Job Shadow -päivä esitteli Elia Luukkoselle Kuntarahoituksen toimintaa kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

– Oli makeaa päästä näkemään, miten Kuntarahoitusta johdetaan. Päivän ohjelmassa kiinnostavin oli tapaaminen Crédit Agricole CIB:n velkapääomamarkkinoita edustavan johtajiston kanssa. Sain kuulla normaalin kokousagendan ulkopuolella myös Crédit Agricolen johtajien taustoista ja työn arjesta, Elia Luukkonen kertoo.   

Kansainvälisen yhteistyöpankin tapaamisen lisäksi Luukkonen tutustui muun muassa Kuntarahoituksen luottoluokitusprosessiin. Hän perehtyi luottoluokituslaitos S&P:n edelliseen Kuntarahoitusta koskevaan raporttiin ja osallistui tulossa olevaan luottoluokittajatapaamisen valmisteluun. Lisäksi hän tapasi Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan kanssa keskustellen makrotalouden näkymistä.

– Timon kanssa juttelimme muun muassa koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista ja ongelmista sekä Yhdysvallan presidentinvaaleista. Seuraan tiiviisti kansainvälistä politiikkaa, ja uskon että Joe Bidenin valinta olisi parempi vaihtoehto Euroopan taloudelle. Hän toisi maailmanpolitiikkaan ja -kauppaan vakautta, kun taas Donald Trumpin jatkokausi kärjistäisi kauppasotia, Luukkonen analysoi.

– Elia on erittäin fiksu ja määrätietoinen kaveri. Omasta sijoittamisesta alkanut kiinnostus varmasti vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyi omaksumaan päivän aikana esiin tulleita uusia aihepiirejä. Halusin, että hän saisi käsityksen siitä, miten Kuntarahoituksen tapaiset toimijat hankkivat varansa, miten pääomamarkkinat toimivat, ketkä meihin sijoittavat ja millaista yhteistyötä teemme kansainvälisten pankkien kanssa, sanoo Joakim Holmström.

– Minulle itselleni päivä oli hauskaa vaihtelua työhön. Enemmänkin aikaa olisi voinut palaverien sijaan varata yhteiselle juttelulle ja ajatustenvaihdolle. On tosi hienoa huomata kuinka fiksuja ja kunnianhimoisia nuoret ovat, Holmström sanoo.

Yrittäjyys verissä

Elia Luukkonen opiskelee toista vuotta Oulun lyseon lukiossa. Hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2018–2019 ollessaan yläasteella Kempeleessä yrittäjyysluokalla. Hänen ja hänen ystäviensä yritys Peto NY teki käsityönä puukkoja.

– Olin perustanut puukkoyrityksen jo edellisenä vuonna, joten NY-yrityksemme rakentui jo alkaneen toiminnan kehittämiselle. Liiketoimintasuunnitelma oli jo valmiina, samoin puukkojen valmistukseen tarvittavat laitteet kuten pöytäsirkkelit, hiomakoneet ja taltat. Idea firmasta sai alkunsa, kun kaupasta ostamani puukot olivat niin huonolaatuisia, että päätin tehdä itse paremman. Kun olin saanut oman puukkoni valmiiksi, pappa pyysi tekemään sellaisen myös hänelle. Silloin tajusin, että niitähän voisi myydä muillekin, Luukkonen sanoo.

– Olen yrittäjäperheestä, joten yrittäminen tuntuu luontevalta valinnalta. Myös yrityksen Peto-nimen keksin yhdessä vanhempieni kanssa. Se oli meistä hyvä, tehokas nimi, eikä sen nimisiä firmoja löytynyt ennestään.

– Parasta oman yrityksen pyörittämisessä on se, että pääsee tekemään asioita itse ja joutuu miettimään, miten saa myyntiä tarpeeksi kannattavuutta ajatellen. Pidän myös ihmisten tapaamisesta ja myymisestä: Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nautin eniten messupäivistä, Luukkonen kertoo.

Tulokset näkyivät: Peto NY voitti lukuvuonnaan Pohjois-Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon ja valtakunnallisesti yrittäjähenkisimmän tiimin palkinnon.

Lukio vie nykyisin niin paljon Luukkosen aikaa, ettei hän tällä hetkellä ehdi pyörittämään yritystoimintaa. Lukion jälkeen suunnitelmissa on opiskella Vaasan yliopistoon kansainvälistä johtamista, johtamispsykologiaa sekä myyntiä ja markkinointia.

– Haluaisin työskennellä ison kansainvälisen yhtiön johtajana. Isojen asiakokonaisuuksien hallitseminen motivoi.

Tavoitteellisuudestaan huolimatta Luukkonen ei stressaa tulevasta.

– Minulla on elämänsuunnitelma, jonka voi jakaa välietappeihin. Kun keskityn välitavoitteisiin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua.

Yrittäjämäinen asenne rakentuu ennakkoluulottomuudelle

Kymmenisen vuotta sitten Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen alkoi kollegoineen tutkia tarkemmin yrittäjyyden ja ennen kaikkea yrittäjämäisen asenteen merkitystä. He kävivät muun muassa työpaikkailmoituksia läpi selvittääkseen, millaisia ihmisiä työnantajat etsivät. Isossa osassa ilmoituksia toistui sama lista ominaisuuksia: luovuus, ongelmanratkaisukyky, moniosaaminen, vuorovaikutustaidot, itseohjautuvuus ja kielitaito.

Utriaisen mielestä juuri nuo ominaisuudet ovat myös yrittäjämäisen asenteen ydintä.

– Hyvä asenne on se tärkein asia, ja sitä jokainen työnantaja arvostaa. Kilpailu työpaikoista kovenee, mutta juuri asenteen avulla on mahdollista erottua muista hakijoista. Uskon vahvasti, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikilla sektoreilla, sanoo Utriainen, joka oli Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastin vieraana tammikuun loppupuolella.

Esa Kallio ja Virpi Utriainen keskustelivat nuorten syrjäytymisestä Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.

Utriaisen kanssa podcastissa vieraana ollut Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio on samaa mieltä.

– Meillä Kuntarahoituksella peräänkuulutetaan yrittäjämäista asennetta. Työtä tehdään siten, kuin kyseessä olisi oma yritys ja laitetaan tunnettakin peliin, Kallio sanoo.

Nuori Yrittäjyys tekee aktiivisesti työtä vaikuttaakseen lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoihin. Se esimerkiksi järjestää vuosittain suositun Job Shadow -päivän, jossa joukko johtajia ottaa suomalaisnuoren seurakseen työpäivänsä ajaksi ja saa tilaisuuden kuulla nuorten ajatuksia työelämästä. Kallio oli itse viime syksynä toista kertaa nuoren seurattavana.

Kallion mielestä Job Shadow -päivään osallistuneita nuoria yhdistivät tietyt ”silmiinpistävät” piirteet.

– Ennakkoluulottomuus, tilanteeseen, aikaan ja henkeen hyppääminen, palava tiedonhalu ja kiinnostus ympäristön tapahtumia kohtaan kiinnittivät huomioni. Samoja elementtejä on yrittäjämäisessä asenteessakin.

Omat vahvuudet esiin

Yrittäjyys vaatii toki muutakin kuin pelkän asenteen, mutta jälkimmäisen löytäminen on jo vahva lähtökohta.

– Meistä jokainen on hyvä jossakin. Kysymys on siitä, että löytää sen oman jutun. Suomessa asioita lähestytään usein negaation kautta ja lähdetään liikkeelle heikkouksista. Pelkästään tämän kääntämisellä ja oman itsensä vahvistamisella pääsee pitkälle. Itsetunto vahvistuu onnistumisista, joista syntyy positiivinen kierre, Kallio sanoo.

Utriainen komppaa.

– Olemme nuorten parissa töitä tehdessämme päätyneet kolmioon, joka kuvastaa ihmisen kokonaishyvinvointia: having, loving ja being. Ensimmäinen kuvastaa tyytyväisyyttä, että saadaan tehdystä työstä jotain. Being on hyvää fiilistä, kun nähdään tehdyn työn merkitys, ja loving on osa yhteisöön kuulumista. Nämä kun yhdistää, ollaan jo pitkällä.


Utriainen ja Kallio käsittelivät nuorten syrjäytymistä Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.
Kuuntele jakso: Huomisen talous – Miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä?


FAKTA
Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kuntarahoitus tukee Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa muun muassa tarjoamalla Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan yhdeksäsluokkalaisille suunnatun oppimiskokonaisuuden. Kuntarahoituksella on lisäksi oma #huomisentekijät -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa.

Kuntarahoitus tukee ja kannustaa koululaisia yrittäjyyteen ja omien vahvuuksien löytämiseen

Yhteistyöhön kuuluu koululaisille suunnatun materiaalin tuottamisen ohella palkintokategoria NY:n yrittäjyyskilpailussa.

Voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry (NY) tukee yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteena on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä – tekemällä oppien. Kuntarahoitus tuottaa yhdessä NY:n kanssa yläkouluikäisille nuorille suunnattuja materiaaleja, jotka auttavat omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä löytämään oman suunnan opintoihin ja työelämään.

Kuntarahoituksella on lisäksi oma #huomisentekijät -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa. Viime vuonna kilpailun voitti kolmen hämeenlinnalaisen nuoren perustama AVOT NY, joka pakkaa kaupassa asiakkaiden ostoksia. Vaikka yritys viettää tällä hetkellä lukiokiireiden vuoksi hiljaiseloa, tulevaisuuteen katsotaan rohkeasti Vuosi yrittäjänä -ohjelman kattavien oppien turvaamina.

– AVOT perustettiin yhdeksännen luokan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa ja idea yritykseen syntyi konkreettisesta tarpeesta – miten kaupassa käynti helpottuisi. Syntyneen idean jälkeen siitä jalostettiin kannattava liiketoiminta, Aatu Veikkola, AVOT:n perustaja ja toimitusjohtaja kertoo.

–Ohjelma oli erittäin opettavainen ja apua sai kaikkeen jo ihan käytännönkin asioissa, kuten yritysidean pitchaamisessa ja puheluiden soittamisessa. Kannustan muita oppilaita kokeilemaan yrittäjyyttä kurssin kautta, koska yrittäminen ei ole ollenkaan niin hankalaa, kuin mitä siitä puhutaan. Sitä paitsi on aika mahtavaa olla oman itsensä pomo, Veikkola iloitsee.

NY-ohjelmia tarjotaan kouluissa eri ikäisille lapsille ja nuorille. Yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaille suunnattu Vuosi yrittäjänä -ohjelma on lukuvuoden tai lukukauden kestävä projekti, jossa oppilaat perustavat oikealla rahalla toimivan yrityksen omien mielenkiintojensa mukaan. Ohjelmaa vetävät opettajat koulutetaan opetussuunnitelmaan kuuluvilla materiaaleilla, ja heidän roolinsa on ennen kaikkea innostaa työelämätaitojen harjoitteluun, omien vahvuuksien löytämiseen ja yrittäjyyteen.

Hämeenlinnalaisen Nummen yhtenäiskoulun opettaja Marketta Hulkko-Lassila on opettanut NY-ohjelmia jo 2000-luvun puolesta välistä ja erityisesti ysiluokkalaisille suunnattua Vuosi yrittäjänä-kokonaisuutta. Kouluille ja opettajille opetusohjelmat antavat valmiita materiaaleja eri oppiaineisiin ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin alakoulusta korkea-asteelle.

– Yrittäjyyden opiskelussa on kaikille sopivaa ja mielenkiintoista ohjelmaa, Hulkko-Lassila kertoo.

 – Talouteen ja yrittämiseen liittyvien asioiden oppimisen lisäksi ohjelmat sisältävät erittäin tärkeitä asioita kuten ryhmätyötaitoja sekä ongelmien ratkaisua. Nuoret pitävät kursseista, koska niissä on sopivasti haastetta ja ne motivoivat ajattelemaan tulevaa.

Nuori Yrittäjyys -ohjelmat ovat kouluille valtaosin maksuttomia ja kaikki niitä käyttävät opettajat saavat asianmukaisen ja perusteellisen koulutuksen. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa on oppilaiden rekisteröintimaksu.

­– Suosittelen kaikkia kouluja kokeilemaan NY:n eri ohjelmia, sillä ne toteuttavat opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita sekä innostavat oppilaita myös tulevaan työelämään, Hulkko-Lassila kehottaa.

Kuntarahoitus tekee Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa aiempaa tiiviimpää yhteistyötä 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.

–Yksi suomalaisen yhteiskunnan peruskiviä on ollut tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Meillä ei yhteiskuntana ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa sitä, että nuorilla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa ja suuntansa ja toisaalta oppia yrittäjyyttä ja työelämätaitoja. Kumppanuus NY:n kanssa tarjoaa tähän hienon mahdollisuuden, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Teksti: Elisa Korhonen
Kuva: Nuori Yrittäjyys, AVOT NY