Yhteistyöstä voimaa
Pitkäjänteinen työ ja yhteistyöhalukkuus näkyvät Kuntarahoituksessa välittöminä suhteina sisarorganisaatioihin maailmalla. Vuosien saatossa tiiviimmät välit ovat muodostuneet Pohjoismaihin ja Hollantiin.
– Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavien rahoituslaitosten kanssa työskentelemme jatkuvasti todella tiiviisti. Näiden organisaatioiden kanssa olemme solmineet kattavan sopimuksen, joka mahdollistaa syvän ja laaja-alaisen yhteistyön, Kuntarahoituksen lakiasioista ja yhtiön hallinnosta vastaava johtaja Mari Tyster kertoo.
Pohjoismaiden lisäksi yhteistyö on erityisen tiivistä Hollannin sisarorganisaation kanssa. Syy löytyy organisaatioiden yhteisistä intresseistä ja hyvin samanlaisesta liiketoimintamallista.
– Hollantilaisten kanssa meitä yhdistää luonnollisesti se, että kuulumme molemmat euroalueeseen. Euroalueen haasteet, mahdollisuudet ja EKP:n valvonta ovat meille yhteisiä asioita, sanoo Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
Leveät pohjoismaiset hartiat
Pohjoismainen yhteistyö on mielekästä organisaatioille, jotka yksinään ovat kansainvälisessä mittakaavassa pienehköjä ja toimivat hyvin erikoistuneella liiketoimintamallilla.
– Yhdessä olemme suurempia: se on ollut meidän lähestymiskulmamme pääomamarkkinoille ja sijoittajien suuntaan. Yksittäisinä instituutioina olemme pieniä, mutta yhteinen markkinointi on alkanut kantaa hedelmää. Pankit ja sijoittajat ovat alkaneet puhua meistä kattotermillä Nordic Local Government Funding Agencies. Kun meitä tarkastellaan yhtenä ryhmänä, varainhankintatarpeemme ovat jo noin 30 miljardia euroa vuodessa. Summana se on hyvinkin verrannollinen suuriin velanottajiin esimerkiksi Saksassa ja Euroopassa, Holmström taustoittaa.
Pohjoismaisten toimijoiden keskinäinen samankaltaisuus on omiaan helpottamaan myös sijoittajien työtä.
– Voidaan ajatella, että Pohjoismaissa yhteiskuntarakenteet ovat keskenään melko samanlaisia ja toimijat myös. Kun sijoittaja tekee omaa analyysiään, hänen ei tarvitse perehtyä jokaiseen yksityiskohtaan, sillä pohjoismainen malli on hyvin yhteneväinen. Kun he ovat ensimmäistä sijoitusta tehdessään tehneet selvitystyöt huolellisesti, seuraavat tulevat aika samalla mallilla perässä, Tyster kuvailee.
Markkinointi on joukkuelaji, ei yksilöiden pelikenttä
Sijoittajamarkkinointi on konkreettinen yhteistyön muoto, jota tehdään yli maarajojen. Tällä hetkellä pohjoismaisten organisaatioiden yhteistä sijoittajamarkkinointia tehdään Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Japanissa ja Yhdysvaltain itärannikolla.
– Olemme julkaisseet sijoittajamarkkinointiin liittyen esimerkiksi Nordic Model -esitteen, jossa kuvataan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä elementtejä ja avataan niitä sijoittajille. Kaiken kaikkiaan yhteismarkkinointi on saanut sijoittajien keskuudessa todella hyvän vastaanoton. Se on myös erinomainen mahdollisuus tavata kerralla neljä lainanottajaa ja saada ajankohtainen katsaus tilanteeseen, Holmström sanoo.
Yhteistyö lähtee ihmisistä
Myös kansainvälisessä yhteistyössä on viime kädessä kyse ihmisistä, luottamuksesta ja tiedon jakamisesta. Kun keskinäinen luottamus on hyvällä tasolla, voivat sisarorganisaatioissa työskentelevät ihmiset tukeutua kansainvälisiin kollegoihin matalalla kynnyksellä.
– Yhteistyöllä haetaan ennen kaikkea tehokkuutta. Emme kilpaile keskenämme perusasiakasbisneksessä ja siksi voimme hyvin keskustella ja hyödyntää toistemme osaamista. Voimme vaikkapa avoimesti kysyä kollegoilta miten he ovat erilaisia haasteita ratkaisseet. Suurella todennäköisyydellä samoja ongelmia on tullut esiin heilläkin ja vertaistuki helpottaa. Esimerkiksi Brexit aiheena puhuttaa tällä hetkellä paljon ja useita erilaisia pankkisääntelyyn liittyviä projekteja on käynnissä. Näiden lisäksi olemme jakaneet paljon kokemuksia riskien hallinnasta ja muista käytännön asioista, Tyster kertoo.
Yhteistyötä tehdään organisaatiossa eri tasoilla, toimitusjohtajista asiantuntijoihin. Työntekijöillä on mahdollisuus myös lähteä vaihtoon sisarorganisaatioon.
Apollo ja leasingtuotteet konkreettisia hedelmiä
Yhteistyö tuo hyötyjä myös asiakkaille, esimerkiksi edullisempana rahoituksena tai uusina palveluina.
– Varainhankinnassa saamme kustannussäästöjä rahoituskustannusten muodossa. Voimme tarjota asiakkaillemme rahoitusta edullisemmin, Holmström pohtii.
Ajoittain sisarorganisaation imussa voi päästä myös ohituskaistalle. Näin tapahtui Apollo-palvelussa, joka on konkreettinen esimerkki yhteistyön hedelmistä.
– Alun perin ruotsalaiset pistivät Apolloa vastaavan oman palvelunsa pystyyn vuonna 2013. Ruotsalaisten jo tekemän kehitystyön ansiosta meidän ei tarvinnut aloittaa nollasta ja saimme palvelun nopeasti asiakkaidemme käyttöön. Kun välissä ei ole kilpailutekijää, yhteistyö oli tässäkin luontevaa. Myös norjalaiset ovat sittemmin ottaneet palvelun käyttöön, Tyster kertoo.
– Toinen vastaava esimerkki ovat leasingtuotteet, joissa saimme paljon hyviä neuvoja tanskalaisilta kollegoilta. Yhteistyön myötä saimme nopeasti leasingtuotteet tarjolle, Holmström jatkaa.
Kuntarahoitus on pidetty yhteistyökumppani
Sisarorganisaatioiden välinen yhteistyö nähdään arvokkaana ja hedelmällisenä myös Suomen ulkopuolella. Ulkomaisten kollegojen näkemykset ja kokemukset yhteistyöstä vaikuttavat hyvin yksituumaisilta.
– Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista. Organisaatiomme ovat hyvin samankaltaiset, mutta emme näe toisiamme varsinaisesti kilpailijoina toisillemme. Yhteistyön kautta asiakkaamme molemmissa maissa saavat parempia tuotteita ja pystymme palvelemaan heitä entistä paremmin. Pitkäjänteisen ja tiiviin tiedonvaihdon myötä molemmat organisaatiot tulevat koko ajan viisaammiksi ja oppivat toinen toistensa onnistumisista ja kokeiluista, sanoo Kommuninvestin varatoimitusjohtaja Maria Viimne.
Viimne nostaa Tysterin tapaan Apollo-lainasalkun hallintapalvelun esimerkiksi onnistuneesta yhteistyöstä.
– Käynnistimme Kommuninvestissa KI-Finans-nimisen projektin. Kuntarahoitus tuli melko aikaisessa vaiheessa mukaan auttamaan meitä ja siitä lähtien olemme kehittäneet palvelua yhdessä. Yhteistyö on tässä projektissa mahdollistanut paljon. Kuntarahoituksen kanssa olemme saaneet esimerkiksi laajemman joukon palvelunkehittäjiä, pystyneet keräämään enemmän asiakaspalautetta ja tulleet entistä läheisemmäksi järjestelmätoimittajan kanssa, Viimne luettelee yhdessä saavutettuja etuja.
Hollantilaisen NWB-pankin johtaja Frenk van der Vliet näkee, että yhteistyön parhaimmat hedelmät ovat poimittavissa silloin, kun työtä tehdään samaan aikaan useilla eri tasoilla. Tämä puolestaan edellyttää luottamusta, joka on rakentunut ajan mittaan.
– Olemme viime vuosina syventäneet yhteistyötämme Kuntarahoituksen kanssa, sillä huomasimme miten paljon meillä kummallakin on opittavaa toisiltamme. Aiemmin vaihdoimme ajatuksia pääasiassa rahoittamiseen ja pääomamarkkinoihin liittyen. Nyt yhteistyö on jo huomattavasti laajempaa ja sitä tehdään samanaikaisesti lukuisilla eri osa-alueilla. Viime aikoina meitä ovat erityisesti puhuttaneet sääntelyyn ja valvontaan liittyvät asiat. Organisaatioihimme kohdistuva valvonta on lisääntynyt hurjasti viime vuosina ja siksi on ollut hyvä kuulla, miten muualla asioita on ratkaistu. Ymmärrämme hyvin toisiamme, sillä olemme kumpikin tällä hetkellä EKP:n valvonnan alla, van der Vliet pohtii.
Kokemusten vaihtaminen yli maarajojen auttaa sisarorganisaatioita etenkin keskuspankkien ja viranomaisten kanssa asioidessa. Van der Vliet on toiveikas sen suhteen, että yksi pitkäaikaisen yhteistyön tavoitteista konkretisoituu pian.
– Olemme tehneet yhdessä Kuntarahoituksen ja muiden sisarorganisaatioiden kanssa lobbaustyötä Euroopan komission suuntaan vähimmäisomavaraisuusasteen laskentakaavaan liittyen. Jännityksellä ja sormet ristissä odotamme, tuottaako työmme toivotun tuloksen.
