Krista Peltomäki tuli Kuntarahoitukselle nelisen vuotta sitten rahoituspalvelun rahoitusneuvojaksi. Yrityksessä tapahtuneet monet muutokset ja kasvu sattuivat Peltomäen aloittamisajankohtaan. Pitkän uran rahoitusalalla tehneelle Peltomäelle uudistukset olivat kuitenkin ennestään tuttuja, olihan hän aloittanut työuransa 90-luvun pankkikriisin ja laman aikoihin. Kuntarahoituksella käänteet sen sijaan ovat olleet pääosin positiivisia.

– Alan myllerrykset ovat opettaneet ymmärtämään, että mikään ei ole varmaa ja vain muutos on pysyvää. Ensimmäiset kuusi vuotta pankkialalla työskentelin kuudessa eri pankissa, joten kokemusta on kaikenlaisista muutoksista. Ympäristö muuttuu myös jatkuvasti lakimaailmasta asiakaskenttään. Kuntarahoituksellakaan en tunne itseäni täysin valmiiksi, vaan joka viikko tulee uusia asioita opittavaksi, Peltomäki toteaa.

Etätöissä on nyt oltu vuosi, ja kaipuu toimistolle on kova.

– Työkavereita on ikävä, ja sitä yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä toimistolla. Tehokkaissa videopalavereissa ei ylimääräistä jutustelua käydä, Peltomäki harmittelee.

– Toivottavasti pääsemme pian palaamaan takaisin normaaliin toimistoarkeen, nyt kotona työskennellessä työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät helpommin ja töitä tulee tehtyä usein myös iltaisin.

Merkityksellistä ja arvokasta työtä

Peltomäki työskentelee Kuntarahoituksen leasingrahoituspalvelun asiantuntijana nelihenkisessä tiimissä. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä talon sisällä muun muassa asiakkuuspäälliköiden sekä lakiosaston kanssa. Työhön kuuluu leasingrahoitustuotteen elinkaarenhallintaa, asiakkaiden neuvontaa ja palvelua, leasingsopimusten valmistelua sekä laadintaa ja projekteihin osallistumista. Asiakkaina on Suomen laaja kuntasektori ja sen lisäksi yhteyttä pidetään esimerkiksi urakoitsijoihin, tavarantoimittajiin, verohallintoon ja maanmittauslaitokseen. Peltomäen työhön kuuluukin paljon kontaktointia eri suuntiin.

– Meillä on huippumukavat asiakkaat! Pääsen kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä, neuvomaan ja ratkaisemaan ongelmia. Leasing-tiimissämme valmistelemme sopimusdokumentit ja yhdessä lakiosaston kanssa viimeistelemme ne kuntoon. Kun sopimukset on allekirjoitettu, pääsemme käynnistämään itse hankkeita. On mahtavaa seurata läheltä esimerkiksi turvallisen ja terveellisen päiväkodin rakentumista.

Viime aikoina Peltomäkeä on sykähdyttänyt Kalajoen Merenojan koulukeskuksen valmistuminen. Se on vihreän rahoituksen kohde, ja ensimmäinen Suomessa Joutsenmerkin saanut peruskoulu, mikä on huomioitu myös valtakunnallisesti.

– On hienoa olla mukana mahdollistamassa tällaisia tärkeitä hankkeita. Nämä vastuulliset, arvokkaat ja merkitykselliset kohteet ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Jaan Kuntarahoituksen arvomaailman ja olen hyvin ylpeä työnantajastani, Peltomäki kehuu.

– Usein asiakkaan kanssa mietitään ensin, mikä on hänen lähtökohdistaan ja näkökulmastaan hyödyllistä ja järkevää. Pyrimme yhteistyössä löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Yhdessä onnistuminen on tätä päivää.

KRISTA PELTOMÄKI
– Kuntarahoituksessa vuodesta 2017
– Finanssialalla jo 30 vuotta
– Asuu Espoossa, perheeseen kuuluvat mies ja aikuiset lapset
– Harrastaa liikuntaa eri muodoissa

Lue myös:

• Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty koulu kohoaa Kalajoelle (linkki)

Teksti: Elisa Korhonen
Kuva: Sami Lamberg

Kuntarahoituksen laskennan ja raportoinnin osastonjohtaja, omien sanojensa mukaan ”helsinkiläistynyt turkulainen” Erika Fredman on ollut monessa mukana uransa aikana. Tärkeän käänteen teki vuosi 2006, jolloin hän oli mukana perustamassa S-Pankkia. Vähintään yhtä merkityksellinen siirto tapahtui lokakuussa nelisen vuotta tämän jälkeen.

Tuolloin Fredman aloitti Kuntarahoituksessa business controllerina. Päätös vaihtaa työnantajaa oli lopulta nuorelle ammattilaiselle helppo: hän oli kuullut Kuntarahoituksesta positiivisia juttuja, hyvä maine oli kiirinyt alalla laajalle.                    

Sillä tiellä Fredman on edelleen. Rooli on matkan varrella muuttunut ja tiimi kasvanut viidestä hengestä 17 henkeen. Työpaikalla on lämmin ja avoin ilmapiiri, joka kannattelee vaikeissakin tilanteissa, hän kiittelee.

– Erityisen hienoa on mielestäni se, että kollegat pystyvät nauttimaan pienistäkin onnistumisista yhdessä. Osataan tarttua hetkeen ja antaa tunnustusta kaverille. Koen itse olevani ekstrovertti, mutten kaipaa tämän isompaa työyhteisöä ympärilleni. Suurissa paikoissa hukkuu helposti vain osaksi massaa. Kuntarahoituksessa saa olla sellainen kuin on, Fredman sanoo.

EKP:n valvovan silmän alla

Työpäivien sisältö vaihtelee, mitä Fredman pitää rikkautena. Laskenta ja raportointi vastaa laaja-alaisesti Kuntarahoituksen talouden prosesseista sekä taloudellisesta ja vakavaraisuusraportoinnista konsernin johdolle sekä ulkoisille sidosryhmille, kuten pankkivalvontaviranomaisille.

– Yleensä perinteinen työpäivä menee pitkälti erilaisissa palavereissa edustamassa omaa osastoa. Työ on kuitenkin täynnä yllätyksiä ja nopeaa reagointia vaativia käänteitä, eli päivän päätteeksi saattaa huomata tehneensä jotain aivan muuta kuin alkuperäinen tarkoitus oli, hän kertoo.

Fredmanin luotsaamalla osastolla tehdään esimerkiksi paljon kehitysprojekteja, joissa saattaa olla useitakin ulkopuolisia toimijoita mukana. Pakan pitää pysyä kasassa, sillä Euroopan keskuspankki valvoo tekemisiä tarkasti.

– EKP:n valvonta tarkoittaa käytännön tasolla ennen kaikkea sitä, että sääntely lisääntyy ja uudistuu jatkuvasti. Sama tapahtuu vaatimusten osalta. Johtamisen on pysyttävä ajan tasalla ja on kyettävä huomioimaan monenlaisia tarpeita. Tämä vaatii joustoa. Toisaalta yllätyksellisyys on työn parasta antia. Ei ainakaan ole urautunutta, ja mielenkiinto pysyy yllä, Fredman naurahtaa.

Tulevaisuuteen hän suhtautuu rauhallisin mielin.

 – Tärkeintä on pitää asiakas fokuksessa koko ajan. Teemme tätä ennen kaikkea asiakkaille ja omistajille. Tällaiselle varainhankinnan kanavalle on varmasti tila ja tarve jatkossakin. On ollut hienoa seurata Kuntarahoituksen kasvua näin tiiviisti ja kehittyä itse mukana.

”Mummoilusta” energiaa

Vaativa työ tarvitsee rinnalleen palauttavaa vapaa-aikaa ja nollausta. Fredmanille tämä tarkoittaa aikaa rakkaiden ”mummoharrastusten” parissa.

– Rakastan esimerkiksi ristipistoja ja neulomista, ja etenkin sukkien neulomista, eli kunnon mummoilujuttuja. Myös moottoriveneily kesäisin on rakas harrastus, mutta sitä en laske mummoiluksi, hän nauraa.

Jotain Fredmanin tehokkuudesta kertonee myös sijoitus kansainvälisissä sukanneulomisen nopeuskilpailuissa.

– Parhaimmillaan olen ollut kymmenen parhaan joukossa kisoissa, joihin osallistui varmaan tuhat neulojaa ympäri maailmaa. Sen verran on kuitenkin pakko huomauttaa, että suomalaiset ovat noin yleisesti ottaen aika nopeita neulojia. Saan sukkaparin kasaan alle vuorokaudessa, jos ihan pakko on.

ERIKA FREDMAN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2010
○ KTM Turun yliopistosta, pääaineena laskentatoimi, erikoistui rahoitukseen
○ Muutti 2000-luvun alussa Turusta Helsinkiin
○ Harrastaa veneilyä ja ”mummojuttuja”, kuten neulomista ja ristipistoja
○ Kotona toyvillakoirat Carlo ja Urho

Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Annukka Pakarinen