Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
17.5.2024 klo 13.00

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 17.5.2024 päätökset

Kuntarahoitus Oyj:n 17.5.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikaudelta 2023.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonjako

Yhtiökokous päätti, että osinkoa jaetaan 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66 017 818,62 euroa. Osinko maksetaan 28.5.2024 tai mahdollisimman pian sen jälkeen osakkeenomistajalle, joka on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osingonmaksun täsmäytyspäivänä 21.5.2024.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano
Yhtiökokous vahvisti, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2024–2025):

• hallituksen jäsenen vuosipalkkio 25 000 euroa;
• hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 29 000 euroa;
• riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 31 000 euroa;
• hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 45 000 euroa; ja
• kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista sekä viranomaisten edellyttämistä tapaamisista 600 euroa / kokous jäsenille ja 950 euroa / kokous puheenjohtajille.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota korotettiin 3000 eurolla, hallituksen varapuheenjohtajan ja riski- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien vuosipalkkioita 1500 eurolla ja hallituksen jäsenen vuosipalkkiota 1000 eurolla. Kokouspalkkioihin ei tehty muutoksia.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2024–2025 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Maaria Eriksson, Markku Koponen, Kari Laukkanen, Tuomo Mäkinen, Denis Strandell, Leena Vainiomäki ja Arto Vuojolainen. Lisäksi hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Elina Stråhlman.

Toimitusjohtajan puheenvuoro

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoi yhtiön kehityksestä vuonna 2023 ja totesi, että vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet, vaan yhtiö pystyi häiriöttä toteuttamaan perustehtävänsä eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkailleen. Toimitusjohtaja korosti hyvinvointialueiden pitkäaikaisen rahoituksen osalta, että tätä rajoittaa Kuntien takauskeskuksen asettama 400 miljoonan euron vuosittainen limiitti myös, koska hyvinvointialueet eivät ole takauskeskuksen jäseniä. Julkisen sektorin rahoituskustannusten kehityksen kannalta olisi tärkeää, että hyvinvointialueet tulisivat Kuntien takauskeskuksen jäseniksi ja osaltaan kantaisivat takausvastuun varainhankinnasta, jota käytetään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lopuksi toimitusjohtaja kertoi myös vuoden 2024 osalta, että Kuntarahoitus on päättänyt lopettaa tytäryhtiönsä Rahoituksen neuvonantopalvelut Inspira Oy:n neuvonantoliiketoiminnan, kun tähän liittyvä yrityskauppa raukesi FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Paunonen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen Kuntarahoituksen hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Kari Laukkasen ja varapuheenjohtajaksi Maaria Erikssonin. Palkitsemisvaliokuntaan hallitus valitsi Kari Laukkasen puheenjohtajaksi sekä Leena Vainiomäen ja Maaria Erikssonin jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Markku Koponen puheenjohtajaksi sekä Tuomo Mäkinen, Elina Stråhlman ja Denis Strandell jäseniksi. Riskivaliokuntaan hallitus valitsi Leena Vainiomäen puheenjohtajaksi sekä Maaria Erikssonin, Kari Laukkasen ja Arto Vuojolaisen jäseniksi.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2023 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on lähes 50 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
26.4.2024 klo 11.00

Ehdotukset Kuntarahoituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle

Kuntarahoitus Oyj:n (Kuntarahoitus) hallitus ja omistajien nimitysvaliokunta ovat tehneet 17.5.2024 kello 10 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonjako

Kuntarahoituksen voitonjakokelpoiset varat ovat 365 610 693,66 euroa, josta tilikauden voitto on 67 416 447,86 euroa.

Yhtiökokouksen maaliskuussa 2023 vahvistaman osinkopolitiikan mukaan Kuntarahoituksen tavoitteena on maksaa osinkoina 30–60 % konsernin tilikauden tuloksesta. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66 017 818,62 euroa.

Kuntarahoituksen tilikauden tulos oli vahva. Hallitus pitää perusteltuna ehdotuksen mukaisen osingon jakamista. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen arvion mukaan vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta tai ole ristiriidassa Kuntarahoitusta velvoittavan lainsäädännön kanssa.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osingonmaksun täsmäytyspäivänä 21.5.2024. Hallitus eh-dottaa, että osinko maksetaan 28.5.2024 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2024–2025):

• hallituksen jäsenen vuosipalkkio 25 000 euroa;
• hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 29 000 euroa;
• riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 31 000 euroa;
• hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 45 000 euroa; ja
• kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista sekä viranomaisten edellyttämistä tapaamisista 600 euroa / kokous jäsenille ja 950 euroa / kokous puheenjohtajille.

Palkkioehdotus tarkoittaa 3000 euron korotusta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioon, 1500 euron korotuksia varapuheenjohtajan ja riski- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien vuosipalkkioihin ja 1000 euron korotusta hallituksen jäsenen vuosipalkkioon.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2024–2025. Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen nykyisistä jäsenistä Kari Laukkanen, Maaria Eriksson, Markku Koponen, Tuomo Mäkinen, Denis Strandell, Leena Vainiomäki ja Arto Vuojolainen. Lisäksi omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Elina Stråhlman. Hallituksen nykyisistä jäsenistä
Minna Smedsten ei ole enää käytettävissä hallitukseen uudelle kaudelle.

Elina Stråhlman toimii Enento Group Oyj:n talousjohtajana. Stråhlmanilla on laaja osaaminen erityisesti taloudellisesta raportoinnista sekä tilintarkastustoiminnasta.

Omistajien nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi yhtiökokouksen valitsemalle hallitukselle Kari Laukkasen uudelleenvalintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Maaria Erikssonin uudelleenvalintaa varapuheenjohtajaksi.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudelle 2024-2025 valitaan PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että mikäli yhtiö valitaan Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi, toimii päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Paunonen. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun mukaan.

Yhtiökokouskutsu liitteineen on saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla suomen kielellä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on lähes 50 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
7.3.2024 klo 14.00

Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus vuodelta 2023 on julkaistu

Kuntarahoitus-konsernin vuosikertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2023 on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoituksen vuosikertomus täyttää European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimukset. Niiden mukaisesti toimintakertomus ja konsernitilinpäätös julkaistaan vuosikertomustiedoston lisäksi erillisenä zip-tiedostona, jossa toimintakertomus ja konsernitilinpäätös on merkitty XBRL-merkeillä. Tämä ESEF-tilinpäätös on tilintarkastajan varmentama.

Lisäksi Kuntarahoitus-konserni on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari 3). Selvitys on saatavilla englanninkielisenä. Pilari 3 -raportin palkitsemista koskeva osio on saatavilla myös suomeksi palkka- ja palkkioselvityksenä vuodelta 2023.

Kuntarahoitus-konserni on julkaissut myös vihreän vaikutusraportin sekä yhteiskunnallisen vaikutusraportin vuodelta 2023 suomeksi ja englanniksi.

Kaikki yllä mainitut raportit ovat saatavilla Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
Toimitusjohtaja
puh. +358 50 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 50 miljardia euroa.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Tärkeitä tietoja

Tämän tiedotteen sisältämä tieto ei ole tarkoitettu julkaistavaksi tai levitettäväksi, kokonaisuudessaan tai osittain, suoraan tai välillisesti missään sellaisissa valtioissa tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, joissa julkaiseminen tai levittäminen olisi lainvastaista. Tämän tiedotteen sisältämä tieto ei ole arvopapereita koskeva myyntitarjous eikä pyyntö ostotarjouksien saamiseksi, eikä arvopapereita myydä valtioissa, joissa myyntitarjous, ostotarjouspyyntö tai myynti olisi lainvastaista ilman rekisteröintiä, rekisteröintivaatimuksen poikkeusta tai rajausta siten kuin näistä säädetään kyseisen valtion arvopaperilainsäädännössä.

Tämän tiedotteen sisältämä tieto ei ole tarjous arvopapereiden myymiseksi Yhdysvalloissa. Arvopapereita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain (muutoksineen) (“Yhdysvaltain Arvopaperilaki”) eikä minkään Yhdysvaltojen osavaltion soveltuvan arvopaperilain mukaisesti, eikä niitä saa tarjota tai myydä, suoraan tai välillisesti, Yhdysvalloissa tai yhdysvaltalaisten henkilöiden hyväksi tai lukuun, ellei tämä tapahdu soveltuvan Yhdysvaltain Arvopaperilain mukaista rekisteröintivelvollisuutta koskevan poikkeuksen puitteissa tai järjestelyssä, johon Yhdysvaltain Arvopaperilain rekisteröintivelvollisuudet eivät sovellu.

Liitteet

• Kuntarahoitus_Vuosikertomus_2023
• 529900HEKOENJHPNN480-2023-12-31-fi

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2023

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
9.2.2024 klo 13.00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2023

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2023

• Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa). Korkokate kasvoi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousun seurauksena 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu hidasti tuloksen kasvua.
• Liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella -37 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
• Tilikauden kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa). Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen 13 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa), mikä johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
• Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli joulukuun lopussa 12,0 % (11,6 %).
• Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 103,4 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Koska Kuntarahoitus-konsernilla on vain ydinpääomaa, niin Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samat kuin CET1-vakavaraisuus, 103,4 % (97,6 %).
• Venäjän hyökkäyssodalla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Sodan kiihdyttämä inflaatio ja siitä johtuva markkinakorkotason nousu on kasvattanut konsernin korkokatetta, mutta se on myös kasvattanut kuluja. Sodan aiheuttaman geopoliittisen epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt vahvaa likviditeettipuskuria. Muutoin sodan vaikutukset liiketoimintaan olivat vähäisiä.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 32 948 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,5 % (5,5 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 2023 samalla tasolla kuin vertailuvuonna, yhteensä 4 370 miljoonaa euroa (4 375 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 575 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
• Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 4 795 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 2 234 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Rahoituksen yhteismäärä kasvoi 41,0 % (42,9 %) edellisvuoteen verrattuna. Niiden määrä pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 5,1 %-yksikköä 21,3 %:iin. Konserni julkaisi loppuvuodesta 2023 kestävyysohjelman, joka ulottuu vuoteen 2035. Konsernin tavoitteena on vuoden 2030 loppuun mennessä nostaa konsernin vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta kolmannekseen sekä vuoteen 2035 mennessä vähentää rahoitettujen kiinteistöjen päästöjä 38 %:lla vuoden 2022 tasosta.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta vuoden aikana oli 10 087 miljoonaa euroa (8 827 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 43 320 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 39 332 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa maaliskuussa ja kesäkuussa 2023 takaisin Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
• Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 633 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 409 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 124 % (120 %).
• Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,69 euroa osakkeelta, yhteensä 66,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 osinkoa maksettiin 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67,6 miljoonaa euroa.
• Näkymät vuodelle 2024: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2024.

Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Konsernin avainluvut

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.

Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2023

Vuosi 2023 oli jo neljäs peräkkäinen epävakauden leimaama vuosi. Kuntarahoituksen toimintakykyyn geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja markkinoiden ailahtelu eivät merkittävästi vaikuttaneet. Pystyimme häiriöttä toteuttamaan perustehtävämme eli edullisen pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen asiakkaillemme.  

Venäjän hyökkäyssodan myötä vuonna 2022 alkanut inflaatio kääntyi laskuun vuoden 2023 aikana, ja korkojen kohoaminen näyttää päättyneen. Geopoliittiset jännitteet eri puolilla maailmaa lisääntyivät, ja lisäksi odotukset keskuspankkien toimista aiheuttivat epävarmuutta pääomamarkkinoilla.  

Suomessa alkuvuotta ja kesää leimasivat eduskuntavaalit ja pitkään jatkuneet hallitusneuvottelut. Uudella hallitusohjelmalla ei arvioiden mukaan ole välittömiä vaikutuksia kuntien toimintaan. Asuntosektorin asiakkaidemme keskuudessa huolta ovat herättäneet asumisoikeusasumiseen ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät hallitusohjelman kirjaukset. Toimintaympäristön epävarmuuden keskellä roolimme asiakkaidemme luotettavana rahoittajana on korostunut entisestään.  

Kuntasektorin asiakkaidemme rahoituksen kysyntä oli vuoden alussa hiljaista, mutta kiihtyi vuoden loppua kohden lähelle edellisen vuoden tasoa. Niin sanotut verohännät tukivat kuntataloutta vielä hetkellisesti, mikä osaltaan laski kuntien rahoitustarpeita. Kuntien rahoitustilanne oli vielä vuonna 2023 verrattain hyvä, mutta heikkeni vuoden lopussa.

Asuntosektorin asiakkaidemme rahoitustarve oli korkeampi vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaamme ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta ja vuodesta 2022 lähtien myös korkokustannusten kasvusta, mikä on vähentänyt uusien hankkeiden aloittamista. Loppuvuotta kohden rahoituksen kysyntä alkoi kuitenkin kiihtyä, kun rakentamisen kustannusten nousu tasaantui, ja asumisoikeushankkeiden aloitusta alettiin kiirehtiä hallitusohjelmakirjausten vuoksi. 

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja rahoitimme niitä Kuntien takauskeskuksen meille asettamien limiittien puitteissa. Kuntarahoitukselle asetettu 400 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoituksen limiitti tuli täyteen ennen vuoden loppua, emmekä voineet tämän jälkeen enää vastata hyvinvointialueiden vuotta 2023 koskeviin rahoituspyyntöihin. 

Varainhankinnassamme menestyimme erinomaisesti pääomamarkkinoiden vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Liikkeeseenlaskujemme ajoitus onnistui, ja kaikki transaktiomme olivat menestyksekkäitä. Likviditeettitasoamme olemme pitäneet edelleen vahvana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. 

Liiketoimintamme voidaankin sanoa jatkuneen normaalisti, ja toimintamme kannattavuus vuonna 2023 oli hieman aiempaa parempi.  

Vuonna 2023 päivitimme strategiamme korostaen yhtiön perustehtävää. Strategiamme nostaa erityisesti esille vastuullisuuden ja roolimme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajana. Olemme myös panostaneet vastuullisuustyömme vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelma asettaa raamit ja tavoitteet pitkän aikavälin vastuullisuustyöllemme. Kestävyysohjelmamme keskittyy erityisesti liiketoimintamme, eli asiakkaillemme tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kautta syntyvään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen.

Konsernin tulosta koskevat tiedot

Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %.

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia

Konsernin perusliiketoiminta jatkui edelleen vahvana vuoden 2023 aikana. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 3,2 % 176 miljoonaan euroon (170 miljoonaa euroa) korkokatteen kasvun seurauksena. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset sekä tilikauden että vertailuvuoden tulokseen olivat vähäiset. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on kokonaisuudessaan positiivinen vaikutus konsernin korkokatteeseen.

Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olivat 259 miljoonaa euroa (243 miljoonaa euroa) eli 6,5 % vertailuvuotta suuremmat. Korkokate kasvoi 7,5 % 259 miljoonaan euroon (241 miljoonaa euroa). Korkokatteen kehitykseen ovat vaikuttaneet positiivisesti liiketoimintavolyymien kasvu ja matalalla tasolla säilyneet varainhankinnan kustannukset sekä nousseen markkinakorkotason myötä kasvanut oman pääoman positiivinen korkokatevaikutus.

Muut tuotot olivat 0,1 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa). Muut tuotot koostuvat pääasiassa tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n (Inspira) liikevaihdosta sekä valuuttakurssieroista johtuvista realisoituneista nettotuotoista. Muiden tuottojen osuus konsernin tuotoista ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vähäinen eli 0,1 % (0,9 %).

Konsernin kulut olivat 82 miljoonaa euroa (73 miljoonaa euroa), eli 12,4 % suuremmat kuin edellisvuonna. Kuluja kasvatti erityisesti Kuntien takauskeskuksen päätös muuttaa Kuntarahoituksen varainhankintaan kohdistuva takausprovisio kiinteästä maksusta taatun varainhankinnan määrään sidotuksi, mikä nosti maksun määrän merkittävästi 13 miljoonaan euroon vertailuvuoden 4 miljoonasta eurosta. Kulujen kasvua hidasti luottolaitosten kriisinratkaisujärjestelmän vakausmaksun pienentyminen 20,0 %:lla 7 miljoonaan euroon (9 miljoonaa euroa). Vertailuvuoden kuluihin sisältyy keskeytetystä tietojärjestelmähankkeesta kirjattu 5 miljoonan euron kertaluonteinen kulu.

Palkkiokulut olivat 16 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa), ja palkkiokulujen kasvu aiheutui pääosin edellä mainitusta takausprovision kasvusta.

Henkilöstö- ja hallintokulut kasvoivat 9,0 % (7,6 %) 41 miljoonaan euroon (37 miljoonaa euroa). Henkilöstökuluja oli 20 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 20 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 183 henkilöön (172 henkilöä). Muihin hallintokuluihin liittyvät erät kasvoivat 8,8 % (8,9 %). Muita hallintokuluja kasvattivat erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannukset.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 7 miljoonaa euroa (10 miljoonaa euroa). Poistoihin ja arvonalentumisiin sisältyi vertailuvuonna edellä kuvattu tietojärjestelmähankkeen keskeyttämisestä aiheutunut 5 miljoonan euron arvonalentuminen.

Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 2,5 % (edellisenä vuonna oli kasvua 27,0 %) 19 miljoonaan euroon (20 miljoonaa euroa). Kulujen pienentymiseen vaikutti erityisesti kriisinratkaisujärjestelmään maksettava vakausmaksu. Liiketoiminnan muut kulut ilman viranomaiskuluja kasvoivat 9,9 % ja olivat 9 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa).

Odotettavissa olevien luottotappioiden (Expected Credit Losses, ECL) määrä oli 1,2 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa positiivinen). Konserni päivitti tilikauden aikana ECL-laskentamallissa käytettäviä konkurssitodennäköisyyksiä, maksukyvyttömyydestä johtuvan tappio-osuuden laskennassa käytettäviä tervehtymisasteita sekä tappio-osuuksia tietyille asiakassegmenteille. Lisäksi päivitettiin tulevaisuuteen suuntautuvia makroskenaarioita. Konsernin johto on arvioinut nopeasti kohonneen korkotason vaikutusta asiakasrahoituksen saamisiin ja luottoriskiin. Konsernin arvion mukaan joillakin asiakkailla saattaa olla kassavirran riittävyydessä haasteita alkuvuoden 2024 aikana, joten konsernin johto piti edelleen perusteltuna tehdä ryhmäkohtaiseen arvioon perustuvan lisävarauksen 0,6 miljoonaa euroa.

Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Konsernilla ei ollut joulukuun 2023 lopussa asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä (4 miljoonaa euroa). Myönnettyjen lainanhoitojoustojen määrä joulukuun 2023 lopussa oli 491 miljoonaa euroa (80 miljoonaa euroa). Järjestämättömiä saamisia oli tilikauden lopussa 140 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa), ja ne olivat alle 0,4 % (0,02 %) asiakasvastuista. Asiakasrahoitukseen liittyvät saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä, hyvinvointialueilta tai hyvinvointiyhtymiltä, tai niihin liittyy turvaava kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän takaus tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus, ja näin ollen lopullista luottotappiota ei synny. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin. Konsernin lähes 35-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.

Myös likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt alhaisella tasolla, ja salkussa olevien arvopaperisijoitusten keskimääräinen luottoluokitus on AA+ (AA+).

Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Konsernin liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset pienensivät konsernin liikevoittoa 37 miljoonaa euroa (vuonna 2022 kasvattivat 45 miljoonaa euroa). Tammi–joulukuussa realisoitumattomat käyvän arvon muutokset suojauslaskennassa olivat -27 miljoonaa euroa (36 miljoonaa euroa) ja rahoitusvarojen ja -velkojen tuloslaskelman kautta kirjatut realisoitumattomat nettotuotot olivat -10 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa).

Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,2 % (20,0 %). Konsernin tuloslaskelmassa verot olivat 28 miljoonaa euroa (43 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 111 miljoonaa euroa (172 miljoonaa euroa).

Konsernin oman pääoman tuotto-% (Return on Equity, ROE) oli koko tilikaudelta 6,6 % (9,9 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 8,4 % (7,8 %).

Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 109 miljoonaa euroa (-21 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos 75 miljoonaa euroa (-0,2 miljoonaa euroa). Suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) oli 25 miljoonaa euroa (-15 miljoonaa euroa). Käyvän arvon muutos käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroista oli 8 miljoonaa euroa (-6 miljoonaa euroa).

Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verojen jälkeen 56 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen -3 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 45 miljoonaa euroa (47 miljoonaa euroa).

Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.

Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus-konserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumenttien ja niitä suojaavien johdannaisten välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähtökohtaisesti aina eräpäivään asti. Johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä suojataan kattavasti vakuuskäytännöillä. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin.

Emoyhtiön ja tytäryhtiö Inspiran tulos

Kuntarahoituksen korkokate oli 259 miljoonaa euroa (237 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 139 miljoonaa euroa (211 miljoonaa euroa). Vertailukauden tulokseen kohdistui 4 miljoonaa euroa huhtikuussa 2022 takaisinmaksetun AT1-pääomalainan korkoja.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto 2023 oli 1,4 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa).

Kuntarahoitus-konsernin heinä–joulukuun tuloskehitys

Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vuoden 2023 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 95 miljoonaa euroa (96 miljoonaa euroa) eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Korkokate oli 135 miljoonaa euroa (119 miljoonaa euroa). Kulut olivat heinä–joulukuussa 39 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heikensivät liikevoittoa 33 miljoonaa euroa (vertailukaudella paransivat 28 miljoonaa euroa). Heinä–joulukuun liikevoitto oli 62 miljoonaa euroa (124 miljoonaa euroa).

Verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon heinä–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 16,3 %. Korkokate kasvoi katsauskaudella 8,5 % alkuvuoteen verrattuna. Heinä–joulukuun kulut olivat 39 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuussa kulut olivat 43 miljoonaa euroa. Heinä–joulukuun liikevoitto oli 62 miljoonaa euroa eli 19,0 % pienempi kuin tammi–kesäkuun liikevoitto. Vuoden jälkipuoliskolla realisoitumattomien käyvän arvon muutosten vaikutus liikevoittoon oli -33 miljoonaa euroa, kun se vuoden alkupuoliskolla oli -5 miljoonaa euroa.

Näkymät vuodelle 2024

Maailmantaloudessa vuosi 2024 käynnistyy heikkenevän suhdanteen merkeissä. Kasvun lähteitä on niukasti, kun koronnostojen kysyntää hidastavat vaikutukset saavuttavat huippunsa. Samaan aikaan finanssipolitiikka on kiristymässä, koska valtioilla on tarvetta suitsia velanottoa. Myös geopoliittinen toimintaympäristö jatkuu arvaamattomana. Talouden jäähtyminen toisaalta vaimentaa hintapaineita ja euroalueella inflaatio alenee kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. EKP:n odotetaan käynnistävän koronlaskut vuoden 2024 aikana.

Suomessa taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan alkuvuoden 2024 aikana. Vuoden edetessä elpyminen vähitellen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, kun inflaatio helpottaa, kuluttajien ostovoima kasvaa ja korot kääntyvät maltilliseen laskuun. Loppuvuotta kohden myös vientimarkkinat voivat jo tukea talouden toipumista. Heikon lähtötason vuoksi Suomen bkt-kasvu voi kuitenkin jäädä vuonna 2024 lievästi negatiiviseksi.

Talouden taantuma heijastuu väistämättä myös työllisyyteen. Suomessa rakenteellinen työvoimapula on tosin monilla aloilla niin suurta, ettei työttömyysasteessa ole toistaiseksi näköpiirissä voimakasta nousua. Työllisyyden näkymä on kuitenkin riskialtis. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea arvioida. Myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy yhä epävarmuutta. Mikäli inflaatio ei hidastu ennakoidusti ja odotukset korkojen alenemisesta jäävät täyttymättä, talouden taantuma voi pitkittyä ja työttömyys nousta arvioitua enemmän.

Vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset sopeutustavoitteet, julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä eikä velkaantuminen taitu. Odotuksia voimakkaampi sote-menojen ja rahoituskustannusten kasvu sekä verotulokertymien suhdanneluontoinen heikentyminen vaikeuttavat valtiontalouden tasapainottamista. Kuntasektorikin palaa muutaman poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen selvästi alijäämäiseksi, kun erilaiset positiiviset kertaerät poistuvat, kustannukset kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys, valtionosuusjärjestelmän tulevat muutokset sekä TE-uudistuksesta mahdollisesti koituvat lisämenot.

Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi kuin vuonna 2023. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953

Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 50 miljardia euroa.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Liite

• Kuntarahoitus_Tilinpaatostiedote_2023

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
28.12.2023 klo 13.00

Kuntarahoitus-konsernin taloudellinen kalenteri vuonna 2024

Kuntarahoitus-konserni julkistaa tässä pörssitiedotteessa taloudellisen kalenterinsa vuodelle 2024. Kalenteri sisältää Kuntarahoitus-konsernin taloudellisten katsausten suunnitellut julkistamisajankohdat.

Kuntarahoitus-konsernin tilinpäätöstiedote vuodelta 2023 julkaistaan 9.2.2024.

Vuosikertomus vuodelta 2023 julkaistaan arviolta 7.3.2024. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.6.2024 julkaistaan 13.8.2024 ja samaa raportointikautta koskeva pilari III -selvitys viikon 34 aikana.

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Kuntarahoitus Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 17.5.2024.

KUNTARAHOITUS OYJ

Harri Luhtala,
Johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
1.12.2023 klo 11.00

Kuntarahoituksen vakavaraisuus edelleen selvästi yli EKP:n asettaman minimitason

Euroopan keskuspankki (EKP) on osana vuosittaista SREP-prosessia (Supervisory review and evaluation process) vahvistanut Kuntarahoitukselle asetetun lisäpääomavaatimuksen (P2R). Vaatimus pysyy entisellä tasollaan kahdessa prosentissa. Päivitetty lisäpääomavaatimus tulee voimaan 1.1.2024. Kun otetaan huomioon lisäpääomavaatimus, SREP:n mukaista kokonaispääomavaatimusta (TSCR) kuvaava suhde on tällä hetkellä 10 prosenttia.

Kuntarahoitus täyttää vakavaraisuusvaatimuksen moninkertaisesti. Kesäkuun 2023 lopussa konsernin kokonaisvakavaraisuus ja CET1-vakavaraisuus olivat kumpikin 101,3 prosenttia.

Kuntarahoitus on EKP:n valvonnassa, ja jatkuva SREP-prosessi on osa EKP:n pankkivalvontaa. Pankkivalvonnan avulla varmistetaan, että rahoituslaitoksilla on asianmukaiset riskienhallintamenetelmät sekä riittävästi pääomia ja likviditeettiä.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Harri Luhtala
Johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
8.8.2023 klo 10.00

Kuntarahoitus-konsernin riski- ja vakavaraisuusraportti 2023 (Pilari III) on julkaistu

Kuntarahoitus-konserni on julkaissut Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2023 lopusta. Selvitys on saatavilla englanninkielisenä Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Harri Luhtala
johtaja, talous
Puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Liite

• MuniFin Pillar III Half Year Disclosure Report 2023

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus
7.8.2023 klo 13.00

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoitus-konsernin 7.8.2023 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus-konserni julkaisee Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2023 lopun tilanteesta viikolla 32.

Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2023

• Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa (74 miljoonaa euroa). Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin liikevoitto ilman käyvän arvonmuutoksia pieneni 31,0 %). Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.
• Katsauskauden kulut olivat 43 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa). Ilman vertailukauteen sisältyviä kertaluonteisia eriä kulut olivat lähes 14 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulukasvua selittää suurelta osin Kuntien takauskeskukselle maksettavan takausprovision lähes nelinkertaistuminen, joka johtui Kuntien takauskeskuksen ilmoittaman laskentamenetelmän muutoksesta. Takausprovisio on korvaus Kuntien takauskeskukselle Kuntarahoituksen varainhankinnalle antamasta takauksesta.
• Liikevoitto oli 77 miljoonaa euroa (91 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella -5 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa).
• Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 % (11,6 %).
• Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 % (97,6 %). CET1-vakavaraisuus oli selvästi korkeampi kuin 13,9 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioiva kokonaisvakavaraisuusvaatimus. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 101,3 % (97,6 %).
• Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan.
• Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli kesäkuun lopussa 31 530 miljoonaa euroa (30 660 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 2,8 % (2,6 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni ja oli tammi–kesäkuussa 1 931 miljoonaa euroa (2 153 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus oli 1 198 miljoonaa euroa (1 457 miljoonaa euroa).
• Kesäkuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 814 miljoonaa euroa (3 251 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 875 miljoonaa euroa (1 734 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 14,1 % (14,6 %) vertailukauteen verrattuna.
• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli tammi–kesäkuussa 7 118 miljoonaa euroa (5 962 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli kesäkuun lopussa 41 018 miljoonaa euroa (40 210 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 37 919 miljoonaa euroa (35 560 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat. Velkojen yhteismäärä oli 2 000 miljoonaa euroa.
• Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli kesäkuun lopussa 11 323 miljoonaa euroa (11 506 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli katsauskauden lopussa 253 % (257 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 127 % (120 %).
• Muutos näkymiin loppuvuodelle 2023: Kuntarahoitus-konserni arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi (tilinpäätöstiedote 2022: samantasoinen) kuin vuonna 2022. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät loppuvuodelle 2023.

Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2022 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Talouden epävarmuus jatkui vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi sekä elinkustannusten nousu aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat taloustilannetta. Kuntarahoituksen toiminta jatkui vakaana ja toteutimme tehtäväämme asiakkaidemme edullisen rahoituksen turvaajana.

Kuntien taloustilanne on vielä tänä vuonna verrattain hyvä. Niin sanotut verohännät tukevat kuntataloutta hetkellisesti, mikä näkyi katsauskaudella kuntien odotetusti edellisvuotta pienempänä rahoitustarpeena. Vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoituksen kysyntä pysyi ennakoidusti matalana.

Valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät rahoitustarpeet olivat hieman korkeammat vuodentakaiseen verrattuna. Tämän sektorin asiakkaat ovat jo useamman vuoden ajan kärsineet rakentamisen kustannusten noususta, mikä on hidastanut hankkeiden etenemistä.

Markkinaturbulenssi – kohonneet korkokustannukset ja inflaatio – eivät ole suoraan vaikuttaneet Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Kahdeksas vihreä joukkovelkakirjalainamme sai helmikuussa erinomaisen vastaanoton.

Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen.”

Konsernin avainluvut:

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953 

Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on noin 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Liite

• Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2023

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
30.3.2023 klo 10.00

Kuntarahoitukselle on asetettu järjestelmäriskipuskurivaatimus

Finanssivalvonta on 29.3.2023 asettanut Kuntarahoitus Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 4a ja b §:n mukaisesti rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän ydinpääomalla katettavan lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäriskipuskurivaatimus) 1,0 prosentin suuruisena. Päätös tulee voimaan 1.4.2024, ja vastaa muille suomalaisille pankeille samassa yhteydessä asetettua vaatimusta.

Kuntarahoitus täyttää selvästi kaikki sille asetetut pääomavaatimukset.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus Oyj
Pörssitiedote
28.3.2023 klo 15.00

Kuntarahoituksen varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2023 päätökset

Kuntarahoitus Oyj:n 28.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikaudelta 2022.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonjako

Yhtiökokous päätti, että osinkoa jaetaan 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67 580 370,54 euroa. Osinko maksetaan 13.4.2023 osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2023.

Hallituksen palkkiot ja kokoonpano
Yhtiökokous vahvisti, että yhtiön hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot toimikaudella, joka alkaa vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä (jäljempänä toimikausi 2023–2024):

• hallituksen jäsenen vuosipalkkio 24 000 euroa;
• hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 27 500 euroa;
• riski- tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkio 29 500 euroa;
• hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 42 000 euroa; ja
• kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista sekä viranomaisten edellyttämistä tapaamisista 600 euroa / kokous jäsenille ja 950 euroa / kokous puheenjohtajille.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota korotettiin 2000 eurolla, hallituksen varapuheenjohtajan ja riski- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien vuosipalkkioita 1500 eurolla ja hallituksen jäsenen vuosipalkkiota 1000 eurolla. Kokouspalkkioita korotettiin hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajien osalta 150 eurolla / kokous ja muissa tehtävissä 100 eurolla / kokous.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä toimikaudelle 2023–2024 ja että hallitukseen valitaan nykyisistä jäsenistä seuraavat henkilöt: Maaria Eriksson, Markku Koponen, Kari Laukkanen, Tuomo Mäkinen, Minna Smedsten, Denis Strandell ja Leena Vainiomäki. Lisäksi hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Arto Vuojolainen.

Toimitusjohtajan puheenvuoro
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoi yhtiön kehityksestä vuonna 2022. Toimitusjohtaja korosti puheessaan energiakriisin myötä Kuntarahoitukselle haettua mahdollisuutta rahoittaa kuntien energiayhtiöitä. Toimitusjohtaja totesi myös, että Kuntarahoituksen näkökulmasta olisi tärkeää, että hyvinvointialueet tulisivat Kuntien takauskeskuksen jäseniksi ja osaltaan kantaisivat takausvastuun varainhankinnasta, jota käytetään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi toimitusjohtaja kommentoi vallitsevaa markkinaympäristöä ja totesi, että markkinaturbulenssista huolimatta Kuntarahoituksen pääsy varainhankintamarkkinoille on hyvä ja yhtiön likviditeettipuskurit ovat merkittävät ja yhtiö pystyy siten toimimaan normaalisti haastavissakin markkinatilanteissa.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiia Kataja. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastajan valitseminen vuonna 2024 alkavalle toimikaudelle

Yhtiökokous merkitsi tiedoksi tilintarkastajan valintaa 2024 alkavalle toimikaudelle koskevan tarkastusvaliokunnan suosituksen ja hallituksen tarkastusvaliokunnan suosituksen perusteella päättämän ehdotuksen tilintarkastajaksi seuraavan vuoden eli vuonna 2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle. ​Hallitus tulee ehdottamaan vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle tarkastusvaliokunnan suosituksesta, että uudeksi tilintarkastajaksi valitaan PricewaterhouseCoopers Oy toimikaudeksi, joka alkaa valinnasta ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, eli vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Osinkopolitiikka

Yhtiökokous vahvisti yhtiölle osinkopolitiikan, jonka mukaisesti tulevina vuosina Kuntarahoituksen tavoitteena on maksaa osinkoina 30–60 % konsernin tilikauden tuloksesta. Osingonjako ei kuitenkaan saa vaarantaa Kuntarahoituksen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta eikä kykyä selvitä sitoumuksistaan.

Kuntarahoituksen osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään ja yhtiöjärjestyksen muutokset

A)   Osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään ja sen edellyttämät yhtiöjärjestysmuutokset

Yhtiökokous päätti Kuntarahoituksen osakkeiden liittämisestä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään ja sen edellyttämistä muutoksista Kuntarahoituksen yhtiöjärjestykseen. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään ilmoittautumisajasta, jonka päättymisen jälkeen yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

Yhtiökokous päätti seuraavista muutoksista yhtiöjärjestykseen osakkeiden liittämiseksi arvo-osuusjärjestelmään:

• Yhtiöjärjestyksen 3 §:ään lisätään maininta yhtiön osakkeiden kuulumisesta arvo-osuusjärjestelmään hallituksen määräämän ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.
• Yhtiöjärjestyksen suostumuslauseketta koskevasta 4 §:stä poistetaan lause ”Suostumuslausekkeesta on oltava maininta osakekirjassa ja osakasluettelossa, mahdollisesti annettavassa väliaikaistodistuksessa ja osakeantilipussa”.
• Yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta koskevasta 5 §:stä poistetaan lause ”Lunastuslausekkeesta on oltava maininta osakekirjassa ja osakasluettelossa, mahdollisesti annettavassa väliaikaistodistuksessa ja osakeantilipussa”.
• Yhtiöjärjestyksen yhtiökokouskutsua koskeva 13 § muutetaan seuraavaan muotoon ”Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kirjallisesti julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivulla, lähettämällä se osakkeenomistajien yhtiölle ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin, toimittamalla se postitse heidän osakasluetteloon merkittyyn osoitteeseen tai julkaisemalla se hallituksen määräämässä lehdessä. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Yhtiökokouskutsussa on mainittava viimeinen ilmoittautumispäivä yhtiökokoukseen.”

B)   Muut yhtiöjärjestysmuutokset

Yhtiökokous päätti myös seuraavista muutoksista yhtiöjärjestykseen:

• Yhtiöjärjestyksen toimialaa koskevassa 2 § todetaan, että ”yhtiö palvelee koko suomalaista kuntasektoria ja siinä erityisesti Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 §:n tarkoittamia yhteisöjä”. Muutetaan edellä mainittu kohta muotoon ”yhtiö palvelee Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 §:n tarkoittamia yhteisöjä”.
• Yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä todetaan, että ”toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja toimihenkilö saavat kuulua muun yhtiön hallintoon ainoastaan yhtiön hallituksen luvalla”. Korvataan sana ”toimihenkilö” sanoilla ”toimitusjohtajalle suoraan raportoivat henkilöt”.

Lisäksi yhtiökokous päätti yhtiöjärjestykseen tehtävän muita pienempiä teknisiä muutoksia.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen Kuntarahoituksen hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Kari Laukkasen ja varapuheenjohtajaksi Maaria Erikssonin. Palkitsemisvaliokuntaan hallitus valitsi Kari Laukkasen puheenjohtajaksi sekä Leena Vainiomäen ja Maaria Erikssonin jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Markku Koponen puheenjohtajaksi sekä Tuomo Mäkinen, Minna Smedsten ja Denis Strandell jäseniksi. Riskivaliokuntaan hallitus valitsi Leena Vainiomäen puheenjohtajaksi sekä Maaria Erikssonin, Kari Laukkasen ja Arto Vuojolaisen jäseniksi.

Lisätietoa yhtiön toiminnasta vuonna 2022 saa yhtiön vuosikertomuksesta, joka on ladattavissa pdf-muodossa yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.kuntarahoitus.fi.

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi