Lahden ympäristösatsaukset luovat perustaa kestävälle kasvulle

Miten Lahden kaupungilla menee?

Lahdessa on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Uusi strategia suuntaa kaupungin tekemistä entistä enemmän kasvuun, haastaa meitä tekemään kunnon kasvuloikan.

Talouden lähtökohdat ovat monin tavoin hyvät. Kaupungin väkiluku on nousussa ja muutenkin yleinen kiinnostus Lahtea kohtaan kasvaa. Nopeat liikenneyhteydet alkavat vaikuttaa ja kaupungin isot yleisötapahtumat vetävät hyvin.

Lahden ja Nastolan kuntaliitos astui voimaan 2016 alusta. Liitokseen ei ole liittynyt suurta dramatiikkaa. Kouluverkosto on puhuttanut, mutta toteutetut ratkaisut olisi pitänyt tehdä ilman kuntaliitostakin. Pelättyä ylimiehitystäkään ei ole syntynyt, vaan kaupungin henkilöstön määrää on saatu sopeutettua eläköitymisen ja normaalin vaihtuvuuden keinoin.      

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Lahdesta on tullut yliopistokaupunki: LUT-yliopisto muuttaa vuodenvaihteessa nimensäkin Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Kaupunki on pitkäjänteisesti panostanut opiskelumahdollisuuksiin ja yhteistyöhön, ja yliopiston kannalta kiinnostavaa Lahdessa olikin se, että meillä elinkeinoelämä on ihan korkeakoulutoiminnan iholla.

Opiskelijoiden kiinnostus tulla opiskelemaan Lahteen on ollut odotettua parempaa ja opiskelupaikan saaminen on ollut vaikeaa. Lahdessa on selvästi ollut tilausta yliopisto-opiskelulle, sillä opiskelijoiden sisäänpääsyprosentti on kymmenen tienoilla. Yliopisto onkin selvittänyt aloituspaikkojen määrän lisäämistä Lahteen.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Lahden kaupunkiin liitetään ja miksi?

Haluaisin että Lahti mielletään ympäristökaupungiksi jossa tapahtuu. Olemme nyt hakemassa kolmatta kertaa peräkkäin Euroopan vihreän pääkaupungin statusta. Aiempina vuosina olemme päässeet finaaliin, ja uskon, että ensi kerralla voitamme. Se merkitsisi vihreän pääkaupungin asemaa vuodelle 2021.

Lahtelaisuuteen liittyy vahvasti ympäristötietoisuus. Meillä on näyttöjä merkittävistä ympäristöteoista kuten Vesijärven puhdistamisesta. Lahdessa ympäristöpainotukset eivät ole vain kaupungin johdon päätöksiä, vaan myös kaupunkilaisten omaa aktiivista tekemistä.

Päättynyt kesä oli erinomaisen hyvä esimerkki Lahden vetovoimasta ja toimivuudesta tapahtumapaikkana. Cheekin uran päätöskonsertit ja Lahti-Hollolan Jukolan viesti olivat onnistuneita esimerkkejä isoista ja keskenään hyvin erilaisista massatapahtumista. Ironman-triathlonkisat istuivat yllättävän hienosti kaupunkiympäristöön: uinnille, pyöräilylle ja puolimaratonille löytyi toimivat reitit aivan kaupungin keskustasta.

Mihin Lahteen liittyvästä käsityksestä haluaisit päästä eroon?

Lahtea tituleerataan edelleen joskus Suomen Chicagoksi. 70–80-luvulla syntynyt mielikuva kylmästä bisnescitystä ei vastaa lainkaan todellisuutta. Lahdessa on tehty iso käännös ja panokset on suunnattu ympäristökaupungin vahvistamiseen.

Suomessa ei useinkaan ei ymmärretä, että meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, jotka kiinnostavat globaalisti. Me puhumme mielellämme teknisistä innovaatioista, mutta ympäristöön liittyvät ratkaisut yhdistävät talouskasvun ja kestävän kehityksen. Tämä on vaikkapa Kiinassa hyvin relevanttia osaamista: sielläkin on havahduttu siihen, että maapallon resurssit loppuvat. Lahti on elävä esimerkki, kaupungin kokoinen laboratorio siitä miten ympäristöosaamiseen satsaamalla voidaan kasvaa kestävällä tavalla.

Mitkä kolme tekijää ratkaisevat Lahden kehityksen lähivuosina ja -vuosikymmeninä?

  1. Asuinympäristön viihtyisyyden ja älykkyyden kehittäminen. Meidän on tarjottava ympäristö jossa ihmiset haluavat asua, ja toimivuus on iso osa vetovoimaa. Kaupungistumistrendin myötä yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta 2030-luvulla kaupungit tulevat olemaan perusratkaisuiltaan hyvin erilaisia kuin nyt. Liikkuminen ei voi jatkossa rakentua yksityisautoilun varaan.
  2. Korkeatasoisen ja monipuolisen koulutustarjonnan kehittäminen.
  3. Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden alueen toimijoiden kesken sekä yleinen yritysmyönteisyys. Yritysten määrä suhteessa asukaslukuun on jo nyt Päijät-Hämeen alueella suurin Suomessa.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Suoritin ekonomin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistuin KTM:ksi. Valmistumisen jälkeen työskentelin kymmenisen vuotta Turun kaupungin palveluksessa, pääasiassa erilaisissa taloushallinnon ja erityisesti rahoituksen tehtävissä. Sen jälkeen olin mukana perustamassa rahastoyhtiötä. Lahden kaupungin palvelukseen siirryin 1999.

Mikä on henkilökohtainen suhteesi Lahteen?

Olen syntyperäinen turkulainen. Minulla on vene Turun saaristossa ja vierailen myös perhesyistä edelleen paljon Turussa. Olemme kuitenkin perheen kanssa viihtyneet Lahdessa hyvin. Lahti on huikean hieno asuinpaikka, koska täällä on kaikki ison kaupungin palvelut mutta luontoympäristö on läsnä. Kaupungin sijainti on todella keskeinen: kesänopeusrajoituksilla noin puolet suomalaisista asuu tunnin ajomatkan päässä Lahdesta.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jossain vaiheessa luin useita romaaneja viikossa, nykyisin ehdin lukea vähemmän. Veneily on lähellä sydäntäni, ja siksi minulle tärkeä kirja on Joshua Slocumin Yksinpurjehdus maapallon ympäri. Se oli kulttiteos joka piti lukea. 

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo, joka on minun laillani intohimoinen purjehtija.

Herkkien asioiden äärellä

Perinteinen talkoohenki on edelleen voimissaan, vaikka vapaaehtoistoiminta muuttaakin muotoaan yhteiskunnan muuttuessa.

– Arki on hektistä ja nykyisin lähdetään mielellään mukaan erilaisiin lyhytkestoisiin, pop up -tyyppisiin tehtäviin. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen pitää olla helppoa ja kokonaisuudesta halutaan löytää se itselle sopiva palanen, Hope Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kuvailee.

Hope ry:n toiminnan ytimen muodostavat autettavat perheet, vapaaehtoiset ja lahjoittajat. Auttaa voi monenlaisin tavoin, eikä vapaaehtoisuus vaadi erityistaitoja. Hopen varastolla otetaan vastaan lahjoituksia, lajitellaan ja hyllytetään tavaroita ja kootaan avustuspaketteja. Lisäksi voi osallistua asiakkaiden kohtaamiseen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen tai vaikka kampanjasuunnitteluun.

Eveliina Hostilan mukaan monet sitoutuvat edelleen myös pitkäaikaiseen auttamistyöhön ja Hope-yhdistyksenkin riveihin on kymmenen toimintavuoden aikana liittynyt jatkuvasti lisää vapaaehtoisia. Yhteistä kaikille on halu nähdä, että apu menee perille ja että sillä on oikeasti vaikutusta toisen ihmisen elämään. Parhaimmillaan vapaahtoistoiminta rikastuttaa omaa arkea.

–Auttaminen ei onneksi ole koskaan pois muodista. Ihmiset kaipaavat merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, ja niitä vapaaehtoistoiminta pystyy tarjoamaan. Meillä avuntarve ja vapaaehtoisten määrä ovat kohdanneet hyvin, mistä olemme iloisia ja kiitollisia, Hostila sanoo.

Perheiden ääni esiin

Perinteisen joulusesongin ohella syksy ja kevät ovat Hopen väelle kiireistä aikaa. Silloin monissa vähävaraisissa lapsiperheissä on kova tarve uusille vaatteille ja toisaalla taas laitetaan pieneksi jääneet vaatteet kiertoon.

–Tavarat ja vaatteet halutaan kierrättää jo ekologisistakin syistä, ja tavaralahjoituksista on tullut suosituin tapa auttaa. Tämä on erinomainen asia, sillä on perheitä, joilla ei ole varaa hankkia esimerkiksi vaatteita edes kirppikseltä.

Autettavien perheiden tilanteet ovat aina erilaisia ja niin myös perhettä kohdanneiden vaikeuksien takana olevat syyt.

– Osalle on todella vaikeaa pyytää apua, häpeän tunne esimerkiksi köyhyyden ympäriltä on vasta poistumassa. Tärkeä tehtävämme on nostaa perheiden ääni esiin yhteiskunnassa. Avuntarvetta on todella paljon ja asiasta pitäisi puhua enemmän, Hostila peräänkuuluttaa.

Myös Hope pyrkii vastaamaan uudenlaisiin avuntarpeisiin.

– Vapaaehtoisemme kuulostelevat avoimin korvin kentältä kantautuvia viestejä ja tiimeissä ideoidaan ja kokeillaan uusia toiminnan muotoja. Esimerkiksi moni vähävarainen opiskelija on ollut vaarassa joutua keskeyttämään opintonsa, ja osaa heistä olemme pystyneet tukemaan taloudellisesti, Eveliina Hostila kertoo.

Pieni suuri apu

Kuntarahoituksen joululahjoitus ohjataan Hopessa lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä perheiden yhteisen vapaa-ajan toiminnan tukemiseen. Hostila muistuttaa, että tilanteet perheissä ovat hyvin herkkiä, ja pienet asiat ja apu arjessa voivat olla todella merkityksellisiä. Hopen ensisijainen avun kohde on aina lapsi.

– On esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi on vaarassa joutua lopettamaan pitkään jatkuneen, tärkeän harrastuksen perhettä kohdanneen vaikean tilanteen vuoksi. Silloin hän jäisi syrjään myös tutusta kaveripiiristä. Tai nuori ei kehtaa pyytää vanhemmilta rahaa vaikkapa keikkalippuun, kun tietää miten tiukilla perheessä ollaan, eikä myöskään sanoa kavereille, miksi ei voi tulla mukaan. Lahjoittamamme jäsenmaksu, harrastusvarusteet tai pääsylippu on siinä tilanteessa iso asia perheelle, eikä kenenkään tarvitse tietää, mistä se on peräisin.

Hostilan mieltä lämmittää yhä monen vuoden takainen joulumuisto.

– Tapasin viisilapsisen perheen yksinhuoltajaäidin, joka haaveili voivansa viedä lapset edes kerran elokuviin. Leffaliput mahdollistivat tälle perheelle aivan uuden, yhteisen kokemuksen. Iloinen hetki voi kannatella eteenpäin pitkän aikaa.

Yksintyöstä yhteistyöhön

Luulen, ettei kovin moni palannut muisteloissaan matikan tiistaitunnille.

Yhteistyöstä ja sen tärkeydestä puhutaan paljon työelämässä. On kuitenkin olemassa aliarvostettu yhteistyömuoto, jota sallisi hyödynnettävän laajemminkin – nimittäin yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Jokainen meistä on kuluttanut koulunpenkkiä ja varmasti jossain vaiheessa tuskaillut sitä, mitä tosielämän hyötyä opituilla asioilla on. Ja varmasti moni on myös työelämässä tuskaillut, kun uusien näkökulmien, kokeilujen tai työn merkityksellisyys puuttuu. Samaan aikaan kun työelämässä puuhaillaan neljän seinän sisällä, koulumaailmassa puuhaillaan neljän seinän sisällä. Tästä yksintyöskentelyn asetelmasta on rationaalista pyrkiä pois.

Koulumaailman ja työelämän yhteistyöllä saavutetaan hyötyjä, joita ei yksin saataisi. Tapoja toteutukseen on lukemattomia: työpajasta innovointikilpailuun tai teemapäivästä yritysvierailuun.

Työelämässä hyödytään tuoreista ajatuksista, näkemyksellisyydestä ja innokkaista tekijöistä. Koulu- ja oppilaitosyhteistyön kautta voi saavuttaa jopa mainetta ja kunniaa ja lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Koululaiset ja opiskelijat hyötyvät saadessaan konkretiaa oppikirjasisältöihin, työelämäkontakteja ja -kokemusta. Arvokas hyöty on myös tunne oman aherruksen merkityksellisyydestä.

Toinen asia, jonka puolesta liputan, ovat vierailijaluennot. Nämä voivat olla suunnattuja mille tahansa koulutusasteelle aina ala-asteesta yliopistoon ja korkeakouluun. Käytännön toteutus voi olla esimerkiksi oppiainekohtainen luento tai vierailu opotunnilla. Kolmas mielenkiintoinen mahdollisuus yhteistyöhön on mentorina toimiminen opiskelijoille.

Näistä kaikista yhteistyön keinoista on arvokasta hyötyä ja oppimisen iloa niin opiskelijoille kuin mukaan ryhtyvälle ammattilaiselle tai yritykselle. Vai kuinka monta kertaa on jälkikäteen todettu, ettei yhdessä tekeminen ja keskustelu kannattanutkaan?

Käytännössä yhteistyö voi olla esimerkiksi tällaista: Kuntarahoitus on mukana Yrityskylä-toiminnassa sekä tekee aktiivisesti yhteistyötä yliopistojen kanssa. Uutukaisena esiin voi nostaa Helsingin yliopiston kanssa toteutettavan kokonaisuuden, johon kuuluu tutkijatyöpajoja, opiskelijoiden kanssa järjestetty monitieteinen hackathon ja lukuvuoden kestävä yhteiskehittämisohjelma, jossa opiskelijat ratkovat tulevaisuuden Suomen hyvinvoinnin elementtejä.

Haluan myös antaa kontribuutioni. Ajatuksenani on mennä joskus puhumaan ja vierailemaan omiin opinahjoihini, esimerkiksi pikkuiseen kyläkouluun Kautialan ala-asteelle ja Kangasalan lukioon – siellä ei tosin vielä tiedetä aikeistani vierailla. Myös yliopiston alumnitoiminta kiinnostaa.

Mitä työelämän ja koulumaailman yhteistyö voi siis parhaimmillaan ja eri muodoissa toteutettuna antaa? Uusia ajatuksia, arvokasta kokemusta, näkyvyyttä, konkretiaa, positiivista mielikuvaa, tulevia työntekijöitä ja paljon muuta. Tiivistettynä: yhdessä tekeminen koululaisten ja opiskelijoiden kanssa kannattaa – ovathan juuri he huomisen tekijöitä. Mahdollisuuksia on runsaasti, kunhan kääntää kiviä, käyttää mielikuvitusta ja uskaltaa uskaltaa. Mikä voisi olla sinun tai työpaikkasi tapa yhteistyöhön?

Eeva Toivonen

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutiimissä.


Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut vahvasti koko rahoitusalan agendalle

Yhteistyön ja sitoutumisen tarve todettiin moniäänisesti mutta yksimielisesti kestävän rahoituksen konferenssissa Helsingissä 9.11.2018. Tilaisuutta isännöi Finanssiala yhdessä latvialaisen sisarjärjestönsä Finance Latvia Associationin kanssa. Mukana järjestelyissä oli myös Euroopan komissio. Konferenssiin kokoontui noin 140 rahoitusalan asiantuntijaa eri puolilta Pohjoismaita ja Baltiaa.

Konferenssin keskustelu keskittyi pitkälti rahoituksen ilmastovaikutuksiin. Osassa puheenvuoroja nostettiin kuitenkin esiin rahoituksen mahdollisuudet edistää myös muita kestävän kehityksen tavoitteita kuten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai tasa-arvon kehittymistä.

Osana konferenssiohjelmaa vieraat tutustuvat Kuntarahoituksen toimintaan konkreettisena esimerkkinä siitä, mitä vastuullinen rahoitus käytännössä tarkoittaa. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen vihreän bondin liikkeeseenlaskija.

– Sijoittajien keskuudessa kysyntä vihreille bondeille on valtavan suurta ja jatkuvasti kasvussa. Myös kotimaiset laina-asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen hyvin vastaan. Tarjoamme vihreille hankkeille marginaalialennuksen, koska haluamme rohkaista asiakkaitamme tekemään ympäristöinvestointeja, kertoi konferenssin paneelikeskusteluun osallistunut Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona

Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona | Kuntarahoitus

19-vuotias Simonen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt moneen. Taustaa löytyy niin oppilaskunta- kuin tutoropiskelijan tehtävistä, isosen roolista, partiosta ja partiojohtamisesta sekä useampien vuosien ajalta myös nuorisovaltuustosta.

– Nuorisovaltuusto on hyvä kanava osallistua ja vaikuttaa. Tässä kohtaa puoluepolitiikka ei ole vielä ajankohtainen asia minulle, mutta nuorisovaltuuston kautta olen päässyt tutustumaan ja osallistumaan laajasti kunnalliseen päätöksentekoon. Haminassa nuorisovaltuusto on valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin aktiivinen toimija. Nuoret ovat kaupungissamme tuomassa esiin nuorten näkökulmia kaikissa valiokunnissa, valtuustossa sekä erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Tämän lisäksi osallistutaan seminaareihin, tehdään seutuyhteistyöstä sekä verkostoidutaan ja sitä rataa, Simonen kertoo.

Kaiken muun ohella nuorisovaltuusto on tuottanut Haminassa myös omaa Normipäivä-festaria, valtakunnallisen Aktiivipäivät ABC -koulutustapahtuman sekä Nuoruus ympyröillä -näyttelyn.

– Hamina on pieni paikka, joten sana kiertää. Kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan enemmän kuin mihin on ehtinyt tarttua, Simonen selittää aktiivisuuttaan.

Tapahtumien tekijä

Tällä hetkellä Simonen työskentelee Haminan kaupungin vetovoimapalveluissa tuotannon assistenttina. Tehtävät vaihtelevat roudaamisesta tapahtumaturvallisuuteen ja markkinointiin liittyviin tuotantotöihin.

– Aloitin näissä hommissa varmaankin noin 12-kesäisenä: ensi ääni- ja DJ-hommilla koulun discoissa ja juhlissa. Kasiluokalla hain TET-harjoitteluun erääseen paikalliseen tapahtumatekniikkayritykseen ja huomasin lopulta olevana siellä keikkamiehenä töissä, omana tonttina erityisesti valotekniikka. Sittemmin on tullut positiivisessa mielessä ajauduttua myös tapahtumien tuotantopuolelle eli niihin tehtäviin, joita olen tehnyt jo leipätyökseni sekä myös vapaaehtoistyönä.

– Koen, että olen saanut todella hienoja kokemuksia. Olen saanut olla mukana tuottamassa jo muutamaan otteeseen kansainvälistä sotilasmusiikkifestivaalia Hamina Tattoota, joka on yksi Suomen suurimpia festivaaleja. Olen päässyt tuotantojen kautta mahdollistamaan sellaisten rock-legendojen kuin Toton ja Deep Purplen esiintymisiä ja toiminut useampien suomalaisten isojen starojen kanssa. Kaikenlaista on tullut tehtyä tapahtumien eri kokoluokissa. Siinä sivussa on tullut tavattua ja tutustuttua koviin tekijöihin myös tuotantopuolelta.

Tapahtumien maailma on Simosen mukaan tehokas opettaja.

– Pitää olla valmis tekemään kaikkea mahdollista kirjaimellisesti paskahommista aina edustustehtäviin. Siinä oppii ja kasvaa paljon, kun pääsee tekemään niin monenlaisia juttuja ja joutuu todella ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Jokaisen palikan on toimittava ja jokainen tekijä on paletissa yhtä arvokas, muuten kokonaisuus ei toimi.

Verkostoituminen kannattaa

Yrittäjyys kiinnostaa Simosta. Ysiluokkalaisena hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Hänen NY-yrityksensä MediaWorks NY:n neljän hengen tiimi valokuvasi, videoi, tuotti somesisältöjä, rakensi verkkosivuja ja tuotti tapahtumia – ja pääsi lopulta myös Vuosi yrittäjänä -kilpailun finaaliin Helsinkiin. Se avasi ovia tärkeisiin verkostoihin samanhenkisten nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa. Simonen on nykyisin itse NY-alumnien hallituksen jäsen.

– Sillä on hirveän suuri merkitys nykypäivänä, että saa hyviä mentoreita ja kontakteja. Olen ollut onnekas, kun minulla on ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja joilta kysyä. Se on parasta, kun molemmat osapuolet saavat toisiltaan aina joitain.

– Mitään ei saa yksinään aikaan. Minulla mielestäni on ikäisekseni laajat verkostot moneen suuntaan. Pitää vain asettua alttiiksi ja mennä omalle epämukavuusalueelle. Aina kun eteen tulee kiinnostava mahdollisuus, niin kannattaa mennä mukaan – toki tilanteen mukaan aina.

Kuntarahoituksen edelläkävijyys yllätti

Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion varjostajana Simonen yllättyi Kuntarahoituksen toiminnan modernista otteesta.

– En ollut ymmärtänyt, kuinka edistyksellinen Kuntarahoitus on: monessa mielessä finanssialan kärjessä. Nimi ei herätä juuri sellaisia ajatuksia, vaan enemmänkin tulee mieleen joku vanhanaikainen valtion laitos. Kuntarahoitus on koko Suomen kannalta merkityksellinen yhtiö. Kunnilla on kovat investointipaineet, varsinkin nyt kun rakennukset ja infra lahoavat pystyyn, Simonen kuvaa.

Santeri Simonen viihtyi hyvin Esa Kallion seurassa.

– Esan kanssa on ollut miellyttävää olla. Uskon että hän on pidetty johtaja, jota henkilökunnan on helppo lähestyä. Esa on nähnyt kaikenlaista ja selvinnyt monesta. Hän on hyvin kartalla siitä mitä maailmalla sekä tietysti hänen omalla alallaan ja sen liitännäisillä tapahtuu, niin kuin tällaisessa tehtävässä on oltava.

Simonen kannustaa kaikkia nuoria mukaan NY-toimintaan ja johtajien varjostajiksi.

– Tekee hyvää poistua omista tutuista ympyröistään, se avaa ihan uusia ajatusmaailmoita. On myös hyvä tajuta, etteivät johtajat eivät ole muita ihmisiä kummempia. He ovat ansainneet paikkansa kovalla duunilla.

Simonen aikoo ehdottomasti tilanteen tullessa hyödyntää Kuntarahoituksessa saamiaan kontakteja.

– Jos minulla on kontakti, jolta voi kysyä konsultaatiota, niin totta hitossa kysyn! Kysyminen ei maksa mitään ja kannattaa aina.

– Nuorilla olisi vanhemmille ikäluokille opetettavaa nopeasta ja vahvasti tulevaisuuteen toiminnassa. Esimerkiksi kunnissa päätöksenteko on toisinaan välillä tolkuttoman hidasta sekä raskasta. Päätös se on huonokin päätös, ja usein kannattaa toimia ja kokeilla.

Vuodenvaihteessa Santeri Simonen suuntaa armeijaan Hämeenlinnaan varusmiessoittokuntaan, tekemään tavallaan samoja tapahtumatuotanto- ja markkinointitehtäviä, joita hän on muutenkin viime vuosina tehnyt. Armeijan jälkeen Simosta kiinnostaa tällä hetkellä niin tapahtumien maailma kuin myös kaupallinen ala.

– Ainakin toistaiseksi olen kiinnostunut AMK-koulutuksesta. Pärjäsin ihan hyvin lukiossa ja arvostan korkeakouluopintoja, mutta uskon että parhaiten oppii tekemällä. Kun johonkin asiaan on palo, oppii parhaimmillaan kuin huomaamatta. Saattaa olla, että joskus myöhemmin haluan suorittaa vaikkapa KTM-tutkinnon. Siitä olen varma, että koulun penkkiä kulutetaan vielä paljon erilaisissa muodoissa – toki duunin ohella ja jaksoittain – olipa tulevaisuudessa kourassa mitkä paperit hyvänsä.  Maailma ei toimi enää niin että kerran valmistut ja se oli sitten siinä, Simonen sanoo.

Lisätietoja Nuori Yrittäjyys ry:n job shadow -päivästä >

Kriisinratkaisumekanismi turvaa rahoitusmarkkinoiden vakautta

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kaatoi pankkeja ja johti luottolaitosten uudelleenjärjestelyihin myös Euroopassa. Valtiot ja veronmaksajat joutuivat pankkien pelastajiksi. Tämän ei haluttu toistuvan, joten pankkien valvontaa alettiin kehittää, ja pankkiunionin kriisinratkaisuviranomainen SRB (Single Resolution Board) eli yhteinen kriisinratkaisuneuvosto aloitti toimintansa Brysselissä vuoden 2015 alussa.

SRB on vastuussa Euroopan keskuspankin EKP:n suoraan pankkivalvontaan kuuluvien pankkiryhmien kriisinratkaisun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kriisinratkaisuneuvosto pyrkii varmistamaan pankkien hallitun kriisinratkaisun ja näin turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja estämään veronmaksajien joutumisen kaatuvien pankkien maksumiehiksi. Rahat toimenpiteisiin otetaan yhteisestä kriisinratkaisurahastosta.

Varat rahastoon finanssialalta

Kriisinratkaisurahaston varat kerätään EKP:n valvonnassa olevilta pankeilta vakausmaksuina.

Kuntarahoitus, kuten muutkin euroalueen pankit, joiden tase on yli 30 miljardia, kuuluvat EKP:n valvontaan. EKP:n valvonnassa ovat myös euroalueen valtioiden kolme suurinta pankkia taseen koosta riippumatta. Kuntarahoitus on velvollinen osallistumaan myös yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF) eli maksamaan SRB:n määrittelemän vuosittaisen vakausmaksun.

Niitä euroalueen pankkeja, jotka eivät kuulu EKP:n valvontaan, valvoo maan kansallinen kriisinratkaisuviranomainen, Suomessa Rahoitusvakausvirasto.

Elvytys- ja kriisinhallintasuunnitelmilla varaudutaan ongelmiin

Kuntarahoitus eroaa liikepankeista siinä, että Kuntarahoituksella on oma kriisinhallintamekanismi – Kuntien takauskeskus, joka takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Likviditeettikriisi on Kuntarahoitukselle siis erittäin epätodennäköinen. Kuntarahoituksen tulee kuitenkin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien tavoin esittää EKP:lle tehtävässä ja jatkuvasti ylläpidettävässä elvytyssuunnitelmassa, mitä muita keinoja yhtiöllä on toimintansa vakauttamiseen niin, että viranomaistoimenpiteitä ei tarvita. Näitä muita keinoja voivat olla esimerkiksi yhtiön pääomittaminen omistajien toimesta.

Mikäli jokin pankki kuitenkin elvytyssuunnitelmista huolimatta joutuu ongelmiin, kriisinratkaisuviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin. Jos viranomainen katsoo, että pankin konkurssiin päästäminen horjuttaisi rahoitusmarkkinoiden vakautta, pankille voidaan tehdä uudelleenjärjestelyjä tai osia siitä voidaan esimerkiksi myydä. Tätä varten SRB tekee jokaiselle pankille kriisinhallintasuunnitelman (resolution plan).

Banco Popular Españolille ensimmäinen kriisinratkaisumenettely

Kriisinratkaisuneuvosto joutui tositoimiin kesäkuussa 2017, kun EKP:n pankkivalvonta totesi Banco Popular Españolin olevan kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa. Todettiin, että pankki ei pysty lähitulevaisuudessa maksamaan velkojaan tai suorittamaan muita vastuitaan eräpäivään mennessä maksuvalmiuskriisistä johtuen. Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston harkinnan mukaan kriisinratkaisun ehdot täyttyivät. Pankin pääomainstrumentit alaskirjattiin ja pankki myytiin Banco Santanderille yhden euron hintaan.

Eilisen puhujasta huomisen tekijäksi

Kyselyyn vastasi 1011 Manner-Suomen päättäjää, joista 705 oli kunnanvaltuustojen jäseniä, 288 hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja 18 valtakunnallisen tason asiantuntijoita.

Ainoastaan 30 prosenttia vastaajista piti tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia hinnan jälkeen neljän tärkeimmän valintakriteerin joukossa. Vielä huolestuttavampi tulos oli eettisyyden osalta, jonka ainoastaan joka viides vastaajista nosti neljän tärkeimmän valintakriteerin joukkoon. Valtaosa julkisesta sektorista ei siis toteuta vastuullisuutta ainakaan hankintojensa kautta.

Mielenkiintoista on muuten, että 71 prosenttia vastanneista virkamiehistä ilmoitti heidän kunnallaan olevan hankintoja ohjaava strategia. Oletan virkamiesten noudattavan strategiaa, jolloin luonnollinen johtopäätös on, että hankintoja ohjaava strategia ei tue vastuullisuutta hankintakriteerinä.

Samaan aikaan kuntien strategiat vihertävät ja mainoslauseissa maalaillaan kuvaa vastuullisuudesta ja paremmasta huomisesta. Tässä on mielestäni jokin ristiriita. Voisiko sanoa, että paljon puhetta, vähän tekoja?

Kansainvälisesti sijoittajien rahat ovat jo hyvän tovin virranneet kiihtyvällä vauhdilla kohti vastuullisempia kohteita yksinkertaisesti siitä syystä, että vastuullisuuden huomioon ottaminen on edullisempaa kuin sen huomiotta jättäminen. Tästä vinkkelistä vastuullisuuden huomiotta jättäminen taloudellisista syistä ei ole perusteltua Suomen kuntien hankinnoissa.

Jos kaipaat apua, me Kuntarahoituksessa tuemme kuntia vastuullisuudessa ja voimme auttaa hankintojen ympäristönäkökulmien huomioimisessa. Ja me muuten annamme alennuksen ympäristöystävällisten hankkeiden rahoitukseen.

Miten teidän kunnassanne: oletteko eilisen puhujia vai huomisen tekijöitä?

Suomalaisen Työn Liiton tutkimus: Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä

Juho Paananen

Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa.

Hallintotieteen opiskelijoille Kuntarahoituksen kannustusstipendi

Opiskelijaryhmän työssä olivat mukana hallintotieteen tutkinto-ohjelman kandidaattiopiskelijat Anne-Mari Kanniala, Neea Loimuvirta ja Meri Pulkkinen. Työtä ohjasi Anniina Autero johtamiskorkeakoulusta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vihreän rahoituksen asemoitumista yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Keskeisenä tuloksena oli se, että vihreä rahoitus on osoittautunut aidosti yhteiskuntavastuulliseksi rahoitusvaihtoehdoksi, jossa korostuu etenkin taloudellinen sekä ympäristöllinen ajattelu.

Tutkimuksessa käytettiin John Elkingtonin Triple Bottom Line -jaottelua, jossa yhteiskuntavastuullisuus jaotellaan sosiaaliseen, ympäristölliseen sekä taloudelliseen näkökulmaan. Tutkimus pyrkii avaamaan keskustelua vihreän rahoituksen vaikutuksista ja merkityksistä Suomessa.

Tutkimuksen vihreä rahoitus tarkoittaa KuntarahoituksenSuomessa tarjoamaa vihreää lainaa sekä leasingia, joita myönnetään rahoituksen viitekehyksen vaatimukset täyttäville ympäristöystävällisille hankkeille.

Kuntarahoitus Oyj teki yhteensä 30 000 euron lahjoituksen vuosina 2016–2018 julkisen talousjohtamisen ja erityisesti julkisen rahoituksen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Lahjoitusvaroilla toteutettiin opetusta ja tutkimusta sekä järjestettiin julkista rahoitusta käsittelevä kansainvälinen tutkimusseminaari yhteistyössä Kuntarahoituksen, Örebron yliopiston sekä ruotsalaisen Kommuninvestin kanssa.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sekä yhtiön varainhankintaa luotsaavaAntti Kontio kävivät luennoimassa Tampereen yliopistolla kuntarahoituksesta hallintotieteen opiskelijoille. Luennoista on muodostunut jo perinne ja niistä on saatu hyvää palautetta opiskelijoilta.

Pienen on varjeltava timanttejaan

Samaan aikaan suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, eniten palveluammateista. Työmarkkinoilla on jo nyt kohtaamisongelma: matalapalkka-aloille ei tahdo löytyä työntekijöitä. Jotta näihin töihin saadaan tekijöitä, on heille tarjottava mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Pelkkä vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei riitä vastaamaan tähän kysyntään, vaan sitä on täydennettävä julkisesti tuetulla asuntotuotannolla.

Kysynnän perässä laahaava asuntotuotanto jarruttaa talouskasvua. Valtion tukemalla asuntotuotannolla pidetään omalta osaltaan talouden rattaat pyörimässä, torjutaan eriytymistä ja ylläpidetään pohjoismaista hyvinvointimallia. Onkin tärkeää huolehtia, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä pysyy maailman muutoksessa mukana ja toimii myös tulevaisuudessa hyvinvoivan yhteiskunnan yhtenä tukirankana.

Toinen suomalaisen yhteiskunnan tukipilareista on koulutusjärjestelmämme. Se on tarjonnut mahdollisuuden menestyä elämässä lähtökohdista riippumatta ja on kiistatta myös tärkeä osa pohjoismaista hyvinvointimallia. Se on myös asia, jonka kohtaamani ulkomaiset sijoittajat ovat usein nostaneet esiin ja ihastelleet.

OECD on huomioinut Suomen koulutuksen mallimaana, vaikka viimeisimmissä PISA-testeissä Suomen sijoitus on ollut laskusuunnassa. Siitä, kertovatko PISA- ja muut testit todella koulutuksemme tasosta, voidaan olla montaa mieltä, mutta Suomen menestyksen kannalta koulutuksemme taso ei ole yhdentekevä. Se on kilpailutekijä, jonka avulla pienenä yhteiskuntana voimme pärjätä myös tulevaisuudessa. Siksi meidän on varmistettava, että korkea koulutuksen taso säilyy myös jatkossa.

Tässä Huomisen tekijöiden numerossa käsittelemme laajasti vastuullisuutta. Esillä ovat muun muassa yleishyödyllisen asuntotuotannon ja kestävän rakentamisen teemat. Vastuullisuus on kuitenkin meille myös paljon muuta. Se on läsnä päivittäisessä toiminnassamme ja päätöksenteossamme. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on Kuntarahoituksen olemassaolon lähtökohta.

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj