Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria

Kuntarahoituksessa olemme jo saaneet viitteitä sen tarjoamista uudenlaisista mahdollisuuksista Apollon ja sen Talousennuste-sovelluksen kautta. On ollut ilo seurata yhtiön kehitystä, yhdessä tekemistä ja intohimoa, jolla nämä palvelut ovat syntyneet. Uskonkin, että tämä on vasta pintaraapaisu siitä, mitä on vielä tulossa.

Kaikki tämä edellyttää myös uudistumista. Muutos voi olla suuri myös asiakkaillemme, jotka saavat uudenlaisia tapoja asioida kanssamme. Yhtä lailla olemme Kuntarahoituksessa matkalla, joka vaatii meitä muuttumaan pintaa syvemmältä. Kuljettava polku on meille yhtä aikaa mutkainen ja innostava, eikä eksymiseltä ja harha-askeliltakaan pystytä välttymään.

Asiakaskeskeisyys on arvo, joka ohjaa kaikkea tekemistämme ja päätöksentekoamme. Kun kehitämme digitaalisia palveluitamme, meille on tärkeää varmistaa, että asiakkaidemme todelliset tarpeet ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. Yhteisessä kehittämisessä ja asiakasymmärryksen kasvattamisessa meillä on vielä paljon opittavaa, mutta olemme ottaneet askeleita oikeaan suuntaan.

Yksi esimerkki asiakaskeskeisestä kehittämisestä on syksyllä 2018 järjestämämme innovaatiokiihdyttämö, jossa lähes 30 kuntarahoituslaista ideoi ratkaisuja asiakkaiden tunnistettuihin ongelmiin asiakaskeskeisiä palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Keskeinen osa innovointia oli validoida tunnistettuja ongelmia ja ratkaisuja todellisilla asiakkailla. Innovaatiokiihdyttämö tuotti uusia toteutuskelpoisia palvelukonsepteja, joita tullaan toteuttamaan tämän vuoden aikana. Myös innovaatiotoimintaa tullaan varmasti jatkamaan.

Innovaatiokiihdyttämössä hyödynnetyt uudenlaiset työskentelytavat herättivät suurta innostusta Kuntarahoituksen henkilöstön joukossa. Työskentely moniosaavissa tiimeissä avasi uusia näkökulmia ja tarjosi luontevan tavan jakaa ajatuksia ja osaamista. Avoin ja yhteistyötä tukeva ilmapiiri mahdollisti uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymisen. Näitä asioita ja tällaista toimintatapaa meidän tulisi pystyä edistämään ja vahvistamaan kaikessa tekemisessämme, jotta pystymme toteuttamaan missiotamme rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Toimimme alalla, jolla on pitkät perinteet, ja jossa luottamus ja riskienhallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olemme tekemisissä suurten ja kriittisten asioiden kanssa. Huolellinen analysointi ja suunnittelu ovat meillä kaiken keskiössä. Tällaiseen toimintaympäristöön ei digitalisaation edellyttämä rohkean kokeilemisen ja suunnanmuutokset mahdollistava kulttuuri synny yhdessä yössä. On löydettävä oma tapaa johtaa kulttuuria, jossa kollegaa kannustetaan testaamaan ja kokeilemaan rohkeasti epätavallisia ideoita.

Pienet nopeat kokeilut vievät asioita nopeammin eteenpäin, ja auttavat ihmisiä sitoutumaan muutoksiin pala palalta. Toisaalta vaatii rohkeutta näyttää keskeneräistä ja pyytää siihen palautetta. Kun asioita katsoo hieman pidemmässä aikaperspektiivissä, huomaan että olemme ottaneet kokeilemisen kulttuurin suhteen huomattaviakin askeleita. Uskallamme jo rohkeasti kysyä palautetta vielä keskeneräisiin asioihin ja toisaalta antaa kannustavaa ja kehittävää palautetta.

Digitalisaatio ei tarkoita vain digitaalisia palveluita hienoine käyttöliittymineen. Se tarkoittaa muutosta asiakkaiden toiminnassa ja sisäisissä toimintatavoissa. Tuekseen se vaatii uudenlaisia käytäntöjä ja toimintatapoja kehittää asioita. Keskiössä ovat yhteistyö ja yhdessä tekeminen, sekä asiakkaiden kanssa että yrityksen sisällä. Ennen kaikkea digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria. Kulttuuria, jossa innostetaan ihmiset mukaan kokeilemaan ja tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia. Etenemme pienin, mutta vaikuttavin askelin.

Hanna Rantonen
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa liiketoiminnan kehitystehtävissä.

Näkökulmat

Energiatehokkuustoimet kutistavat kuntien käyttömenoja ja päästöjä

Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Kunnat ovat merkittävässä roolissa sopimuksen täytäntöönpanossa, sillä kaikki päästöt tapahtuvat kunnissa.

Merkittävä osuus valtakunnallisista kasvihuonekaasuista on peräisin energiantuotannosta ja kulutuksesta, jonka vuoksi energiatehokkuuden parantaminen on ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kannalta yksi keskeisimmistä osa-alueista.

Julkisella sektorilla energiaa kuluttavat etenkin rakennusten lämmitys, valaistus ja vesi. Lisäämällä kiinteistöjensä energiatehokkuutta kunnat voivat vähentää päästöjä nopeasti.

– Uudessa rakennuskannassa energiatehokkuus huomioidaan jo heti suunnittelusta alkaen, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tärkein keino energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset, kertoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Suuria energiatehokkuuden parantajia ovat esimerkiksi rakennusten ilmanvaihdon ajanmukaistaminen, vedenkulutuksen ja valaistuksen sekä lämmitysverkon säädöt ja ohjaus.

– Joskus myös pieniltäkin tuntuvat säätötoimenpiteet voivat vaikuttaa energiankulutukseen merkittävästi. Myös valaistuksen uusiminen led-valoihin tai pysäköintipaikkojen lämpötolppien aikaohjaus voi tuottaa ilmeisiä energiasäästöjä, Peltola muistuttaa.

Energiatehokkuusinvestointeja ei kannattavaa lykätä

Monissa kunnissa on Peltolan mukaan tehty paljon hyviä kiinteistöjen energiatehokkuutta lisääviä toimia. On kuitenkin myös paikkakuntia, joissa työ on vasta alussa.

Motivan tilastojen* mukaan vuosina 1992–2015 käynnistyneissä kuntasektorin energiankatselmuskohteissa energiansäästöpotentiaali oli lämmitysenergian osalta keskimäärin 15 prosenttia, sähkön osalta 5,5 prosenttia ja vedenkulutuksen osalta 6,5 prosenttia.

– Useissa kunnissa energiatehokkuustyö saattaa jäädä muiden kiireellisten toimien tai investointitarpeiden jalkoihin, Peltola arvioi.

Esimerkiksi monella kunnalla on syntynyt vuosien saatossa korjausvelkaa, jonka selättäminen vaatii mittavia peruskorjaustoimia. Peruskorjausten yhteydessä olisi kuitenkin järkevää toteuttaa myös energiatehokkuutta lisääviä korjaustoimenpiteitä.

– Energiatehokkuustoimet vaativat toki investointeja ja vaikuttavat kunnan käyttömenoihin, mutta maksavat yleensä itsensä takaisin pienentyneinä energiakuluina usein jo alle viidessä vuodessa. Pitkällä aikavälillä niistä syntyy hyötyä paitsi ympäristölle myös kunnille, huomauttaa Kuntarahoituksen leasing- ja myyjäyhteistyöstä vastaava apulaisjohtaja Juha-Pekka Ketola.

Kuntarahoitus auttaa tytäryhtiönsä Inspiran kanssa kuntia arvioimaan investointiensa kannattavuutta. Ketola korostaa, että euromääräisten prioriteettien ohella kunnan kannattaisi tarkastella investoinneissaan myös sitä, mitä niillä saadaan aikaan.

– Jos katsotaan vain taloudellista vaikuttavuutta, energiatehokkuushankkeet jäävät usein isojen investointien jalkoihin. Tällöin ne tulevat usein liian helposti torpatuiksi talouspäätöksiä tehtäessä, hän pohtii.

Kuntarahoitus tukee kuntien energiatehokkuustoimia muun muassa tarjoamalla investointeihin tavanomaista lainaa edullisempaa vihreää rahoitusta, jota kunnat voivat hakea ympäristölle ystävällisiin hankkeisiin.

– Vihreä rahoitus on mahdollista yhdistää myös leasingrahoitukseen, joka on perinteistä lainaa joustavampaa ja soveltuu täten paremmin pienimuotoisiinkin investointeihin, Ketola kertoo.

Vapaaehtoisuudella parempia tuloksia

Toisin kun monissa muissa EU-maissa, Suomessa kuntien energiatehokkuustoimet perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat halutessaan liittyä mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja asettaa vähintään 7,5 % energiansäästötavoitteen vuoteen 2025.

– Olemme Suomessa lähteneet siitä, että vapaaehtoisuudella saavutetaan parempia tuloksia. Kunnat voivat sopimuksen nojalla toteuttaa niitä energiatehokkuustoimia, jotka ovat kullekin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Sopimuksen piirissä on jo noin 70 prosenttia kunnista asukasmäärällä mitattuna. Lisää liittyjiä silti tarvitaan, Peltola painottaa.

Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Kunta laatii toimintasuunnitelman, johon voi sisältyä esimerkiksi energiakatselmuksia. Energiakatselmuksissa kartoitetaan kohteen energiankäyttö ja tehdään toimenpide-ehdotuksia sen tehostamiseksi tuleville vuosille. Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan.

Automatisaation ja tekoälyn kehittyminen helpottavat reaaliaikaista seurantaa ja hyötyjen konkretisointia.

– Digitalisaation kautta saamme aiempaa helpommin keskeistä tietoa energiankulutuksesta. Kaikkea mitä voidaan mitata, voidaan myös entistä paremmin ohjata ja johtaa, Peltola painottaa.

Peltola muistuttaa, ettei energiatehokkuus ole kunnan muusta toiminnosta erillinen osa-alue, joka annetaan asialle vihkiytyneen virkamiehen harteille, vaan sen tulisi olla osa kunnan johtamisjärjestelmää.

– Energiatehokkuus pitäisi huomioida kunnan kaikissa toiminnoissa hankinnoista lähtien. Näin kaikki mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseksi tulevat hyödynnettyä ja saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta, hän summaa.

Lisätietoa:
Ilmasto-opas: ilmasto-opas.fi

* Motiva: Säästöpotentiaali palvelusektorilla

TalousVastuullisuus

"Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee 'ei voi'"

1. Luovuus käyttöön

Kun Raikko Törönen aloitti Imatran kaupungin kehittämiskoordinaattorina vuonna 2013, hän löysi uuden työhuoneensa pöydältä kaupungin talousarvion, tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen. Hän selaili opuksia ja yritti löytää osavuosikatsauksesta yhtymäkohtia talousarvioon. Se oli vaikeaa.

Törönen mietti, miksei tietoa voisi koota digitaalisesti yhteen paikkaan siten, että samalla kerrottaisiin, miten toteuma vastaa tavoitetta.

Törönen ei tiennyt ohjelmoinnista mitään, mutta se ei häntä haitannut.

–Viikonloppuna harjoittelin ohjelmointikielen, ja maanantaina oli kolmen sivun ohjelmademo valmiina. Siitä se sitten lähti.

Alusta on Törösen mukaan tärkein. Imatran tapauksessa sen olla avoin ja responsiivinen eli skaalautua kaikkiin näyttöpäätteisiin. Ja sitten sen piti tietysti olla halpa. Sopiva alusta löytyi Googlesta hakemalla ja kokeilemalla.

Alustan päälle rakentui lopulta neljä ohjelmaa, jotka mahdollistavat tarvittavat toiminnallisuudet. Rakentamisessa auttoi tietojohtaja Kari Perälä, joka kehotti myös myymään idean ensin sisäiselle tarkastukselle ja tarkastuslautakunnalle ja vasta sitten päättäjille. Se tepsi.

Nyt Imatran päättäjät voivat seurata kaupungin talouden kehittymistä mobiilisti kuukausittain päivittyvistä luvuista. Tavoitteiden toteutuminen päivitetään kolmesti vuodessa. Manuaalisesti tuotetun osavuosikatsausten julkistamista edeltänyt ”kahden viikon ryntäily” on Törösen mukaan jäänyt historiaan. Havaittuihin poikkeamiin ehditään reagoimaan nopeammin kuin ennen.

Imatran taloushallinnon digitalisoiminen onnistui pitkälti yhden innostuneen ideanikkarin voimin, mutta nykyisin talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkönä työskentelevä Törönen tietää, että pienissä kunnissa resurssit ovat vähissä. Pelle Pelottomien palkkaaminen on investointi, mutta ilman ”luovaa hulluutta” kunta ei kehity, hän sanoo.

Toisaalta työntekijöistä jo löytyvän luovuuden esteiden raivaaminen ei maksa mitään. Esimerkiksi kun aletaan ideoida jotain ihan uutta, kriitikoille pitää näyttää ovea, Törönen sanoo.

–Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee ”ei voi”.

2. Kanavat auki tietoturva-avulle

Muutama vuosi sitten Solitan Cloud and Security Specialist Iiro Uusitalo valmisteli luentoa siitä, miten esimerkiksi Googlella voi etsiä digijärjestelmistä haavoittuvuuksia. Hän löysi vahingossa eräältä kunnalta haavoittuvuuden ja sitä kautta ”vähän isompiakin” tietoturvaongelmia.

Uusitalo ilmoitti löydöstä Kyberturvallisuuskeskukselle, mutta ajatus jäi kytemään. Uusitalo on mukana Team ROTissa, valkohattuhakkereiden ryhmässä, joka auttaa organisaatioita kehittämään tietoturvaansa. Mitä jos Team ROT auttaisi kuntia? Yhdenkin haavoittuvuuden löytämisellä voisi olla iso vaikutus, koska kunnat käyttävät usein samoja sovelluksia.

Syntyi #kuntahaaste-kampanja: kunnat saivat hakea avoimesti mukaan, ja muutama valittiin hakkerien tietoturvasyyniin. Hakkerit löysivät kaikkiaan yhdeksän haavoittuvuutta, kolme niistä kriittisiä.

Uusitalon mukaan kuntien tietoturva on huonolla tolalla. Rahaa on vähän, järjestelmiä ei välttämättä ole testattu riittävän hyvin eikä kuntien palkkalistoilta yleensä löydy haavoittuvuuksien etsimiseen erikoistuneita henkilöitä.

Yksi isoimmista haasteista on Uusitalon mielestä kuitenkin jo se, ettei kunnissa usein ole edes kanavaa, johon löytyneestä tietoturvaongelmasta voisi ilmoittaa, ja ihmisiä on vaikea saada kiinni. Uusitalon mukaan kuntien kannattaisikin aloittaa ilmoituskanavan luomisesta ja miettiä prosessit valmiiksi. Vinkkejä löytyy Tietoturvailmoitus.fi-sivulta.

Etsimiseen voi myös kannustaa – esimerkiksi Espoon kaupunki on valjastanut tähän lukiolaisiaan. Edistyneempi versio olisi niin kutsuttu bug bounty -järjestely, jossa kunta maksaisi hakkereille aukkojen löytämisestä. Kunnilla on valtava määrä kriittistä dataa, joka ei saisi päätyä vääriin käsiin, Uusitalo sanoo.

–Veikkaan, että bug bounty palvelisi koko yhteiskuntaa aika hyvin.
Sitä odotellessa Team ROTin hyväntekeväisyys saa jatko-osan nimeltään kouluhaaste, jossa kohderyhmänä ovat lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

3. Ikä ei ole ongelma, jos niin päätetään

Digihype on herättänyt myös huolta siitä, pysyvätkö kaikki kyydissä. Miten käy esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten, kun sosiaali- ja terveyspalveluja digitalisoidaan?

Hyvin, jos heidän osallistaminen vain pidetään mielessä palveluja kehitettäessä, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun sote-muutokseen erikoistunut lehtori ja asiantuntija Taru Lehtimäki.

–Hyvinkin iäkkäät ihmiset pystyvät ottamaan kantaa, jos menetelmä on suunniteltu sellaiseksi, että sillä on tarkoitus pystyä itse ottamaan kantaa asioihinsa.

Lehtimäki on ollut mukana hankkeissa, joissa on tarkasteltu sote-palvelujen digitalisaatiota erityisryhmien näkökulmista. Hänen mukaansa digipalvelujen kehittäminen esimerkiksi ikääntyneille tyssää usein jo ennakkoluuloihin siitä, ettei ”meidän äiti” osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta.

–Vähitellen alkaa olla aika hyvää näyttöä siitä, että ikäihmiset voivat olla joissain digitaalisissa palveluissa jopa suurin käyttäjäryhmä. Eli meillä ei voi ikäkategorisoida.

Ikää huolestuttavampana tekijänä Lehtimäki pitää sitä, onko kaikilla varaa nettiyhteyteen tai älypuhelimeen.

Digitaalisuus voi tuoda myös vammaisille uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jos esimerkiksi palveluja visualisoidaan kuvin. Puhumattakaan siitä, jos robotti oppii tulkitsemaan vammaista ja auttaa häntä ilmaisemaan itseään.

Lehtimäen mielestä on selvää, että erityisryhmät eivät ole kaupallisten toimijoiden näkökulmasta kiinnostavia.

–Meidän pitäisi nähdä kasvava volyymi ja varmaan osittain julkisin rahoin pystyä tukemaan palveluiden kehittämistä ja nimenomaan kantaa ottamisen mahdollisuutta.

Lehtimäki korostaa, että digitaaliset sote-palvelut eivät koskaan täysin korvaa perinteisiä, eikä se ole tarkoituskaan. Pitkällä tähtäimellä digitalisoiminen voi mahdollistaa perinteisten sote-palvelujen tuottamisen entistä paremmin, mutta ensin täytyy varmistaa, että resurssit riittävät jatkossakin edes nykyiseen tasoon, hän sanoo.

–Meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että pidetään meidän hyvinvointipalvelumme sellaisina kuin ne ovat nyt. Siihen ei raha riitä eivätkä ihmiset.

Tästä huolimatta kuntien pitäisi Lehtimäen mukaan olla nyt kriittisiä digipalvelujen ostajia: arvioida niiden vaikuttavuutta ja käytettävyyttä tarkasti ja välttää tekemästä liian pitkiä sopimuksia, jotta kunnat pääsevät liittymään esimerkiksi tulevaisuuden maakuntien yhteisiin palveluihin.

–Kyllä kuntien näkökulmasta yhteistyössä on nyt voimaa.

4. Digi murtaa maantieteellisiä rajoja

Uudenlaisesta yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia kuntien rakentamisen lupapalveluissa, joista suurin osa kulkee nykyään Lupapisteen läpi.

Lupapiste on digipalvelu, jonka kautta voi hakea rakennetun ympäristön lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti. Palvelu sai alkunsa valtakunnallisesta sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta. Nykyään kunnat ostavat palvelun Evoltalta, ja mukana on lähes 200 kuntaa.

Evoltan liiketoimintajohtaja Ilkka Mattilan mukaan vielä paperimaailmassa elävät ovat enimmäkseen pienimpiä kuntia, joissa lupahakemuksia tulee hyvin vähän. Vähänkään isommissa kunnissa keskitetyn palvelun hyöty tulee Mattilan mukaan siitä, että kaikki rakennuslupiin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä paikassa ja asiakaspalvelu siten helpompi organisoida. Kustannushyötyjä saadaan esimerkiksi siitä, piirustusten käsittely ja arkistointi tehdään sähköisesti.

–Kaikki näkevät asiat, mitä siellä on keskusteltu, mitä materiaalia on toimitettu, mitä on luvattu ja pyydetty. Kaikki on siellä sen sijaan, että ne olisivat tarkastajien omissa sähköposteissa.

Lupapisteen kaltaisella digitaalisella yhteistyöllä on myös syvällisempiä, kuntien resurssien tehostamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Mattila ottaa esimerkiksi Keski-Uusimaan, jonka kunnat ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään rakennusvalvonnassa. Hyvinkää ja Järvenpää käytännössä jakavat jo työvoimaansa kummankin kiireen ja hankkeiden vaativuuden mukaan.
Evolta on kannustanut yhteistyöhön järjestämällä tapaamisia ja verkostofoorumeja. Mattilan visiossa siintää jo aika, jolloin rakennuslupien käsittely ei seisahtuisikaan heinäkuun lomasesongin takia.

–Ehkä jonain päivänä pystyttäisiin järjestämään se niin, että kunnat olisivatkin vähän eri aikaan lomilla ja pystyisivät hoitelemaan toistensa lupia.

NäkökulmatVastuullisuus

Kasvun ja kehityksen vuosi

Kuntarahoituksen vuoteen 2022 ulottuvan strategian mukaan yhtiö haluaa olla asiakkailleen paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessä yhtiön arvot kirkastettiin ja asiakasstrategia täsmennettiin viime vuonna.

Arvoja työstettiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja lopputulemana Kuntarahoituksen yhteisiksi arvoiksi hyväksyttiin asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus.

– ­­Vastuullisuus on toiminnassamme läsnä sisäänrakennettuna, ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli selvää, että se nousee myös yhdeksi arvoistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Asiakkaalle parhaan osaamisen ja sopivimman ratkaisun tuominen ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa rahoitusratkaisuista ja sisäisestä kehittämisestä varainhankintaan.

– Avoimuus tulee näkymään asiakkaalle tarjottavan tiedon ja koko yhtiön osaamisen lisääntyvänä hyödyntämisenä. Lisäksi tavoitteenamme on entistä enemmän jakaa näkemyksiämme ja osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin, Kallio jatkaa.

Arvojen näkymistä käytännön työssä on pohdittu henkilöstön kanssa myös alkuvuonna 2019 ja Kallion mukaan työtä arvojen ja strategian parissa jatketaan.

Lisää tietoa ja tehokkuutta

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä roolissa Kuntarahoituksen strategian toteuttamisessa. Erilaisia teknologioita hyödynnetään yhä enemmän niin asiakkaille kehitettävissä palveluissa, oman toiminnan tehostamiseksi, jatkuvasti lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseksi kuin riskienhallinnan parantamiseksi.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän tietoa heidän päätöksentekonsa tueksi. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla lisäämme tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, niin asiakkaiden talouden hallintaan kuin omaan toimintaammekin. Jatkamme merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen myös tänä vuonna, Kallio kertoo.

Asiakkaille näkyvin ilmentymä kehitystyöstä on rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalu Apollo, joka laajentui vuonna 2018 yli 160 kunnan käyttöön.

– Olemme sitoutuneet Apollo-palvelun jatkuvaan kehittämiseen, ja aiomme tehdä sitä jatkossakin tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Konsernin avainluvut

 31.12.2018 31.12.2017
Liikevoitto (milj. euroa) 190,0 198,4
Korkokate (milj. euroa) 236,3 228,5
Taseen loppusumma (milj. euroa) 35 677 34 738
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 413 1 293
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Henkilöstö 151 134

Kuntarahoitus - Vuosi 2018

Lue Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti: kuntarahoitus.fi/

Talous

Ilmastotoimien aika on nyt – Nuorten ilmastokokous toi nuorten äänen kuuluviin

Lauantaina 2.3. Helsingin Finlandia-talo täyttyi puheensorinasta, kun Meidän ilmasto 2030: Nuorten ilmastokokous keräsi paikan päälle yli 500 nuorta ilmastoaktiivia. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä tapahtuma huipentui julkilausumaan, joka tuo suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Nuorten ilmastojulkilausumassa vaaditaan päättäjiltä aktiivisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kuten ilmastopolitiikan priorisoimista ulko- ja EU-politiikassa, hiiliveron käyttöönottoa ja ilmastokasvatuksen kytkemistä kaikkien luokka-asteiden opintosuunnitelmaan. Julkilausumaa on ollut työstämässä lukuisat kotimaiset nuoriso-, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt.

Ilmastoseinä innosti nuoret pohtimaan vaikeita kysymyksiä

Yhdessä muiden merkittävien kansallisten toimijoiden kanssa myös Kuntarahoitus oli mukana tapahtumassa osoittamassa tukeaan nuorten ilmastotavoitteille. Tapahtumassa Kuntarahoitus antoi nuorille mahdollisuuden kertoa ilmastohuolensa kuntapäättäjille kirjoittamalla ilmastopoliittisia odotuksiaan ja vaatimuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Visuaalinen ja suora tapa viestiä innoitti jakamaan valtavan määrän ideoita sekä fyysisellä seinällä että sosiaalisessa mediassa.

– Nuorilla on valtava määrä ideoita ja potentiaalia pohtia vaikeita kysymyksiä, kun siihen annetaan tilaa ja alusta. Ilmastoseinä herätti keskustelua sekä toimi vaikuttamisen ja vuoropuhelun kimmokkeena. Yksittäisistä odotuksista ja toiveista syntyi nopeasti seinällä dialoginen ketju, jossa osoitettiin tukea, kehitettiin ideoita eteenpäin ja haastettiin toisia. Oli ilo huomata, miten perinteisesti mollisävytteinen ilmastokeskustelu sai tapahtumassa uusia sävyjä: tapahtuman ilmapiiri oli motivoiva ja ratkaisukeskeinen, ja esiin nousi paljon konkreettisia mahdollisuuksia toiminnan uudistamiseen, kertoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä Eeva Toivonen.

Nuorten odotukset kuntapäättäjiltä vaihtelivat laidasta laitaan. Toiveita esitettiin niin hiilineutraaliuudesta, kasvisruoasta kuin kierrätysmahdollisuuksista. Monenkirjavia toiveita yhdistää yksi seikka:

– Monet ehdotukset vaikuttivat helposti toteutettavilta. Jäin itse usean ratkaisuehdotuksen kohdalla miettimään, miksei näin jo toimita, jatkaa Toivonen.

Ratkaisuja etsitään kuntien vaikuttajien kanssa

Ilmastoseinälle kirjoitetut odotukset eivät kulu musteen mukana, sillä jatkosuunnitelmat ovat jo selvillä. Kuntarahoitus koostaa nuorten odotuksista yhteenvedon sekä etsii keskeisiin esiin nouseviin teemoihin kuntapäätöksentekoon soveltuvia ratkaisuja yhdessä asiantuntijoiden ja kuntien vaikuttajien kanssa. Tietylle kunnalle osoitetut odotukset toimitetaan suoraan kunnan johdolle.

Vaikka edessä oleva tie on pitkä, valoi tapahtuma uutta uskoa sukupolvien välisen yhteistyön voimaan.

– Parasta tapahtumassa oli yhteishenki. Kaikki etsivät yhteisiä ratkaisuja, eikä keskusteluissa sorruttu turhaan vastakkainasetteluun tai syvennetty ikäluokkien välistä kuilua. Näistä nuorista on kasvamassa paremman huomisen tekijöitä, ja kannustankin heitä seuraamaan kutsumustaan ilmastoasioiden parissa, summaa Toivonen.

Kevään 2019 mittaan Huomisen tekijät -lehden verkko- ja printtiversioissa avataan nuorten ilmastokokouksessa esiin nousseita teemoja. Ratkaisuja ehdotusten nopeampaan käyttöönottoon kunnissa etsitään yhdessä virkamiesten, päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

NäkökulmatVastuullisuus

Kunnan talot kuntoon tai kumoon

Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa olevien rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 50,6 miljoonaa kerrosneliömetriä – ylläpidettävää tilaa on yli 7 000 jalkapallokentän edestä ²⁾. Tyhjiä rakennuksia on jo noin 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja määrän on arvioitu kasvavan väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Lisäksi rakennuskannassa on paljon vajaakäytöllä olevia ja alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomia rakennuksia. Myös korjattavaa riittää vuosiksi eteenpäin.

– Pääosa kuntien hallinnoimista rakennuksista on peräisin 1970­–80-luvulta, eivätkä kunnat ole vielä saaneet korjausvelasta niskalenkkiä. Jos nyt tehdään asiat hyvin, taitekohta korjausvelan kasvulle tulee noin 10 vuoden päästä. Tähän vaikuttaa myös se, että seuraavaksi peruskorjausikään tulee 1990-luvun rakennuskanta, joka on pienempi ja tehty kosteusteknisesti paremmin, FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelujen toimialajohtaja Juhani Pirinen ennustaa.

Työtä terveiden talojen puolesta

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen tunnetaan tulisieluisena terveiden talojen puolestapuhujana ja rakennuskannan vaalijana. Aiemmin ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoita vuosia luotsannut mies on edelleen huolissaan sisäilma-asioista, mutta näkee myös valonpilkahduksia.

– Erityisesti asennepuolella on menty eteenpäin, sisäilmaongelmien tutkimista ei enää juurikaan tarvitse perustella, eikä oireilevia ihmisiä leimata luulosairaiksi. Myös kosteudenhallinnan valvominen työmailla on paranemaan päin, vaikka vielä ei olla sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut kosteuskoordinaattorivaatimus parantaa tilannetta ja Kuivaketju 10 -järjestelmä toteuttaa vaatimuksia, joskin sen käytettävyys vaatii vielä kehittämistä, Pirinen listaa.

Nykyisessä tehtävässään Pirinen asiantuntijajoukkoineen konsultoi rapistuvan kiinteistökannan parissa tuskailevia kuntia sekä tutkii ja korjaa niiden hallinnoimia rakennuksia. Parhaillaankin FCG:llä on käynnissä useita koulu- ja päiväkotityömaita eri puolilla Suomea. Mutta mitä kuntien pitäisi rakennuksilleen tehdä? Omistaa vai vuokrata tilat? Korjata vai jyrätä kelvottomat talot kumoon uusien tieltä? Pirisen mukaan polku on loppujen lopuksi yksinkertainen.

– Ensin kartoitetaan nykyinen kiinteistökanta ja rakennukset ’koritetaan’ vaikkapa neljään luokkaan niiden kunnon ja tarpeellisuuden mukaan. Alueiden palveluverkkoselvitys ja arvio tulevaisuuden tarpeista antavat näkymän siihen, mihin ja minkälaisia rakennuksia oikeasti tarvitaan. Turhista kiinteistöistä pitää rohkeasti luopua ja jäljelle jäävien hallinnointi keskittää suurempiin tilapalveluyksiköihin. Näihin yksiköihin pitää palkata kuntotutkimisen ja rakennusterveyden ammattilaisia ohjaamaan tutkimuksia ja korjaussuunnittelua. 

– Hyvä johtoajatus tässäkin on se, että kunnan tehtävä ei ole omistaa, vaan tuottaa palveluja kuntalaisille.

Huomisen tekijät Juhani Pirinen

Rahalla saa myös laatua

Monissa kunnissa tehdään jo määrätietoista työtä kiinteistöjen hallinnoinnin, ylläpidon ja kunnon parantamiseksi, mutta vielä on paljon kuntia, joissa vasta heräillään. Myös tuoreimman vuonna 2017 julkaistun ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuuden hallinnassa on suuria kuntakohtaisia eroja ³⁾.

– On aika surullista, että edelleen osa kuntapäättäjistä herää asiaan vasta, kun rakennusten käyttäjät hermostuvat niiden surkeaan tilaan lopullisesti ja päädytään koululakkoon tai valtakunnan uutisiin, Juhani Pirinen toteaa.

Pirinen muistuttaa, että rakentamisen ja korjaamisen laatuun voi vaikuttaa. – Rahoitusta kannattaa käyttää vipuvartena laadunvarmistamisessa jo kilpailutusvaiheessa. Pelkän hinnan tarkastelun sijaan tulisi esimerkiksi korjaushankkeissa edellyttää pätevien asiantuntijoiden ja tervetalo- tai kosteudenhallintakoordinaattorin käyttöä.

Viime vuosina kiinnostavaksi ratkaisuksi nousseessa elinkaarimallissa ulkopuolinen taho, esimerkiksi urakoitsija, vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sopimuksen mukaisen ajan, joka on tyypillisesti 20 vuotta. Juhani Pirinen näkee tässä mallissa kunnan kannalta myös sudenkuopan. 

– Rakennuksen tekninen arvo tippuu vuodessa 1,5–1,7 %, vaikka sitä olisi pidetty sopimuksen mukaisesti kunnossa. Elinkaarimallissa palvelusopimus päättyy yleensä juuri, kun rakennuksen isot korjaustyöt alkavat olla ajankohtaisia, Pirinen varoittaa ja kehottaa tähän malliin päädyttäessä kiinnittämään erityistä huomiota kumppanin valintaan sekä sopimuksen sisältöön myös pitkällä tähtäimellä.

Digitaaliset palvelutTalous

Joensuu on vuoden vihreä edelläkävijä

Palkinnon Joensuulle luovuttivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Palkinnolla haluamme nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ja ovat esimerkillisesti integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio perusteli palkintoa.

Joensuulla on kokonaisvaltainen ote ympäristöajattelussa. Ympäristötavoitteet on kirjattu kaupungin strategiaan, ilmasto huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Ympäristöajattelu konkretisoituu myös kaupunkilaisten arjessa vihreää teknologiaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitetuissa uusissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan ympäristövaikutukset huomioidaan laajasti julkisissa hankinnoissa.

– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Sama ajattelu toistuu julkisissa hankinnoissamme. Viime vuonna huomioimme ympäristökriteerit yli 90 prosentissa kaupunkimme kaikista kilpailutuksista.

Palkintona vihreästä edelläkävijyydestä Kuntarahoitus lahjoittaa Joensuun kaupungille ympäristötaideteoksen näkyvälle paikalle kaupungin ydinkeskustassa. Teos valmistuu kesällä 2019 Joensuun torin lähettyvillä sijaitsevalle leikkipaikalle kävelykadun varrelle. Kohteen suunnittelusta vastaa luovaan ympäristösuunnitteluun erikoistunut suomalainen Berry Creative.

Vilkasta keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista

Vihreän edelläkävijän palkinto luovutettiin Joensuulle Kuntarahoituksen järjestämässä vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 23.1. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua rakentamisen ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista.

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että talkoiden aika ilmastoon liittyvissä kysymyksissä on ohi, nyt myös rakennusalalla on totisen työnteon aika.

Kommuninvestin Björn Söderlundh loi katsauksen länsinaapuriin, jossa 90 % kunnista on ilmastoon liittyvät tavoitteet, ja kunnat kilpailevat saavutuksilla keskenään. Kuntarahoituksen Antti Kontio korosti valtion, kuntien ja yritysten välisen yhteistyön olevan ainoa keino päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Energisessä paneelissa ruodittiin muun muassa kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen roolia ilmastovaikutusten vähentämisessä, materiaalien roolia ja mahdollisuuksia sekä normien tarpeellisuutta valintoja ohjaavana tekijänä.

Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo loi katsauksen Lahden tavoitteisiin ja siellä tapahtuneeseen muutokseen. Lahti ottaa tänä vuonna ensimmäisenä kaupunkina käyttöön kaupunkilaisten päästökaupan mahdollistavan sovelluksen.

Aktiivisesti osallistunut yleisö äänesti rakennusten elinkaareen vaikuttamisen tärkeimpänä ilmastovaikutuksia aiheuttavana tekijänä rakentamisen ja rakennetun ympäristön ylläpidossa.

Lue myös: Vihreää voimaa rakentamiseen

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Varjoista valoon

Se alkoi vuonna 2009. Nokia irtisanoi Oulussa 200 työntekijää – ja se oli vasta alkua. Seuraavina vuosina Oulun seudulla nähtiin ennennäkemätön irtisanomisten aalto tieto- ja viestintäteknologian eli ICT-alan suuryritysten vähentäessä väkeä ja lakkauttaessa toimintojaan.

Raskain isku koettiin vuonna 2014, kun Nokian matkapuhelintoiminnat ostanut Microsoft ja puolijohdepiirejä valmistava Broadcom Corporation osoittivat ovea yhteensä tuhannelle työntekijälle. Kaikkiaan Oulusta hävisi vuosina 2009–2014 noin 3 500 ICT-alan työpaikkaa. Kortistot täyttyivät huippukoulutetuista ihmisistä.

Jos Oulussa oli koko 2000-luvun ajan iloittu teknologiateollisuuden kasvuhuumasta, 2010-luvulla pudottiin valosta varjoihin. Oulun kaupungissa mietittiin otsasuonet sykkien miten sieltä päästäisiin pois.

Tilanne oli haastava. Nokian imussa kaupungin yhteisöverotulot olivat 2000-luvun lopulla parhaimmillaan 75 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa niistä katosi kaksi kolmasosaa. Rajusti kasvanut työttömyys lisäsi tuntuvasti kaupungin sosiaali- ja terveysmenoja. Samaan aikaan kaupungin piti suoriutua kuntaliitoksesta, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Ouluun.

Nopeaa reagointia rakennemuutokseen

Teknologiateollisuuden raju rakennemuutos ei kuitenkaan iskenyt Oulun kaupunkia kanveesiin. Kaupungin kassa oli hyvässä kunnossa pitkän nousukauden jäljiltä ja velkaa oli vain vähän. Palveluja ei tarvinnut lähteä ajamaan alas samoin tein. Oulun kaupungin strategia vuosille 2013–2020 tehtiin varmistamaan kuntaliitoksen onnistuminen, teollisuuden rakennemuutos oli siinä vielä vähemmällä huomiolla.

Kaupunki kuitenkin reagoi nopeasti talouden tapahtumiin. Oulun seutua varten perustettiin vuonna 2010 Business Oulu, johon yhdistettiin erillään seutukunnalla toimivat työllisyyttä ja elinkeinoja edistävät organisaatiot. Samana vuonna aloitettiin Nokian luovuttamiin patentteihin ja innovaatioihin nojautuva Innovation Mill -ohjelma tukemaan alueen työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä Terva-ryhmä koordinoimaan rakennemuutoksen vastatoimia.

Irtisanomisten kiihtyessä Oulun seutukunta hakeutui vuonna 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Se toi valtiolta ja EU:lta 36 miljoonaa euroa uuden nousun rakentamiseen. Samana vuonna perustetun Nothern Startup Fundin kautta päästiin tukemaan aloittelevia yrityksiä.

– Olihan se tilanne pahimmillaan hurja. Hetken aikaa tuntui, että jääkö tehtäväksemme vain valojen sammuttaminen. Nopeasti tahtotila muuttui taistelevaksi. Oulussa on aina ollut sellainen henki, että tilanne katsotaan ja sitten käydään töihin sen korjaamiseksi. Tärkeää oli ymmärtää, että työtä vaille jääneet osaajat on saatava pysymään Oulun seudulla kaikin keinoin, kertoo Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell.

Nyt Weisell voi tarkastella takavuosien kurimusta helpottunein mielin. Tieto- ja viestintäteknologia työllistää Oulun seudulla enemmän ihmisiä kuin vuosikymmen sitten. Muutaman suuryrityksen sijaan kenttä koostuu suuresta joukosta pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä.

– Voi sanoa, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Siinä mielessä tilanne on terveempi kuin ennen. Yhteisöverotuotoissa olemme vielä kaukana huippuajoista, sillä uudet yritykset käyttävät voittonsa kasvuun ja investointeihin. Oulun työllisyystilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, mikä näkyy positiivisesti kuntataloudessa. Hyvinvointi vähentää pahoinvointia ja siitä koituvia moninaisia kuluja. Oulun konsernivelka asukasta kohden on nyt alle 4000 euroa, mitä voi pitää terveenä tilanteena, sanoo Weisell.

Veto- ja pitovoimaa

Oulun kaupungin uusi vuosille 2020–2026 ulottuva strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2018. Siitä paistaa läpi optimismi. Strategiassa Oulusta halutaan tehdä veto- ja pitovoimainen kaupunki.

– Haemme kasvua ja haluamme myös saada ihmiset pysymään ja viihtymään Oulussa, kiteyttää Weisell.

Strategia on syntynyt eri osapuolten jatkuvan vuoropuhelun tuloksena.

– Emme miettineet eri strategioita, joista sopivin valitaan. Tärkeämpää oli asioiden priorisointi, minkä mukaan mentiin aina eteenpäin. Uutta strategiaa voi pitää orgaanisen kehityksen tuloksena, Weisell kertoo.

Oulu profiloituu uudessa strategiassa kulttuurikaupunkina.

– Työ on ihmiselle tärkeää, muttei kaikki kaikessa. Kulttuurin merkitystä ei voi vähätellä, se on keskeinen osa ihmisten viihtyvyyttä. Emme ole lähteneet leikkaamaan kulttuurimenoja. Olemme pitäneet kiinni isosta sinfoniaorkesterista ja tasokkaasta kaupunginteatterista. Siihen meillä on ollut velvollisuuskin pohjoisen Suomen keskuskaupunkina. Oulussa nähdään, että kulttuuri antaa ihmisille enemmän kuin ottaa, sanoo Weisell.

Kaupunki panostaa vahvasti koulutukseen. Ammattikorkeakoulu on muuttamassa Linnanmaan kampukselle, missä se voi toimia kiinteässä yhteydessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoite on raja-aitoja kaatamalla tarjota opiskelijoille enemmän ja entistä laadukkaampia opiskelumahdollisuuksia, vahvistaa kumpaakin korkeakoulua sekä vahvistaa ja lisätä Oulun kansainvälistymistä.

– Jos haluamme jatkaa kasvun tiellä, yritysten on saatava enemmän koulutettuja osaajia. Arvioiden mukaan teknologiateollisuus työllistää lähivuosina tuhatkunta ihmistä vuodessa, mutta koulutuksen kautta työtehtäviin valmistuu 300–400 henkeä. Jos ennen oli vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä, nyt haaste on löytää työtä vastaavia koulutettuja työntekijöitä. Olemme Oulussa oppineet puhaltamaan yhteen hiileen, joten kyllä tähänkin ongelmaan lääkkeet yhdessä löydetään, sanoo Weisell.

Kunta-/aluevaikuttajaTalous

Aistit auki maailmalle, fokus omassa kentässä

Yhdysvaltojen taloudella menee lujaa, mutta kasvun odotetaan hidastuvan. Vaikka oppositiopuolue demokraatit saavutti marraskuisissa vaaleissa enemmistön edustajainhuoneessa, tämä tuskin saa presidentti Trumpia muuttamaan linjaansa. Poliittiseen maailmanrauhaan liittyvä epävarmuus kasvaa siis todennäköisesti edelleen. Rahan hinta seuraa rauhattomuutta ja korkotaso tullee nousemaan.

Eurooppaan epävakautta tuo velkainen Italia, jonka budjettiehdotuksen Euroopan komissio hylkäsi lokakuussa liian suuren alijäämän vuoksi. Korkeampi velkasuhde euroalueen maista on vain valtavat hätälainat saaneella Kreikalla. Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous. Mikäli Italia ei pysty löytämään EU:ta tyydyttävää ratkaisua, markkinat saattavat reagoida voimakkaasti, mikä heijastuisi väistämättä myös Suomeen.

Toinen suuri kysymysmerkki Euroopassa on Brexit. Vielä ei ole varmuutta, saadaanko sopimus EU:n kanssa aikaan ennen kuin ero Euroopan unionista maalikuussa koittaa. Mahdollinen ero ilman sopimusta heijastuu suomalaistenkin vientiyritysten toimintaan, kun kauppaan vaikuttaisivat WTO:n sääntöjen mukaiset tullit, mikä aiheuttaisi yrityksille lisää kuluja. Brittiyritykset ovat jo varautuneet hintojen nousuun ja jotkut niistä etsivät tuontituotteille kotimaisia vaihtoehtoja.

Kotimaassakin jännitysmomentteja riittää. Epävarmuus maakunta- ja soteuudistuksen toteutumisesta jatkuu. Vaikka sote menisi läpi nykyisellä ehdotuksella, kuntien investointitarve pysyy lähes ennallaan.

Kasvavien keskusten tarve panostaa kaupunkisuunnitteluun ja infraan ei vähene, päinvastoin.

Asuntoja, myös kohtuuhintaisia tarvitaan, jotta yritysten työvoiman saatavuus turvataan. Kaavoituksella ja varmistamalla monipuolinen asumisrakenne voidaan myös ehkäistä alueiden eriarvoistumista kasvavissa kaupungeissa. Yhdenvertaisuudesta ponnistavassa Suomessa asuinalueiden ympärille ei kaivata muureja.

Talouskasvu tehdään kunnissa ja kaupungeissa, jotka luovat edellytykset yritysten toiminnalle – yritysten menestyksestähän Suomen taloudellinen menestys pitkälti riippuu. Kaiken epävarmuuden keskellä tulee varmistaa, että kunnat pystyvät jatkamaan investointejaan, pitämään huolta elinvoimastaan ja yritysten toiminnan edellytyksistä. Näihin asioihin voimme vaikuttaa – synkältä näyttävä tilannekin voidaan nopealla reagoinnilla ja oikeilla strategisilla valinnoilla muuttaa valoisaksi, kuten tässä lehdessä kerrottu Oulun esimerkki osoittaa.

Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja henkilökuntaamme antoisasta ja menestyksekkäästä vuodesta 2018. Tulevaisuudessa on paljon kysymysmerkkejä, mutta me jatkamme työtämme yhdessä hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamiseksi myös ensi vuonna.

 

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Hyvien päätösten analyyttiset taustajoukot

Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.

Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.

– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.

Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.

Data-analytiikkaa kansainvälisessä työympäristössä

Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.

Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.

– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.

– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää. 

Ongelmanratkaisu haastaa ja palkitsee

Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.

– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.

Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.

– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.

Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.

– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.  

Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.

– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.

Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.

– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.

Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.

– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.

KuntarahoitusTöihin meille