Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Talouden kaksi käännekohtaa

Kauppasota keskeisin suhdanneriski

Kauppasodan eteneminen USA:n ja Kiinan välillä on juuri nyt maailmantalouden merkittävin stressitekijä. Selkkauksen viimeisissä käänteissä Kiina on ehkä kokenut tulleensa nöyryytetyksi ja paluu ratkaisuhakuisiin neuvotteluihin saattaa olla haastavaa. Tilanteen luoma epävarmuus voi heijastua laajasti globaaliin talousluottamukseen ja yritysten investointihalukkuuteen. Kesäkuukausina kannattaakin seurata erityisesti pääomahyödykkeiden kysynnän ja talouden tunnelmamittareiden kehitystä.

Rahapolitiikan U-käännös

Vielä viime vuoden lopulla USA:n keskuspankki Fed ennakoi nostavansa tänä vuonna korkoja kaksi kertaa. Jo maaliskuussa kuitenkin vahvistettiin, ettei koronnostoja todennäköisesti tule lainkaan ja viime viikkoina vihjaukset koronlaskuista ovat tihentyneet. Markkinoilla Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoa vuoden loppuun mennessä vähintään 2–3 kertaa.

Euroopan keskuspankki EKP on ilmoittanut pitävänsä korkotason ennallaan ainakin vuoden 2020 kesään asti. EKP on lisäksi antanut ymmärtää, että korkoja voidaan yhä myös laskea ja rahapolitiikan jo lopetettuja poikkeustoimia tarvittaessa käynnistää uudelleen sekä kehittää uusia tukitoimia.

Periaatteessa keskuspankkien ”U-käännöksessä” ei ole mitään ihmeellistä: rahapolitiikkaa tehdään ajassa ja kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia, keskuspankit reagoivat. Suunnanmuutos on kuitenkin pitkän aikavälin näköalojen kannalta merkittävä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että USA:ssa koronnostosyklin huippu jäi 2,25–2,50 prosentin haarukkaan. Se on huomattavasti alhaisempi taso kuin koronnostosyklin huipuissa on tyypillisesti nähty. Korkoelvytyksen pelivara on mahdollisen taantuman sattuessa siten oleellisesti vähäisempi. Euroalueella tilanne on vielä hankalampi, koska koronlaskuvaraa ei kuluvan noususuhdanteen aikana ole ennätetty kerryttää lainkaan. 

Seuraavassa taantumassa painopiste siirtymässä velkaelvytykseen?

Talouden tukeminen nojanneekin seuraavassa taantumassa aiempaa enemmän valtioiden elvyttävään suhdannepolitiikkaan. Useat vaikutusvaltaiset talousasiantuntijat, kuten IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard sekä tunnettu amerikkalaisprofessori Larry Summers, ovat alkaneet muokata ”älyllistä maaperää” aiempaa rohkeammalle velkaelvytykselle. Heidän mukaansa kroonisesti matalien korkojen oloissa julkisen talouden velkaantuminen ei ole kovin vaarallista ja velkavetoinen julkinen kulutus voi olla ainoa keino palauttaa pääomamarkkinoiden tasapaino ja päästä nollakoroista eroon.

Rahapolitiikassahan taloutta yritetään elvyttää ikään kuin kimmokkeella: rahan hintaa lasketaan, jotta velanotto, kulutus ja investoinnit tulisivat aiempaa houkuttelevammaksi. Julkista kulutusta lisäämällä sen sijaan kysyntään voidaan vaikuttaa suoraan. Pysyvien vaikutusten aikaansaaminen ei tosin silloinkaan ole varmaa.

Muuttuuko pitkän aikavälin inflaatio- ja korkonäkymä?

Mikäli suhdanneohjauksen orientaatio on todella muuttumassa, myös odotukset seuraavan taantuman jälkeisistä makro-olosuhteista voivat alkaa päivittyä. On alettava punnita sitäkin mahdollisuutta, että vastasyklisellä suhdannepolitiikalla todella kyetään pysyvämmin elvyttämään yksityisen sektorin tulomuodotusta ja investointirohkeutta. Säästäminen ja investoinnit saattavat silloin tasapainottua nykyistä korkeammalla korkotasolla ja myös inflaatio-odotukset voivat lähteä nousuun.

Oletettavasti myös keskustelu eri maiden kestävästä velkakapasiteetista yltyy, mikä saattaa heijastua maiden välisten korkoerojen levenemisenä.

Inflaationäkymän kannalta omaa osaansa näyttelee myös protektionismin mahdollinen pitkäkestoinen lisääntyminen. Protektionismi purkaa globalisaation kustannushyötyjä ja häiritsee suhteellisen edun periaatetta. Pitkällä aikavälillä tuottavuus kärsii. Kehittyvien talouksien integroitumisella globaaleihin arvoketjuihin on ollut teollisuusmaille deflatorinen vaikutus. Protektionismi toimii vastakkaiseen suuntaan.

Nämä ovat kuitenkin hyvin alustavia näköaloja eikä isoa muutosta korko- tai inflaatioympäristössä ole vielä näköpiirissä. Ensin on nähtävä, miten seuraavaa taantumaa todella hoidetaan ja miten elvytyspolitiikasta tullaan ulos.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti

NäkökulmatTalous

Markkinakatsaus 6/2019

Maailmantalouden kasvukuva jatkuu heikkona – keskuspankit jatkavat varovaista linjaa

  • Maailmanpankki ennustaa tuoreessa raportissaan maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,6 prosenttiin (aikaisemmin 2,9 %). OECD ennustaa vastaavasti kuluvan vuoden kasvun olevan 3,2 prosenttia.
  • USA:n ja Kiinan kauppakiistat ovat suurin uhka kasvulle. Euroalue, joka on riippuvainen maailmanlaajuisesta kysynnästä, ja joka kärsii edelleen rakenteellisista ongelmista, on tilanteessa yksi suurimmista kärsijöistä. Euroalueen kuluvan vuoden kasvun odotetaan olevan 1–1,2 prosenttia.
  • Odotukset rahapolitiikan keventämisestä USA:ssa sekä euroalueella ovat kiihtyneet viime päivinä heikon kasvukuvan ja alhaisten inflaatio-odotusten seurauksena. Markkinat hinnoittelevat seuraavalle vuodelle jo kahta täysimääräistä koronlaskua Yhdysvaltojen keskuspankki FEDiltä, mikä on painanut lyhyiden maturiteettien markkinakorkoja.
  • EKP piti ohjauskorkonsa muuttumattomana 0 prosentissa, mutta viitoitti korkojen pysyvän nykytasoillaan ainakin 2020 puoleenväliin. Keskuspankki huomioi talouskuvaan liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden pitkittymisen (mm. kauppasota ja brexit) ja arvioi riskien olevan yhä kallellaan ennakoituakin heikomman kehityksen suuntaan.
  • Maltillisen viestinnän seurauksena euriborkoroissa on nähty viimeaikoina totuttua voimaakkampia liikkeitä alaspäin. Myös odotukset tulevaisuuden euriborkoroista ovat jatkaneet laskuaan. Esimerkiksi 12kk euribor on laskenut kuukauden aikana 7 bp.
  • Pitkät korot ovat jatkaneet voimakasta laskuaan edellä mainituista syistä sekä myös turvasatama kysynnästä johtuen, kun riskilliset sijoituskohteet, kuten osakkeet ovat laskeneet.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa noin 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle. Globaali, koko maailman kattava PMI laski kesäkuussa alle 50, mikä on alin taso sitten vuoden 2012.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvulle:
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroopan komission luottamusindikaattori kertoi euroalueen yllättävästä luottamusilmapiirin vahvistumisesta ja katkaisi yhtämittaisen reilun vuoden pituisen laskuputkensa. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 100, joten yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi maalaa yllättävän positiivista kuvaa nykytilanteesta.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pohjainflaatiokehitys jäi ennakoituakin heikommaksi, mikä pitää keskuspankin edelleen varovaisena. Pohjainflaatio painui ennakoitua voimakkaammin 0,8 %:iin (v/v), joten hintapaineet eivät ole edelleenkään osoittaneet vahvistumista työmarkkinoiden kiristymisestä huolimatta – Euroalueen työttömyysaste on laskenut jo 7,6 %:iin, vastaavalla tasolla on liikuttu viimeksi elokuussa 2008.

Riskisentimentin parantuessa pitkissä koroissa voidaan nähdä korjausliikkeitä ylöspäin, mutta pitkällä tähtäimellä heikot inflaatio-odotukset pitänevät markkinakorot matalilla tasoilla.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat jatkaneet yhtämittaista laskuaan viime lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on -0,15 % tasolla, jossa se viimeksi oli vuonna 2016. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 7v asti.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset ovat vaihtuneet koronlaskuodotuksiin. EKP:n vallitseva ohjeistus on ylläpitää korot nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti, mikä poissulkee myös koronlaskut. Markkinat sen sijaan hinnoittelevat 3 kk euriborin laskevan nykyisiltä tasoiltaan ja kääntyvän positiiviseksi vasta 2023 alkuvuonna.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Historiallisesti tarkasteltuna markkinakorot ovat alhaisilla tasoilla ja korkokäyrä on loiva, ts. pitkät korot lähestyvät lyhyiden korkojen tasoja.

Tilannetta selittävät heikentyneet talouskasvuodotukset globaalisti sekä alhainen inflaatio euroalueella. Näiden johdosta Euroopan keskuspankin haasteena on ollut rahapolitiikan asettaminen tasolle, joka ruokkii kasvua sekä inflaatiota pitkällä aikavälillä.

Euroalueen inflaatio on jo pitkään ollut keskuspankin hintavakaustavoitetta (~ 2 %) vaimeampi. Tämä on lisännyt huolta, että euroalue voisi joutua samanlaiseen pitkäaikaiseen deflaatioon kuin Japani. Sijoittajat hinnoittelevat jo osittain pysyvämpiä alhaisten korkojen tasoja tulevaisuuteen.

Markkinakatsaus jää kesätauolle ja palaa uudistuneena elokuussa.

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Pääekonomisti auttaa kuntia tulkitsemaan globaalin talouskehityksen tunnusmerkkejä

Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.

Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.

Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!

 

KuntarahoitusTöihin meille

Markkinakatsaus 5/2019

Yhdysvallat – kasvusykli jatkuu edelleen, mutta kasvunäkymät heikot

  • Ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-kasvu yllätti positiivisesti 3,2 % (q/q, annualisoitu), mutta tyypillisesti tärkeimpänä kasvuajurina toiminut yksityinen kulutus kehittyi vaatimattomasti.
  • Työmarkkinat jatkavat vahvoina ja työttömyysaste laski 3,6 %:iin, joka on alin luku vuoden 1969 jälkeen.
  • Inflaatiokehitys on pysynyt heikkona työmarkkinoiden jatkuvasta kiristymisestä huolimatta. Muun muassa Trumpin talouspoliittinen neuvonantaja Kudlow on toistuvasti ilmaissut toivovansa keskuspankin alentavan ohjauskorkoa talouskasvun vahvistamiseksi.
  • Fedin korkokokous 1.5. piti ohjauskoron odotetusti ennallaan 2,25–2,5 % vaihteluvälissä.
    • Alhainen hintojen nousuvauhti ja matalat inflaatio-odotukset mahdollistavat Fedin varovaisen rahapolitiikkalinjan jatkamisen.
  • USA:n ja Kiinan välisen kauppasopimuksen julkaisua odotettiin, mutta Trump ilmoittikin, että kiinalaistuotteille asetettuja 200 miljardin dollarin arvoista tuontia koskevia tulleja korotetaan 25 %:iin, jos sopimus ei ole 10.5. mennessä kasassa (pörssit laskivat rajusti).

Euroalue

  • Euroalueen kasvukuva on edelleen huolestuttavan heikko, mutta taantumapelot näyttävät toistaiseksi ylimitoitetuilta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT:n vuositason kasvu pysynee 1,2 %:n tuntumassa.
  • Talouden ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään – merkittävimpinä edelleen muun muassa USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja Saksan alavireinen autoteollisuus.
  • Positiivista virettä luo kuitenkin kotimarkkinoiden hyvä kehitys ja siitä osoituksena euroalueen työttömyysasteen lasku 7,7 %:iin (alimmillaan syyskuun 2008 jälkeen).
  • EKP:n koronnosto-odotukset ovat säilyneet alhaisina.
    • Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
    • EKP kertoo lisätietoa TLTRO III -ohjelman yksityiskohdista tulevissa kokouksissaan.
  • Brexit-peli jatkuu ja Britanniassa odotetaan konservatiivien ja työväenpuolueen brexit-neuvottelujen tulosta tällä viikolla. Pääministeri Theresa May yrittää välttää Britannian osallistumisen europarlamenttivaaleihin ja hänen pitäisi tuoda brexit-eropaketti uuteen parlamentin äänestykseen. Vaalien välttäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä erosopimus pitäisi hyväksyä ja saattaa laiksi 22.5. mennessä, jotta Britannian ei tarvitsisi osallistua eurovaaleihin.
  • Britannian jatko-aika on lokakuun loppuun asti, jolloin EU-ero astuu viimeistään voimaan.

Suomi

  • Epävarmuus maailmalla vaimentaa Suomen vientiä.
    • Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi, kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt.
    • Työmarkkinoiden koheneminen on jatkunut edelleen ja maaliskuussa työllisyysaste oli 71,8 % ja työttömyysaste oli 7,0 % (lähde: Tilastokeskus).Kotimainen kasvu on yhä enemmän kotitalouksien kysynnän varassa.
  • Hallitusneuvottelut on käynnistetty Antti Rinteen johdolla. Vaalituloksen jälkeen ykkösvaihtoehdot hallituksen pääpuolueiksi ovat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja hallituksen muodostaja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa. Rinne haluaa, että keskeiset työelämän uudistukset, esimerkiksi työttömyysturvan kokonaisuudistus, valmistellaan kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.
  • Metsä Group kertoi viime viikolla aloittavansa hankesuunnittelun 1,5 miljardin euron sellutehtaan rakentamiseksi Kemiin.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskasvu on jatkanut vaisuna ja erityisesti Saksan teollisuuden kasvun heikkous on huolestuttavaa. Myös ostopäällikköindeksien perusteella kasvukuva on edelleen heikko. Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa alle 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50 BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi merkittävää laskua 104 tasolle. Mittarin pitkän ajan keskiarvo on 100, ja indikaattorin odotetaankin painuvan tämän alapuolelle lähitulevaisuudessa.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen Inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen inflaatiokehitys sekä -odotukset ovat edelleen matalalla tasolla suhteessa EKP:n tavoitetasoon, mikä on noin 2 prosenttia. Pohjainflaatio, jossa kuluttajahintojen vuosimuutoksesta on poistettu ruoan ja energian hintojen vaikutus, on pysytellyt vain yhden prosentin tuntumassa, mikä pakottaa myös EKP:n pysyttelemään varovaisella rahapolitiikan linjalla.

Matalaa inflaatiotasoa selittää muun muassa yritysten tuotannon globalisoituminen, mikä rajoittaa tuotantokulujen nousua sekä väestön ikääntyminen, mikä rajoittaa palkkainflaatiota. Myös talouskasvun hiipuminen hidastaa inflaatio-odotuksia.

Euroalueen korot jatkavat historiallisen matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat laskeneet voimakkaasti kuluvan vuoden alusta. Huhtikuussa korot kuitenkin korjautuivat hieman ylöspäin, mutta toistaiseksi nousu on osoittautunut kestämättömäksi heikkona jatkuneen data-annin seurauksena.

10 vuoden swap-korko oli huhtikuun lopussa 0,513 % ja viiden vuoden swap-korko 0,035 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto odotukset ovat pysytelleet maltillisina maaliskuun korkokokouksen jälkeen, jolloin EKP ilmoitti pitävänsä korot nykyisillä tasoilla odotettua pitempään. Markkinat odottavat 3kk euribor-koron puhkaisevan nollan vasta vuoden 2021 aikana.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne paranee, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa aikaisemmin kuin nyt odotetaan. Ohjauskoron nostosykli tullee kuitenkin olemaan maltillinen.

Lähde: Bloomberg

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Markkinakatsaus 4/2019

Yhdysvallat – Talous jatkaa kasvua, mutta taantuman riskit ovat jo ilmassa

  • Vuonna 2018 USA:n BKT kasvoi 2,9 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen. Yhdysvaltalaisten yritysten tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä ja osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti alkuvuoden aikana.
  • OECD arvioi, että USA:n talous kasvaa tänä vuonna 2,6 %.
  • Korkokäyrä on kääntynyt alaspäin eli lyhyet korot ovat nyt korkeammalla tasolla kuin pitkät ja tätä on historiallisesti pidetty merkkinä lähellä häämöttävästä taantumasta.
  • USA:n ja Kiinan välinen kauppasopimus etenee. Maiden edustajat ovat tavanneet pariin otteeseen huhtikuun alussa. Katseet siirtyvät loppuvuoden aikana USA:n ja Euroopan välisiin kauppasuhteisiin.
  • Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tavoitetason tuntumassa 1,9 %:n tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä Fed voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
  • Fed kiristi USA:n rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla. Fedin ohjauskorko on 2,5 prosenttia.

Euroalue

  • Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
  • OECD arvioi euroalueen BKT:n kasvuksi 1,0 % tänä vuonna, kun se oli viime vuonna 1,8 %.
    • Talouden haasteina ovat mm. Saksan kasvun hidastuminen, brexit-epävarmuus, EU:n ja USA:n väliset kauppasuhteet, sekä Italian mahdollinen taantuma.
  • EKP on ilmoittanut rahapolitiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi noin 2 %:n inflaatiotason. Kuluttajahintaindeksi (CPI) on 1,5 %, mutta muun muassa energiasta ja ruoasta puhdistettu pohja-inflaatio on edelleen aneeminen, alle 1 %:n tasolla. Vaisut inflaatio-odotukset rajaavat EKP:n rahapolitiikan liikkumavaraa.
  • EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
    • Ohjauskorko on 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
    • EKP kertoo lisätietoa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan, TLTRO 3:n yksityiskohdista kesäkuussa.
  • Brexitiin liittyvä epävarmuus sai jatkoaikaa 10.4.2019, kun EU-johtajat sopivat brexit-pidennyksestä lokakuun loppuun. Pääministeri May pyysi lisäaikaa kesäkuun loppuun, mutta sitä myönnettiin niin, että uusi lisäaika päättyy 31. lokakuuta. Sopimukseen on kirjattu tarkastelupiste kesäkuulle. Pidennyksen perusteluissa todettiin, että Britanniassa on totinen yritys päästä sopimukseen opposition kanssa, mutta se ei ole mahdollista kesäkuun loppuun mennessä.

Suomi

  • Valtiovarainministeriön huhtikuun alussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna selvästi nousukauden jälkeen 1,7 %:iin.
    • Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä, jossa yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
    • Suomen talouden kasvu hidastuu lähivuosina edelleen haastavassa kansainvälisessä ympäristössä alle 1,5 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin. 
  • Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suorat vaikutukset myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä merkittävä osa kohdistuu euroalueelle.
    • Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
  • Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 14.4. Pitkän aikavälin rakenteellisten muutosten läpivienti lienee tulevan hallituksen tärkein tehtävä, etenkin soten osalta. Luottoluokitusyhtiöt tulevat seuraamaan aktiivisesti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja päätyi maaliskuun lopussa tasolle 51,6.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5 000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi maaliskuun lopussa lukemaan 105,5. (Vrt. tammikuu 106,1)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui maaliskuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.

10 vuoden swap-korko oli maaliskuun lopussa 0,472 % ja viiden vuoden swap-korko lähellä nollaa 0,014 %:ssa. Euriborkorot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa. Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Asiakkaan ääni kuuluu

Kuntarahoituksen asiakkaat ovat asiakaskokemuskyselyn* mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös mielikuva Kuntarahoituksesta on muihin toimijoihin verrattuna erittäin positiivinen: asteikolla 1–7 asiakkaat antavat arvosanaksi peräti 6,3. Neljä viidestä (80 %) asiakkaasta on valmis suosittelemaan Kuntarahoitusta.

Kokemuksia asiakkailta ei kysytä vain muodon vuoksi, vaan tulokset ohjaavat vahvasti Kuntarahoituksen palvelujen ja tuotteiden kehittämistä.

– Jotta pystymme yhä paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, löytämään ne sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin, tarvitsemme entistä syvempää ymmärrystä asiakkaidemme tilanteesta. Asiakaskokemuskysely on yksi työkalu tähän, rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kertoo.

Asiakkaat ovat tiiviisti mukana uusien palveluiden, kuten Apollo-talousennustesovelluksen, kehittämisessä. Myös sähköisten palvelujen kehittämisen linjauksia, ”tiekarttaa”, laadittaessa on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja tarpeita.

Helppoutta ja henkilökohtaisuutta arvostetaan

Kolmasosa asiakaskyselyyn vastanneista oli huomannut myönteisiä muutoksia Kuntarahoituksen toiminnassa. Lanseeratuilla digipalveluilla vaikuttaakin olleen positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen.

– Tulos osoittaa oikeaksi valitsemamme kehityssuunnan eli panostuksen palvelujen digitalisointiin ja neuvonantoon koko rahoituksen elinkaaren ajan, Helminen sanoo.

Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoitus täsmensi asiakasstrategiaansa, ja myös tapaa, jolla asiakkuuksia hoidetaan, kehitetään jatkuvasti.

– Kysely vahvisti käsitystämme siitä, että sähköiset palvelut toimivat rutiiniasioiden hoitamisessa, mutta sen rinnalla asiakkaat kaipaavat edelleen aktiivista läsnäoloa, vuoropuhelua ja henkilökohtaista neuvonantoa. Palautteen pohjalta meidän täytyy entistäkin paremmin varmistaa asiakkaan arkipäivän haasteiden ymmärtäminen sekä se, että pystymme olemaan heidän tukenaan myös tulevaisuuden suunnittelussa, Helminen kertoo.

Jotta asiakkaiden tarpeista ja toiveista pysyttäisiin aiempaakin paremmin ajan tasalla, Kuntarahoituksessa otetaan käyttöön jatkuva asiakaskokemuksen mittaaminen. Vuoden 2019 aikana toteutetaan 2–4 tarkennettua kyselyä.

 

*Kuntarahoituksen asiakaskysely toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Kyselyn tulokset on analysoinut EPSI Rating.

Digitaaliset palvelut

Markkinakatsaus 3/2019

Yhdysvallat – talous jatkaa vahvaa kasvuaan

  • Vuonna 2018 BKT kasvoi 3,1 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen.
  • OECD arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna 2,6 %.
  • Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski helmikuussa 54,2 pisteeseen (ed. 56,6). Laskusta huolimatta indeksi ennustaa kuitenkin hyvää, noin 3 % (v/v) teollisuustuotannon kasvuvauhtia.
  • Talouden tärkein kasvutekijä on edelleen yksityinen kulutus, johon vaikutti positiivisesti verouudistus ja hyvä työmarkkinatilanne.
  • Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna FED:in tavoitetason tuntumassa 1,9% tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä FED voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
  • FED kiristi Yhdysvaltojen rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla

Euroalue

  • Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
  • EKP heikensi merkittävästi arviotaan euroalueen talouskasvusta (1,1 % / v. 2019 ja 1,6 % / v. 2020)
    • Ongelmia tuottavat muun muassa Saksan kasvun hidastuminen, Britannian hallitsematon ero EU:sta ilman sopimusta, kauppasota sekä Italian mahdollinen taantuma.
  • Kokonaisinflaatio nousi helmikuussa ennakoidusti 1,5 %:iin (v/v – tammikuu 1,4 %) johtuen energian hinnanmuutoksesta. Pohjainflaatio painui kymmenellä korkopisteellä 1,0 %:iin (v/v).
  • EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
    • Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %
  • EKP ilmoitti korkokokouksessaan (7.3.) myös uudesta pidempiaikaisesta kohdennetusta rahoitusoperaatiosta (TLTRO-ohjelma)
    • EKP alkaa tarjota liikepankeille edullisia kahden vuoden lainoja, joiden ehtona on, että pankit lisäävät lainojen myöntämistä yrityksille ja kotitalouksille
    • Ohjelma on ehtojensa osalta aiempia heikompi sekä keston (2 vuotta vs. 4 vuotta) että rahoituksen hinnan osalta (ohjauskorko vs. talletuskorko).
    • Kohdennetut rahoitusoperaatiot aloitetaan syyskuussa ja ne päättyvät maaliskuussa 2021.

Suomi

  • Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suora vaikutus myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä noin 40 % menee euroalueelle.
    • Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
  • Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 2,2 %.
    • Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä – yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
    • Tälle vuodelle kasvuluku on enää 1,5 %.
  • Viime viikon merkittävin uutinen lienee kuitenkin ollut SOTE:n kaatuminen ja Sipilän hallituksen ero.
    • Nykyinen hallitus toimii toimitusministeriönä eikä tee poliittisia päätöksiä.
    • Mielipidemittauksen muutokset ja hallituksen eroaminen ennakoivat kiivaita vaaleja ja vaikeita hallitusneuvotteluja.
    • SOTE-uudistus siirtyy uuden eduskunnan pöydälle, mutta sen toteutusta on vaikea arvioida.

Euroalueen talousnäkymät

EMU PMI vs. BKT %

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja osoitti hienoista nousua päätyen helmikuun lopussa tasolle 51,9. Syinä voidaan pitää mm. Ranskan keltaliivien protestien laantumista ja autoteollisuutta koskevia uusia päästösopimuksia.

EMU PMI –ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

EC talousindikaattori vs. BKT

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi helmikuun lopussa 106,1:een (vrt.  tammikuu 106,2).

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

EUR pitkät korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui helmikuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.

10 vuoden swap-korko oli helmikuun lopussa 0,704 %, ja viiden vuoden swap-korko 0,169 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina.

3kk Euribor + forward korkokehitys

Lähde: Bloomberg

Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa.  Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3 kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.

 

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Koulutus – vanha lääke uuteen vaivaan?

Ajat ovat melkoisesti muuttuneet sitten Kuntarahoituksen perustamisvuoden 1989. Suomi oli 1970- ja 1980-luvuilla kasvanut kehitysmaasta talousmaaksi. Vietettiin nousukauden juhlaa. Pian 1990-luvun alun talouskriisi kuitenkin syöksi Suomen syviin vesiin.

Tuolloin talouden elvytyskeinovalikoima oli toisenlainen kuin tänään. Meillä oli oma valuutta, pystyimme itse päättämään korkotasosta. Vaikeassa tilanteessa kyettiin myös tekemään tiukkoja päätöksiä, ja vientiteollisuuden vetämänä talous ja Suomi saatiin uuteen nousuun. Taisi mukana olla hitunen onneakin.

Talouden imussa myös Kuntarahoitus kehittyi nopeasti ja tasaisen kasvun tietä jatkui aina vuoden 2008 talouskriisiin asti. Kriisi iski kovalla kädellä myös suomalaiseen pankkisektoriin. Kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon oli vaikea saada pankeilta edes lyhytaikaista lainaa. Tässä ahdingossa Kuntarahoituksesta tuli entistä merkityksellisempi tekijä julkisen rahoituksen ylläpitämisessä.

Juhlavuodet tarjoavat tilaisuuden kurkata menneeseen, mutta vielä tärkeämpää on katsoa eteenpäin. Nykyisessä maailmantalouden horjuvassa tilanteessa ja toimintaympäristön nopeassa kehityksessä tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti, ja laineet rantautuvat Suomeenkin väistämättä.

Britanniaa uhkaava sopimukseton Brexit, suurvaltasuhteiden kiristyminen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen piirtävät suuria kysymysmerkkejä lähitulevaisuuteen. Kotimaassa sote-epävarmuus jatkuu, mutta varmaa on, että takaisin lähtöpisteeseen ei palata. Monet kunnat ovat jo miettineet vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteistyön lisäämiseksi.

Sekin on näkyvissä, että asiakaskuntamme uudistuu. Ohjaksiin on jo osittain astunut uusi sukupolvi, joka on tottunut käyttämään toisenlaisia työkaluja kuin edeltäjänsä. Tähän muutokseen ja yhä kasvavaan tehokkuuden tarpeeseen vastaamme kehittämällä hartiavoimin uusia palveluja ja ratkaisuja. Niitä työstävät myös monet muut toimijat ja asiakkaamme itse. Pidämme aihetta säännöllisesti esillä tässä verkkolehdessä.

Mutta miten Suomi selviää myös tulevaisuudessa maailmalta vyöryvistä talouden heilahteluista ja muista myllerryksistä? 1990-luvun lamasta selviämiseen vaikutti osaltaan myös panostaminen inhimilliseen pääomaan. Koulutusjärjestelmän korkea taso säilytettiin ja innovaatiopolitiikkaan satsattiin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia koulutusta säilytettiin.

Voisiko koulutuksen korkeassa tasossa ja innovoinnissa olla avain myös tulevista kriiseistä selviämiseen ja suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen? Niin me uskomme.

Olemme jo usean vuoden ajan olleet mukana Yrityskylä-toiminnassa ja Nuori yrittäjyys -ohjelmassa. Juhlavuonna huomioimme lapsia ja nuoria aiempaakin enemmän ja autamme heitä pyrkimään kohti omia unelmiaan. Vuoden mittaan kerromme tästä lisää aihetunnisteella #huomisentekijät.

Pysykää kanavilla!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria

Kuntarahoituksessa olemme jo saaneet viitteitä sen tarjoamista uudenlaisista mahdollisuuksista Apollon ja sen Talousennuste-sovelluksen kautta. On ollut ilo seurata yhtiön kehitystä, yhdessä tekemistä ja intohimoa, jolla nämä palvelut ovat syntyneet. Uskonkin, että tämä on vasta pintaraapaisu siitä, mitä on vielä tulossa.

Kaikki tämä edellyttää myös uudistumista. Muutos voi olla suuri myös asiakkaillemme, jotka saavat uudenlaisia tapoja asioida kanssamme. Yhtä lailla olemme Kuntarahoituksessa matkalla, joka vaatii meitä muuttumaan pintaa syvemmältä. Kuljettava polku on meille yhtä aikaa mutkainen ja innostava, eikä eksymiseltä ja harha-askeliltakaan pystytä välttymään.

Asiakaskeskeisyys on arvo, joka ohjaa kaikkea tekemistämme ja päätöksentekoamme. Kun kehitämme digitaalisia palveluitamme, meille on tärkeää varmistaa, että asiakkaidemme todelliset tarpeet ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. Yhteisessä kehittämisessä ja asiakasymmärryksen kasvattamisessa meillä on vielä paljon opittavaa, mutta olemme ottaneet askeleita oikeaan suuntaan.

Yksi esimerkki asiakaskeskeisestä kehittämisestä on syksyllä 2018 järjestämämme innovaatiokiihdyttämö, jossa lähes 30 kuntarahoituslaista ideoi ratkaisuja asiakkaiden tunnistettuihin ongelmiin asiakaskeskeisiä palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Keskeinen osa innovointia oli validoida tunnistettuja ongelmia ja ratkaisuja todellisilla asiakkailla. Innovaatiokiihdyttämö tuotti uusia toteutuskelpoisia palvelukonsepteja, joita tullaan toteuttamaan tämän vuoden aikana. Myös innovaatiotoimintaa tullaan varmasti jatkamaan.

Innovaatiokiihdyttämössä hyödynnetyt uudenlaiset työskentelytavat herättivät suurta innostusta Kuntarahoituksen henkilöstön joukossa. Työskentely moniosaavissa tiimeissä avasi uusia näkökulmia ja tarjosi luontevan tavan jakaa ajatuksia ja osaamista. Avoin ja yhteistyötä tukeva ilmapiiri mahdollisti uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymisen. Näitä asioita ja tällaista toimintatapaa meidän tulisi pystyä edistämään ja vahvistamaan kaikessa tekemisessämme, jotta pystymme toteuttamaan missiotamme rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Toimimme alalla, jolla on pitkät perinteet, ja jossa luottamus ja riskienhallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olemme tekemisissä suurten ja kriittisten asioiden kanssa. Huolellinen analysointi ja suunnittelu ovat meillä kaiken keskiössä. Tällaiseen toimintaympäristöön ei digitalisaation edellyttämä rohkean kokeilemisen ja suunnanmuutokset mahdollistava kulttuuri synny yhdessä yössä. On löydettävä oma tapaa johtaa kulttuuria, jossa kollegaa kannustetaan testaamaan ja kokeilemaan rohkeasti epätavallisia ideoita.

Pienet nopeat kokeilut vievät asioita nopeammin eteenpäin, ja auttavat ihmisiä sitoutumaan muutoksiin pala palalta. Toisaalta vaatii rohkeutta näyttää keskeneräistä ja pyytää siihen palautetta. Kun asioita katsoo hieman pidemmässä aikaperspektiivissä, huomaan että olemme ottaneet kokeilemisen kulttuurin suhteen huomattaviakin askeleita. Uskallamme jo rohkeasti kysyä palautetta vielä keskeneräisiin asioihin ja toisaalta antaa kannustavaa ja kehittävää palautetta.

Digitalisaatio ei tarkoita vain digitaalisia palveluita hienoine käyttöliittymineen. Se tarkoittaa muutosta asiakkaiden toiminnassa ja sisäisissä toimintatavoissa. Tuekseen se vaatii uudenlaisia käytäntöjä ja toimintatapoja kehittää asioita. Keskiössä ovat yhteistyö ja yhdessä tekeminen, sekä asiakkaiden kanssa että yrityksen sisällä. Ennen kaikkea digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria. Kulttuuria, jossa innostetaan ihmiset mukaan kokeilemaan ja tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia. Etenemme pienin, mutta vaikuttavin askelin.

Hanna Rantonen
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa liiketoiminnan kehitystehtävissä.

Näkökulmat

Energiatehokkuustoimet kutistavat kuntien käyttömenoja ja päästöjä

Suomi sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Kunnat ovat merkittävässä roolissa sopimuksen täytäntöönpanossa, sillä kaikki päästöt tapahtuvat kunnissa.

Merkittävä osuus valtakunnallisista kasvihuonekaasuista on peräisin energiantuotannosta ja kulutuksesta, jonka vuoksi energiatehokkuuden parantaminen on ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kannalta yksi keskeisimmistä osa-alueista.

Julkisella sektorilla energiaa kuluttavat etenkin rakennusten lämmitys, valaistus ja vesi. Lisäämällä kiinteistöjensä energiatehokkuutta kunnat voivat vähentää päästöjä nopeasti.

– Uudessa rakennuskannassa energiatehokkuus huomioidaan jo heti suunnittelusta alkaen, mutta rakennuskanta uudistuu hitaasti. Siksi tärkein keino energiatehokkuuden lisäämiseen on olemassa olevien rakennusten energiakorjaukset, kertoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Suuria energiatehokkuuden parantajia ovat esimerkiksi rakennusten ilmanvaihdon ajanmukaistaminen, vedenkulutuksen ja valaistuksen sekä lämmitysverkon säädöt ja ohjaus.

– Joskus myös pieniltäkin tuntuvat säätötoimenpiteet voivat vaikuttaa energiankulutukseen merkittävästi. Myös valaistuksen uusiminen led-valoihin tai pysäköintipaikkojen lämpötolppien aikaohjaus voi tuottaa ilmeisiä energiasäästöjä, Peltola muistuttaa.

Energiatehokkuusinvestointeja ei kannattavaa lykätä

Monissa kunnissa on Peltolan mukaan tehty paljon hyviä kiinteistöjen energiatehokkuutta lisääviä toimia. On kuitenkin myös paikkakuntia, joissa työ on vasta alussa.

Motivan tilastojen* mukaan vuosina 1992–2015 käynnistyneissä kuntasektorin energiankatselmuskohteissa energiansäästöpotentiaali oli lämmitysenergian osalta keskimäärin 15 prosenttia, sähkön osalta 5,5 prosenttia ja vedenkulutuksen osalta 6,5 prosenttia.

– Useissa kunnissa energiatehokkuustyö saattaa jäädä muiden kiireellisten toimien tai investointitarpeiden jalkoihin, Peltola arvioi.

Esimerkiksi monella kunnalla on syntynyt vuosien saatossa korjausvelkaa, jonka selättäminen vaatii mittavia peruskorjaustoimia. Peruskorjausten yhteydessä olisi kuitenkin järkevää toteuttaa myös energiatehokkuutta lisääviä korjaustoimenpiteitä.

– Energiatehokkuustoimet vaativat toki investointeja ja vaikuttavat kunnan käyttömenoihin, mutta maksavat yleensä itsensä takaisin pienentyneinä energiakuluina usein jo alle viidessä vuodessa. Pitkällä aikavälillä niistä syntyy hyötyä paitsi ympäristölle myös kunnille, huomauttaa Kuntarahoituksen leasing- ja myyjäyhteistyöstä vastaava apulaisjohtaja Juha-Pekka Ketola.

Kuntarahoitus auttaa tytäryhtiönsä Inspiran kanssa kuntia arvioimaan investointiensa kannattavuutta. Ketola korostaa, että euromääräisten prioriteettien ohella kunnan kannattaisi tarkastella investoinneissaan myös sitä, mitä niillä saadaan aikaan.

– Jos katsotaan vain taloudellista vaikuttavuutta, energiatehokkuushankkeet jäävät usein isojen investointien jalkoihin. Tällöin ne tulevat usein liian helposti torpatuiksi talouspäätöksiä tehtäessä, hän pohtii.

Kuntarahoitus tukee kuntien energiatehokkuustoimia muun muassa tarjoamalla investointeihin tavanomaista lainaa edullisempaa vihreää rahoitusta, jota kunnat voivat hakea ympäristölle ystävällisiin hankkeisiin.

– Vihreä rahoitus on mahdollista yhdistää myös leasingrahoitukseen, joka on perinteistä lainaa joustavampaa ja soveltuu täten paremmin pienimuotoisiinkin investointeihin, Ketola kertoo.

Vapaaehtoisuudella parempia tuloksia

Toisin kun monissa muissa EU-maissa, Suomessa kuntien energiatehokkuustoimet perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat halutessaan liittyä mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja asettaa vähintään 7,5 % energiansäästötavoitteen vuoteen 2025.

– Olemme Suomessa lähteneet siitä, että vapaaehtoisuudella saavutetaan parempia tuloksia. Kunnat voivat sopimuksen nojalla toteuttaa niitä energiatehokkuustoimia, jotka ovat kullekin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Sopimuksen piirissä on jo noin 70 prosenttia kunnista asukasmäärällä mitattuna. Lisää liittyjiä silti tarvitaan, Peltola painottaa.

Käytännössä energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Kunta laatii toimintasuunnitelman, johon voi sisältyä esimerkiksi energiakatselmuksia. Energiakatselmuksissa kartoitetaan kohteen energiankäyttö ja tehdään toimenpide-ehdotuksia sen tehostamiseksi tuleville vuosille. Toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan.

Automatisaation ja tekoälyn kehittyminen helpottavat reaaliaikaista seurantaa ja hyötyjen konkretisointia.

– Digitalisaation kautta saamme aiempaa helpommin keskeistä tietoa energiankulutuksesta. Kaikkea mitä voidaan mitata, voidaan myös entistä paremmin ohjata ja johtaa, Peltola painottaa.

Peltola muistuttaa, ettei energiatehokkuus ole kunnan muusta toiminnosta erillinen osa-alue, joka annetaan asialle vihkiytyneen virkamiehen harteille, vaan sen tulisi olla osa kunnan johtamisjärjestelmää.

– Energiatehokkuus pitäisi huomioida kunnan kaikissa toiminnoissa hankinnoista lähtien. Näin kaikki mahdollisuudet energiankäytön tehostamiseksi tulevat hyödynnettyä ja saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta, hän summaa.

Lisätietoa:
Ilmasto-opas: ilmasto-opas.fi

* Motiva: Säästöpotentiaali palvelusektorilla

TalousVastuullisuus