Tylsien työvaiheiden poistaja

Kuntarahoituksessa on otettu viime vuosina isoja harppauksia järjestelmien kehittämisessä ja automatisoinnissa. Moni aiemmin manuaalinen työvaihe on siirtynyt historiaan ja leasingsopimuksia käsittelevä robotti Väinökin saanut jo muutaman kollegan. Yksi syy nopeaan edistykseen löytyy kehitysasiantuntija Waltteri Vuorimaan työpöydän äärestä.

– Digitalisaation avulla toimintaa voidaan kehittää entistäkin sujuvammaksi ja keskittää ihmisten voimavarat siihen, missä niitä eniten tarvitaan ja mikä on jokaiselle mielekästä. Käytän aikaani siihen, että automatisoin ihmisiltä tylsiä työvaiheita pois, Waltteri Vuorimaa kiteyttää.

Vuorimaan työsarka Kuntarahoituksessa käynnistyi opintojen ohella reilut kolme vuotta sitten. Isossa projektissa uusittiin tiettyihin tuotteisiin ja back office -palveluihin liittyvät järjestelmät. Nykyisin Vuorimaalla on päävastuu ohjelmistorobotiikan kehittämisessä.

– Rahoitusalaan liittyy paljon sääntelyä, joka pitää huomioida, ennen kuin voidaan luottavaisin mielin ulkoistaa tehtäviä tekoälylle. Ensimmäiset isommat tekoälykokeilut tehdään lähitulevaisuudessa, ja ohjelmistorobotiikan puolella työn alla on muun muassa viranomaisraportointimme uudistaminen.

Pieni suuri vaikuttaja

Nuorelle osaajalle Kuntarahoitus on tarjonnut kiehtovan näköalapaikan rahoituksen ja yhteiskunnallisen toimijan maailmaan.

– Kuntarahoitus on yhtä aikaa pieni ja suuri. Joukkueena olemme pieni ja tiivis, mutta toiminnallamme on laaja vaikutus yhteiskuntaan. On hienoa olla mukana, kun isoja ja tärkeitä asioita tapahtuu, Vuorimaa sanoo.

Näköala toisenlaiseen yhteiskuntaan avautui viime vuonna, kun Vuorimaa vietti opintoihin liittyvän harjoittelujakson Intiassa. Maan kovimpaan MBA-kouluun on vuosittain yli 200 000 hakijaa, joista alle kolmesataa pääsee sisään.

– Kokemus oli mielenkiintoinen ja avasi itselleni uudenlaisen kuvan Intiasta. Kilpailu siellä on todella kovaa ja töitä tehdään paljon, osaamisessa olemme kuitenkin aivan samalla viivalla. Uskon, että voimme hyötyä toisistamme sen sijaan, että pelkäämme muiden vievän omat työmme.

Tutkimustulos vahvistaa suurkaupungistumis­trendin: tulevaisuuden kehitykseen voi silti vaikuttaa

Uuden tutkimuksen mukaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua kasvukäyrällä ovat enää Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkiseudut, ja niissäkin kasvu keskittyy kaupunkien ytimeen.

Tiedot perustuvat aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laatimaan tuoreeseen selvityksen Suomen väestökehityksen alueellisista trendeistä.

Uusi väestöennuste saattaa olla yllätys niille nykyisille kasvukeskuksille ja näiden kehyskunnille, joissa tämänhetkinen väestökasvu näyttää ennakoitua nopeammin kääntyvän lasku-uralle. Merkittävin syy tähän on syntyvyyden romahdus ja sen kerrannaisvaikutukset.

Kuntarahoitus on yksi MDI:n selvityksen tilaajista. Tilastokeskus ei viime vuonna julkaisemassaan väestöennusteessa julkistanut aiempien ennusteiden tapaan alueellista ennustetta. Sille on kuitenkin ehdottomasti tarvetta, jotta päätöksenteossa osataan valmistautua tulevaan.

Ennakoiva tieto antaa myös mahdollisuuden kääntää kehityskulkuja.

Kasvukeskuksissa ja väestömäärältään pienenevissä kunnissa virkamiehet ja päättäjät joutuvat vastaamaan eriytyviin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Kasvukeskuksissa pitää pystyä ennakoimaan palvelutarpeen muutoksia, tarjota asuntoja uusille tulokkaille ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Vähenevän väestön alueilla päänvaivaa aiheuttavat palvelujen turvaaminen, työvoiman saatavuus, kunnan elinvoiman säilyttäminen ja vetovoiman lisääminen.

Kuntarahoitus on keskittynyt kehittämään ja edelleen kehittää tietoon perustuva päätöksentekoa. Keräämme tietoa laajasti muun muassa markkinoiden kehityksestä, asiakkaiden taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutostrendeistä. Näitä tietoja yhdistämällä suunnittelemme omaa toimintaamme ja autamme myös muita muutosten keskellä.

Ennakoivan tiedon hyödyntämiseksi Kuntarahoitus on kehittänyt myös uusia palveluita, kuten Apollon, joka lanseerattiin vuonna 2016 auttamaan asiakkaitamme rahoitussalkun kokonaishallinnassa ja rahoitusvaihtoehtojen simuloinnissa. Muutamassa vuodessa se on laajentunut käsittämään muun muassa sijoitusten ja takausvastuiden hallinnan, mutta myös yleisemmän talouskehityksen mallintamisen ja ennakoinnin. Palvelua kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Etsimme koko ajan uusia tapoja auttaa asiakkaitamme varautumaan erilaisiin kehityspolkuihin ja pyrkiä vaikuttamaan kehityksen suuntaan. Tässä työssä meitä saa sparrata ja haastaa.

Vanha sanonta pitää paikkansa: huonoin uutinen on olematon uutinen, koska silloin ei tiedetä missä mennään. Huonokin uutinen on hyvä uutinen, koska se antaa mahdollisuuden reagoida tulevaan.

Lue lisää: MDI:n ennuste: Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua

Markkinakatsaus 2/2019

Yhdysvallat

  • Makrodata Yhdysvalloista on ollut vahvaa –  työttömyysluvut ovat alhaisia, mikä puolestaan tukee yksityistä kulutusta.
  • Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) on kohentunut saavuttaen 56,6 arvon, mikä on noin 2 indeksipistettä korkeampi joulukuuhun nähden. Mikäli kauppasota pitkittyy, tulee tällä olemaan negatiivinen vaikutus indeksiin.
  • FED ilmoitti tammikuisessa kokouksessaan odottavansa talouden kehityksen suuntaa ja voivansa mahdollisesti harkita muuttavansa taseen koon alasajostrategiaansa. Tällä tähdätään rahapolitiikan normalisaatioon, joka ei johtaisi suureen volatiliteettiin rahoitusmarkkinoilla.

Eurooppa

  • Inflaatio euroalueella on hieman laskenut viime vuoden lopulta (1,4 % tammikuu vs. 1,6 % joulukuu) johtuen pitkälti alhaisemmista energian hinnoista. Pohjainflaatio puolestaan nousi kymmenellä korkopisteellä saavuttaen 1,1 %.
  • EKP:n koronnostoa on povattu tälle vuodelle, mutta talousnäkymien epävarmuus ja vielä heikohko pohjainflaatio syövät analyytikkojen uskoa.
  • Epävarmuus Brexitin ympärillä ei laannu. Markkinakonsesus vaikuttaa puoltavan uskoa ettei sopimuksetonta Brexitiä synny. Tätä tukee punnan kurssin kehitys, joka on palautunut takaisin alle 0,9 suhteessa euroon.

Suomi

  • Talouskasvua voidaan edelleen odottaa vuodelle 2019 (1,5 % valtiovarainministeriön arvion mukaan), mutta kulmakerroin on kääntynyt loivemmaksi. Nettoviennin ja -investointien kasvu tulee todennäköisesti pysähtymään ja yksityinen kulutus kannattelee kasvua.
    • Kohonnut työllisyysaste vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja lisää yksityisen kulutuksen määrää.
    • Mikäli Kiina elvyttää talouttaan, tulee tämä positiivisesti vaikuttamaan Suomen nettoviennin ja investointien määrään pienellä viiveellä.
  • Kestävyysvaje on edelleen mittava, valtiovarainministeriön mukaan seuraavan hallituksen tulisi tehdä sopeutustoimia noin kahdella miljardilla eurolla.

Euroalueen talousnäkymät

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - EMU PMI vs BKT

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi tammikuun lopussa tasolle 50,7. Saksan vaikeudet erityisesti autosektorilla jatkuvat edelleen ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle. Italian ja Ranskan PMI:t ovat tippuneet alle 50, indikoiden talouskasvun supistumista.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto– ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan

PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - EC-talousindikaattori

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on jatkanut alamäkeä ja tammikuun lopun lukema 106,2 oli yli yhden indeksiyksikön alhaisempi vuoden loppuun verrattuna.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - EUR pitkät korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkavat edelleen syyskuussa alkanutta laskua. Syitä laskuun ovat mm. huoli talouskasvun hiipumisesta ja poliittinen epävarmuus Euroopassa.

Kymmenen vuoden korko tammikuun lopussa oli 0,663 % ja viiden vuoden korko 0,123 % ja 3kk euribor miinuksella 0,308 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2021, kun vielä viime vuonna uskottiin tämän tapahtuvan vuonna 2020.

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - 3KK Euriborin ja forwardien korkokehitys

Lähde: Bloomberg

Kiirettä koronnostoille euroalueella ei ole ja odotukset siirtyvät koko ajan eteenpäin. Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan koronnostoa. Tämä todennäköisesti tapahtuu vuonna 2020, mutta tätäkään vuotta ei voi täysin sulkea pois.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Kuopaksen uudet opiskelijatalot näyttävät suuntaa opiskelija-asumisen trendeissä

Kuopion Puijonlaaksoon Samoilijantielle on rakentunut vuoden 2018 aikana viisi uutta opiskelijataloa. Vanhojen asuntoloiden tilalle rakennetut, arkkitehtonisesti vaikuttavat rakennukset sijaitsevat Puijon ulkoilualueen kupeessa, Kallaveden järvimaisemissa, reilun 10 minuutin kävelymatkan ja muutaman minuutin pyörämatkan päässä yliopiston kampusalueelta.

Kuntarahoituksen rahoittamissa viidessä rakennuksessa on yhteensä 254 yksiötä kuudessa kerroksessa. Kuopaksella yksiöiden tarve on ollut suuri, sillä yhtiön aiempi asuntotuotanto on keskittynyt pääosin 80-luvulle, jolloin valtion tuki edellytti soluasuntojen rakentamista.

– Neljän hengen solut yksine saniteettitiloineen ja keittiöineen eivät kuitenkaan täytä parhaiten tämän päivän opiskelijoiden toiveita yksityisyydestä, kertoo Kuopaksen toimitusjohtaja Tuula Vartiainen.

Peruskorjauksen tarpeessa olleet vanhat soluasuntolat päätettiin siksi purkaa uudisrakennusten tieltä.

– Rakenteista johtuen vanhoja soluasuntoja ei ollut mahdollista muuttaa yksiöiksi. Myös yhteisöllisyyttä, jota halusimme rakennuksissa lisätä, ja jota ARAkin tuessaan korostaa, olisi ollut vaikea luoda 80-luvun kellaritiloihin, Vartiainen taustoittaa.

Lopulta peruskorjaukselle ei löytynyt taloudellisiakaan edellytyksiä, sillä vuokrataso pysyi uudisrakennuksissa samana.

Viihtyisät yhteistilat houkuttelevat ajanviettoon ja opiskeluun yhdessä

Kuopaksella uusien rakennusten suunnittelun lähtökohtana oli asumisen yhteisöllisyyden parantaminen, mikä on tutkitusti opiskelijataloissa nouseva trendi.

– Opiskeluasunto on usein nuoren ensimmäinen oma koti, jonne saatetaan muuttaa kaukaakin. Kestää aikansa, ennen kuin ystäväpiiri uudelle paikkakunnalle rakentuu. Yhteisöllisyyttä lisäämällä haluamme ehkäistä opiskelijoiden yksinäisyyttä ja parantaa asumisen viihtyvyyttä, Vartiainen kertoo.

Asukkaiden kohtaamista rakennuksessa on mietitty kulkureittien kautta alusta loppuun. Arkkitehtiopiskelijat ovat suunnitelleet ja sisustaneet rakennuksen jokaiseen kerrokseen opiskelijoiden tarpeet huomioiden yhteiskäytössä olevat tilat, joilla kullakin on oma teemansa: yksi on suunniteltu oleskeluun, toinen pelaamiseen, kolmas kuntoiluun ja neljäs elokuvien katseluun. Viidennessä tilassa on mahdollista viettää aikaa ystävien kesken tai järjestää vaikka syntymäpäiväjuhlia. Myös yhteiseen opiskeluun soveltuvia tiloja löytyy rakennuksista useampi.

Modernisti nimettyjen ja sisustettujen tilojen seinät on tehty lasista, jotta kynnys niiden käyttöön olisi mahdollisimman matala. Myös postit on sijoitettu kerrokseen, josta yhteiset tilat alkavat. Kuntosalia lukuun ottamatta kunkin tilan yläkerrassa on lisäksi hyvin varusteltu keittiö, jossa voi kokata ja ruokailla yhdessä. Pesutiloista voi siirtyä odottamaan pyykinpesun tai kuivumisen valmistumista muihin viihtyisämpiin tiloihin.

Helppoa asumista ja yhteistä vastuunkantoa

Opiskelijoiden tarpeet on asunnoissa huomioitu myös muilla tavoin. Yksiöt ovat osittain valmiiksi kalustettuja, mikä tuo helpotusta muuttoon.

– Jokaisessa asunnossa on tilava parvisänky, joka vapauttaa asuntojen lattiapinnan muuhun käyttöön. Valmiina asunnoissa ovat lisäksi valaisimet, työpöytä ja hyllyköt. Osittainen kalustus auttaa myös kansainvälisiä opiskelijoita asettumaan uuteen kotimaahansa, Vartiainen näkee.

Kulkemista helpottaa kiinteistön tuntumassa sijaitsevat bussipysäkit, joista pääsee mutkattomasti linja-autolla kampukselle tai kaupungin keskustaan. Rakennuksissa on huomioitu myös opiskelijoiden suosima polkupyöräily, ja kulkuvälineille on varattu riittävästi tilaa. Vuokraan sisältyy lisäksi Kuopaksen hankkima yhteinen sähköauto, jolla opiskelijat voivat taittaa matkan esimerkiksi pidemmällä sijaitseviin huonekaluliikkeisiin.

Kuopiossa uudet asuintilat on otettu Vartiaisen mukaan erinomaisen hyvin vastaan. Opiskelijoiden välillä on alkanut syntyä aitoa yhteisöllisyyttä, jota pidetään yllä myös opiskelijatalojen omissa WhatsApp- ja Facebook-ryhmissä.

– Naapureilta voi hyvin matalalla kynnyksellä kysyä lainaksi jauhoja tai vaikka työntöapua lumihankeen juuttuneelle autolle, ja apua on ollut myös nopeasti tarjolla.

Myös alun perin mietityttänyt vastuu yhteisistä tiloista on kasvanut ajan saatossa.

– Jos jollain jää jäljet siivoamatta, ryhmissä siitä kyllä huomautetaan ja laiminlyönteihin puututaan tilanteiden vaatimalla tavalla. Yhteisesti pidetään myös huolta tiloista, Vartiainen summaa.

Markkinakatsaus 1/2019

Kiina

  • Markkinat huolissaan Kiinan talouskasvusta (+6,5 % Q3:n aikana, mikä on matalin vuoden 2009 jälkeen).
  • Pääasiallisimmat syyt ovat kotimaisen kysynnän heikkeneminen ja teollisuustuotannon hyytyminen.
  • Kauppasodan laajeneminen vaikuttaa negatiivisesti talouteen, mutta toistaiseksi vientisektori on toiminut hyvin.

USA

  • Talouskasvun odotetaan jatkuvan alkuvuoden vahvana
    • Kasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuodesta, kun verouudistuksen ja talouspolitiikan tuki häviää.
    • Työmarkkinat hyvässä vedossa ja yksityinen kulutus toimiikin talouden veturina.
    • Kiristyvät työmarkkinat, kasvava yksityinen kulutus ja tuontihintojen nousu lisäävät inflaation kiihtymisen riskiä.
    • FED on ilmoittanut aikaisemmin kahdesta (jopa kolmesta) koronnostosta vuonna 2019.
      • Markkinat pitävät koronleikkausta todennäköisempänä kuin koronnostoa tänä vuonna.

Poliittiset riskit huolenaiheina

Eurooppa ja Suomi

  • Talouskasvu hidastuu edelleen kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa.
  • Yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi laskenut jo vuoden yhtämittaisesti.
    > Koronnostoille ei perusteita vuonna 2019
    > EKP:n ensimmäinen koronnosto siirtyy mahdollisesti vuoteen 2020
  • Lisääntyneet huolet politiikassa (Italian valtava velkataakka, Brexit)
    • Brexit- sopimuksen hyväksyntä edelleen erittäin epävarmaa
    • Britannia lähtee EU:sta 29.3.2019 – joko sopimuksen kanssa tai ilman sitä
  • Euroalueen työttömyys asettunut noin 8 prosenttiin, mikä näkyy mahdollisesti palkankorotusvaateina.
  • Suomen työllisyysaste 72 % on nousustaan huolimatta 3–4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin Suomeen verrattavissa Skandinavian maissa.
  • Valtiovarainministeriö on ennustanut työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi joulukuun lopussa tasolle 51,1.
Euroalueen suurimman talouden Saksan vaikeudet ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on laskenut alimmilleen kahteen vuoteen ja oli joulukuussa 107,3.
Jo vuoden yhtämittaista laskua selittää mm. Kiinan heikentynyt kuluttajakysyntä, joka näkyy varsinkin Saksassa. (Espanja -3.0 , Italia -2.0 , Saksa -1.9 , Italia -1.4)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua joulukuussa. Syitä laskuun olivat jo edellä mainitut syyt eli huoli talouskasvun hiipumisesta ja polittinen epävarmuus Euroopassa. Kymmenen vuoden korko vuoden lopussa oli 0,812 prosenttia ja  viiden vuoden korko 0,198 prosenttia ja 3kk euribor miinuksella 0,309 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2020.

 

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat siirtyneet eteenpäin. Niin kauan kuin inflaatio pysyttelee matalalla, kiirettä koronnostoille ei ole näkyvissä. EKP:n koronnosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin ja ensimmäistä koronnostoa odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa, mutta yhä todennäköisemmin vasta vuonna 2020.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Nopea kaupungistuminen lisää ARA-asuntojen hakijamäärää kasvukeskuksissa

PTT julkaisi tänään asuntomarkkinaennusteensa vuodelle 2019. Ennusteen mukaan sekä asuntojen että vuokrien hinnat tulevat nousemaan tänä vuonna suurissa kaupungeissa. Talouden hyvä kehitys ja muuttoliike kasvukeskuksiin vahvistavat kysyntää asuntomarkkinoilla ja ylläpitävät rakentamistarpeita myös tulevina vuosina.

Kasvukeskuksissa asuntoja rakennetaan vilkkaasti ja hinnat nousevat. Toisaalta muuttoliike aiheuttaa haasteita muuttotappioalueilla, tarjonta ylittää kysynnän ja hinnat laskevat. Myös vuokra-asuntoja jää tyhjilleen.

Vuokra-asumisen suosio kasvaa

Vuokra-asuntojen kysyntä tulee PTT:n mukaan jatkumaan kasvukeskuksissa vahvana, ei pelkästään muuttoliikkeestä ja omistusasuntojen korkeista hinnoista johtuen vaan myös vuokra-asumisen kiinnostavuuden kasvusta johtuen. Nuorempia sukupolvia kiinnostaa vuokra-asumisen vapaus, eikä omistusasuntoa pidetä ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Kasvukeskuksiin muuttaa paljon myös työttömiä, mikä osaltaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää.

Suurten kaupunkien ARA-asuntojen hakijamäärät ovat olleet kasvussa. ARA-asunnon saaminen on vaikeinta Helsingissä ja Vantaalla, ja pääkaupunkiseudulla onkin PTT:n mukaan paljon tarvetta ARA-asuntojen lisärakentamiselle. Pääkaupunkiseudulla ARA-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selkeästi edullisempia.

– Jotta kasvaviin keskuksiin saadaan työvoimaa, on tarjolla oltava myös kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tukema asuntotuotanto tukee näin osaltaan talouskasvua. ARA-tuotannon pitäminen riittävällä tasolla on tärkeää, kun näyttää siltä, että muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu kiivaana, Kuntarahoituksen osastonjohtaja Sari Sistonen sanoo.

Rakennusluvat ovat PTT:n mukaan kääntyneet pääkaupungissa selvään laskuun. Asuntotarpeen kasvu on kuitenkin erityisen suurta pääkaupunkiseudulla. Jos tarjonnalla ei pystytä reagoimaan kysynnän kasvuun, uhkana on hintojen ja vuokrien nousu.

Kuntarahoitus on ylivoimaisesti suurin ARA-asuntojen rahoittaja.

PTT:n asuntomarkkinaennusteeseen kokonaisuudessaan voit tutustua tästä. Kuntarahoitus on yksi asuntomarkkinaennusteen rahoittajista.

Markkinakatsaus 12/2018

Maailmantalouden indikaattorit alaspäin, paljon epävarmuutta edessäpäin

  • Euroalueen ostopäällikköindeksin (PMI) laskeva trendi jatkui marraskuussa tasolle 52,7. Se oli hieman ennakkotietoja (52,4) parempi luku, mutta syksyn trendi jatkui:
    • Euroalueen BKT:n kasvuvauhti hidastui vuositasolla 1,6 prosenttiin. Kauppasodan uhka sekä öljyn hinnan nousu vaikuttavat kasvun supistumiseen. Öljyn hinta on tosin laskenut marraskuussa vahvasti, Brent-laatu on joulukuun ollut noin 60 USD -tasolla / barreli.
  • EKP julkaisi päivitetyt pääoman osuudet (Capital keys), jotka astuvat voimaan vuoden 2019 alussa. Päivitetyt osuudet voivat vaikuttaa määrällisen keventämisen ohjelman (QE) arvopaperiostoihin. EKP:n odotetaan tarkentavan politiikkaansa vielä tämän vuoden aikana. Jo nyt tiedetään, että osto-ohjelman netto-ostot loppuvat tämän vuoden lopussa, mutta erääntyvät sijoitukset tullaan sijoittamaan uudelleen.
  • Britannian pääministeri May lykkäsi parlamentin Brexit-äänestystä toivoen voivansa vielä viilata sopimusta paremmaksi EU:n kanssa. Maan tilanne muuttuu kaoottisemmaksi päivä päivältä ja punnan (GBP) kurssi lähentelee finanssikriisin ajan pohjalukemia.
  • Uskonpuute USA:n ja Kiinan kauppasotaneuvotteluiden tuloksista ja tulevaisuudesta on heilutellut pörssejä. Pörssien epävakauden ennustetaan jatkuvan.
  • USA:ssa finanssipolitiikan kevennysten nopeuttama talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio ovat lisänneet Fedin paineita nostaa ohjauskorkoja.
    • Fedin ennustetaan nostavan korkoja kolme kertaa vuonna 2020, minkä lisäksi Fed jatkaa taseensa supistamista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi marraskuun lopussa tasolle 52,7.

Tuotannon kasvu hidastui edelleen Saksassa, Ranskan PMI sinnitteli lokakuun tasoilla.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto / 40 % palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi laskua myös marraskuussa.

Laskua selittää heikentynyt luottamus teollisuuden ja palvelujen sekä erityisesti vähittäiskaupan sektoreilla.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua marraskuussa. Kymmenen vuoden korko on nyt 0,847 prosenttia ja  viiden vuoden korko on 0,262 prosenttia. 6 kk:n kuluttua tasojen ennustetaan olevan noin 10 korkopistettä korkeammalla tasolla.

3kk euribor muistuttaa edelleen kuolleen aivokäyrää ja oli marraskuun lopussa -0,365 %.

Korkojen odotetaan kuitenkin nousevan maltillisesti seuraavien vuosien aikana.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat maltillistuneet suhteessa viime kesään (06/2018). 

EKP:n odotetaan edelleen aloittavan koronnostot vuoden 2019 syksyllä ja jatkavan nostoja vuonna 2020.

Euroalueen korot (pitkä historia vs forward)

Lähde: Bloomberg

 

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Janakkala, Joensuu ja Vantaa jatkavat Klash-kilpailussa: jaossa jopa miljoona euroa kehitykseen

Jatkoon valittujen kuntien ongelmat ovat sellaisia, joihin on haastekilpailun kautta mahdollista löytää ratkaisu, mutta ne jättävät sopivasti tilaa myös ideoinnille ja innovoinnille.

–  Tavoitteena on, että ongelmien ratkaisut hyödyttävät koko kuntakenttää, kertoo Klash-­kisan projektipäällikkö Maritta Mäkelä. 

Janakkalan haasteena on julkisen liikenteen saatavuuden ja kannattavuuden turvaaminen sekä taloudelliset ja ympäristöystävälliset yhteistyömallit. Kunnan tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa yhdistyvät kunnan, yritysten ja asukkaiden liikenteen tarjonta ja käyttö. Joensuun kaupunki hakee haastekilpailun kautta toimintamalleja ja työkaluja kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistamisen parantamiseksi sekä hyvinvoinnin ja elinvoiman lisäämiseksi. Vantaan johdolla etsitään ratkaisuja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien opintojen keskeyttämisasteen pienentämiseen.

– Haasteiden isäntäkunnat muodostavat kokoluokaltaan kiinnostavan läpileikkauksen suomalaisista kunnista. Mihinkään ongelmista ei ole ilmiselvää vastausta eikä mikään niistä ratkea pelkästään teknisellä ratkaisulla kuten sovelluksen tai teknisen alustan rakentamisella. Toisaalta vastaus haasteeseen voi olla yksinkertainenkin, sanoo Klash-tuomaristossa vaikuttava Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä.

Jatkoon päässeistä ongelmista muotoillaan haasteet, joiden ratkaisuun voivat osallistua 15.1.2019 lähtien myös ulkopuoliset tiimit ja työryhmät, kuten pk-yritykset, start upit, yhdistykset ja opiskelijat. Kilpailun vaiheesta valitaan jatkoon kuusi ratkaisuehdotusta, joille Klashin yhteistyökumppanit tarjovat mentorointia ideoiden jalostamiseen.

Voittaja julkistetaan joulukuussa 2019, ja voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöön on varattu jopa miljoonan euron tuki. Rahoittajina kilpailussa toimivat Kuntaliitto, Suomen Kuntasäätiö, Kuntarahoitus, Keva, FCG, KL-Kuntahankinnat sekä KL-Kustannus. 

Seuraa kilpailun etenemistä Twitterissä: @kunta_klash ja #kuntaklash sekä verkkosivuilla www.klash.fi

Klash etsii ratkaisuja kuntien haasteisiin

Syksyn aikana kilpailussa haetaan haasteita ja isäntäkuntia. Tavoitteena on löytää kuntia, joiden haasteiden ratkaiseminen tuo koko Suomen kuntakenttään mahdollisimman laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia.

Kunnat voivat ilmoittaa oman haasteensa mukaan 31.10. mennessä. Marraskuun aikana raati valitsee 4­–6 haastetta ja isäntäkuntaa, joulukuussa haasteet kirkastetaan yhdessä valittujen isäntäkuntien kanssa.

Haastekilpailu avataan erilaisille organisaatioille ja työryhmille, kuten pk- ja startup-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille 15.1.2019. Toisen vaiheen päätteeksi jatkoon valitaan 8–12 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.

Syksyllä 2019 vuorossa on loppukilpailuvaihe. Voittajat julkistetaan 15.12.2019.

– Suomalaiskunnat ovat keskellä valtavaa murrosta. Suomen kaltaisessa maassa ratkaistavat ongelmat ovat kuitenkin monelle yhteisiä, ja siksi niiden ratkaisutkin kannattaa kehittää yhdessä ja skaalata myös muiden käyttöön. Klash on tähän innostava ja konkreettinen lähestymistapa, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Suomen Kuntasäätiö, Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus sekä FCG Finnish Consulting Group.

Lue lisää: klash.fi

Kiinteistöleasing yleistyy

Kiinteistöleasing on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas vuokraa kohteen omistavalta rahoittajalta. Leasing mielletään usein lainaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi, mutta Kuntarahoituksen kiinteistöleasingin rahoituskustannukset ovat lähes yhtä edulliset kuin lainalla. Se onkin noussut suosituksi rahoitusmuodoksi etenkin kouluja rakennettaessa.

– Kiinteistöleasing on hyvä vaihtoehto uusia rakennuksia, kuten kouluja, hyvinvointikeskuksia tai vaikka paloasemia, rakennettaessa. Leasingilla rahoitettaessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta kuten taselainalla rahoitettaessa, Kuntarahoituksen leasingtuotteista vastaava rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Kun rakennusinvestointi rahoitetaan kiinteistöleasingilla, kaikki kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin usein korkeat purkukustannuksetkin voidaan jaksottaa jopa 20 vuodelle. Leasingvuokraa aletaan maksaa vasta, kun kohde on valmis.

– Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa useita suuria rakennushankkeita täytyy käynnistää samanaikaisesti. Kun kustannukset voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille, voidaan useitakin hankkeita toteuttaa yhtä aikaa, Lintukangas kertoo.

Kuten lainalla rahoitettaessa, kiinteistöleasingissakin asiakas vastaa kilpailuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta.

Tukea rahoitusvaihtoehdon valintaan

Kiinteistöleasingsopimusten tyypillinen kesto on 20 vuotta. Kun leasingkausi päättyy, asiakas voi joko lunastaa kohteen, jatkaa leasingsopimusta tai osoittaa kohteelle ostajan. Kiinteistölle lasketaan jäännösarvo, josta asiakas aina vastaa.

– Jos kiinteistöllä on 30 vuoden poistoaika, leasingsopimuksen kestoksi halutaan useimmiten 20 vuotta. Tällöin jäännösarvo 33,33 prosenttia investoinnin arvosta. Asiakas pidetään jatkuvasti ajan tasalla jäljellä olevasta pääomasta kuten perinteisessä taselainassakin, Lintukangas selvittää.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusmallin valinnan tueksi myös neuvontaa ja laskureita, joilla voi verrata taselainan ja kiinteistöleasingin kustannuksia. Kuntarahoitukselta saa myös mallipohjia maanvuokrasopimuksen tekemiseen tai rahoituksen kilpailutukseen. Tarvittaessa asiantuntija voi esitellä leasingvaihtoehtoa kunnanvaltuuston iltakoulussa ja samalla vastata valtuutettuja askarruttaviin kysymyksiin.

Kiinteistöleasingin myöntämisperiaatteet eivät ole taselainaa löysemmät.

–  Rahoitusmallista riippumatta arvioimme ja analysoimme jokaisen hankkeen huolellisesti. Otamme esimerkiksi kantaa siihen, minkä kokoinen rakennus kunnan kannattaa rakentaa. Myös kiinteistöleasingin yhteydessä teemme tarkat laskelmat siitä, miten investointi vaikuttaa kunnan talouteen tulevaisuudessa. Leasingrahoitusta ei siis saa lainaa löperömmin perustein, Lintukangas muistuttaa.