Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Työharjoittelu kunnissa poiki uuden palvelun

Karaus lähti selvittämään mahdollisuutta tehdä muutaman päivän kuntavierailuja, joiden aikana hän pääsisi kurkistamaan syvemmälle kuntien arkeen. Ajatuksen pohjalta syntyneen ”työharjoittelun” myötä Karaus jalkautui viime vuonna kolmeen Keski-Suomen kuntaan: Konnevedelle, Kannonkoskelle ja Toivakkaan.

Investointien vaikutukset näkyviin

Työharjoitteluissa Karaus ja kuntien talousasiantuntijat keskittyivät ensisijaisesti kunnan taloustilanteen tarkasteluun, talouden tasapainottamiseen ja mahdollisiin säästötoimenpiteisiin. Toimenpiteet syötettiin Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden talousennustesovellukseen. Tulokset esiteltiin kuntien päättäjille – tarkoituksena oli demonstroida sitä, miten toimenpiteet vaikuttavat kunnan talouteen pitkällä aikavälillä.

Konnevedellä Karaus kävi tutustumassa muun muassa kouluihin ja sosiaali- ja terveyskiinteistöihin. Kannonkoskella Karaus taas osallistui talousarvioseminaariin, jossa suunniteltiin kunnan talouden tulevaisuutta ja mahdollisia tulevia toimenpiteitä. Erityisenä aiheena seminaarissa nousi esiin kysymys siitä, mitä tapahtuu, jos työllisyys ei kehity oletetusti, ja miten se vaikuttaa verotuloihin ja talouteen.

Työharjoitteluun suhtauduttiin kunnissa positiivisesti. Digitaalisten palvelujen avulla päätösten ja mahdollisten tulevien toimenpiteiden vaikutusta tulevaisuuteen on voitu esitellä selkeällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla.

– Kunnan virkamiehet tuntevat oman kuntansa tietenkin parhaiten, mutta Kuntarahoituksen digitaalisia palveluja ja osaamista hyödyntäen voimme yhdessä miettiä, miten olisi järkevintä toimia, Karaus pohtii.

Kuntien talousennusteet ovat Karauksen mukaan usein myös hyvin optimistisia. Ulkopuolelta asiaa tarkastelevana hänen lähestymistapanaan onkin ollut suora ja rehellinen realismi.

– Kerron tapaamisissa avoimesti miltä kunnan tulevaisuus mahdollisesti näyttää käyttämällä muun muassa talousennustesovellusten skenaarioita. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, jos vertaillaan vaikkapa Keski-Suomea, jonka veturina on vahvasti toimiva metsäteollisuus ja Lappia, joka nojaa tänä päivänä vahvasti matkailuun.

Karaus ottaa esiin myös sen, että hallitusohjelmassa kunnille on listattu uusia tehtäviä, mutta samalla toimintaa pitäisi myös tehostaa. Kunnilta vaaditaan laaja-alaista osaamista. Pitäisi ymmärtää muun muassa sosiaali- ja terveyssektoria, koulu- ja muun palveluverkon optimointia ja kyetä myös ennustamaan ja suunnittelemaan tulevaa. Pienillä paikkakunnilla kunnanjohtajan työaika ei riitä kaikkeen, mikä asettaa tarpeita esimerkiksi kuntien keskinäisen yhteistyön tehostamiselle. Isommissa kaupungeissa ongelmana usein on tiedon pirstaleisuus ja haasteet datan tuottamisessa ja hyödyntämisessä.

Tiedon välittämistä ja kumppanuutta

Karauksen kolme ensimmäistä ”kuntaharjoittelua” olivat niin hyödyllisiä, että niitä jatkettiin viiteen muuhun kuntaan. Työharjoittelupäivien lisäksi Karaus on ehtinyt vierailla myös useissa kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa keskustelemassa kuntapäättäjien kanssa talouden kehityssuunnista.

Karauksen mukaan työharjoittelut ovat avanneet ovia kuntiin ja vahvistaneet Kuntarahoituksen arkipäivän kumppanuutta asiakkaidensa kanssa.

– Erityisesti pienemmät kunnat tuntuvat kaipaavan kokemusten ja ideoiden vaihtoa. Muiden tekemien suunnitelmien ja toteutusten hyötyjen ja haittojen läpikäynti sekä niistä saatujen oppien välittäminen on kumppanuutta parhaimmillaan, Karaus summaa työharjoittelun aikana heränneitä ajatuksia.

Karauksen kokemusten pohjalta Kuntarahoituksessa on alettu kehittää uutta talouden suunnitteluun liittyvää palvelua, joka tällä hetkellä kulkee nimellä Talous tulevaisuudessa. Uutta palvelua pilotoidaan parhaillaan, ja se sopii myös koronapandemian kaltaisen talouden poikkeustilan jälkeisten toimenpiteiden suunnitteluun ja analysointiin.

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Sami Lamberg

Digitaaliset palvelut

Apollo auttaa Pohjois-Karjalan kuntia varautumaan huomiseen

Nyt Nurmeksesta käsin etsitään ratkaisuja koko maakunnan ongelmiin.

Harvaan asutussa ja nopeasti ikääntyvässä Pohjois-Karjalassa tulevaisuuteen varautuminen on elinehto. Niin Pohjois-Karjalan pienet kunnat kuin maakuntakeskus Joensuu ovat kamppailleet jo pitkään muuttuvan ikärakenteen ja negatiivisen muuttoliikkeen synnyttämien haasteiden parissa. Toivoa kuitenkin valaa vahva kuntatalous, jonka eteen muun muassa Nurmeksen kaupungin talousjohtaja Jussi Sallinen paiskii päivittäin töitä.

– Velkaantuminen Pohjois-Karjalan kunnissa ei ole kovin suurta, ja kuntien taseet ovat vahvat. Maakunnassa on kautta linjan onnistuttu karsimaan menoja, mikä antaa kunnille paremmat edellytykset sopeutua tuleviin muutoksiin, Sallinen kertoo.

Paluumuuttajana maakuntaan palannut Sallinen on vastannut Nurmeksen kaupungin taloudesta kolme ja puoli vuotta. Viime aikoina Sallisen työnkuva on kuitenkin laajentunut kattamaan myös laajempia kokonaisuuksia.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta Sallinen työstää vuoteen 2025 yltävää, kaikki Pohjois-Karjalan kunnat kattavaa yhtenäistä talousennustetta. Projektin tavoitteena on saada kattava näkemys kuntien taloudellista tilanteesta ja tulevaisuuden kantokyvystä sekä yhtenäistää raportointia ja kuntatalouden ennakointia läpi maakunnan.

Laajempi näkökulma kuntien erityispiirteitä unohtamatta

Vaikka pitkän tähtäimen ennusteita on Pohjois-Karjalan kunnissa tehty ennenkin, koko maakunnan kattavan raportin laatiminen tuo mukanaan omat haasteensa. Kuntatason ennusteet tehdään usein ulkopuolisten konsulttien toimesta vaihtelevin raportointimenetelmin. Maakuntatason selvitys edellytti yhtenäistä ennuste- ja raportointityökalua.

Vastaus löytyi Kuntarahoituksen Apollo-palvelusta. Rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun kehitetty palvelu oli entuudestaan käytössä noin puolella Pohjois-Karjalan 13 kunnasta. Projektin myötä Apollo on otettu käyttöön kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien lisäksi myös maakuntaan siirtyvällä Heinävedellä. Maakuntaliiton toimeenpanema selvitys kattaa siis yhteensä 14 kuntaa.

Nurmekseen Apollo hankittiin jo vuonna 2017 tehostamaan lainasalkun hallintaa.

– Palvelu ja erityisesti sen simulointiominaisuudet ovat olleet jo pitkään työssäni päivittäisessä käytössä. Yksinkertaisen käyttöliittymän ja monipuolisten simulaatio-ominaisuuksien ansiosta Apollo oli looginen ratkaisu myös maakuntatason ennusteen laatimiseen, Sallinen kertoo.

Erityiskiitosta Sallinen antaa palvelun käyttöliittymän selkeydestä ja visuaalisesti yhtenäisestä raportoinnista.

– Jo se, että kaikkien kuntien raportit saa samalla ilmeellä helpottaa kummasti loppuraportin kasaamista.

Vuoteen 2025 tähtäävä talousennuste syntyy yksittäisten kuntien taloustietoja yhdistelemällä. Kuntien talousjohtajat syöttävät Apolloon kuntakohtaisia tietoja, joita Sallinen kokoaa yhteen ja tarkastelee eri skenaarioiden valossa.

Aiempaa laajemman näkökulman lisäksi syksyllä valmistuva ennuste huomioi Sallisen mukaan entistä paremmin myös paikallisia erityispiirteitä.

– Ulkopuolisten konsulttien laatimissa raporteissa käytetään usein samaa sapluunaa. Toteuttamalla ennusteen itse pystymme painottamaan juuri meille tärkeitä asioita.

Pienet kunnat eivät selviä yksin

Projektin kannalta eletään kriittisiä aikoja. Sallisen kokoama loppuraportti riippuu paljolti tulevien vuosien verotuksesta sekä muutoksista valtionosuuksiin. Hallituksen budjettiriihen tuloksia odotetaan kuumeisesti.

Niin ikään syksyllä julkaistava Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste on myös avainasemassa tulevien vuosien taloutta suunniteltaessa. Vuonna 2015 laaditun edellisen ennusteen valossa tuoreet luvut tuskin lupaavat hyvää.

– Voimme nyt jo todeta, että vuoden 2015 ennuste oli aivan liian optimistinen. Etenkin syntyvyyden lasku on iskenyt ennakoitua kovemmin, Sallinen harmittelee.

Ikärakenteen muutos näkyy Pohjois-Karjalan kunnissa muuta Suomea aiemmin. Lyhyellä aikajänteellä ikääntyvä väestö ei kuitenkaan heijastu sosiaali- ja terveyspalvelukuluihin, vaan korkean eläköitymisasteen vuoksi lähivuosina maakuntaa uhkaa työvoimapula.

Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan pienet kunnat eivät Sallisen mukaan selviä yksin.

– Projektin aikana olemme käyneet paljon arvokkaita keskusteluja kuntien ja koko maakunnan tulevaisuudesta. Kuntarajat ylittävä yhteistyö oikeiden työkalujen tukemana antaa koko maakunnalle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Haastateltava

AsiakastarinatDigitaaliset palvelut