Kuntatalouden perusfundamentit tärisevät. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. TE-palvelut on puolestaan tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana.

Kuntiin kohdistuu muutospaineita samaan aikaan monesta muustakin suunnasta.

– Sota Ukrainassa on saanut inflaation kiihtymään entisestään, kustannukset kasvavat ja koroissa on nousupainetta. Talouden kehitys, työllisyys, väestörakenteen muutos, muuttoliike – kaikki nämä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen pitkällä aikavälillä ja ne pitäisi pystyä ottamaan talouden suunnittelussa huomioon, Inspiran senior konsultti Lauri Pekkilä sanoo.

Valtiovarainministeriö julkaisee uudet laskelmat sote-uudistuksen vaikutuksista kuntiin huhtikuun loppuun mennessä. Kasvavat verotulot muuttuvat monessa kunnassa staattisiksi valtionosuuksiksi. Kuntien vuoden 2023 talousarviot tulevat ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa siihen, miltä talous sote-uudistuksen jälkeen ja mahdollisesti uudistetun strategian valossa näyttää.

– Uusi strategia ja soten jälkeinen organisaatio pitäisi onnistua viemään käytäntöön ja esittämään myös euroina. On tärkeää hahmottaa talouden kokonaiskuva, joka huomioi sekä sisäiset että ulkoiset muutostekijät että sote-uudistuksen ja sen vaikutukset. Valmisteluja ja pohjia talousarviolle kannattaa tehdä jo ennen valtionvarainministeriön lukuja, mikäli vaan mahdollista. Näin kunnassa voidaan heti alkaa purkaa lukujen vaikutuksia omaan talouteen, Pekkilä painottaa.

Pekkilä huomauttaa kuitenkin, että valtiovarainministeriön laskelmat ovat yleistys ja yhden hetken pysäytyskuva, joka perustuu tietyn ajankohdan tietoihin. Luvuissa ei ole huomioitu kuntakohtaisia erityispiirteitä.

Ennakoiva viestintä auttaa päätösten läpiviennissä

Talous on tasapainoilua ja sen arvioimista, mikä on pitkällä aikavälillä kannattavaa. Talouden syklit ovat pitkiä ja tulovirtojen todentaminen hankalaa. Muutoksessa ja epävarmuudessa perinteinen taloussuunnittelun malli ei riitä, ja 1–3 vuoden aikajänne on liian lyhyt.

Inspira auttaa kuntia tekemään sote-uudistuksen ja muiden muutosten pitkän aikavälin vaikutukset talouteen näkyväksi ja helpommin viestittäviksi. Tiiviissä vuoropuhelussa kunnan kanssa tehtävässä skenaariotyössä hahmotetaan kokonaiskuva talouden tulevaisuudesta, tasapainosta ja kunnan investointikyvystä. Kassavirtaennusteet laaditaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ennusteissa huomioidaan sekä makrotalouden että kunnassa tapahtuvien muutosten vaikutukset.

– Autamme kuntaa hahmottamaan, millä asioilla on suuri vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä, mihin kannattaa keskittyä ja mitä voi tehdä, että talous saadaan pidettyä tasapainossa. Parin vuoden tarkastelujaksolla esimerkiksi sote-uudistuksen vaikutukset voivat näyttää pieniltä. Kymmenen vuoden jänteellä niin hyvät kuin huonotkin talouden muutokset voivat kasvaa suuriksi, Pekkilä kertoo.

Talouden oikaiseminen voi vaatia kipeitäkin ratkaisuja ja kurinalaisia toimia. Esimerkiksi kunnan palveluverkkoa voidaan joutua karsimaan. Uudistuminen taas on vaikeaa ilman investointeja.

– Yhteinen kuva, tämä hetki ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden näkymät pitää pystyä viestimään päättäjille ja organisaatiolle. Muuten tarvittavia toimenpiteitä on vaikea saada toteutettua. Autamme talousjohtoa laatimaan materiaalit ja tarvittaessa esittelemme ne kunnan johtoryhmälle, hallitukselle ja valtuustolle. Kun pitkän aikavälin vaikutukset saadaan viestittyä ymmärrettävästi, päätökset niin investoinneista kuin leikkauksista on helpompi saada läpi.

Inspiran skenaariotyö kestää tyypillisesti 4–8 viikkoa, mutta se voidaan toteuttaa tarvittaessa lyhyemmässäkin ajassa.

Fokus omiin vahvuuksiin, nyt

Kuntien tilanteissa on suuria eroja, eikä kaikille sopivaa toimintamallia tai menestysreseptiä ole mahdollista löytää. Myös erot maakuntien ja hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.

– Tämän hetken tilanne muutoksineen ja epävarmuuksineen vaatii visiota, uskoa omaan tarinaan ja kurinalaisuutta. Rönsyilyyn ei ole varaa. Tilanne suorastaan huutaa suunnitteluhorisontin pidentämistä ja linkittämistä strategiseen kehykseen, Pekkilä korostaa.

Sote-uudistus siirtää kasvavia kustannuksia aiheuttavan vanhusväestön hoidon hyvinvointialueille. Kuntien toiminnan fokus on tulevaisuudessa yhä enemmän varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä elinkeinotoiminnassa.

 – Nyt on se hetki, jolloin viimeistään on lähdettävä aktiivisesti rakentamaan omannäköistä tulevaisuutta. On löydettävä se oman kunnan ainutlaatuinen tarina, jota voi lähteä vahvistamaan ja jonka päälle voi rakentaa alueellista elinvoimaa. Valintojen tekeminen vaatii rohkeutta, onnenkantamoiset ovat harvassa. Odottamaan jääminen on huonoin vaihtoehto, Pekkilä sanoo.