Kuntarahoituksen taloudellinen tulos kehittyi suunnitellusti

Kuntarahoitus Oyj:n asema Suomen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon tärkeimpänä rahoittajana säilyi edelleen vahvana vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Yhtiö oli asiakaskuntansa tärkein rahoittaja noin 80 prosentin markkinaosuudella, ja vastasi käytännössä yksin valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksesta.

Kuntarahoitus jatkoi kauden aikana taseensa vahvistamista, jotta yhtiö voi myös tulevaisuudessa varmistaa asiakkaidensa rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisesti. Yhtiön tavoitteena on täyttää rahoitusalan kiristyvän sääntelyn myötä mahdollisesti kasvavan vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) vaatimukset ensisijaisesti omasta tulostasosta huolehtimalla.

Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto kasvoi katsauskaudella 27 % ja oli 80,7 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2012: 63,7 miljoonaa euroa) ja korkokate 78,6 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2012: 67,9 miljoonaa euroa). Konsernin riskinkantokyky vahvistui edelleen, vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 35,73 % (31.12.2012: 33,87 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 31,09 % (31.12.2012: 26,22 %).

Kilpailu rahoituksen tarjonnasta kunnille vähentynyt edelleen selvästi

Kuntien lainatarjonnassa tapahtui kauden aikana merkittävä muutos pankkisektorin vähennettyä selvästi pitkien lainojen tarjontaa kunta-asiakkaille. Kuntarahoituksen lainatarjonta sen sijaan jatkui normaalisti.

Alkuvuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ja niistä johtuva kuntasektorin rahoitustarve pysyi viime vuoden tasolla. Asuntolainoituksen kasvu oli sen sijaan suurempaa kuin mitä viime vuoden lopussa arvioitiin. Asuntolainoituksen kysyntää on kasvattanut asiakkaiden halukkuus maksaa vanhoja, kalliita aravalainoja pois ja korvata ne uusilla markkinaehtoisilla lainoilla. Korkotason säilyessä matalalla tasolla asiakkaat jatkoivat aktiivisesti myös lyhytaikaisen rahoituksen käyttöä.

Antolainauksen kokonaismäärä oli jakson lopussa 16,8 miljardia euroa, joka oli 7,0 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 lopussa (31.12.2012: 15,7 miljardia euroa). Jakson aikana nostettujen uusien lainojen määrä kasvoi 17 prosenttia ja oli 1,9 miljardia euroa (1.1.-30.6.2012: 1,6 miljardia euroa).
 
Varainhankinnan määrä kasvaa normaalin jälleenrahoituksen vuoksi

Kauden aikana yhtiö hankki kansainvälisiltä sijoittajilta varoja 7,1 miljardia euroa (1.1.-30.6.2012: 4,9 miljardia euroa), ja koko varainhankinnan määrä nousi 22,9 miljardiin euroon (31.12.2012: 22,0 miljardia euroa). Varainhankinnan kokonaismäärän kasvusta pääosa oli normaalia vanhojen erääntyvien lainojen jälleenrahoitusta eikä se siis kuvaa suoraan kuntasektorin lainatarpeen kasvua.

Kuntarahoituksen suurin liikkeeseenlasku toteutettiin huhtikuussa, jolloin yhtiö toimi ensimmäistä kertaa liikkeeseenlaskijana myös Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla 144A -säännösten alaisena. Erittäin suuren kysynnän saaneen lainan kokonaismäärä oli 1,75 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja sen suurimmat merkitsijät olivat eri maiden keskuspankit sekä muut viralliset instituutiot. Lainan sijoittajat jakautuivat maantieteellisesti varsin tasaisesti eri puolilta maapalloa. Kaikkiaan kauden aikana yhtiön varainhankinnassa tehtiin 160 eri järjestelyä.

Toimitusjohtaja Pekka Averio:

”Vuoden 2013 alkupuolella oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla pitkästä aikaa hieman tasaisempi jakso. Euroopan keskuspankin viime vuoden lopulla käynnistämät toimet tilanteen vakauttamiseksi rauhoittivat markkinoita selvästi erityisesti Euroopan kriisimaiden osalta. Samaan aikaan Keski-Euroopasta on alkanut tulla orastavia merkkejä yleisen taloustilanteen kääntymisestä parempaan suuntaan. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen suuria.

Suomessa yleisen taloustilanteen heikkeneminen on sen sijaan lisännyt epävarmuutta tulevasta. Teollisuuden tilausten väheneminen ja viennin hiljentyminen ovat vakavia merkkejä siitä, että suhdannetilanne on Suomessa edelleen heikkenemässä, ja uuteen kasvuun tähtääviä päätöksiä kaivataan nopeasti.”

“Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarpeet pysyivät edellisvuoden tasolla. Kuntarahoitus on edelleen asiakaskuntansa tärkein rahoittaja noin 80 prosentin markkinaosuudella. Antolainauksen kokonaismäärä oli jakson lopussa 16,8 miljardia euroa, joka oli 7 % enemmän kuin vuoden 2012 lopussa (31.12.2012: 15,7 miljardia euroa).

Asiakaskuntamme on haasteellisessa tilanteessa. Meneillään olevat laajat kunta-alan muutoshankkeet vaikuttavat keskeneräisinä kuntien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja erityisesti investointipäätöksiin, joten olisi tärkeää saada nämä muutoshankkeet nopeasti päätökseen. Kunnallisten investointien merkitys koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta on erittäin suuri erityisesti niillä aloilla, joita meneillään olevat uudistukset eniten koskettavat, eli terveydenhuollossa ja energia-alalla.”

“Finanssikriisin seurauksena käynnistynyt rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kehitystyö eteni kauden aikana EU:ssa. EU-parlamentti päätti ns. Basel III-suositukseen perustuvasta pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistuksesta (ns. CRR ja CRD IV -paketti), mutta jätti samalla Kuntarahoituksen kannalta tärkeimmästä kohdasta eli vähimmäisomavaraisuusasteesta (leverage ratio) päättämisen myöhempään vaiheeseen.

Hyvää päätöksessä oli se, että jatkossa luottolaitosten liiketoiminnan riskiprofiili vaikuttanee vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan vaatimuksen tasoon. Valitettavaa oli sen sijaan se, että joudumme odottamaan vuoteen 2017 saakka lopullista tietoa Kuntarahoitukselta vaadittavasta vähimmäisomavaraisuusasteen minimitasosta. Joudumme siksi varautumaan tiukimpaan mahdolliseen vaatimukseen ja keräämään tarvittavat varat oman toimintamme tuloksella tulevina vuosina.”

Kuntarahoitus Oyj
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764

Kuntarahoitus Oyj:n 26.3.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2012. Yhtiökokous päätti, että osinkoa ei jaeta.

Hallitus ja hallituksen palkkiot

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän aiemman kahdeksan sijaan. Hallituksen jäseniksi valittiin edelleen Eva Liljeblom (hallituksen puheenjohtaja), Fredrik Forssell (hallituksen varapuheenjohtaja), Teppo Koivisto, Sirpa Louhevirta, Asta Tolonen ja Juha Yli-Rajala sekä uutena jäsenenä Tuula Saxholm. Lisätietoja hallituksen jäsenistä löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot toimikaudelle 2013 – 2014. Palkkiot vastaavat edelliseltä toimikaudelta maksettuja palkkioita: hallituksen jäsenen vuosipalkkio 15 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 18 000 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 30 000 euroa ja kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista 500 euroa / kokous jäsenille ja 800 euroa / kokous puheenjohtajille.

Tilintarkastajan valinta ja palkkiot

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi edelleen KPMG Oy Ab:n seuraavaksi toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa edelleen laskun mukaan.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2012 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus Oyj

Pekka Averio
Toimitusjohtaja
Puh. 0500 406 856

Kuntarahoitus teki historiansa parhaan tuloksen vuonna 2012

Kuntarahoituksen tulos vuodelta 2012 oli yhtiön historian paras ja liikevoitto oli 138,6 miljoonaa euroa (vuonna 2011 65,3 miljoonaa euroa). Yhtiön antolainauskanta kasvoi 15 % ja taseen loppusumma 7 % 25,6 miljardiin euroon. Yhtiön vuoden aikana tekemän varainhankinnan kokonaismäärä  oli 6,6 miljardia euroa.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio nostaa tänään julkaistussa Kuntarahoituksen vuosikertomuksen 2012 toimitusjohtajan katsauksessa esiin huolen kuntien jatkuvasta investointitarpeiden kasvusta ja samanaikaisesta korjausvelan lisääntymisestä.

– Arvioimme kuntasektorin velanoton jatkavan maltillista kasvua lähivuosina, sillä kunnilla on edelleen runsaasti investointitarpeita. Samaan aikaan korjausvelka kunnallisessa infrastruktuurissa lisääntyy, Averio kirjoittaa.

Kuntien investointien rahoituskustannuksissa on painetta ylöspäin. Kustannusten nousu johtuu koko rahoitusalaa koskevan sääntelyn muutoksista.

– Meneillään on useita rinnakkaisia hankkeita, jotka tulevat toteutuessaan kiristämään koko pankkisektorin likviditeetti- ja pääomavaatimuksia sekä lisäämään sääntelyn ja valvonnan kustannuksia. Kehityksen myötä asiakkaiden rahoituskustannukset tulevat nousemaan.

– Muutosten myötä koko pankki- ja rahoitussektori – mukaan lukien Kuntarahoitus – joutuu hankkimaan merkittävästi enemmän omia varoja toimintansa ylläpitämiseksi edes nykytasolla.

Averion mukaan Kuntarahoituksessa käynnistettiin vuoden 2012 aikana toimet, joiden tavoitteena on täyttää uudet pääoma- ja likviditeettivaatimukset omaa toimintaa kehittämällä.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2012

•  Konsernin liikevoitto oli 138,6 miljoonaa euroa (2011: 65,3 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 112 %.
• Korkokate kasvoi 51 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 142,4 miljoonaa euroa (2011: 94,2 miljoonaa euroa).
• Taseen loppusumma oli 25 560 miljoonaa euroa (2011: 23 842 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 7 % edellisen vuoden loppuun verrattuna.
• Konsernin riskinkantokyky pysyi edelleen erittäin vahvana, vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 33,87 % (2011: 24,13 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 26,22 % (2011: 19,04 %).
• Varainhankintaa tehtiin vuoden 2012 aikana 6 590 miljoonaa euroa (2011: 6 673 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 22 036 miljoonaan euroon (2011: 20 092 miljoonaa euroa).
• Luotonanto kasvoi 15 700 miljoonaan euroon (2011: 13 625 miljoonaa euroa). Luottoja nostettiin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna, 3 254 miljoonaa euroa (2011: 2 780 miljoonaa euroa).
•  Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli 6 224 miljoonaa euroa (2011: 5 640 miljoonaa euroa).

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
E-mail pekka.averio@kuntarahoitus.fi

OSAVUOSIKATSAUSTIEDOTE
1.1.-30.6.2012

Kuntarahoituksen rooli kuntasektorin rahoittajana yhä tärkeämpi

Kuntarahoitus Oyj:n asema Suomen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon tärkeimpänä rahoittajana vahvistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kauden aikana yhtiö hankki kansainvälisiltä sijoittajilta varoja 4,9 miljardia euroa (1.1.-30.6.2011: 5,1 miljardia euroa), ja koko varainhankinnan määrä nousi 22,8 miljardiin euroon (31.12.2011: 20,1 miljardia euroa). Kuntarahoitus keräsi kauden aikana sijoittajilta yli 80 prosenttia koko vuoden aikana tarvittavasta pääomasta.
 
Kansainväliset rahoitusmarkkinat olivat kauden aikana erittäin hermostuneet, mikä korosti entisestään Suomen asemaa sijoittajien turvasatamana. Erittäin myönteistä oli eri maiden keskuspankkien kiinnostus Kuntarahoituksen viitelainoja kohtaan. Se oli osoitus sekä Suomen että suomalaisen kuntasektorin nauttimasta luottamuksesta kansainvälisten sijoittajien piirissä. Sijoittajien luottamus Suomea kohtaan on pysynyt hyvällä tasolla vaikka usko euroalueen selviytymiseen meneillään olevasta kriisistä ei ole merkittävästi vahvistunut.
 
Kuntarahoitukselta ensimmäinen laina puntamarkkinoille

Kuntarahoituksen suurimmat liikkeeseenlaskut kauden aikana olivat yhtiön ensimmäinen puntamarkkinoille suuunnattu 300 miljoonan punnan laina ja miljardin Yhdysvaltain dollarin määräinen viitelaina. Näiden erittäin onnistuneiden järjestelyiden avulla yhtiö sai sekä uusia merkittäviä sijoittajia että lisäsi varainhankinnan maantieteellistä hajautusta. Kaikkiaan kauden aikana yhtiön varainhankinnassa tehtiin 109 eri järjestelyä.
 
Kauden aikana yhtiö laski Suomessa ja Japanissa liikkeeseen kehittämänsä uudenlaisen täsmäobligaation, jonka ansiosta yksityissijoittajat eri puolilla maailmaa pääsevät sijoittamaan turvallisimmalla mahdollisella tavalla suoraan tiettyyn ympäristöhankkeeseen, tässä tapauksessa Westenergyn jätteenpolttolaitokseen Mustasaaressa. Kiinnostus uutta sijoitustuotetta kohtaan oli Japanissa niin suuri, että liikkeeseen laskettiin kaikkiaan kolme obligaatiota, toinen jo runsaan viikon kuluttua ensimmäisestä. Hyötyenergiaobligaatio on selkeä osoitus Kuntarahoituksen kyvystä innovoida uusia sijoitustuotteita, joilla voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä kohteita yhä monipuolisemmin.
 
Antolainaus kasvoi maltillisesti

Kuntarahoituksen uusi luotonanto kasvoi vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 7,1 % 1 582 miljoonaan euroon (1.1.-30.6.2011: 1 476  miljoonaa euroa). Kasvu oli edelleen maltillista eikä kuntien rahoitustarpeessa tapahtunut suuria muutoksia. Asuntolainakannan kasvu oli kuitenkin jonkin verran viime vuotta nopeampaa. Erityisesti peruskorjauslainojen ja lainakannan uudelleenjärjestelyiden määrä kasvoi. Uudelleenjärjestelyihin sisältyy merkittävä osa vanhojen aravalainojen vaihtoja markkinaehtoisiksi lainoiksi, mikä johtuu historiallisesti erittäin alhaisesta korkotasosta. Kehityksen myötä valtion takausvastuut kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen asuntolainoissa vähenevät ja lainat siirtyvä kuntien itsensä takaamiksi.
 
Koko antolainakanta oli kesäkuun lopussa 14,7 miljardia euroa (31.12.2011: 13,6 miljardia euroa).
 
Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto kasvoi katsauskaudella 82 % ja oli 63,7 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2011: 35,0 miljoonaa euroa) ja korkokate 67,9 miljoonaa euroa (1.1.-30.6.2011: 41,0 miljoonaa euroa). Konsernin riskinkantokyky vahvistui edelleen, vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 27,85 % (31.12.2011: 24,13 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 21,66 % (31.12.2011: 19,04 %).
 
Toimitusjohtaja Pekka Averio:

”Rahoitusmarkkinat ovat yhä enemmän muutosten kourissa. Pankit ovat keskittyneet yhä enemmän yksityissektorin rahoittamiseen Kuntarahoituksen ja vastaavien toimijoiden huolehtiessa useissa eri Euroopan maissa paikallis- ja aluehallinnon rahoituksesta. Myöskin monissa niissä maissa, missä kyseisen tyyppistä toimijaa ei vielä ole, ollaan joko perustamassa tai vakavasti harkitaan Kuntarahoituksen tyyppisen rahoituslaitoksen perustamista.”
 
”Kuntarahoituksen tulevaisuuden kannalta tärkeä muutostekijä tulee olemaan finanssikriisin seurauksena kiristyvä markkinoiden regulaatio, jonka seurauksena koko pankkisektorin – ja myös Kuntarahoituksen – kustannukset nousevat ja pääomatarve kasvaa. Tästä syystä Kuntarahoitus jatkaa edelleen oman taseensa vahvistamista, jotta yhtiö voi varmistaa asiakaskuntansa rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa. Ensisijainen keino taseemme vahvistamiseen on hyvästä tulostasosta huolehtiminen.”
 
”Koko kuntasektorin osalta kannamme huolta erityisesti kunnallisen infrastruktuurin ja julkisten kiinteistöjen korjausinvestoinneista. Monet koulut, sairaalat, kadut, vesi- ja viemäriverkostot kaipaisivat kipeästi huoltoa ja peruskorjausta. Kuntauudistukseen liittyvä epävarmuus ja huoli rahojen riittävyydestä ovat kuitenkin siirtämässä korjausvelan taakaksi seuraaville sukupolville. Olisi järkevää huolehtia korjausinvestoinneista nyt matalasuhdanteessa”
 
Kuntarahoitus Oyj
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953

Liittyen Standard & Poor’sin (S&P) joulukuussa 2011 tekemään päätökseen asettaa Suomen ja 14 muun euroalueeseen kuuluvan valtion luottoluokituksen tarkkailuun mahdollisin negatiivisin seurauksin myös Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan AAA-luottoluokitus asetettiin tarkkailuun. Syynä tähän oli Suomen valtion ja suomalaisen kuntasektorin läheinen yhteys. S&P:n luottoluokitusperiaatteiden mukaan Kuntarahoituksella julkisen sektorin toimijana ei voi olla valtiota parempaa luottoluokitusta.

S&P vahvisti 13.1.2012 parhaan mahdollisen AAA-luottoluokituksen Suomen valtion pitkäaikaiselle (negatiiviset näkymät) ja A-1 lyhytaikaiselle varainhankinnalle.  Vastaavasti 20.1.2012 S&P vahvisti parhaan mahdollisen AAA-luottoluokituksen (negatiiviset näkymät) Kuntarahoituksen pitkäaikaiselle varainhankinnalle ja A-1 lyhytaikaiselle varainhankinnalle.

”S&P:n päätös oli odotettu, ja se parantaa Kuntarahoituksen asemaa yhä entisestään kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Useiden julkaistujen rating-päätösten jälkeen markkinoilla on yhä pienempi määrä parhaimman mahdollisen AAA-luokituksen liikkeeseenlaskijoita, mikä selkeästi vahvistaa yhtiön kykyä huolehtia asiakkaidensa rahoituksen saatavuudesta kaikissa olosuhteissa”, toteaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio.

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj

toimitusjohtaja Pekka Averio, puh 0500 406 856
varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh 050 3377953

Luottoluokittaja Moody’s vahvisti 9.1.2012 jälleen kerran Kuntarahoitus Oyj:lle parhaan mahdollisen Aaa-luottoluokituksen. 

Moody’sin mukaan parhaan mahdollisen luottoluokituksen taustalla on Kuntarahoituksen vahva ja tärkeä asema Suomen julkisen sektorin rahoituksessa, terve taloudellinen perusta, omaisuuserien laatu sekä konservatiivinen riskienhallintapolitiikka. 

Kuntarahoitus hakee yli 99 prosenttia rahoituksestaan kansainvälisiltä rahamarkkinoilta. Paras luottoluokitus on auttanut Kuntarahoitusta saamaan rahoitusta kaikkina aikoina ja edullisemmin kuin useimmat pankit ja eurooppalaiset valtiot. 

”Luottoluokituksen merkitys korostuu vallitsevassa epävarmassa markkinatilanteessa, ja nyt vahvistettu luottoluokitus antaa vahvan signaalin siitä, että Kuntarahoituksen ja suomalaisen julkisen sektorin toiminta haastavina aikoina herättää luottamusta”, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio toteaa. 

Moody’sin täydellinen raportti on luettavissa yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi. 

Kuntarahoitus Oyj 

toimitusjohtaja Pekka Averio, puh 0500 406 856 
varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh 050 3377953

Standard & Poor’s (S&P) asetti 5.12.2011 Suomen ja 14 muun euroalueeseen kuuluvan valtion luottoluokituksen tarkkailuun mahdollisin negatiivisin seurauksin. Suomen AAA-luottoluokitus voi S&P:n mukaan laskea enintään yhden pykälän, AA+:aan
Valtion ja suomalaisen kuntasektorin läheisen yhteyden vuoksi S&P asetti vastaavasti tarkkailuun myös Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan AAA-luottoluokituksen. Kuntarahoituksen taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. S&P:n luottoluokitusperiaatteiden mukaan Kuntarahoituksella julkisen sektorin toimijana ei voi olla valtiota parempaa luottoluokitusta. Yhtiön lyhytaikaiselle varainhankinnalle S&P on vahvistanut edelleen parhaan mahdollisen A-1+ -luokituksen.

Perusteena tarkkailupäätökselleen euroalueen valtioiden osalta S&P mainitsee huolen Euroopan talous- ja rahaliiton sisäisten syvenevien poliittisten sekä rahoitussektoria ja rahapolitiikkaa koskevien ongelmien mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta Suomeen.

Luottoluokituspäätöksensä S&P tekee eurovaltioiden osalta Eurooppa-neuvoston kokouksen (9.12.2011) jälkeen ja Kuntarahoituksen osalta, kun valtioita koskevat päätökset on tehty. S&P voi päättää heikentää sekä Suomen että Kuntarahoituksen luokitusta enintään yhdellä pykälällä AA+:aan. S&P voi myös pitää luokituksen ennallaan, mikäli se arvioi kokouksessa päätetyt korjaavat poliittiset toimet riittäviksi.

Lisätietoja:

Kuntarahoitus Oyj
toimitusjohtaja Pekka Averio, puh 0500 406 856