Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
7.3.2023 klo 12.00

Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus vuodelta 2022 on julkaistu

Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2022 on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoituksen vuosikertomus täyttää European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimukset. Niiden mukaisesti toimintakertomus ja konsernitilinpäätös julkaistaan vuosikertomustiedoston lisäksi erillisenä zip-tiedostona, jossa toimintakertomus ja konsernitilinpäätös on merkitty XBRL-merkeillä. Tämä ESEF-tilinpäätös on tilintarkastajan varmentama.

Lisäksi Kuntarahoitus-konserni on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari 3). Selvitys on saatavilla englanninkielisenä. Pilari 3 -raportin palkitsemista koskeva osio on saatavilla myös suomeksi palkka- ja palkkioselvityksenä vuodelta 2022.

Kuntarahoitus-konserni on julkaissut myös vihreän vaikutusraportin sekä yhteiskunnallisen vaikutusraportin vuodelta 2022 suomeksi ja englanniksi.

Kaikki yllä mainitut raportit ovat saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Liitteet

• Kuntarahoitus Vuosikertomus 2022
• 529900HEKOENJHPNN480-2022-12-31-fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
7.3.2023 klo 11.00

Ehdotukset Kuntarahoituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle

Kuntarahoitus Oyj:n (Kuntarahoitus) hallitus ja omistajien nimitysvaliokunta ovat tehneet 28.3.2023 kello 10 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonjako

Kuntarahoituksen voitonjakokelpoiset varat ovat 365 774 616,34 euroa, josta tilikauden voitto on 138 060 709,21 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67 580 370,54 euroa.

Kuntarahoituksen tilikauden tulos oli erittäin hyvä. Hallitus pitää perusteltuna ehdotuksen mukaisen osingon jakamista. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen arvion mukaan vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta tai ole ristiriidassa Kuntarahoitusta velvoittavan lainsäädännön kanssa.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2023. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 13.4.2023.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2023–2024):

• hallituksen jäsenen vuosipalkkio 24 000 euroa;
• hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 27 500 euroa;
• riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 29 500 euroa;
• hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 42 000 euroa; ja
• kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista sekä viranomaisten edellyttämistä tapaamisista 600 euroa / kokous jäsenille ja 950 euroa / kokous puheenjohtajille.

Palkkioehdotus tarkoittaa 2000 euron korotusta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioon, 1500 euron korotuksia varapuheenjohtajan ja riski- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien vuosipalkkioihin ja 1000 euron korotusta hallituksen jäsenen vuosipalkkioon. Ehdotus korottaa myös kokouspalkkioita hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajien osalta 150 eurolla ja muissa tehtävissä 100 eurolla.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2023–2024. Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Kari Laukkanen, Maaria Eriksson, Markku Koponen, Tuomo Mäkinen, Minna Smedsten, Denis Strandell ja Leena Vainiomäki. Lisäksi omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Arto Vuojolainen. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Vivi Marttila ei ole enää käytettävissä hallitukseen uudelle kaudelle.

Arto Vuojolainen on Tampereen kaupungin liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja. Ennen nykyistä työnantajaa Vuojolainen on toiminut pitkään eri pankeissa luotonmyöntöön ja asiakassuhteisiin liittyvissä asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi yhtiökokouksen valitsemalle hallitukselle Kari Laukkasen uudelleenvalintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Maaria Erikssonin uudelleenvalintaa varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle KPMG Oy Ab:n uudelleenvalintaa yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudelle 2023–2024. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että mikäli yhtiö valitaan Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi, toimii päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja, joka on toiminut päävastuullisena tilintarkastajana myös edeltävällä toimikaudella. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Tilintarkastajan valitseminen vuonna 2024 alkavalle toimikaudelle

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous merkitsee tiedoksi tilintarkastajan valintaa 2024 alkavalle toimikaudelle koskevan tarkastusvaliokunnan suosituksen ja hallituksen tarkastusvaliokunnan suosituksen perusteella päättämän ehdotuksen tilintarkastajaksi seuraavan vuoden eli vuonna 2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle. ​

Yhtiö on velvollinen järjestämään tilintarkastajan valinnan vuonna 2024 alkavalle toimikaudelle EU:n tilintarkastusasetuksen mukaisen tilintarkastusyhteisön valintamenettelyn perusteella asetuksessa säännellyn tilintarkastajan pakollisen kierron vuoksi. Hallituksen tarkastusvaliokunta käynnisti asetuksen edellyttämän kilpailutusprosessin huhtikuussa 2022 ja saattoi sen päätökseen loppuvuoden 2022 aikana sekä antoi hallitukselle suosituksensa tilintarkastajaksi 2024 alkavalle toimikaudelle. Koska tarkastusvaliokunta on jo antanut suosituksensa toimikaudelle, joka alkaa varsinaisen yhtiökokouksen 2024 päättyessä, ja hallitus on päättänyt tehdä ehdotuksen vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle valiokunnan ehdotuksen mukaisesti, on hallitus katsonut parhaaksi saattaa valiokunnan suosituksen ja hallituksen ehdotuksen viipymättä osakkeenomistajien tietoon jo vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen yhteydessä.​

Hallitus tulee siten ehdottamaan vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle tarkastusvaliokunnan suosituksesta, että uudeksi tilintarkastajaksi valitaan PricewaterhouseCoopers Oy toimikaudeksi, joka alkaa valinnasta ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, eli vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Osinkopolitiikka

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous vahvistaa yhtiölle osinkopolitiikan, jonka mukaisesti tulevina vuosina Kuntarahoituksen tavoitteena on maksaa osinkoina 30–60 % konsernin tilikauden tuloksesta. Osingonjako ei kuitenkaan saa vaarantaa Kuntarahoituksen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta eikä kykyä selvitä sitoumuksistaan.

Osinkopolitiikkaa koskevan ehdotuksen lähtökohtana on Kuntarahoituksen perustehtävä, eli yhtiön tulee varmistaa rajatun, julkista palvelutehtävää hoitavan asiakaskuntansa rahoituksen saatavuus ja edullisuus kaikissa markkinaolosuhteissa. Kuntarahoituksen tavoitteena on ylläpitää riittävää tulostasoa, joka varmistaa sekä perustehtävän pitkäjänteisen hoitamisen että omistajien kohtuullisten tuotto-odotuksien täyttämisen.

Kuntarahoituksen osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään ja yhtiöjärjestyksen muutokset

A)   Osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään ja sen edellyttämät yhtiöjärjestysmuutokset

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous päättää Kuntarahoituksen osakkeiden liittämisestä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään ja sen edellyttämistä muutoksista Kuntarahoituksen yhtiöjärjestykseen. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään ilmoittautumisajasta, jonka päättymisen jälkeen yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

Yhtiöjärjestykseen ehdotetaan tehtävän seuraavat muutokset osakkeiden liittämiseksi arvo-osuusjärjestelmään:

• Yhtiöjärjestyksen 3 §:ään lisätään maininta yhtiön osakkeiden kuulumisesta arvo-osuusjärjestelmään hallituksen määräämän ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.
• Yhtiöjärjestyksen suostumuslauseketta koskevasta 4 §:stä poistetaan lause ”Suostumuslausekkeesta on oltava maininta osakekirjassa ja osakasluettelossa, mahdollisesti annettavassa väliaikaistodistuksessa ja osakeantilipussa”.
• Yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta koskevasta 5 §:stä poistetaan lause ”Lunastuslausekkeesta on oltava maininta osakekirjassa ja osakasluettelossa, mahdollisesti annettavassa väliaikaistodistuksessa ja osakeantilipussa”.
• Yhtiöjärjestyksen yhtiökokouskutsua koskeva 13 § muutetaan seuraavaan muotoon ”Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kirjallisesti julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivulla, lähettämällä se osakkeenomistajien yhtiölle ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin, toimittamalla se postitse heidän osakasluetteloon merkittyyn osoitteeseen tai julkaisemalla se hallituksen määräämässä lehdessä. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Yhtiökokouskutsussa on mainittava viimeinen ilmoittautumispäivä yhtiökokoukseen.”

B)   Muut yhtiöjärjestysmuutokset

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous päättää myös seuraavista muutoksista yhtiöjärjestykseen:

• Yhtiöjärjestyksen toimialaa koskevassa 2 § todetaan, että ”yhtiö palvelee koko suomalaista kuntasektoria ja siinä erityisesti Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 §:n tarkoittamia yhteisöjä”. Muutetaan edellä mainittu kohta muotoon ”yhtiö palvelee Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 §:n tarkoittamia yhteisöjä”.
• Yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä todetaan, että ”toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja toimihenkilö saavat kuulua muun yhtiön hallintoon ainoastaan yhtiön hallituksen luvalla”. Korvataan sana toimihenkilö sanoilla ”toimitusjohtajalle suoraan raportoivat henkilöt”.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiöjärjestykseen tehdään muita pienempiä teknisiä muutoksia. 

Yhtiökokouskutsu liitteineen on saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla suomen kielellä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
10.2.2023 klo 13.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2022

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2022

• Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 170 miljoonaa euroa (213 miljoonaa euroa). Se pieneni odotetusti vertailuvuoden poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja oli 20,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin kasvua oli 8,0 %). Tuloksen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi. Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Tilikauden kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Ilman kertaluonteisia eriä kulut olivat 69 miljoonaa euroa (61 miljoonaa euroa) eli 12,2 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
• Liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
• Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 11,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää pääosin konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
• Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 97,6 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli seitsemänkertainen verrattuna 13,8 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 97,6 % (118,4 %).
• Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut vuoden aikana häiriöttä. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 30 660 miljoonaa euroa (29 063 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 5,5 % (5,6 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 0,2 % (4,3 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 4 375 miljoonaa euroa (3 671 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 33,8 % (vuotta aiemmin lasku oli 16,9 %) 1 457 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
• Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 251 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 734 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 42,9 % (46,9 %) edellisvuoteen verrattuna.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 8 827 miljoonaa euroa (9 395 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 40 210 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 35 560 miljoonaa euroa (36 893 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä pieneni markkinakorkotason nousun seurauksena kasvaneiden realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta.
• Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli tilikauden lopussa 11 506 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 257 % (335 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 120 % (124 %).
• Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67 580 370,54 euroa. Vuonna 2022 osinkoa maksettiin 40 235 711,94 euroa.
• Näkymät vuodelle 2023: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2023.

Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Konsernin avainluvut

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.

Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2022

Suomen geopoliittinen ja taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti inflaatiota ja heikensi raaka-aineiden saatavuutta. Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vei Euroopan energiakriisiin ja johti energian hinnan voimakkaaseen nousuun. Sähkömarkkinoiden vakuusvaateet asettivat osaltaan energiayhtiöille vakavia likviditeettihaasteita.

Lokakuussa Euroopan komissio antoi valtiontukisääntelyn puitteissa Kuntarahoitukselle poikkeusluvan rahoittaa kuntaomisteisia energiayhtiöitä sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneiden likviditeettivaatimusten kattamiseksi. Joulukuussa poikkeuslupa laajeni kattamaan myös energiayhtiöiden vallitsevasta kriisistä johtuvat muut rahoitustarpeet. Tuemme näin omalta osaltamme energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Rahoituksemme kysyntä oli vuonna 2022 hieman odotuksiamme alhaisempaa. Kunta-asiakkaiden osalta kysyntään vaikutti se, että tulot olivat ennakoitua korkeammat erilaisten kertaluonteisten erien, kuten koronapandemian vuoksi myönnettyjen valtionavustusten ja omaisuuden myynnin takia sekä siksi, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Asuntosektorilla puolestaan raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula ovat hidastaneet rakennusurakoiden etenemistä, ja korkotukilainapäätösten saaminen on volatiilissa markkinatilanteessa hidastunut.

Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät olivat rahoituksen hakemisessa odotuksia aktiivisempia. Pitkäaikaisten investointien rahoitukseen liittyvää epävarmuutta haluttiin hälventää ja välttämättömästä rahoituksesta sopia hyvissä ajoin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

Kuntien takauskeskusta koskevaa lakia muutettiin keväällä 2022 niin, että Kuntarahoitus voi rahoittaa myös hyvinvointialueiden uusia investointeja. Koska hyvinvointialueet eivät ole takauskeskuksen jäseninä takaamassa Kuntarahoituksen varainhankintaa, Kuntien takauskeskus kuitenkin rajoitti Kuntarahoituksen hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen määrää. Voimme vuonna 2023 rahoittaa hyvinvointialueiden pitkäaikaisia investointeja 400 miljoonalla eurolla, ja lyhytaikaista rahoitusta voimme myöntää 900 miljoonaan euroon asti. Arviomme on, että hyvinvointialueiden pitkäaikaisen rahoituksen tarpeet tulevat olemaan huomattavasti meille allokoitua limiittiä suurempia. Takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen hyvinvointialueille ja niiden määräysvallassa oleville yhteisöille myöntämää uutta rahoitusta.

Meneillään olevalla taloudellisella ja geopoliittisella murroksella ei ole ollut välittömiä merkittäviä vaikutuksia Kuntarahoituksen kannattavuuteen. Tuloksemme on vuonna 2022 odotetusti edellisvuotta pienempi hinnoitteluun tekemiemme muutosten, mutta myös joidenkin odottamattomien kulujen johdosta – muun muassa euroalueen merkittävien pankkien kriisinhallintarahastoon vuonna 2022 maksamamme vakausmaksu nousi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta, vaikka riskiasemassamme ei ole tapahtunut muutoksia. Korkojen nousu loppuvuotta kohden toisaalta tuki yhtiön kannattavuutta.

Varainhankintamme on pysynyt tämänkin vuoden poikkeusoloissa vakaana ja sijoittajakysyntä vahvana. Likviditeettitasoamme on pidetty jatkuvasti korkeana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.

Talouden yleinen epävarmuus leimasi kulunutta vuotta, vaikka edellisetkin vuodet olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia. Epävakaina aikoina asemamme asiakkaidemme toiminnan varmistajana ja luottokumppanina on erityisesti vahvistunut. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta ja tulevaisuuteen suuntaavasta yhteistyöstä sekä henkilöstöämme hienosta työstä ja sitoutumisesta yhteisen päämäärämme eteen.

Konsernin tulosta koskevat tiedot

Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia

Konsernin perusliiketoiminta jatkui edelleen vahvana vuoden 2022 aikana. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia supistui 20,0 % 170 miljoonaan euroon (213 miljoonaa euroa). Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olivat 243 miljoonaa euroa (285 miljoonaa euroa) eli 14,5 % vertailuvuotta pienemmät.

Vuonna 2021 Kuntarahoitus päätti pankkisääntelyn muutosten mahdollistamana tehdä negatiivisia viitekorkoja koskevan hinnoittelu-uudistuksen, joka pienensi asiakkaiden maksettavaksi tulevia korkoja vaiheittain lokakuusta 2021 lähtien. Vuosien 2021 ja 2022 tulokseen on kirjattu kertaluonteisia kuluja vuonna 2022 keskeytetystä tietojärjestelmähankkeesta. Tulosta heikensivät kasvaneet viranomaiskulut. Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vaikutukset sekä tili- että vertailukauden tulokseen olivat vähäiset. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on kokonaisuudessaan positiivinen vaikutus konsernin korkokatteeseen.

Tammi–joulukuun korkokate oli 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Korkokatteen kehitykseen ovat vaikuttaneet positiivisesti liiketoimintavolyymien kasvu ja matalalla tasolla säilyneet varainhankinnan kustannukset sekä nousseen markkinakorkotason myötä kasvanut oman pääoman positiivinen korkokatevaikutus.

Konsernin ainoa ensisijaiseen pääomaan luettava AT1-pääomalaina (350 miljoonaa euroa) maksettiin takaisin huhtikuun alussa. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti tämän lainan tilikaudelle 2022 kohdistuneita 4 miljoonan euron korkokuluja (16 miljoonaa euroa), sillä konsernissa pääomalaina on käsitelty oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.

Muut tuotot pienenivät edellisestä vuodesta 2 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, valuuttatoiminnan nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Muihin tuottoihin sisältyy myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspiran liikevaihto. Muiden tuottojen osuus konsernin tuotoista ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vähäinen eli 0,9 % (1,6 %).

Konsernin kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa), eli 2,1 % suuremmat kuin edellisvuonna. Kuluihin vaikutti negatiivisesti keväällä 2022 keskeytetty luottojen elinkaaren hallintaa koskeva mittava tietojärjestelmähanke, joka oli aloitettu vuoden 2019 lopussa. Keskeytyksen johdosta poistoihin ja arvonalentumisiin aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kirjattiin yhteensä 5 miljoonan euron (10,5 miljoonaa euroa) suuruiset kertaluonteiset kulukirjaukset vuonna 2022. Järjestelmähankkeen keskeyttämisellä ei ollut vaikutuksia asiakasliiketoimintaan. Kuluja kasvatti myös kohonneet viranomaismaksut; etenkin luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksu, joka kasvoi 36,3 % 9 miljoonaan euroon (7 miljoonaa euroa).

Palkkiokulut olivat 6 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa), ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.

Hallintokulut olivat 37 miljoonaa euroa (35 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 7,6 % (5,2 %). Tästä henkilöstökuluja oli 19 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 19 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa). Henkilöstömäärä kasvoi tilikauden aikana ja keskimääräinen henkilöstömäärä oli konsernissa tilikaudella 172 henkilöä (162 henkilöä).

Muihin hallintokuluihin liittyvät erät kasvoivat 8,9 % (11,6 %) tilikauden aikana. Kasvu on johtunut erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannuksista IT-kuluissa. Koronapandemian helpottuminen on lisännyt hieman matkustus- ja eräitä muita liiketoiminnan juoksevia kuluja.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 10 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Poistoissa ja arvonalentumissa näkyi tilikaudella ja vertailukaudella edellä kuvattu tietojärjestelmähankkeen keskeyttäminen.

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 20 miljoonaan euroon (16 miljoonaa euroa), ja kasvua oli 27,0 % (6,6 %). Viranomaismaksujen osuus liiketoiminnan muista kuluista oli 12 miljoonaa euroa (9 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 26,6 % (23,0 %) edellisvuodesta. Viranomaismaksujen kasvu johtui pääosin jo edellä kuvatusta luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksun kasvusta. Muut kuin viranomaiskulut olivat 8 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 27,6 % (-10,3 %).

IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (Expected Credit Losses, ECL) määrä oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,1 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus-konserni jatkoi vuonna 2022 odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan järjestelmä- ja mallimuutoskehitystä ja sai sen valmiiksi toisella vuosipuoliskolla. Kehityksen myötä kohonneen luottoriskin (Significant Increase in Credit Risk, SICR) arviointikriteereihin, konkurssitodennäköisyyden sekä tappio-osuuden malleihin on tehty muutoksia. Näin ollen vuoden 2021 lopussa kirjatulle ja kesäkuun 2022 lopussa korotetulle lisävaraukselle, yhteensä 0,9 miljoonaa euroa, ei ollut enää tarvetta ja konsernin johto päätti purkaa varauksen loppuvuonna 2022. Lisäksi tilikauden lopussa on päivitetty tulevaisuuteen suuntautuvia makroskenaarioita.

Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin. Saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä tai hyvinvointialueilta, tai niihin liittyy turvaava kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen takaus, tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus, ja näin ollen lopullista luottotappiota ei synny. Konsernin yli 30-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.

Konsernilla on vuoden 2022 lopussa asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä 4 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa), joka on alle 0,01 % (0,06 %) asiakasvastuista. Järjestämättömiä saamisia oli 7 miljoonaa euroa (128 miljoonaa euroa). Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt alhaisella tasolla keskimääräisen luottoluokituksen ollessa AA+ (AA+).

Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Konsernin liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset paransivat konsernin liikevoittoa 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Tammi–joulukuussa suojauslaskennan nettotulos oli 36 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan nettotuotot olivat 8 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa).

Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 % (20,1 %). Konsernin tilikauden tuloslaskelmassa verot olivat 43 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 172 miljoonaa euroa (192 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (Return on Equity, ROE) oli koko tilikaudelta 9,9 % (10,7 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 7,8 % (9,6 %).

Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -21 miljoonaa euroa (-3 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) -15 miljoonaa euroa (-3 miljoonaa euroa). Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos oli -0,2 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa).

Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verovaikutukset huomioon ottaen 19 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen 16 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 47 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa).

Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.

Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus-konserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumenttien ja niitä suojaavien johdannaisten välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähes aina eräpäivään asti. Johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä suojataan kattavasti vakuuskäytännöillä. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin.

Emoyhtiön tulos

Kuntarahoituksen korkokate oli tammi-joulukuussa 237 miljoonaa euroa (264 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 211 miljoonaa euroa (223 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 138 miljoonaa euroa (137 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus maksoi huhtikuussa 2022 takaisin vakavaraisuuslaskennan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan nimellisarvoltaan 350 miljoonaa euroa. Tilikaudelle 2022 kohdistuneet korkokulut olivat 4 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä pääomalaina oli kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.

Tytäryhtiö Inspira

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2022 oli 1,6 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus-konsernin heinä–joulukuun tuloskehitys

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vuoden 2022 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 96 miljoonaa euroa (105 miljoonaa euroa) eli 9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Korkokate oli 119 miljoonaa euroa (142 miljoonaa euroa). Korkokatteen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 lopulla asiakkaiden hyväksi tehty hinnoittelu-uudistus. Kulut olivat heinä–joulukuussa 25 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa). Kulut ilman vuonna 2022 keskeytettyyn tietojärjestelmähankkeeseen liittyviä kertaluonteisia kuluja kasvoivat 10,7 % ja olivat 30 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset paransivat liikevoittoa 28 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa). Heinä–joulukuun liikevoitto oli 124 miljoonaa euroa (112 miljoonaa euroa).

Verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon heinä–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 29 %. Korkokate oli hieman pienempi kuin vuoden alkupuoliskolla. Heinä–joulukuun kulut olivat 47 % pienemmät kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Eroa selittää osaltaan se, että koko vuotta koskeva luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksu kirjataan kuluksi jo vuoden alussa. Vuosipuoliskojen välistä kulueroa selittää myös kertaluonteisten kulujen kohdistuminen eri vuosipuoliskoille. Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tulosta kasvattava vaikutus oli loppuvuoden aikana 12 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuvuonna. Heinä–joulukuun liikevoitto oli 38 % prosenttia suurempi kuin tammi–kesäkuun liikevoitto.

Näkymät vuodelle 2023

Suhdannenäkymä on kaikilla päätalousalueilla selvästi heikentynyt. USA:ssa kasvun hidastumisen suurin syy on nopeasti kiristyvä rahapolitiikka, euroalueella energia- ja elinkustannuskriisi. Kiinassa kasvuodotuksia puolestaan painavat maan koronatilanne sekä kiinteistösektorin ongelmat. Euroalueen odotetaan ajautuvan taantumaan alkuvuodesta 2023. Koska yritykset ovat sopeutuneet energian niukkuuteen ennakoitua nopeammin ja kotitaloussektorilla on yhä jonkin verran jäljellä pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä, taloustaantuman arvioidaan jäävän suhteellisen lieväksi ja lyhytkestoiseksi.

Inflaatio on edelleen kansainvälisen makrotalouden suurin ongelma. Kuluttajahintojen voimakkain nousuvauhti oletettavasti rauhoittuu talvikuukausien aikana, mutta inflaation aleneminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta. Koronnostot todennäköisesti jatkuvat ainakin vuoden 2023 alkupuoliskon ajan ja muut rahapolitiikan kiristystoimet vielä selvästi tätäkin pidempään. Yhdysvalloissa keskuspankkikoron ennakoidaan nousevan 5 %:n tuntumaan ja euroalueella yli 3 %:iin.

Reaalisen ansiotason merkittävä aleneminen sekä yritysten investointihalujen väheneminen ovat painamassa myös Suomen talouden lievään taantumaan. Toimialoista erityisesti vähittäiskaupan ja rakentamisen näkymät ovat heikentyneet. Talouden yleinen epävarmuus ja nouseva korkotaso ovat asuntomarkkinoiden kannalta hankala yhdistelmä. Rakennuslupien kehitys ennakoi asuinrakentamisen supistuvan selvästi vuonna 2023.

On odotettavissa, että taloussuhdanteen jäähtyminen välittyy lopulta myös työmarkkinoille: työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyysaste kääntyy maltilliseen nousuun. Monilla aloilla työvoimapula on kuitenkin niin suurta, ettei voimakasta työttömyyden kasvua ole näköpiirissä.

Julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä. Uusien menopaineiden vuoksi erityisesti valtionhallinto velkaantuu selvästi enemmän kuin vielä jokin aika sitten arvioitiin. Sen sijaan kuntataloudessa vuodesta 2023 on tulossa ennätyksellisen vahva. Sote-uudistuksen veroleikkaukset näkyvät täysimääräisesti kuntien verokertymissä vasta vuonna 2024, mutta sotemenot kuitenkin poistuvat heti vuoden 2023 alusta. Verohyödyn ansiosta kuntatalouden rahoitusaseman on arvioitu olevan vuonna 2023 yli miljardi euroa ylijäämäinen. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys ja energiakriisi sekä uusien tehtävien, esimerkiksi työllisyyskokeilun ja oppivelvollisuuden pidennyksen todelliset kustannukset.

Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• Kuntarahoitus tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2022

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
19.1.2023 klo 13.00

Kuntarahoitus-konsernin taloudellinen kalenteri vuonna 2023

Kuntarahoitus-konserni julkistaa tässä pörssitiedotteessa taloudellisen kalenterinsa vuodelle 2023. Kalenteri sisältää Kuntarahoitus-konsernin taloudellisten katsausten suunnitellut julkistamisajankohdat.

Kuntarahoitus-konsernin tilinpäätöstiedote vuodelta 2022 julkaistaan 10.2.2023.

Vuosikertomus vuodelta 2022 julkaistaan arviolta 7.3.2023. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.6.2023 julkaistaan 7.8.2023 ja samaa raportointikautta koskeva pilari III -selvitys viikon 32 aikana.

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoitus Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 28.3.2023.

KUNTARAHOITUS OYJ

Harri Luhtala,
Johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 47,5 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
15.12.2022 klo 12.00

Kuntarahoituksen vakavaraisuus edelleen selvästi yli EKP:n asettaman minimitason

Euroopan keskuspankki (EKP) on osana vuosittaista SREP-prosessia (Supervisory review and evaluation process) vahvistanut Kuntarahoitukselle asetetun lisäpääomavaatimuksen (P2R). Vaatimus pysyy entisellä tasollaan kahdessa prosentissa. Päivitetty lisäpääomavaatimus tulee voimaan 1.1.2023. Kun otetaan huomioon lisäpääomavaatimus, SREP:n mukaista kokonaispääomavaatimusta (TSCR) kuvaava suhde on tällä hetkellä 10 prosenttia.

Kuntarahoitus täyttää vakavaraisuusvaatimuksen moninkertaisesti. Kesäkuun 2022 lopussa konsernin kokonaisvakavaraisuus ja CET1-vakavaraisuus olivat kumpikin 83,8 prosenttia.

Kuntarahoitus on EKP:n valvonnassa, ja jatkuva SREP-prosessi on osa EKP:n pankkivalvontaa. Pankkivalvonnan avulla varmistetaan, että rahoituslaitoksilla on asianmukaiset riskienhallintamenetelmät sekä riittävästi pääomia ja likviditeettiä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Harri Luhtala
Johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 47,5 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt, hyvinvointialueet sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
8.8.2022 klo 16.00

Kuntarahoitus-konsernin riski- ja vakavaraisuusraportti (Pilari III) on julkaistu

Kuntarahoitus-konserni on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2022 lopusta. Selvitys on saatavilla englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Harri Luhtala
johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 47,5 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomenkunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt, hyvinvointialueet sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• 2022_Pillar_III_Half_Year_Disclosure_Report_MuniFin

Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus
5.8.2022 klo 13.00

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2022: liiketoiminta jatkui vakaana toimintaympäristön turbulenssista huolimatta

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoitus-konsernin 5.8.2022 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus-konserni julkaisee Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2022 lopun tilanteesta viikolla 32.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2022

• Konsernin katsauskauden liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 74 miljoonaa euroa (108 miljoonaa euroa), ja se pieneni vertailukauden ennätystuloksesta 31,0 % (vuotta aiemmin kasvua 15,6 %). Tuloksen supistumiseen vaikuttivat vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi ja keskeytettyyn tietojärjestelmähankkeeseen liittyvä kertaluonteinen kulu. Konsernin korkokate oli katsauskaudella 122 miljoonaa euroa (138 miljoonaa euroa). Katsauskauden kulut olivat 48 miljoonaa euroa (34 miljoonaa euroa). Kulut ilman kertaluonteista erää kasvoivat ja olivat 38 miljoonaa euroa eli 13,4 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
• Liikevoitto oli 91 miljoonaa euroa (127 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella 16 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa).
• Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kesäkuun lopussa 10,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
• Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 83,8 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli kuusinkertainen verrattuna 13,2 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 83,8 % (118,4 %).
• Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut vain vähäisesti konsernin taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut katsauskauden aikana normaalisti. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli kesäkuun lopussa 29 807 miljoonaa euroa (29 064 miljoonaa euroa), ja se kasvoi alkuvuonna 2,6 % (2,8 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 1,3 % (+2,0 %). Uusi luotonanto oli tammi–kesäkuussa 2 006 miljoonaa euroa (1 601 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 41,4 % (vuotta aiemmin kasvua oli 13,1 %) 1 540 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
• Katsauskauden lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 700 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 296 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan, ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 14,6 % (24,3 %) vuoden 2021 loppuun verrattuna.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli alkuvuoden aikana 5 962 miljoonaa euroa (6 025 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 40 850 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 37 315 miljoonaa euroa (36 893 miljoonaa euroa).
• Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli katsauskauden lopussa 11 798 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli kesäkuun lopussa 292,6 % (334,9 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 129,4 % (123,6 %).
• Näkymät loppuvuodelle 2022: Kuntarahoitus päätti vuonna 2021 muuttaa pitkäaikaisen asiakasluotonantonsa ehtoja asiakkaiden eduksi. Päätöksen arvioitiin tuolloin pienentävän merkittävästi konsernin korkokatetta vuonna 2022. Kuntarahoitus arvioi helmikuussa ja arvioi edelleenkin konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän erittäin vahvoina. IFRS-tilinpäätössäännöstön arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät loppuvuodelle 2022.

Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Vuoden 2022 alkuvuoden toimintaympäristö oli jälleen turbulentti, mutta Kuntarahoituksen liiketoiminta jatkui vakaana ja häiriöttä. Koronapandemia alkoi hellittää kevään 2022 mittaan, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti globaalin humanitaarisen, poliittisen ja taloudellisen kriisin, joka vaikuttaa vahvasti myös Suomeen muun muassa kiihtyvän inflaation, nousevan korkotason ja Venäjään kohdistuneiden pakotteiden myötä. Kuntarahoituksen toiminta turbulenttina aikana jatkui kuitenkin vakaana. Tärkein tehtävämme on turvata asiakkaidemme rahoituksen saatavuus kaikissa olosuhteissa.

Meneillään olevan taloudellisen murroksen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Kuntarahoituksen toimintaan ovat ainakin toistaiseksi olleet vähäisiä. Rahoituksen kysyntä on alkuvuonna ollut hieman odotettua pienempää, mutta pysynyt vakaana. Osittain kuntien rahoituskysynnän maltillisuus johtuu koronan jälkivaikutuksista, kuten valtion koronatuista; osittain se johtuu kertaluontoisista eristä kuntien myydessä sote-uudistuksen voimaantulon alla sotekiinteistöjään.

Toinen asiakasryhmämme eli valtion tukeman asuntotuotannon toimijat ovat kärsineet alkuvuonna enemmän vaikeasta toimintaympäristöstä. Jo aiemmin alkanut ja sodan vaikutuksesta nopeutunut raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula on hidastanut rakennusurakoiden etenemistä ja vähentänyt rahoituksemme kysyntää asuntosektorilla.

Kuntarahoituksen varainhankinta on pysynyt uusissakin poikkeusoloissa totutun vakaana. Vaikka markkinoilla on ollut turbulenssia, pääsymme pääomamarkkinoille on säilynyt vahvana koko alkuvuoden ajan. Sijoittajakysyntä on ollut vahvaa, ja esimerkiksi toukokuussa liikkeeseen laskemamme vihreä joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin jälleen moninkertaisesti.

Koronan muuttamasta arjesta oli ennakoitu tulevan uusi normaali, mutta eurooppalaisen sodan sytyttyä tulevaisuus on vielä sumuisempi kuin odotimme. Kaiken epävarmuuden keskellä on kuitenkin tärkeää todeta, että me Kuntarahoituksessa teemme joka päivä töitä epävarmuuden vakauttamiseksi ja asiakkaiden toimivan arjen varmistamiseksi.”  

Konsernin avainluvut

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 47,5 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt, hyvinvointialueet sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2022

Liite

• Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2022.pdf

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
24.3.2022 klo 14.00

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 24.3.2022 päätökset

Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikaudelta 2021.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Yhtiökokous päätti, että osinkoa jaetaan 1,03 euroa osakkeelta, yhteensä 40 235 711,94 euroa. Osinko maksetaan 5.4.2022 osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 31.3.2022.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano
Yhtiökokous vahvisti, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2022–2023):

• hallituksen jäsenen vuosipalkkio 23 000 euroa,
• hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 26 000 euroa,
• riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 28 000 euroa,
• hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 40 000 euroa ja
• kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille. Kokouspalkkio maksetaan myös viranomaisten edellyttämistä tapaamisista.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota nostettiin 5000 eurolla ja muiden tehtävien vuosipalkkioita 3000 eurolla.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2022–2023 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Maaria Eriksson, Markku Koponen, Kari Laukkanen, Vivi Marttila, Tuomo Mäkinen, Minna Smedsten, Denis Strandell ja Leena Vainiomäki. Hallitukseen ei valittu uusia jäseniä.

Toimitusjohtajan puheenvuoro
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kävi puheessaan läpi yhtiön kehitystä vuonna 2021 ja totesi liiketoiminnan säilyneen edelleen vahvana. Vaikka Ukrainan kriisi on tänä vuonna lisännyt toimintaympäristöön epävarmuutta, on Kuntarahoitus pystynyt toimimaan häiriöittä. Kriisin kokonaisvaikutuksia Kuntarahoituksen toimintaympäristöön on liian aikaista arvioida.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Omistajien nimitysvaliokunnan kokoonpanon muuttaminen
Yhtiökokous päätti omistajien nimitysvaliokunnan kokoonpanon täydentämisestä viidennellä, kuntasektoria edustavalla jäsenellä.

Omistajien nimitysvaliokunta on koostunut neljästä jäsenestä. Kolme suurinta osakkeenomistajaa (Keva, Suomen valtio ja Helsingin kaupunki) sekä Suomen Kuntaliitto ry ovat kukin nimittäneet yhden jäsenen nimitysvaliokuntaan. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti nimitysvaliokunnan kokoonpanoa täydennetään viidennellä jäsenellä, jonka nimittämiseen ovat oikeutettuja kolmen suurimman omistajan jälkeen seuraavat viisi suurinta omistajaa yhdessä. Omistusta arvioidaan kunta- tai kaupunkikonsernin kokonaisomistuksen perusteella. Nykyisellä omistusrakenteella nimittämisoikeuden saavat yhteisesti seuraavat kunnat: Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki ja Turun kaupunki.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen Kuntarahoituksen hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Kari Laukkasen ja varapuheenjohtajaksi Maaria Erikssonin. Palkitsemisvaliokuntaan hallitus valitsi Kari Laukkasen puheenjohtajaksi sekä Leena Vainiomäen ja Maaria Erikssonin jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Markku Koponen puheenjohtajaksi sekä Vivi Marttila, Minna Smedsten ja Denis Strandell jäseniksi. Riskivaliokuntaan hallitus valitsi Leena Vainiomäen puheenjohtajaksi sekä Maaria Erikssonin, Kari Laukkasen ja Tuomo Mäkisen jäseniksi.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2021 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on yli 46 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
3.3.2022 klo 14.00

Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus vuodelta 2021 on julkaistu

Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2021 on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoitus-konserni julkaisee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti. ESEF-vaatimusten mukaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmat on merkitty XBRL-merkinnöillä. XBRL-merkinnät ovat tilintarkastajan varmentamia.

Lisäksi Kuntarahoitus-konserni on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari 3). Selvitys on saatavilla englanninkielisenä. Pilari 3 -raportin palkitsemista koskeva osio on saatavilla myös suomeksi palkka- ja palkkioselvityksenä vuodelta 2021.

Kuntarahoitus-konserni on julkaissut myös vihreän vaikutusraportin sekä yhteiskunnallisen vaikutusraportin vuodelta 2021 suomeksi ja englanniksi. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.

Kaikki yllä mainitut raportit ovat saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on yli 46 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liitteet

• 529900HEKOENJHPNN480-2021-12-31-fi
• Kuntarahoitus_Vuosikertomus_2021_SECURE

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
3.3.2022 klo 11.00

Ehdotukset Kuntarahoituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle

Hallitus ja omistajien nimitysvaliokunta ovat tehneet Kuntarahoitus Oyj:n (Kuntarahoitus) 24.3.2022 kello 10 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen

Kuntarahoituksen voitonjakokelpoiset varat ovat 267 949 619,07 euroa, josta tilikauden voitto on 136 808 680,96 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,03 euroa osakkeelta, yhteensä 40 235 711,94 euroa.

Kuntarahoituksen tilikauden tulos oli erittäin hyvä. Hallitus pitää perusteltuna esityksen mukaisen osingon maksamista. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen arvion mukaan vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. 

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 31.3.2022. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 5.4.2022.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2022–2023):

• hallituksen jäsenen vuosipalkkio 23 000 euroa;
• hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 26 000 euroa;
• riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 28 000 euroa;
• hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 40 000 euroa; ja
• kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista sekä viranomaisten edellyttämistä tapaamisista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille.

Palkkioehdotus tarkoittaa 5000 euron korotusta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioon ja 3000 euron korotuksia hallituksen jäsenen, varapuheenjohtajan ja riski- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien vuosipalkkioihin.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2022–2023, ja että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Kari Laukkanen, Maaria Eriksson, Markku Koponen, Vivi Marttila, Tuomo Mäkinen, Minna Smedsten, Denis Strandell ja Leena Vainiomäki. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Kimmo Viertola ei ole enää käytettävissä hallitukseen uudelle kaudelle. Omistajien nimitysvaliokunta ei ehdota varsinaiselle yhtiökokoukselle uusia jäseniä valittavaksi hallitukseen. Omistajien nimitysvaliokunta saattaa kuitenkin täydentää ehdotustaan yhdeksännellä hallituksen jäsenellä toimikauden kuluessa.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi yhtiökokouksen valitsemalle hallitukselle Kari Laukkasen uudelleenvalintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Maaria Erikssonin uudelleenvalintaa varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle KPMG Oy Ab:n uudelleenvalintaa yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudelle 2022–2023. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että mikäli yhtiö valitaan Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi, toimii päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja, joka on toiminut päävastuullisena tilintarkastajana myös edeltävällä toimikaudella. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Omistajien nimitysvaliokunnan kokoonpanon muuttaminen

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle omistajien nimitysvaliokunnan kokoonpanon täydentämistä viidennellä, kuntasektoria edustavalla jäsenellä.

Tällä hetkellä omistajien nimitysvaliokunta koostuu neljästä jäsenestä. Kolme suurinta osakkeenomistajaa (Keva, Suomen valtio ja Helsingin kaupunki) sekä Suomen Kuntaliitto ry nimittävät kukin yhden jäsenen nimitysvaliokuntaan. Ehdotuksen mukaisesti nimitysvaliokunnan kokoonpanoa täydennettäisiin viidennellä jäsenellä, jonka nimittämiseen olisivat oikeutettuja kolmen suurimman omistajan jälkeen seuraavat viisi suurinta omistajaa yhdessä. Nykyisellä omistusrakenteella nimittämisoikeuden saisivat yhteisesti seuraavat kunnat: Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki ja Turun kaupunki.

Yhtiökokouskutsu liitteineen on saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla suomen kielellä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on yli 46 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi