Markkinakatsaus 5/2019

Yhdysvallat – kasvusykli jatkuu edelleen, mutta kasvunäkymät heikot

  • Ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-kasvu yllätti positiivisesti 3,2 % (q/q, annualisoitu), mutta tyypillisesti tärkeimpänä kasvuajurina toiminut yksityinen kulutus kehittyi vaatimattomasti.
  • Työmarkkinat jatkavat vahvoina ja työttömyysaste laski 3,6 %:iin, joka on alin luku vuoden 1969 jälkeen.
  • Inflaatiokehitys on pysynyt heikkona työmarkkinoiden jatkuvasta kiristymisestä huolimatta. Muun muassa Trumpin talouspoliittinen neuvonantaja Kudlow on toistuvasti ilmaissut toivovansa keskuspankin alentavan ohjauskorkoa talouskasvun vahvistamiseksi.
  • Fedin korkokokous 1.5. piti ohjauskoron odotetusti ennallaan 2,25–2,5 % vaihteluvälissä.
    • Alhainen hintojen nousuvauhti ja matalat inflaatio-odotukset mahdollistavat Fedin varovaisen rahapolitiikkalinjan jatkamisen.
  • USA:n ja Kiinan välisen kauppasopimuksen julkaisua odotettiin, mutta Trump ilmoittikin, että kiinalaistuotteille asetettuja 200 miljardin dollarin arvoista tuontia koskevia tulleja korotetaan 25 %:iin, jos sopimus ei ole 10.5. mennessä kasassa (pörssit laskivat rajusti).

Euroalue

  • Euroalueen kasvukuva on edelleen huolestuttavan heikko, mutta taantumapelot näyttävät toistaiseksi ylimitoitetuilta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT:n vuositason kasvu pysynee 1,2 %:n tuntumassa.
  • Talouden ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään – merkittävimpinä edelleen muun muassa USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja Saksan alavireinen autoteollisuus.
  • Positiivista virettä luo kuitenkin kotimarkkinoiden hyvä kehitys ja siitä osoituksena euroalueen työttömyysasteen lasku 7,7 %:iin (alimmillaan syyskuun 2008 jälkeen).
  • EKP:n koronnosto-odotukset ovat säilyneet alhaisina.
    • Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
    • EKP kertoo lisätietoa TLTRO III -ohjelman yksityiskohdista tulevissa kokouksissaan.
  • Brexit-peli jatkuu ja Britanniassa odotetaan konservatiivien ja työväenpuolueen brexit-neuvottelujen tulosta tällä viikolla. Pääministeri Theresa May yrittää välttää Britannian osallistumisen europarlamenttivaaleihin ja hänen pitäisi tuoda brexit-eropaketti uuteen parlamentin äänestykseen. Vaalien välttäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä erosopimus pitäisi hyväksyä ja saattaa laiksi 22.5. mennessä, jotta Britannian ei tarvitsisi osallistua eurovaaleihin.
  • Britannian jatko-aika on lokakuun loppuun asti, jolloin EU-ero astuu viimeistään voimaan.

Suomi

  • Epävarmuus maailmalla vaimentaa Suomen vientiä.
    • Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi, kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt.
    • Työmarkkinoiden koheneminen on jatkunut edelleen ja maaliskuussa työllisyysaste oli 71,8 % ja työttömyysaste oli 7,0 % (lähde: Tilastokeskus).Kotimainen kasvu on yhä enemmän kotitalouksien kysynnän varassa.
  • Hallitusneuvottelut on käynnistetty Antti Rinteen johdolla. Vaalituloksen jälkeen ykkösvaihtoehdot hallituksen pääpuolueiksi ovat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja hallituksen muodostaja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa. Rinne haluaa, että keskeiset työelämän uudistukset, esimerkiksi työttömyysturvan kokonaisuudistus, valmistellaan kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.
  • Metsä Group kertoi viime viikolla aloittavansa hankesuunnittelun 1,5 miljardin euron sellutehtaan rakentamiseksi Kemiin.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskasvu on jatkanut vaisuna ja erityisesti Saksan teollisuuden kasvun heikkous on huolestuttavaa. Myös ostopäällikköindeksien perusteella kasvukuva on edelleen heikko. Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa alle 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50 BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi merkittävää laskua 104 tasolle. Mittarin pitkän ajan keskiarvo on 100, ja indikaattorin odotetaankin painuvan tämän alapuolelle lähitulevaisuudessa.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen Inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen inflaatiokehitys sekä -odotukset ovat edelleen matalalla tasolla suhteessa EKP:n tavoitetasoon, mikä on noin 2 prosenttia. Pohjainflaatio, jossa kuluttajahintojen vuosimuutoksesta on poistettu ruoan ja energian hintojen vaikutus, on pysytellyt vain yhden prosentin tuntumassa, mikä pakottaa myös EKP:n pysyttelemään varovaisella rahapolitiikan linjalla.

Matalaa inflaatiotasoa selittää muun muassa yritysten tuotannon globalisoituminen, mikä rajoittaa tuotantokulujen nousua sekä väestön ikääntyminen, mikä rajoittaa palkkainflaatiota. Myös talouskasvun hiipuminen hidastaa inflaatio-odotuksia.

Euroalueen korot jatkavat historiallisen matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat laskeneet voimakkaasti kuluvan vuoden alusta. Huhtikuussa korot kuitenkin korjautuivat hieman ylöspäin, mutta toistaiseksi nousu on osoittautunut kestämättömäksi heikkona jatkuneen data-annin seurauksena.

10 vuoden swap-korko oli huhtikuun lopussa 0,513 % ja viiden vuoden swap-korko 0,035 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto odotukset ovat pysytelleet maltillisina maaliskuun korkokokouksen jälkeen, jolloin EKP ilmoitti pitävänsä korot nykyisillä tasoilla odotettua pitempään. Markkinat odottavat 3kk euribor-koron puhkaisevan nollan vasta vuoden 2021 aikana.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne paranee, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa aikaisemmin kuin nyt odotetaan. Ohjauskoron nostosykli tullee kuitenkin olemaan maltillinen.

Lähde: Bloomberg

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Brexit hämmentää – Kuntarahoituksen asiakkailla ei syytä huoleen

Kuntarahoituksen brexit-työryhmä on seurannut tiiviisti brexitin käänteitä ja pitänyt huolen siitä, että liiketoiminnan jatkuvuus on turvattu, vaikka Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta.

– Olimme varautuneet siihen, että brexit olisi tapahtunut 29. maaliskuuta. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten ero tapahtuu ja milloin. Olemme valmistautuneet eroon niin, että Kuntarahoituksen toiminta ja rahoituksen saatavuus asiakkaillemme on kaikissa vaihtoehdoissa turvattu, Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström kertoo.

Ensin Britannia sai EU:lta lisäaikaa 11.4. asti. Lisäaikaa jatkettiin viime tipassa lokakuun loppuun saakka. Tilanne Britanniassa on sekava, eikä brexitistä ole päästy sopimukseen maan sisällä. EU ja Iso-Britannia ovat joka tapauksessa sopineet vuoden 2020 loppuun asti jatkuvasta siirtymäajasta, jonka loppuun asti Britannia jatkaa EU-oikeuden soveltamista ja Britanniassa toimivien yritysten asema säilyy ennallaan.

Markkinat odottavalla kannalla

Brexitiin on ollut aikaa valmistautua jo useampi vuosi, mutta edelleen sen vaikutuksia markkinoihin on hankala arvioida.

– Jos brexit toteutuu pahimman skenaarion mukaan, ilman sopimusta, volatiliteetti markkinoilla todennäköisesti lyhytaikaisesti lisääntyy. Osakkeiden hinta ja korot luultavasti laskevat ja punta heikkenee. Pidemmällä aikavälillä rahan hinta voi nousta kasvavien riskipreemioiden myötä, Holmström kertoo.

Sopimuksettoman eron vaikutukset olisivat suurimmat Britannian talouteen: joidenkin arvioiden mukaan maan bruttokansantuote putoaisi jopa 5 prosenttia muutaman vuoden aikana. Britannian osuus EU:n taloudesta on niin suuri, että vaikutukset ulottuvat vääjäämättä myös muihin maihin.

– Kaikkien osapuolten toiveena on, että jonkinlainen sopimus saataisiin aikaan. Talouskasvu Euroopassa on hidastumassa ja se on jo valmiiksi huteralla pohjalla. Jos brexit toteutuu ilman sopimusta, sillä voi olla talouteen laajoja negatiivisia vaikutuksia, Holmström arvioi.

Kuntarahoitus tilanteen tasalla

Millaisia vaikutuksia brexitillä sitten on Kuntarahoituksen toiminnalle?

– Brexitillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia Kuntarahoituksen pääomamarkkinoihin liittyviin toimintoihin. Se ei kuitenkaan vaikuta asiakkaille tarjoamiimme palveluihin, Holmström painottaa.

EU:n ja Ison-Britannian välisissä kauppasopimusneuvotteluissa ratkaistaan se, mitä Kuntarahoituksen toiminnalle merkityksellisille finanssisektorin palveluille tapahtuu. Sopimus ratkaisee muun muassa sen, millaisia palveluita Kuntarahoituksen Isoon-Britanniaan sijoittautuneet pääomamarkkinavastapuolet voivat tarjota EU:ssa.

– Finanssisektorin toimijat ovat jo siirtäneet toimintojaan Lontoosta muualle EU:hun, pääasiassa Frankfurtiin, Pariisiin ja Dubliniin. Me olemme jo hyvissä ajoin neuvotelleet uudet sopimukset näiden pääomamarkkinavastapuolten kanssa turvataksemme rahoituksemme saatavuuden siinäkin tilanteessa, että brexit toteutuu ilman sopimusta, Holmström sanoo.

Nasdaq Helsingistä Kuntarahoituksen bondien uusi listauspaikka

Kuntarahoitus listasi 5.4.2019 neljä viitelainaansa Nasdaq Helsinkiin. Joukkovelkakirjat liittyvät Kuntarahoituksen 30 miljardin euron EMTN-ohjelmaan (Euro Medium Term Note).

Neljän joukkovelkakirjalainojen listaaminen Helsinkiin on ensimmäinen askel sille, että jatkossa Kuntarahoitus listaa kaikki samaan ohjelmaan liittyvät listautumista vaativien uusien joukkovelkakirjojen liikkeellelaskut Nasdaq Helsinkiin. EMTN ovat keskipitkän aikavälin euromääräinen velkakirjojen ohjelma, jolla liikkeeseenlaskija voi kerätä pääomia ulkomaisilta markkinoilta. 

– Olemme iloisia siitä, että Nasdaq Helsinki on jatkossa uusien bondiemme listautumispaikka. Kuntarahoitus on yksi aktiivisimmista joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoista Suomessa, ja meillä on laaja ja kasvava kansainvälinen sijoittajakunta. Nasdaq Helsinki on tunnettu markkinapaikka ja näin ollen luonnollinen valinta meille, sanoi Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström.

– Haluamme olla mukana rakentamassa vahvaa ja dynaamista pohjoismaista pääomamarkkinaa, ja olemme tyytyväisiä, kun saamme tehdä siinä yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa. Viime vuonna toimme vastuullisten joukkovelkakirjojen markkinasegmentin Suomeen. Ensimmäinen liikkeeseenlaskija oli Kuntarahoitus, joka listasi uudelle markkinalle kaksi vihreää joukkovelkakirjalainaansa. Kuntarahoitus on markkinajohtaja ja olemme iloisia Kuntarahoituksen listatessa lisää bondeja Helsinkiin tänään. Haluamme kehittää Suomeen vahvan joukkovelkakirjalainojen markkinan ja toivomme, että Kuntarahoituksen esimerkki rohkaisee muitakin liikkeellelaskijoita liittymään markkinoillemme, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

– Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjalainojen listaus viime vuonna herätti paljon huomiota ja uskon, että se rohkaisi myös muita potentiaalisia vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoita. On selvää, että vastuullisten bondien markkinat tulevat kasvamaan Suomessa, koska Suomi on maailman johtavia yhtiöiden vastuullisuudessa ja läpinäkyvyydessä, sanoi Ann-Charlotte Eliasson, Nasdaqin joukkovelkakirjalainalistautumisten Pohjoismaiden johtaja.

Kasvun ja kehityksen vuosi

Kuntarahoituksen vuoteen 2022 ulottuvan strategian mukaan yhtiö haluaa olla asiakkailleen paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessä yhtiön arvot kirkastettiin ja asiakasstrategia täsmennettiin viime vuonna.

Arvoja työstettiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja lopputulemana Kuntarahoituksen yhteisiksi arvoiksi hyväksyttiin asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus.

– ­­Vastuullisuus on toiminnassamme läsnä sisäänrakennettuna, ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli selvää, että se nousee myös yhdeksi arvoistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Asiakkaalle parhaan osaamisen ja sopivimman ratkaisun tuominen ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa rahoitusratkaisuista ja sisäisestä kehittämisestä varainhankintaan.

– Avoimuus tulee näkymään asiakkaalle tarjottavan tiedon ja koko yhtiön osaamisen lisääntyvänä hyödyntämisenä. Lisäksi tavoitteenamme on entistä enemmän jakaa näkemyksiämme ja osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin, Kallio jatkaa.

Arvojen näkymistä käytännön työssä on pohdittu henkilöstön kanssa myös alkuvuonna 2019 ja Kallion mukaan työtä arvojen ja strategian parissa jatketaan.

Lisää tietoa ja tehokkuutta

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä roolissa Kuntarahoituksen strategian toteuttamisessa. Erilaisia teknologioita hyödynnetään yhä enemmän niin asiakkaille kehitettävissä palveluissa, oman toiminnan tehostamiseksi, jatkuvasti lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseksi kuin riskienhallinnan parantamiseksi.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän tietoa heidän päätöksentekonsa tueksi. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla lisäämme tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, niin asiakkaiden talouden hallintaan kuin omaan toimintaammekin. Jatkamme merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen myös tänä vuonna, Kallio kertoo.

Asiakkaille näkyvin ilmentymä kehitystyöstä on rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalu Apollo, joka laajentui vuonna 2018 yli 160 kunnan käyttöön.

– Olemme sitoutuneet Apollo-palvelun jatkuvaan kehittämiseen, ja aiomme tehdä sitä jatkossakin tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Konsernin avainluvut

31.12.2018 31.12.2017
Liikevoitto (milj. euroa) 190,0 198,4
Korkokate (milj. euroa) 236,3 228,5
Taseen loppusumma (milj. euroa) 35 677 34 738
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 413 1 293
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Henkilöstö 151 134

Kuntarahoitus - Vuosi 2018

Lue Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti: kuntarahoitus.fi/

Kuntarahoitukselta euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä pohjoismaisena SSA-liikkeeseenlaskijana

Keskiviikkona 9. tammikuuta hinnoitellun viitelainan kuponkikorko on 0,125 % ja hinnoittelu 5 korkopistettä alle vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Lainan kysyntä oli vahvaa. Merkintäkirja avattiin klo 10 Suomen aikaa ja suljettiin klo 14.00. Merkintäkirjan koko kasvoi yli 1,25 miljardiin euroon.

Suurimpia sijoittajaryhmiä olivat pankit (37 %) sekä keskuspankit ja institutionaaliset sijoittajat (36 %). Yhteensä 42 sijoittajaa osallistui järjestelyyn, josta 97% myytiin Eurooppaan ja Lähi-itään. Jopa 18 % myytiin Pohjoismaihin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että viitelainamme sai näin hyvän vastaanoton tässä haastavassa markkinatilanteessa, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnan osastonjohtaja Antti Kontio.

Myös transaktioon osallistuneissa pankeissa järjestelyä pidettiin onnistuneena.

– Oli näkemyksellistä ja rohkeaa laskea liikkeeseen euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä SSA-liikkeeseenlaskijana. Korkeatasoisten sijoittajien innokas osallistuminen järjestelyyn on osoitus siitä, että Kuntarahoitusta pidetään joustavana ja johdonmukaisena liikkeeseenlaskijana, Deutsche Bankin edustaja Jonas Juel Ulrich kommentoi liikkeeseenlaskua.

Deutsche Bank osallistui järjestelyyn välittäjäpankkina.

Viitelainan tiedot
Liikkeeseenlaskun määrä: 1 miljardia euroa
Arvopäivä: 9.1.2019
Eräpäivä: 7.3.2024
Kuponkikorko: 0,125 % (kiinteä)
Hinta: 99,653 %
Tuotto: 0,193 %
Hinnoittelu vs. mid swapit: – 5 bps
Pääjärjestäjät: Citi, Deutsche Bank, J.P. Morgan, Nordea

Lisätietoja:
Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Kuntarahoitus saa hyvät arviot kansainvälisiltä välittäjäpankeilta

Ruotsalaisen Prospera-tutkimuslaitoksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin mielipiteitä pohjoiseurooppalaisista niin kutsutuista SSA-liikkeeseenlaskijoista eli julkisyhteisötaustaisista organisaatioista.

Kaikki tutkitut pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat ovat samantyylisiä toimijoita: ne hankkivat markkinoilta varoja kotimaansa julkisen sektorin rahoittamiseen ja niiden toiminnalla on jonkinlainen valtion tai paikallisen julkisen sektorin tuki. Kuntarahoituksen lisäksi tällaisia liikkeeseenlaskijoita ovat ruotsalainen Kommuninvest, norjalainen KBN ja tanskalainen KommuneKredit.

Verrokiksi pohjoismaisille kuntarahoittajille tutkimuksessa otettiin muita eurooppalaisia liikkeeseenlaskijoita eli saksalainen kehityspankki KfW, alankomaalainen BNG, Euroopan investointipankki EIB sekä Pohjoismaiden investointipankki NIB.

– Tutkitut yritykset selvästi mielletään samantapaisiksi toimijoiksi, koska kaikki saavat hyviä tuloksia. Erojakin profiileissa kuitenkin löytyy, sanoo Hanna Helgesson Prosperasta.

Suomen talouden vahvistuminen suuntaa sijoittajien mielenkiintoa Kuntarahoitukseen

Useissa avoimissa kommenteissa todettiin, että Kuntarahoitus kiinnostaa sijoittajia entistä enemmän muuhun Eurooppaan liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Sijoittajat ovat myös huomioineet Suomen talouden hyvän kehityksen viime vuosien aikana.

Kuntarahoitus saa pankeilta kiitosta aktiivisuudestaan vihreiden bondien markkinoilla. Sen toivotaan myös jatkavan tuotevalikoiman laajentamista sosiaalisiin bondeihin ja vahvistavan entisestään aktiivisuutta viitelainamarkkinoilla.

– Kuntarahoituksella on monipuolinen varainhankintastrategia joka palvelee laajaa sijoittajajoukkoa. Yhtiö on onnistunut pysymään jokaisella varainhankintamarkkinallaan eturintamassa mukautumalla sijoittajatarpeiden muutoksiin. Osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuntarahoituslaiset pysyvät lähellä sijoittajiaan ja pystyvät pitämään varainhankintansa joustavana. Sijoittajille tämä on tervetullutta, kommentoi eräs vastaajista.

Tutkimus auttaa Kuntarahoituksen varainhankinnan kehittämisessä

Kuntarahoituksesta tutkimuksessa piirtyvä profiili korostaa yhtiön ammattimaista toimintamallia. Vahvuuksiksi nousevat hyvä varainhankintastrategia, johdonmukaisuus markkinoilla toimimisessa, toiminnan läpinäkyvyys ja sijoittajille tarjottavan tiedon laatu sekä markkinoiden tarpeisiin vastaaminen. Näiden kaikkien kehittäminen on ollut yhtiön varainhankinnan tavoitteena.

– Analysoimme vuosittain tarkkaan tutkimuksesta saadun palautteen ja kehitämme sen perusteella toimintaamme. Erilaiset ulkoiset tunnustukset ovat hyvä merkki siitä että olemme oikeilla jäljillä, mutta Prosperan tekemä tutkimus tarjoaa meille konkreettisempia kehitysideoita ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuuden antaa myös kriittistä palautetta, sanoo johtaja Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Faktaa tutkimuksesta

Prosperan pohjoiseurooppalaisia liikkeeseenlaskijoita koskeva mielikuvatutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen käynnistäjänä on ollut ruotsalainen Kommuninvest, mutta Kuntarahoitus on jo useiden vuosien ajan ollut tutkimuksen toinen tilaaja.

Tutkimuksen toteuttaa Prospera, joka on pitkän historian omaava finanssisektoriin erikoistunut markkinatutkimusyhtiö, joka tekee sekä räätälöityjä tilaustutkimuksia että laajoja toimialatutkimuksia.

Haastattelut tehtiin puhelimitse ja vastaajina oli 22 kansainvälisten liikkeeseenlaskujen välittäjäpankkien edustajaa. He ovat nimettyjä henkilöitä, jotka vastaavat omassa organisaatiossaan yhteistyöstä eurooppalaisten ns. SSA-liikkeeseenlaskijoiden kanssa, joihin Kuntarahoituskin kuuluu. Kaikki vastaajat siis tuntevat tutkitut organisaatiot hyvin

Hyvien päätösten analyyttiset taustajoukot

Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.

Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.

– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.

Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.

Data-analytiikkaa kansainvälisessä työympäristössä

Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.

Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.

– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.

– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää. 

Ongelmanratkaisu haastaa ja palkitsee

Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.

– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.

Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.

– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.

Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.

– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.  

Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.

– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.

Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.

– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.

Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.

– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.

Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut vahvasti koko rahoitusalan agendalle

Yhteistyön ja sitoutumisen tarve todettiin moniäänisesti mutta yksimielisesti kestävän rahoituksen konferenssissa Helsingissä 9.11.2018. Tilaisuutta isännöi Finanssiala yhdessä latvialaisen sisarjärjestönsä Finance Latvia Associationin kanssa. Mukana järjestelyissä oli myös Euroopan komissio. Konferenssiin kokoontui noin 140 rahoitusalan asiantuntijaa eri puolilta Pohjoismaita ja Baltiaa.

Konferenssin keskustelu keskittyi pitkälti rahoituksen ilmastovaikutuksiin. Osassa puheenvuoroja nostettiin kuitenkin esiin rahoituksen mahdollisuudet edistää myös muita kestävän kehityksen tavoitteita kuten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai tasa-arvon kehittymistä.

Osana konferenssiohjelmaa vieraat tutustuvat Kuntarahoituksen toimintaan konkreettisena esimerkkinä siitä, mitä vastuullinen rahoitus käytännössä tarkoittaa. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen vihreän bondin liikkeeseenlaskija.

– Sijoittajien keskuudessa kysyntä vihreille bondeille on valtavan suurta ja jatkuvasti kasvussa. Myös kotimaiset laina-asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen hyvin vastaan. Tarjoamme vihreille hankkeille marginaalialennuksen, koska haluamme rohkaista asiakkaitamme tekemään ympäristöinvestointeja, kertoi konferenssin paneelikeskusteluun osallistunut Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Kuntarahoitus palkittiin työstään japanilaisilla Uridashi-markkinoilla

Kuntarahoitus voitti mtn-i:n palkintojenjaon arvostetuimman kategorian, kun se valittiin parhaaksi Uridashi-liikkeeseenlaskijaksi. Lisäksi Kuntarahoitus sai vuoden parhaan diilin palkinnon osakkeisiin sidottujen indeksilainojen sarjassa.

– Kuntarahoitus on pitkään ollut Uridashi-markkinoilla. Joustavuus liikkeeseenlaskijana sekä sopeutuminen uusiin markkinatrendeihin ovat meille tärkeitä keinoja varmistaa liikkeeseenlaskuohjelman volyymia. Noin 20–30 prosenttia Kuntarahoituksen varainhankinnasta kertyy Uridashi-markkinoilta, sanoo rahoituspäällikkö Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinnasta.

mtn-i Uridashi Awardit jaetaan Tokiossa 23.10.2018.

Lue lisää mtn-i Uridashi Awardeista >

Kuntarahoitus ykkönen Kauppalehden pankkivertailussa

Kuntarahoitus erottuu vertailussa edukseen erityisesti oman pääoman tuotossa ja rahoituskatteessa. Sen pääoman tuotto oli vuonna 2017 yli 18 prosenttia ja rahoituskate 12 prosenttia.

– Suomen ja kuntien hyvä talous näkyi meillä rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Onnistuimme erinomaisesti varainhankinnassamme, erityisesti strategisissa viitelainoissa, minkä vuoksi kannattavuutemme pysyi hyvällä tasolla. Kuntarahoitus jatkaa kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon suurimpana rahoittajana, iloitsee Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kauppalehden 15.5.2018 julkistamassa vertailussa oli mukana 249 pankkia. Kauppalehden artikkelin aiheesta voi lukea täältä.