00 järjestettävässä webcastissa. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa https://munifin.videosync.fi/financial-statements-bulletin-2020. Tilaisuuden tallenne on jälkikäteen katsottavissa Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Harri Luhtala, johtaja, talous, puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 44 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• 2020_Tilinpaatostiedote_Kuntarahoitus_SECURE

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
29.1.2021 klo 10.00

Kuntarahoitus Oyj:n taloudellinen kalenteri vuonna 2021

Kuntarahoitus Oyj julkistaa tässä pörssitiedotteessa taloudellisen kalenterinsa vuodelle 2021. Kalenteri sisältää Kuntarahoituksen taloudellisten katsausten suunnitellut julkistamisajankohdat.

Kuntarahoituksen tilinpäätöstiedote vuodelta 2020 julkaistaan 15.2.2021. Sijoittajille tarkoitettu englanninkielinen webcast-lähetys tilinpäätökseen liittyen järjestetään 16.2.2021 klo 14.00. Lähetystä voi seurata osoitteessa https://munifin.videosync.fi/financial-statements-bulletin-2020.

Vuosikertomus vuodelta 2020 julkaistaan arviolta 4.3.2021. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi), selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys.

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.6.2021 julkaistaan 5.8.2021.

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoitus Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 25.3.2021.

KUNTARAHOITUS OYJ

Harri Luhtala
Johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 41 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen johdossa tapahtuu muutoksia Teknologiapalveluiden johtaja Rainer Holm siirtyessä pois Kuntarahoituksen palveluksesta. Hänen viimeinen työpäivänsä Kuntarahoituksessa on 30.4.2021. Rainer Holmin tilalle Teknologiapalveluiden johtajan tehtävään on nimitetty Juha Volotinen, joka aloittaa tehtävässä 1.4.2021. Juha Volotinen toimii tehtävässä myös Kuntarahoituksen johtoryhmän jäsenenä.

Juha Volotisella on pitkä kokemus rahoitusalalta ja IT-johtamisesta. Hän on aikaisemmissa tehtävissään onnistuneesti vienyt läpi niin perusjärjestelmien, myynnin kuin digitaalisen asiakaskokemankin transformaatioita. Juha Volotinen siirtyy Kuntarahoitukseen Aktia Pankista, jossa hän on toiminut tietohallintojohtajana Aktia Pankin johtoryhmässä.

”Kiitän Raineria hänen merkittävästä työpanoksestaan Kuntarahoituksen toiminnan kehittämisessä. Rainerin johdolla olemme toteuttaneet merkittäviä uudistuksia useilla osa-alueilla, kuten arkkitehtuurissa, projektitoiminnassa, järjestelmissä ja IT-palvelutuotannossa. Toivotan omasta ja kaikkien kollegoiden puolesta Rainerille menestystä jatkoon”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio ja jatkaa: ”Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Juha Volotisen lämpimästi tervetulleeksi jatkamaan IT-alueen muutostyötä. Juhalla on vahvaa teknologiaosaamista, kokemusta IT-alueen kehittämisen johtamisesta ja myös kokemusta suurista finanssialan järjestelmähankkeista. Olemme uudistaneet toimintamalliamme ja organisaatiotamme vuoden 2021 alusta. Uskomme, että Juhan kokemus auttaa meitä kehittymään tavoitteidemme mukaisesti entistä asiakaslähtöisemmiksi.”

”Odotan innolla, että pääsen osallistumaan Kuntarahoituksessa meneillään olevaan muutosprosessiin, jonka avulla pystymme vielä entistäkin paremmin palvelemaan asiakkaitamme”, Juha Volotinen kommentoi.

Lisätietoja:

Esa Kallio
Toimitusjohtaja
puh. 050 3377 953

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
19.11.2020 klo 12.00

Kuntarahoituksen vakavaraisuus edelleen selvästi yli EKP:n asettaman minimitason

Euroopan keskuspankki (EKP) ei tänä vuonna vallitsevasta pandemiatilanteesta johtuen anna vuosittaista SREP-päätöstä (Supervisory review and evaluation process). Päätöksen sijaan EKP on antanut Kuntarahoitukselle operatiivisen kirjeen (Operational Letter), jossa vahvistetaan edellisvuonna SREP-päätöksellä asetetun lisäpääomavaatimuksen (P2R) voimassaolon jatkuminen entisellä tasollaan 2,25 prosentissa. Kun otetaan huomioon lisäpääomavaatimus, SREP:n mukaista kokonaispääomavaatimusta (TSCR) kuvaava suhde on tällä hetkellä 10,25 prosenttia. Kokonaispääomavaatimuksen minimitaso on 13,38 prosenttia sisältäen P2R:n sekä muut lisäpääomavaatimukset.

Kuntarahoitus täyttää vakavaraisuusvaatimuksen moninkertaisesti. Kesäkuun 2020 lopussa konsernin kokonaisvakavaraisuus oli 113,8 prosenttia.

Kuntarahoitus on EKP:n valvonnassa, ja jatkuva SREP-prosessi on osa EKP:n pankkivalvontaa. Pankkivalvonnan avulla varmistetaan, että rahoituslaitoksilla on asianmukaiset riskienhallintamenetelmät sekä riittävästi pääomia ja likviditeettiä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Harri Luhtala                                                                                               
Johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 41 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus                                                                                                            
14.8.2020 klo 10.30

Kuntarahoitus Oyj:n puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2020: Koronapandemia lisäsi rahoituksen kysyntää kunnissa

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoituksen 14.8.2020 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2020

• Katsauskauden liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,6 % ollen 93 miljoonaa euroa (90 miljoonaa euroa). Konsernin korkokate kasvoi 5,3 % ollen 123 miljoonaa euroa (117 miljoonaa euroa). Katsauskauden kulut olivat 32 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa), eli 3,2 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Koronapandemian vaikutukset konsernin liiketoiminnan tulokseen olivat vähäiset.
• Arvostukset huomioiden liikevoitto oli 62 miljoonaa euroa (34 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella -31 miljoonaa euroa (-56 miljoonaa euroa).
• Konsernin CET1-vakavaraisuus oli erittäin vahva ollen 87,8 % (83,1 %). 
• Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kesäkuun lopussa 3,8 % (4,0 %).
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus kasvoi katsauskaudella 7,8 % (3,3 %). Kanta oli kesäkuun lopussa 26 743 miljoonaa euroa (24 798 miljoonaa euroa). Luku sisältää pitkäaikaisen laina- ja leasingrahoituksen. Uusi luotonanto oli tammi–kesäkuussa 2 543 miljoonaa euroa (1 386 miljoonaa euroa). Kasvua kiihdytti koronapandemian aiheuttama konsernin asiakkaiden luottokysynnän kasvu sekä muiden luottolaitosten rahoituksen tarjonnan pienentyminen. 
• Koko rahoitusportfoliossa ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta on 1 436 miljoonaa euroa (1 263 miljoonaa euroa).
• Pitkäaikaista varainhankintaa nostettiin tammi–kesäkuussa 5 504 miljoonaa euroa (3 432 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 35 805 miljoonaa euroa (33 929 miljoonaa euroa).
• Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena. Kokonaislikviditeetti oli kesäkuun lopussa 8 311 miljoonaa euroa (9 882 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio) oli katsauskauden lopussa 353,9 % (430,2 %).
• Oman pääoman tuotto-% (ROE) oli kesäkuun lopussa 6,2 % (6,8 %).
• Näkymät loppuvuodelle 2020: Kuntarahoitus-konserni arvioi liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuonna 2019.

Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2019 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2019 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Kuntarahoitus-konsernin asiakaskunnalle koronapandemian aiheuttama talouskriisi onkin ollut luonteeltaan aivan erilainen kuin aiemmat. Pandemian ensiaalto aiheutti kunnille lisäkustannuksia ja samanaikaisesti vähensi niiden tuloja. Se iski voimakkaimmin isoihin kaupunkeihin, joiden elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa verotuloihin.

Asuntorakentamisessa koronapandemian vaikutukset ovat olleet maltillisempia kuin kunnissa. Yksityisen rakentamisen odotetaan kriisin vaikutuksesta ainakin hetkellisesti vähenevän, mutta valtion tukemalle asuntotuotannolle kriisi saattaa antaa lisävauhtia.

Pandemia lisäsi merkittävästi Kuntarahoituksen rahoituksen kysyntää. Luottokannan vahvaan lähes 8 prosentin kasvuun vaikutti myös muiden rahoittajien osittainen vetäytyminen kuntien rahoituksesta. Kuntarahoitukselta nostettujen uusien lainojen määrä tammi–kesäkuussa kasvoi lähes 1,2 miljardia euroa vuoden takaiseen lukuun verrattuna. Asiakkaidemme rahoituksen saatavuus on ollut koko kriisin ajan turvattu.

Varainhankintamme on jatkunut keskeytyksettä ja toiminut tehokkaasti koko pandemian ajan. Toteutimme katsauskaudella kolme onnistunutta viitelainaemissiota. Liikkeeseenlaskut ylimerkittiin moninkertaisesti huolimatta poikkeuksellisen haastavasta markkinatilanteesta. Menestyksekkäät liikkeeseenlaskut ovat vahva osoitus kyvystämme vastata asiakaskuntamme rahoittamisesta myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pandemian vaikutukset konsernin tulokseen olivat vähäiset. Varsinaisen liiketoiminnan tulos ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi katsauskaudella 3,6 prosenttia, ja pääomien määrä suhteessa liiketoimintaan säilyi vahvana.” 

Webcast sijoittajille ja muille sidosryhmille

Kuntarahoituksen tammi–kesäkuun 2020 tulos esitellään sijoittajille ja muille sidosryhmille 14.8.2020 klo 14 järjestettävässä webcastissa. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa https://munifin.videosync.fi/half-year-report-2020/register. Tilaisuuden tallenne on jälkikäteen katsottavissa Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• 2020 Puolivuosikatsaus Kuntarahoitus SECURE

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
7.4.2020 klo 9.00

Finanssivalvonta poisti Kuntarahoitukselle asetetun järjestelmäriskipuskurin, ei muutoksia muihin pääomavaatimuksiin

Finanssivalvonta on 6.4.2020 tekemällään päätöksellä poistanut Kuntarahoitusta koskevan lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäriskipuskuri). Ydinpääomalla (CET1) katettava järjestelmäriskipuskurivaatimus oli aiemmin 1,5 %. Finanssivalvonta ei muuttanut muita Kuntarahoitusta koskevia pääomavaatimuksia. Muutos alentaa Kuntarahoituksen pääomavaatimusta 1,0 prosenttiyksiköllä, koska järjestelmäriskipuskuri ja Kuntarahoitukselle asetettu 0,5 prosenttiyksikön O-SII-lisäpääomavaatimus ovat päällekkäisiä pääomavaatimuksia. Muutoksen jälkeen Kuntarahoituksen vähimmäispääomavaade valvojan asettama pilari 2 -vaade mukaan lukien on CET1-vakavaraisuudelle 10,5 % ja kokonaisvakavaraisuudelle 14,0 %.     

Kuntarahoitus pitää yleisesti hyvänä, että valvontaviranomaiset reagoivat koronapandemian aiheuttamaan tilanteeseen joustamalla pääomavaatimusten osalta. Vuoden 2019 lopussa Kuntarahoituksen CET1-vakavaraisuus oli 83,1 % ja kokonaisvakavaraisuus 107,9 %. Yhtiö on täyttänyt selvästi myös aiemmat lisäpääomavaatimukset. Yhtiö on varautunut pääoman- ja likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin ja pystyy siksi myös nykyisessä tilanteessa vastaamaan asiakkaidensa rahoitustarpeisiin.

Finanssivalvonnan päätös tulee voimaan välittömästi. Samanaikaisesti Finanssivalvonta on päivittänyt kaikkia Suomen suurimpia luottolaitoksia koskevat pääomavaatimukset. Näiden päivitysten tavoitteena on yleisesti lieventää koronaviruspandemian kielteisiä vaikutuksia finanssimarkkinoiden vakauteen sekä luottolaitosten kykyyn rahoittaa taloutta.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
25.3.2020 klo 12.00

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2020 päätökset

Kuntarahoitus Oyj:n 25.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikaudelta 2019.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Yhtiökokous päätti, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että muut voitonjakokelpoiset varat, 129 117 955,25 euroa, jätetään omaan pääomaan. Osinko maksetaan 6.4.2020 osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 1.4.2020.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Yhtiökokous vahvisti, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä ”toimikausi 2020–2021”): hallituksen jäsenen vuosipalkkio 20 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 23 000 euroa, riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 25 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 35 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen ja valiokuntien kokousten lisäksi kokouspalkkio maksetaan myös viranomaisten edellyttämistä tapaamisista. Palkkiot vastaavat toimikaudella 2019–2020 maksettuja palkkioita, mutta kahden valiokunnan puheenjohtajien vuosipalkkiota nostettiin 25 000 euroon vuodessa.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2020–2021 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Maaria Eriksson, Markku Koponen, Kari Laukkanen, Vivi Marttila, Tuula Saxholm ja Helena Walldén. Lisäksi yhtiökokous päätti, että Denis Strandell ja Kimmo Viertola valitaan uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2020–2021.

Toimitusjohtajan puheenvuoro

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio totesi puheenvuorossaan, että yhtiön toimintakyky on hyvällä tasolla koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta yhteiskunnallisesta sokista huolimatta. Koronaepidemia asettaa Kuntarahoituksen asiakaskunnan kovan paineen alaiseksi. Kuntarahoitus pystyy kuitenkin perustehtävänsä mukaisesti varmistamaan rahoituksen saatavuuden.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset

Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen Kuntarahoituksen hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Helena Walldénin ja varapuheenjohtajaksi Tuula Saxholmin. Palkitsemisvaliokuntaan hallitus valitsi Helena Walldénin puheenjohtajaksi sekä Markku Koposen, Tuula Saxholmin ja Kimmo Viertolan jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Markku Koponen puheenjohtajaksi sekä Kari Laukkanen ja Vivi Marttila jäseniksi. Riskivaliokuntaan hallitus valitsi Kari Laukkasen puheenjohtajaksi sekä Maaria Erikssonin ja Denis Strandellin jäseniksi.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2019 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:
Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
4.3.2020 klo 14.00

Kuntarahoituksen vuosikertomus vuodelta 2019 on julkaistu

Kuntarahoituksen vuosikertomus, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019 on julkaistu suomeksi ja englanniksi Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.

Lisäksi Kuntarahoitus on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (pilari 3). Selvitys on saatavilla englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

KUNTARAHOITUS OYJ

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• Kuntarahoitus_Vuosikertomus_2019_SECURE

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
4.3.2020 klo 13.30

Ehdotukset Kuntarahoituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle

Hallitus ja omistajien nimitysvaliokunta ovat tehneet Kuntarahoitus Oyj:n 25.3.2020 kello 10 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Kuntarahoituksen voitonjakokelpoiset varat ovat 135 368 162,93 euroa, josta tilikauden voitto on 7 750 348,23 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että muut voitonjakokelpoiset varat, 129 117 955,25 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Yhtiö on viime vuosina varautunut johdonmukaisesti ennakoidun pankkisääntelyn mukaisten pääomavaatimusten, erityisesti vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) voimaantuloon. Hallitus arvioi, että osingonjako ei vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 1.4.2020. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 6.4.2020.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2020–2021): hallituksen jäsenen vuosipalkkio 20 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 23 000 euroa, riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 25 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 35 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Lisäksi omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen ja valiokuntien kokousten lisäksi kokouspalkkio maksetaan myös viranomaisten edellyttämistä tapaamisista. Palkkioehdotus nostaa riski- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien vuosipalkkiota nykyisestä 5000 eurolla vuodessa. Muut palkkiot vastaavat toimikaudella 2019–2020 maksettuja palkkioita.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2020–2021 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Maaria Eriksson, Markku Koponen, Kari Laukkanen, Vivi Marttila, Tuula Saxholm ja Helena Walldén. Lisäksi nimitysvaliokunta ehdottaa, että Denis Strandell ja Kimmo Viertola valitaan uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2020–2021.

Denis Strandell on Hangon kaupunginjohtaja, mutta toiminut tätä ennen pitkään finanssisektorilla eri tehtävissä. Hänellä on erityisesti markkinariskeihin ja sijoituspalveluihin liittyvää laajaa osaamista ja kokemusta. Kimmo Viertola on valtioneuvoston omistajaohjausyksikön osastopäällikkö. Viertolalla on pitkä kokemus finanssialan tehtävistä mm. Suomen Teollisuussijoitus Oy palveluksesta sekä pankkisektorilta.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi yhtiökokouksen valitsemalle hallitukselle, että Helena Walldén valitaan hallituksen puheenjohtajaksi ja Tuula Saxholm varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle KPMG Oy Ab:n uudelleenvalintaa yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudelle 2020–2021. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että mikäli yhtiö valitaan Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi, toimii päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja, joka on toiminut päävastuullisena tilintarkastajana myös kuluvalla toimikaudella. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokouskutsu liitteineen on saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla suomen kielellä.

Lisätietoja:

KUNTARAHOITUS OYJ

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
21.2.2020 klo 13.15

Muutos Kuntarahoituksen hallituksessa

Kuntarahoitus Oyj:n hallituksen jäsen Raija-Leena Hankonen on tänään eronnut yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien jäsenyydestä, koska hän on ehdolla toisen luottolaitoksen, Danske Bank A/S:n, hallitukseen. Kuntarahoituksen yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsen ei saa kuulua toisen luottolaitoksen hallintoon.

”Kuntarahoituksen hallitusjäsenyys on ollut erittäin mielenkiintoinen tehtävä, jossa olen päässyt osallistumaan Suomen kolmanneksi suurimman luottolaitoksen johtamiseen nähden sen merkityksen vastuulliselle julkisen sektorin rahoitukselle. Olen iloinen, että minulla oli mahdollisuus edistää osaltani tämän menestyksellisen yhtiön toimintaa kuluneen vuoden aikana,” Raija-Leena Hankonen sanoo.

”Vaikka Raija-Leena Hankosen aika Kuntarahoituksen hallituksessa jäi ennakoitua lyhyemmäksi, hänen asiantuntemuksensa ja pitkä kokemuksensa tilintarkastuksesta ja finanssisektorin toiminnasta on ollut suureksi hyödyksi Kuntarahoitukselle. Kiitän häntä tästä ja toivotan menestystä uusissa tehtävissä,” Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja Helena Walldén sanoo.

KUNTARAHOITUS OYJ

Mari Tyster
Johtaja, lakiasiat ja yhtiöhallinto

Lisätietoja:

Helena Walldén, hallituksen puheenjohtaja, p. 050-3686860 / Mari Tyster

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: yhtiön tase on noin 39 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoituksen tehtävänä on rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaamme rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivisin suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja ensimmäinen suomalainen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi