Markkinakatsaus 1/21 on julkaistu – ”Talous toipuu 2021 mutta alkuvuosi on pandemian vuoksi vielä vaikea”
Vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy jo paljon toiveikkuutta, vaikka talvikuukaudet ovat vielä piinallista kilpajuoksua koronaviruksen nopeasti leviävien varianttien ja ihmisten rokottamisen kesken.
– Rokottamisen eteneminen vahvistaa vähitellen yleistä talousluottamusta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla talouskasvu voi olla jonkin aikaa varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala
Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan kansainvälisiin suhteisiin vakautta ja ennustettavuutta.
– Demokraattienemmistö senaatissa antaa Bidenille pelivaraa pandemian talousvaikutusten hoitoon, mikä on koko maailmantalouden kannalta hyvä uutinen. Toisaalta Capitol Hillin tapahtumat jälkipyykkeineen tuovat ikävää ristivetoa, joka saattaa hidastaa uuden hallinnon tehokasta aloitusta, Vesala arvioi.
Euroopassa EKP on puskenut vauhtia talouden toipumiseen mittavalla elvytyksellä. Vuonna 2021 EKP:n rahapolitiikan elvytys suhteessa valtioiden velanottotarpeeseen tulee olemaan jopa suurempaa kuin edellisvuonna. Tämä vaikuttaa olennaisesti korkonäkymiin.
– Vaikka talous on kääntymässä nousuun ja pitkiin korkoihin kohdistuu suhdanneluontoista nousupainetta, EKP:n toimien ansiosta koronnousumahdollisuudet näyttävät tänä vuonna melko vähäisiltä. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja siellä on enemmän pitkien korkojen nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vetäminä, Vesala toteaa.
Koronakriisin vaikutus Suomen teollisuuteen jäämässä pelättyä vaimeammaksi
Viime vuonna pelättiin, että koronakriisin ”peräaalto” osuu Suomen teollisuuteen viiveellä ja teollisia työpaikkoja aletaan jälleen menettää runsaasti. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat jo kääntyneet nousuun.
– Teollisuutemme rakenteesta näyttäisi olleen kerrankin hyötyä ja siitä, että keskeisimmät vientimarkkinamme – Kiina, USA, Saksa ja Ruotsi – ovat selvinneet taloudellisesti suhteellisen hyvin, Vesala summaa.
Koronasta jää pitkäkestoisia arpia mutta kokemuksista voi löytyä myös kasvun ituja
Koronapandemia jättää Suomenkin tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat alun kasvupyrähdyksen jälkeen talouden elpymistä. Vaikeasti sulava pitkäaikaistyöttömyys on jo selvästi noussut ja koronatukien sekä väliaikaisen konkurssilainsäädännön katveessa muhii selvittämätön konkurssisuma. Pandemian jälkeen kestää aikansa ennen kuin yritysten investointikyky palautuu ja talouden normaali uusiutumisprosessi saadaan käyntiin.
– Koronavuodesta voi kuitenkin jäädä myös ituja tulevaisuuden tuottavuuskasvulle. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin osin yhteiskuntamme digitaalisten valmiuksien ansiosta. Pakon edessä tehdyistä digiloikista voi löytyä avaimia kestävyysvajeenkin ratkaisemiseen, Vesala arvioi.
Valtion koronatuet vahvistaneet väliaikaisesti kuntataloutta
Kuntatalous on vahvistunut historiallisen heikon vuoden 2019 jälkeen, sillä valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista. Kuntatalouden rakenteelliset epätasapainot eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja pitkän aikavälin ongelmia on palattava ratkomaan välittömästi akuutin pandemiatilanteen helpotettua.
– Koronan lopullisia vaikutuksia kuntatalouteen ei niitäkään vielä tiedetä. Jos työllisyys heikkenee pitkäkestoisesti, heijastuu se väistämättä myös kuntiin, Vesala sanoo.
Millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia koronalla arvioidaan olevan Suomen talouteen? Lataa Kuntarahoituksen tammikuun markkinakatsaus.
Lisätietoja
Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702
