Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Koronatilanne nakertaa talven talouskasvua, omikronin vaikutuksia vasta arvaillaan – Kuntarahoitus laskee vuoden 2022 bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa
Taulukko, jossa Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden tarjonnan ja kysynnän sekä työttömyyden ja kuluttajahintainflaation kehityksestä vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023. Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus.

Kuntarahoituksen vuoden viimeinen suhdanne-ennuste julkaistaan poikkeukselliseen aikaan, sanoo yhtiön pääekonomisti Timo Vesala. Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta lyhyen aikavälin suhdanneriskit ovat koholla. Etelä-Afrikassa havaittu koronaviruksen omikron-muunnos nostaa epävarmuuden uudelle tasolle. Virusmuunnoksen vaarallisuudesta, leviämisnopeudesta tai sen kyvystä kiertää rokotesuojaa on vasta hyvin alustavia tietoja, minkä vuoksi omikronin talousvaikutuksia on hankala arvioida.

– Ennusteluvuissa on huomioitu koronapandemian viimeaikainen voimistuminen, mutta niihin ei sisälly arviota uuden muunnoksen vaikutuksesta. Jos käy ilmi, että rokotteiden tarjoama suoja omikron-muunnosta vastaan on oleellisesti heikompi, voidaan joutua turvautumaan tiukempiin rajoituksiin. Silloin myös talouskasvussa otetaan takapakkia, Vesala kertoo.

Toinen ajankohtainen suhdanneriski liittyy Kiinaan, jossa ylikuumentunut kiinteistösektori jäähtyy nopeasti. Rakennusinvestoinneilla on ollut Kiinan talouskasvussa poikkeuksellisen suuri merkitys.

– Voimakas talouskasvun hidastuminen Kiinassa heijastuisi epäilemättä myös muualle maailmantalouteen, Vesala arvioi.

Toimintaympäristöä haittaa myös kustannusten nousu. Inflaation kiihtyminen heikentää kuluttajien ostovoimaa ja osaltaan verottaa talouden aktiviteettia.

Suomessa suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura

Suomessa koronan talousvaikutukset ovat jääneet kansainvälisesti vertaillen maltillisiksi. Bruttokansantuote ylitti koronapandemiaa edeltäneen tason jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös työllisyys on palautunut rivakasti, ja työllisten kokonaismäärä on kohonnut jopa kaikkien aikojen ennätyslukemiin.

Odotuksia vahvemman toteutuneen kehityksen ansiosta Kuntarahoitus tarkentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 3,5 prosenttiin (ed. ennuste 3,2 %). Lisääntyneen koronaepävarmuuden ja kustannusten nousun vuoksi arvio ensi vuoden bkt-kasvusta lasketaan 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin. Kuntarahoitus pitää vuoden 2023 kasvuennusteensa 1,8 prosentissa, mikä on edelleen hieman Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ripeämpi vauhti.

Pääekonomisti Vesala arvioi, että Suomen talouden suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura, joka ei riitä kannattelemaan nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Korona-ajan vahinkoja minimoivasta puolustustaistelusta on vähitellen palattava talouden rohkeaan uudistamiseen.

– Meidän on luotava näkymä, jossa inhimillistä pääomaa riittää yritysten käyttöön. Ilman sitä pienen kansantalouden on vaikea houkutella kasvuinvestointeja. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen. Myös vihreän siirtymän edistämisessä kannattaa olla etujoukoissa, Vesala tiivistää.

Fedin koronnostoja odotetaan jo ensi vuonna, Euroopassa edetään hitaammin

Syksyn mittaan inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Rahapolitiikan perussuuntaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa on sama, mutta keskuspankit etenevät eri tahtiin. Yhdysvalloissa riski talouden ylikuumenemiseen on suurempi.

– Mikäli pandemiatilanteen heikkeneminen ei merkittävästi huononna lyhyen aikavälin näkymää, Fed joutunee nostamaan ohjauskorkojaan jo ensi vuonna, pääekonomisti Vesala ennakoi.

Inflaatioon liittyvä epävarmuus on selvästi kasvanut myös euroalueella. Vesala kuitenkin arvioi, että taustalla vaikuttavat yhä pääosin tilapäiset tekijät, kuten energian hintapiikki ja häiriöt toimitusketjuissa.

– Kun pullonkaulat purkautuvat, hintoja kohottava vaikutus voi nopeasti kääntyä laskupaineeksi ja inflaatio palata alle EKP:n tavoitteen. Keskuspankin uusi inflaatiotavoite antaa sille pelivaraa viivyttää koronnostoja ja uskon, että EKP tämän liikkumatilan käyttää.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan jo vuoden 2022 aikana. Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi alkaa vuoden 2023 lopulla.

Avokätisyyden aika on ohi, kunnille jaetaan pian niukkuutta

Lähes kaikki kuntatalouden keskeiset tunnusluvut ovat paremmassa asennossa kuin ennen koronapandemiaa ennakoitiin. Valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista ja varmistanut, ettei kuntatalous joudu pandemian keskellä pinteeseen.

Kriisissä julkinen talous on velkaantunut, mutta jatkossa velkasuhdetta on vakautettava.

– Avokätinen tukipolitiikka on epäilemättä vaihtumassa niukkuuden jakamiseksi, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntatalouden ennustettavuutta heikentää myös sote-uudistus, joka muokkaa kuntien rahoitusrakennetta merkittävästi. Vahvan veropohjan kunnat menettävät suhteessa enemmän veroeuroja kuin kunnat, joissa veropohja on ollut heikko. Lopputulos on Kallion mukaan nurinkurinen.

– Kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, ovat sote-uudistuksen jälkeen riippuvaisempia valtion tulonsiirroista. Sen sijaan heikkenevän veropohjan kunnissa omien verotulojen painoarvo kasvaa. Molemmissa ryhmissä vaihdetaan varmempi tulonlähde epävarmempaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Nuorten koulutustaso laskee, ja korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutuksen järjestäminen on edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Monissa kunnissa syntyvyyden lasku aiheuttaa oppilaskatoa, ja opetuksen yksikkökustannukset uhkaavat nousta.

– Kun sote-uudistus vielä puolittaa kuntien tehtäväkentän, vaarana on, että sopeutukset kohdistuvat juuri opetustoimeen. Kunnat tarvitsevat lisää pelimerkkejä. Toistaiseksi on epäselvää, mistä ne saadaan, Kallio tiivistää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa suhdanne-ennusteen taustoja ja vuodenvaihteen talousnäkymiä Huomisen talous -podcastin syyskauden päätösjaksossa. Kuuntele jakso ja lue lisää! (linkki)

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Eriytymiskehitys on ollut jo pitkään laajalti tunnistettu ilmiö suomalaisessa kuntakentässä, ja tulevaisuudessa kunnat muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kuntien menestymiseen vaikuttavat paitsi ulkoiset tekijät, kuten sääntelyn tuomat vaatimukset ja taloudellinen kehitys, myös kuntien omat valinnat.

Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen keskustelutilaisuudessa 21.10.2021.

Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!



Lisää asiantuntijanäkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, voit lukea Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperista. Lataa julkaisu käyttöösi täällä.

IlmiötKestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Denis Strandell: Hanko kuuluu korona-ajan voittajiin, mutta menestys ei ole tullut annettuna

Hanko lukeutuu koronavuoden voittajiin: terveyskriisi ei ole kaupunkiimme toden teolla rantautunut, mutta etätyöläiset ovat. Kun pääkaupunkiseutu oli säpissä ja lapset siirtyivät kotikouluun, alkoi Hangon katukuvassa kuhista. Paljon on kiittäminen kaupunkimme suotuisaa sijaintia, mutta myös menneiden vuosien fiksuja valintoja.

Hanko oli pitkään Etelä-Suomen teollistunein kaupunki ennen kuin globalisaatio ulkoisti työt maailmalle. Ensin lähti tekstiiliteollisuus Portugaliin ja Viroon, sitten Kaukoitään. Sen jälkeen taantui terästeollisuus, kun suomalainen työvoima koitui maailmanmarkkinoille liian kalliiksi. Työpaikkojen myötä kaupungin väkiluku kääntyi laskuun, ja Hanko on ollut muuttotappiokunta viimeiset kolme vuosikymmentä.

Kymmenen vuotta sitten kaupungissa alettiin puhua etätyöstä. Voisiko Hankoon tulla tekemään työtä, joka ei katso aikaa eikä paikkaa? Ehkä rantakaupunki voisi toimia kakkoskotina luoville aloille, taiteilijoille ja muusikoille. Ja ehkä sen seurauksena joku tänne muuttaisikin.

Kaupungin strategiaan kirjattiin tavoite houkutella luovan työn tekijöitä Hankoon. Kaupunki järjesti etätyöpajoja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, ja taiteilijat veivät sanomaa omille verkostoilleen. Sovittiin yhteisiä etätyöpäiviä ja -viikonloppuja. Toiminta oli aluksi hajanaista, mutta se kirvoitti isoja ajatuksia. Näitä ajatuksia tulin itse kaupunginjohtajana jatkamaan kuusi vuotta sitten.

Tietoliikenneyhteydet kehittyivät ja työnantajat alkoivat suhtautua etätyöhön suopeammin. Taiteilijoiden lisäksi Hankoon alkoi hakeutua tietotyöläisiä, ensin muutama päivä kerrallaan, pitkä viikonloppu siellä täällä. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä kasvoi. Väki väheni, mutta asuntojen hinnat eivät enää laskeneet.

Sitten tuli korona, ja laittoi muutoksen turbovaihteelle. Pääkaupunkiseudun tietotyöläiset siirsivät kotikonttorinsa kertaheitolla silloin koronavapaaseen Hankoon. Yhtäkkiä kaupunki oli täynnä ihmisiä. Vaikka rajoituksia on nyt höllennetty, ei työpaikoilla palata takaisin vanhaan. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja niin myös Hangon etätyöläiset. Olemme alkaneet puhua heistä ”kakkoshankolaisina”.

”Kakkoshankolaiset” ovat tuoneet kaupunkiin paljon. Hangossa eletään nyt kiivainta rakennusbuumia sitten 80-luvun: kaupunkiin kohoaa noin 300 asuntoa, joista 80–90 prosenttia on suunniteltu käytettäväksi vapaa-ajan asuntoina. Mitä useammin kakkoskoti toimii kotikonttorina, sitä enemmän kaupunkiin jää ostovoimaa. Tämä tarkoittaa lisää palveluja, ravintoloita ja kauppoja, niin ”kakkoshankolaisille” kuin kaupungin vakituisille asukkaille.

Tänä vuonna Hangon väkimäärä on kääntynyt kasvuun. Moni on ehkä tajunnut, että arki rullaa hyvin myös kakkoskodista käsin. Eikä pääkaupunkiseudulle pendelöinti ole paha rasti, jos sen tekee kerran viikossa. Oli muutos pysyvä tai ei, on selvää, että kasvun varaan emme kaupungin tulevaisuutta rakenna. Hangossa on paraikaa käynnissä strategiatyö, joka lähtee siitä oletuksesta, että hyvän elämän edellytyksiä voidaan ylläpitää, vaikka väki vähenisi.

Ajatus kuntien ja kaupunkien elinvoimasta typistyy liian usein väkimäärään. Ajatellaan, että jos veronmaksajien määrä kasvaa, kunnalla menee hyvin. Jos ei, asiat ovat huonosti. Mielestäni aika on ajanut tämän yksinkertaistuksen ohi. Olisiko ikääntyvässä Suomessa syytä katsoa jo muita mittareita, kuten ostovoimaa?

Denis Strandell
Kirjoittaja on Hangon kaupunginjohtaja ja Kuntarahoituksen hallituksen jäsen sekä yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -keskustelutilaisuuden panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

Kestävä kuntaNäkökulmat

Marjo Österdahl: Närpiöstä sietää ottaa mallia, mutta kuntien on löydettävä oma sapluunansa elinvoiman kehittämiseen

’Närpiön mallista’ puhutaan paljon, välillä mitä sattuu. Yhtäällä kaupunkimme esimerkkiä pidetään ratkaisuna harvaan asutun maaseudun ongelmiin, toisaalla varoittavana uhkakuvana. Olemme itsekin pohtineet, mikä on ’Närpiön malli’. Ei nimittäin ole yhtä dokumenttia tai tapaa toimia, joka sen tiivistäisi.

Närpiön maahanmuuttobuumi alkoi 80-luvulla, kun otimme vastaan pakolaisia Vietnamista ja Bosniasta. Tätä nykyä lähes joka viides närpiöläinen on maahanmuuttajataustainen, ja vielä 2020-luvulla valtaosa tulee näistä kahdesta maasta. Nyt Närpiöön tullaan lähes yksinomaan työn perässä, usein kasvihuoneille tai valmistavaan teollisuuteen.

Työperäinen maahanmuutto on tuonut Närpiöön paljon. Muutaman prosentin työttömyysaste on Manner-Suomen matalimpia, elinkeinoelämä kukoistaa ja talot käyvät kaupaksi. Kyläkouluihin riittää oppilaita, ja kaupungilla on kova paine laajentaa varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen tiloja. Moni kuulee Närpiön hyvästä vireestä ja pohtii, olisiko työperäinen maahanmuutto vastaus harvenevien ja harmaantuvien maaseutukuntien ongelmiin. ’Närpiön mallin’ monistaminen on silti helpommin sanottu kuin tehty.

Ensiksi on syytä muistaa, ettei yksikään kunta tai kaupunki voi omalla päätöksellään lähteä tälle tielle. Emme mekään ole niin Närpiössä tehneet. Työperäisessä maahanmuutossa kaikki on kiinni yrityksistä ja heidän tarpeistaan. Yritykset rekrytoivat työntekijöitä ulkomailta, ja me kaupunkina huolehdimme siitä, että he saavat tarvitsemansa palvelut ja kotoutuvat Närpiöön.

Toiseksi: työperäinen maahanmuutto ei ole pikavoitto, se vaatii pitkäjänteisiä ponnistuksia koko kaupunkiorganisaatiolta. Yhden kuukauden aikana Närpiöön tulijoita voi olla kolme tai kolmekymmentä. Jokainen heistä tarvitsee katon päänsä päälle, kieliopetusta ja koulu- tai päiväkotipaikan lapsilleen. Koska tulijoita tulee yritysten tarpeen mukaan, ei kaupungin budjetista voi korvamerkitä tarkkaa euromäärää heidän kotouttamiseensa. Tärkeintä on ylläpitää vuoropuhelua yritysten kanssa ja sopeutua jatkuvaan muutokseen.

Kolmantena on kotouttamiskysymys, joka maahanmuuttokeskustelussa nostaa helposti tunteet pintaan. Totuus on, että kun maahanmuuttajien osuus kunnan väestöstä kasvaa näin suureksi, näyttää myös heidän kotouttamisensa erilaiselta. Emme voi enää ajatella, että Närpiöön tulijoiden pitäisi ahtautua tiettyyn muottiin, vaan meidän täytyy lisätä ymmärrystä molemmin puolin.

Saimme alkukeväästä valmiiksi kaupungin kaksisuuntaisen kotouttamisprosessin toimintasuunnitelman, joka kertoo, miten jokainen kaupungin työntekijä voi huomioida maahanmuuton omassa työssään. Kyse on lopulta pienistä asioista, joilla on suuri merkitys: esimerkiksi siitä, että kouluissa tarjoillaan juhlaruokaa myös muiden kulttuurien pyhien aikaan. Oppilaiden erilaiset taustat tuodaan osaksi kaikkien yhteistä arkea.

Myös kieliopetusta on syytä ajatella uudelleen. On paljon vaadittu, että kolmen lapsen äiti vielä päivän töiden, lasten- ja kodinhoidon jälkeen raahautuisi ruotsin tunnille – etenkään kun hän ei kieltä päivittäisessä työssään juuri tarvitse. Olemme esimerkiksi tuoneet opetusta paikan päälle ja sopineet yhdessä yritysten kanssa, että työntekijät voivat käyttää pari tuntia viikosta kielen opiskeluun.

Luvut puhuvat puolestaan: on selvää, että työperäinen maahanmuutto on tuonut Närpiön talouteen tuntuvan piristysruiskeen. Puhtaasti rahavirtoina sen hyötyä ei silti voi laskea. Mikä on se vaihtoehtoinen todellisuus, johon maahanmuuton kustannuksia verrattaisiin? Kuka voi sanoa, miltä Närpiön elinkeinoelämä näyttäisi, jos työvoimapulaan ei olisi löytynyt ratkaisua maan rajojen ulkopuolelta? Lopulta on vain valittava suunta ja mentävä sitä kohti. Paikallaan kun ei auta pysyä.

Ehkä ’Närpiön mallissa’ on lopulta kyse tästä: eteenpäin katsovasta, ajassa elävästä ja pitkäjänteisestä työstä, jonka todellinen vaikutus mitataan vasta vuosikymmenien päästä. Mallia meistä voi ottaa, mutta lopulta jokaisen kunnan ja kaupungin on löydettävä oma tiensä.

Marjo Österdahl
Kirjoittaja on Närpiön kaupungin henkilöstöpäällikkö ja yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -keskustelutilaisuuden panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

Kestävä kuntaNäkökulmat

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Elpyminen ylitti odotukset, osa-aikatyöt pönkittävät työllisyyslukuja – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2020–2023.

Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.

Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.

Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken

Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.

– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.

Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä

Kartta: Avoimien työpaikkojen määrä maakunnittain, 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kuukausitilasto.

Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.

– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa


Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Alkuvuosi painui pakkaselle, mutta investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2021Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen kesäkuun 2021 suhdanne-ennuste. Taulukossa eritelty Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisimpien mittarien kehityksestä vuosina 2020–2022.

Yhteiskunnan rajoitustoimet ja pelko koronaviruksen leviämisestä supistivat yksityistä kulutusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rumalta näyttävää jälkeä syntyi myös ulkomaankaupassa, kun vienti tippui vuosineljänneksen aikana noin viisi prosenttia.

– Notkahduksesta ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä laskua selitti loppuvuoden 2020 haastava vertailujakso, jolloin laivatoimitukset nostattivat viennin tasoa. Viennin perustrendi on vahvistuva ja se tulee olemaan yksi kuluvan vuoden kasvun ajureista, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdanne-ennusteessa.

Investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Alkuvuonna investoinnit kääntyivät nousuun. Yritysten usko tulevaan on vahvistunut ja tuotantokapasiteettia viritetään vastaamaan elpyvään kysyntään.

Investointirohkeuden palautumisen ja koronarokotusten ennakoitua nopeamman etenemisen vuoksi Kuntarahoitus nostaa ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kehityksestä 2,3 prosentista 2,7 prosenttiin. Ensi vuoden kasvunäkymä on säilynyt ennallaan: vuonna 2022 Kuntarahoitus odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 3,0 prosenttia.

– Talouskasvu näyttäisi vauhdittuneen pian alkukevään sulkutilan jälkeen, ja kuluttajien vedolla vuoden keskivaiheesta on tulossa aiempia arvioitamme vahvempi, Vesala kertoo.

Osaavan työvoiman puutteesta voi tulla kasvun jarru

Työmarkkinat ovat toipuneet pandemiasta odotettua paremmin: työttömyyshuippu ohitettiin jo viime syksynä ja työllisyys on talven lyhyen suvantovaiheen jälkeen elpynyt varsin rivakasti. Kuntarahoitus arvioi kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Luvun odotetaan laskevan edelleen 7,1 prosenttiin vuonna 2022.

– Työmarkkinoiden imu on ollut selvästi aiempia odotuksiamme vahvempaa. Työmarkkinoille osallistutaan jopa innokkaammin kuin ennen pandemian puhkeamista, Vesala iloitsee.

Uusi nousukausi on vasta aluillaan, mutta osaajien puute uhkaa jo rajoittaa kasvua. Pääekonomisti Vesalan mukaan osaamisvajeesta on vaivihkaa tullut yksi Suomen talouden hankalimmista rakenteellisista ongelmista.

– Osaamispohjan vahvistaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Oppivelvollisuusiän pidennyksellä on hyvä tarkoitus, mutta uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on riittävästi keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen.

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen nostaa väliaikaisesti inflaatiota

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen sekä energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen nostavat inflaatiolukuja. Viime kuukausina Suomen inflaatio on kohonnut euroalueen keskiarvon yläpuolelle, mikä voi pidemmän päälle nakertaa kilpailukykyä. Suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus nostaa arviotaan kuluvan vuoden inflaatiosta 1,9 prosenttiin. Vuoden 2022 inflaatioarviomme on ennallaan 1,7 prosentissa.

Inflaation nousun oletetaan jäävän väliaikaiseksi, mutta kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida.

– Kyse on osin joukkopsykologiasta ja eri toimijoiden odotuksista. Ei myöskään ole ilmeistä, miten tehokkaasti inflaatiota kyettäisiin jarruttamaan, mikäli hintojen nousu ja inflaatio-odotukset voimistuisivat liikaa, Vesala arvioi.

Jos EU:n elvytyspolitiikka onnistuu, Euroopan keskuspankille voi avautua mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Vesalan mukaan EKP:n ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023.

Sotella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn

Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa todennäköisemmältä kuin koskaan. Esitetyn uudistuksen välitön vaikutus kuntien taloudelliseen asemaan on pieni, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat kertautua.

– Kustannuspaineiden siirtyminen hyvinvointialueiden ja valtion huoliksi hyödyttää kaikkia kuntia, mutta vaikutus on erityisen merkittävä ikääntyville muuttotappioalueille, joissa soten osuus nettokustannuksista on huomattavan suuri, Kuntarahoituksen Esa Kallio arvioi.

Esitetyn soten vaikutukset kuntien käyttötalouden rahoitusrakenteeseen ovat eri alueilla hyvin erilaisia. Vahvan veropohjan kunnat menettävät omia verotuloja ja saavat tilalle valtion tulonsiirtoja. Näissä kunnissa tulopuolen kasvunäkymä ja ennustettavuus heikkenevät, ja uudistuksella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn.

– Sote-uudistuksessa kunnista poistuu suhteellisesti selvästi enemmän juoksevia käyttötalouden kustannuksia kuin investointitarpeita. Riittävän vuosikatteen ylläpitäminen tarvittavien investointien rahoittamiseksi ei ole nykytilaan verrattuna enää yhtä hyvin kuntien omassa hallinnassa. Omien verotulojen suhteellisen merkityksen pieneneminen voi pitkällä aikavälillä heikentää taloudellisesti vahvimpien kuntien kykyä investoida, Kallio huomauttaa.


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2021Lataa


Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Talouden epävarmuus suurta – taantuma ei silti väistämätön

Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppajännitteiden paheneminen suoranaiseksi kauppasodaksi on hyydyttänyt maailmankauppaa ja painanut monissa maissa teollisuustuotannon kasvun negatiiviseksi. Euroopassa lähiaikojen kehitykseen luo huomattavaa epävarmuutta myös entistä todennäköisemmäksi käyvä Britannian sopimukseton EU-ero.

Kansainvälisen talouden pitkä nousukausi on tällä hetkellä epäilemättä haavoittuvampi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Taantuma ei kuitenkaan ole väistämätön.

Keskuspankit torjuvat taantumaa

Keskuspankit ovat määrätietoisesti reagoineet heikkenevään suhdannekuvaan ja panostavat nyt taantuman torjuntaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen ja vihjaisi koronlaskujen olevan jatkossakin mahdollisia. Markkinat odottavat myös Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoa entistä enemmän negatiiviseksi (nyt -0,40 %) sekä käynnistävän viime joulukuussa lopetetut arvopaperien netto-ostot uudelleen. Euribor-korkojen ei odoteta nousevan positiivisiksi ennen kuin aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Korko-odotukset_09-2019, Kuntarahoitus_Bloomberg
Lähde: Bloomberg, Kuntarahoitus

Suomen taloudessa kasvun lähteet vähissä

Myös Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on jo selvästi hidastunut, vaikka vienti ja teollisuustuotanto ovatkin toistaiseksi pitäneet yllättävän hyvin pintansa. Päävientimarkkinoidemme heikkous, erityisesti Saksan kasvun merkittävä hidastuminen, lisää vientisektorin tulevaisuuden epävarmuutta.

BKTn vuosimuutos 09-2019

Kotimaisen kysynnän kehitys on jo jonkin aikaa ollut pettymys. Investointien kasvu on selvästi vaimentunut ja erityisesti rakentamisessa on käsillä laskukäänne. Yllättäen myös yksityisen kulutuksen kasvu on ollut alavireistä positiivisesta työllisyys- ja tulokehityksestä huolimatta. Kotitalouksien paisunut velkalasti saattaa jo rajoittaa kulutus- ja investointihaluja. Kasvun lähteet ovat Suomessa nyt vähissä.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaikeaa

Työllisyysaste on viime vuosina merkittävästi nousut ja työttömyys on laskenut. Työllisyyskasvu on kuluvan vuoden aikana kuitenkin käytännössä pysähtynyt. Työvoiman määrä on jopa kääntynyt lievään laskuun. Työmarkkinoilla kasvun rajat ovat voineet jo tulla vastaan.

Työllisyysaste 09-2019 Macrobond, Kuntarahoitus

Hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite on tarpeellinen ja pitkällä aikavälillä suorastaan välttämätön. Vuoteen 2023 mennessä se ei kylläkään ole kovin realistinen ja tavoite on mahdollista saavuttaa vain, mikäli työmarkkinoiden uudistustoimia jatketaan laajalla rintamalla ja niissä päästään liikkeelle heti hallituskauden alussa. Pelkästään näköpiirissä olevan talouskasvun voimalla työllisyys tuskin riittävästi paranee.

Hitaampi BKT-kasvu vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista

Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusaseman kehitykseen. Hallitusohjelman menolisäyksiä tehdään etupainotteisesti hallituskauden alussa mutta työllisyyskasvun positiiviset vaikutukset tulevat vasta useamman vuoden kuluessa ja niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Velkaantumisen painopiste siirtyy jonkin verran valtiontalouden puolelle, koska verotulomenetykset ja lisämenot kompensoidaan täysimääräisesti kunnille. Tavoite koko julkisen talouden tasapainosta on sosiaaliturvarahastojen ylijäämien sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varassa. Sotu-rahastojen ylijäämät eivät kuitenkaan suoraan vähennä valtion ja kuntien velanottotarvetta, sillä ne pitää pääosin sijoittaa uudelleen mm. tulevien eläkelupausten kattamiseksi.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

Talous