Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Oulu purjehtii myötätuulessa

Miltä Oulun kaupungin yleinen tilanne näyttää?

Jos huippuvuotta 2010 kuvaa Oulun kaupungin talouden näkökulmasta hyväksi, niin vuosi 2017 tulee olemaan ’erittäin tyydyttävä’. Vähensimme lainakantaa lähes 40 miljoonalla eurolla, vaikka investointitaso on korkealla. Yleisen taloustilanteen vahvistuminen paikkaa sitä, ettei yhteisöverotaso ole vielä palautunut lähellekään Nokian menestysvuosien tasoa. Nokian puhelinliiketoiminnan notkahdus vaikutti Ouluun vahvasti. Nokian asema on kuitenkin palautunut erittäin vahvaksi ja samaan aikaan it-alan toimijakenttä on monipuolistunut – kaikki munat eivät enää ole samassa korissa.

Tulossa on useita isoja investointeja. Ammattikorkeakoulu on päättänyt siirtyä Linnanmaan yliopistokampukselle vuonna 2020. Korkeakoulukampusten yhdistäminen antaa opiskelijoille merkittävästi uusia mahdollisuuksia ja korkeakouluille synergiaetuja. Toisaalta tuhansien opiskelijoiden siirtyminen yliopistokampukselle vauhdittaa alueen asuntorakentamista ja palveluiden kysyntää. Ammattikorkeakoulun muutto vaikuttaa myös täydennysrakentamisen painopistealueisiin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

Asemanseudun monitoimiareenahanketta toimisto- ja asuntokortteleineen ja läheistä Raksilan markettien alueen uudistamista valmistellaan yhteistyökumppanien kanssa. Toteutuessaan hanke laukaisisi satojen miljoonien investoinnit. Viime vuonna Oulu teki myös päätöksen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, ja kotimaassa tähtäimessä on asuntomessujen järjestäminen 2025.

Mitkä ovat Oulun vahvuudet?

Elinkeino- ja työllisyyspalveluista vastaava BusinessOulun painopisteenä on Nokian aiheuttaman rakennemuutoksen jälkeen ollut erityisesti korkean osaamisen yritystoiminta. Tässä työssä on myös onnistuttu. Oulu on osoittautunut monille kansainvälisille yrityksille kiinnostavaksi paikaksi etabloitua. Nokian palveluksesta vapautunut osaaminen on monialaistunut ja levinnyt: osaajat työskentelevät nyt monessa eri yrityksessä ja eri toimialoilla. Meillä on mahtava yhteistyö korkeakoulujen, kaupungin ja yritysten kesken. Yhteisenä foorumina toimivan Oulun Innovaatioallianssin tavoitteena on viedä kaupunki omilla kärkiteemoillaan maailman huipulle.

Tällä hetkellä ollaan kovassa myötätuulessa monella eri rintamalla. Terveysteknologiaan ja terveyden edistämiseen liittyvä osaaminen on ollut Oulussa kehittämisen polttopisteessä jo kauan. Mobiiliteknologiassa tapetilla on 5G, ellei jo 6G: Oulu on valtava mobiiliteknologian kehitysympäristö ja globaalistikin alan eturivin toimijoita. Kaupunki on pitkään panostanut yhteistyössä VTT:n ja yritysten kanssa myös painetun älyn kehittämiseen, ja siinä ollaan nyt siirtymässä teollisen tuotannon mittakaavaan.

Mitkä ovat Oulun kaupungin suurimmat haasteet?

Monet lähivuosien haasteista liittyvät sote- ja maakuntauudistukseen. Maakunnalle siirtyvien toimintojen tilat ovat kaupungin taseessa. On kuitenkin epäselvää, millä tavalla ja kuinka pitkään toimitilat tulevat olemaan maakunnan käytössä. Yritysten valmistautuessa uudistuksen tuomaan kilpailuun Ouluun on tullut monia uusia terveydenhoitoalan toimijoita. Kaupungin kannalta riskinä on se, että kaupungin omistamia tiloja jää tyhjilleen siirtymäajan jälkeen.

Myös muuta omaisuutta, kuten paloautoja ja ambulansseja, koskeva vastikkeeton luovutusvelvollisuus muodostaa aikamoisen loven kukkaroon.

Miten Oulussa varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Maakuntauudistukseen on varauduttu tiivistämällä yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan myös tukipalveluissa. Kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä on yhteisiä osakeyhtiöitä; Keskuspesula Oy ja työterveyspalveluihin keskittynyt Työterveys Virta Oy. Viimeisimpänä toimintansa aloitti viime lokakuussa Oulun Tuotantokeittiö Oy, joka valmistaa jatkossa 25 000 ateriaa päivittäin. Monetra Oy tarjoaa laaja-alaisesti hallinnon ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Monetran asiakaskuntaan kuuluu sairaanhoitopiirin ja kaupungin lisäksi kymmeniä kuntia ja kuntayhtiöitä. Yhtiön toimintaa ja omistuspohjaa ollaan laajentamassa yhteistyössä Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien ja niiden keskuskaupunkien kanssa.

Oulun kannalta vahva terveysteknologian ja terveydenhuollon kehittämisen osaaminen on etu sote- ja maakuntauudistuksessakin. Meillä on pitkä kokemus Oulun Omahoidosta. Hyvinvointikeskusmalli on tuonut tehokkuutta ja toivottavasti myös vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Riskinä tosin on, että sote-uudistuksessa hukataan osa jo tehdystä kehitystyöstä.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Televisiosta katsoin vanhan Johnny Cashista kertovan Walk the Line -elokuvan, elokuvissa Tuntemattoman sotilaan. Teatterissa näin viimeksi My Fair Lady -musikaalin ja oopperan Abrahamin pidot.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Vantaan rahoitusjohtaja Pirjo van Nues.

Kunta-/aluevaikuttaja

Pilotointi vaatii rohkeutta

Jos Kivisalmen sillan kupeesta katsoo viistosti ylös ja luoteeseen, näkee vain jäätyneen Saimaan valkean selän. Mutta jos kääntää katseensa suoraan alas sillan eteen, näkeekin tummaa vettä, joka virtaa itsepäisesti pakkasesta piittaamatta. Vieressä kyltti varoittaa heikoista jäistä.

Pilkkijät ovat joutuneet etsimään uudet apajat, mutta kaiken kaikkiaan Lappeenrannan ja Taipalsaaren erottavan sillan viereen vuonna 2015 valmistunut pumppaamo on ollut suuri menestys. Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan vesiä sekoittava pumppu on saanut fosforipitoisuuden laskemaan ja veden kirkastumaan Piiluvan- ja Sunisenselällä.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tuloksiin erityisen tyytyväinen, koska pumpun kanssa otettiin riski. Kaupunginhallitus halusi, että Kivisalmessa käytetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitettyä uudenlaista, energiatehokasta pumpputeknologiaa, vaikka konsulttiyhtiö suositteli tyytymään jo markkinoilla olevaan pumppuun. Riski kannatti, ja samalla lappeenrantalainen cleantech-innovaatio sai tärkeän referenssin.

– Tämä on yksi esimerkki pilotoinnista, Jarva sanoo.

– Se vaatii tiettyä rohkeutta päätöksentekijöiltä, 

Ympäristöpolitiikka on elinkeinopolitiikkaa

Green reality, vihreä todellisuus. Sellaisena Lappeenranta markkinoi itseään, ja esimerkkejä riittää: pumppaamon lisäksi on yli 80-prosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella tuotettu kaukolämpö, tuulipuisto, joiden tuottamalla sähköllä voidaan lämmittää jopa 3 000 omakotitaloa, vuoden pyöräilykaupunki 2015 -titteli, eniten aurinkopaneeleita asukaslukuun suhteutettuna ja niin edelleen.

Jarvan mukaan Lappeenrannan kaupunki alkoi tavoitella kestävän kehityksen kansainvälisen edelläkävijän roolia tosissaan noin viitisen vuotta sitten oikeastaan siksi, että se huomasi Lappeenrannan olevan jo kovaa kyytiä kehittymässä sellaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto korosti omassa strategiassaan vihreää energiaa ja kestävää kehitystä, ja tulokset herättivät huomiota myös kansainvälisesti.

Yliopisto toi alueelle yhä enemmän cleantech-osaamista, mikä taas kiinnosti yrityksiä ja alkoi synnyttää yhä enemmän työpaikkoja.

Luontomatkailun merkitys ja kansainvälisen huomion takaava Saimaa sekä 70 kilometrin pätkä rajaa Venäjän kanssa tekivät astetta rohkeammista ympäristötavoitteista vieläkin houkuttelevampia.

Jarvan mielestä Lappeenrannan erottaa muista kaupungeista juuri se, että ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ovat tiiviisti osa elinkeinopolitiikkaa.

Viime keväänä julkaistussa uudessa, vuoteen 2033 tähtäävässä strategiassa tavoitteet seisovat tyytyväisinä vierekkäin: hiilidioksidipäästöt -80 prosenttia vuoden 2007 tasosta, ”green reality” -työpaikat +800 paikkaa.

Tee se itse

Yksi strategian tärkeimmistä teemoista on Lappeenrannan kehittäminen täyden ympyrän kiertotaloudeksi. Tällä hetkellä kaupungin jätteistä 94 prosenttia on jollain tavalla uusiokäytettävää, ja tavoitteena on saada viimeiset prosentit samaan joukkoon. Suunnitteilla on uutta biokaasulaitosta ja jätevedenpuhdistamoa.

– Tulevaisuudenvisio on, että vesikiertokin olisi suljettu, Jarva sanoo.

Mitä kaupunki sitten voi tehdä? Jarvalta löytyy ainakin kolme keinoa.

Ensimmäinen on omistajaohjaus, joka näkyy esimerkiksi aurinkovoiman kohdalla. Kehitteillä on konsepti, jossa kaupungin omistama konserniyhtiö Lappeenrannan Energia alkaa toimittaa halukkaiden kotitalouksien katoille aurinkopaneeleita, joita kotitaloudet vuokraavat. Jos paneeli esimerkiksi kesällä tuottaa energiaa enemmän kuin kotitalous käyttää, yhtiö ostaa ylijäämäenergian kuluttajalta takaisin verkkoon.

Toinen keino on rahoitus. Lappeenrannan oma osuus suurista investoinneista on usein maltillinen, ja vähintään yhtä tärkeää onkin valtakunnallisen ja EU-rahoituksen hankkimiseen laitettu työvoima.

Esimerkiksi viime vuoden lopussa Lappeenrannan kaupunki sai kumppaniensa kanssa EU:lta yli kolmen miljoonan rahoituksen uusiutuvan, betonin korvaavan materiaalin kehittämiseen.

Kolmas keino on kaupungin omat aloitteet. Siis vaikkapa käynnissä oleva selvitys siitä, miten koulurakennusten varaus-, laskutus-, lukitus- ja valvontajärjestelmät voitaisiin automatisoida niin, että tiloja voitaisiin vuokrata kaupunkilaisten käyttöön kouluaikojen ulkopuolella ilman sen suurempia hallinnollisia ponnisteluja.

– Kaikista kalleinta on, että kallis tila on tyhjänä, Jarva sanoo.

Kiertotalousinto on herättänyt paikoin myös kritiikkiä. Kun kaupunki viime syksynä tiedotti alkavansa vuokrata omia ajoneuvojaan kaupunkilaisille virka-aikojen ulkopuolella, autonvuokrausyritykset syyttivät kaupunkia varpailleen astumisesta. Jarvan mukaan autoja on tähän mennessä vuokrattu joitakin kymmeniä kertoja. Perimmäinen tavoite on vauhdittaa kaupungin omien ajoneuvojen vaihtamista sähkö- ja kaasuautoihin siten, että kaupunki ei ole ajoneuvojen omistaja. Resurssiviisauden näkökulmasta kaupungilla on kuitenkin myös velvollisuus varmistaa nykykaluston ja kiinteistöjen tehokas käyttö.

Jarvan näkökulmasta autojen vuokraus, vaihto kaasu- ja sähkökulkupeleihin ja aurinkopaneelien asennus kaupungin kiinteistöjen katolle kertovat kaikki samaa, voimakasta viestiä: kaupunki ei pelkästään puhu vaan johtaa ja markkinoi tekemällä itse.

– Me näytämme esimerkkiä, Jarva sanoo.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää vihreää rahoitusta houkuttelevana, ja neuvottelut sen hyödyntämiseksi kaupungissa ovat paraikaa käynnissä. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Kun sitkeys on DNA:ssa

Maailma on kylä. Globaalin talouden puhurit romuttivat Nokian matkapuhelintuotannon menestystarinan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Nokian rajut henkilöstöleikkaukset ja lopulta Microsoftin tehtaan sulkeminen muutti Salon alueensa talousveturista kriisialueeksi. Tehtaan ympärille oli rakentunut kokonainen yritysklusteri, joka oli yhtäkkiä vailla asiakasta.

– Tosiasiat on tunnustettava, eikä kaupungin tulevaa strategiaa voi luoda huomioimatta taustaa: Salon rakennemuutoshaaste on koko valtakunnan mittakaavassa poikkeuksellinen. Kaupungin nykytilanteen taustalla on 7000 työpaikan äkillinen menettäminen, sanoo kesäkuussa Salon kaupunginjohtajana aloittanut Lauri Inna.

Viisi vuotta Microsoftin tehtaan sulkemisen jälkeen Innan ei kuitenkaan tarvinnut enää aloittaa työtään kriisitunnelmissa. Kaupungissa on hyvä vire päällä.

– Joku sitkeä innovatiivinen DNA salolaisissa ihmisissä on. Kaupunkilaiset ymmärtävät talouden syklisyyden. Salossa on jo ennen kännykkäbisnestä ollut monia vahvoja teollisuudenaloja: koneteollisuutta, sähköalaa, puuteollisuuden kausia, tekstiiliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, radio- ja tv-tuotantoa. Täällä on opittu, että laskua seuraa uusi nousu, Inna sanoo.

Mukaan nousutrendiin

Kuin ihmeen kaupalla Salo selvisi pahimman kriisin yli velkaantumatta hurjasti. 1750 euron asukaskohtainen velka on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Parhaina Nokia-vuosina kaupungissa oli investoitu niin vahvasti, että vaikealla kaudella investointeja on voitu leikata synnyttämättä valtavaa korjausvelkaa.

Tiukan 2010-luvun jälkeen Suomen talous on taittunut nousuun. Vaikka Salon aluetaloudessa ei vielä olla plussan puolella entiseen verrattuna, Innan mielestä kaupunkilaisilla on vahva käsitys talouden käänteestä.

– Kaupunginjohtajana näen miten se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jauheliha on vaihtumassa kokolihaan ja kalaan.  

Salolaisten optimismin taustalla on myös vahva alueellinen kasvutrendi. Turun lääketeollisuus ja laivanrakennus porskuttavat ja Lounais-Suomen teknologiateollisuuden näkymiä kuvataan poikkeuksellisen hyviksi.

– Nyt myös Salossa pitää uskaltaa puhua talouden kasvusta. Monia lupaavia merkkejä on nähtävillä. Entisten nokialaisten paluumuutto Saloon uusien työpaikkojen perässä on jo alkanut.

Inna näkee omana roolinaan kasvuinnon kanavoimisen oikeisiin asioihin.

– Yhdessä tekeminen on minun juttuni: haluan saada kaikki mukaan peliin. Salossa on älyttömän vahva muutosvalmius. Kaupungin oman organisaation lisäksi tarvitsemme yhteistyöhön paikalliset yritykset, taideyhteisön ja urheiluyhteisön, mutta myös muun maakunnan ja valtion.

Yritysten tarpeet ykkösenä

Nokia-kriisin jälkimainingeissa Saloa kritisoitiin kaupungin talousrakenteen yksipuolisuudesta: liian paljon oli yhden kortin varassa.

Siitä on opittu. Salossa on tällä hetkellä noin 5000 yritystä, ja määrä kasvaa. Kaupunkiin on suunnitteilla sadan miljoonan euron ekovoimalaitos, joka tulee palvelemaan koko Lounais-Suomen aluetta. Hanke tuo mukanaan isoja liikenneinfrainvestointeja. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin edistämään myös IT-alan, metalliteollisuuden, telakkateollisuuden ja kaupan alan yritysten menestymistä.

– Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Salossa on valmiudet tehdä maailmanluokan tuotteita. Vahvuutenamme on koko ketjun hallinta tuotantolinjoilta logistiikkaan, Inna sanoo.

Entisissä Nokian ja Microsoftin tiloissa toimii nykyään teollisen internetin kampus, joka kiinnostaa monen alan yrityksiä. Kampus on jo yli 40 yrityksen kotipesä, ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö siirtyy sinne vuodenvaihteessa. Oman paikkakunnan nuorison halutaan jäävän opiskelemaan kotikaupunkiinsa, mutta Inna haluaa houkutella Saloon myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Salossa opiskelleet jäävät todennäköisemmin paikkakunnalle myös töihin, ja osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeitä. Siitä syntyy Salon positiivinen taloussykli. Taas kerran.

Kunta-/aluevaikuttaja

Investointeja tulevaisuuteen

Vastuullisuus on aina ollut toimintamme ytimessä. Kuluneen vuoden aikana vastuullisuus on kuitenkin nostettu myös yhtiön strategiassa entistä vahvempaan asemaan. Rahoitusalalla vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnemme asiakkaidemme tilanteen niin hyvin, että osaamme auttaa tunnistamaan myös riskejä. Tarjoamme konkreettisia työkaluja talouden koko kuvan hahmottamiseen ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Myös ympäristöarvojen merkitys kasvaa nopeasti. Viime vuonna lanseeraamamme vihreä rahoitus on ollut hyvin kysyttyä. Suomalaiskuntien mittavien ympäristötekojen mahdollistamana pystyimme laskemaan tänä syksynä liikkeeseen jo toisen vihreän bondin eli ympäristöhankkeisiin korvamerkityn joukkolainan. Se oli todellinen menestys, ja osoittautui yhtiömme tähänastisen historian kysytyimmäksi bondiksi.

Vihreän rahoituksen asiakkaamme hyötyvät ympäristöystävällisistä investoinneistaan monin tavoin. Vihreän rahoituksen piiriin hyväksytyksi tuleminen on riippumattoman arviointiryhmän tunnustus hankkeissa tehtävästä työstä. Se tekee kunnan ympäristöponnistelut näkyviksi, ja vaikutusarvioinnin ansiosta kunnat saavat myös mitattua tietoa hankkeidensa ilmastovaikutuksista. Tämä kehitys lisää läpinäkyvyyttä kuntalaistenkin suuntaan.

Kuntarahoitus saa asiakkailtaan kiitosta ennen kaikkea kahdesta asiasta: siitä, että ymmärrämme asiakkaiden toimintaympäristön ja siitä, että autamme pienelle organisaatiolle ominaisen ketterästi ja henkilökohtaisella otteella. Näistä vahvuuksista haluamme pitää jatkossakin kiinni. Me Kuntarahoituksessa olemme vuoden mittaan panostaneet merkittävästi tulevaisuuteen vahvistamalla organisaatiotamme. Lisäresursseja on haettu muun muassa riskienhallinnan tehostamiseen ja varmistamiseen, digitalisaation nopeuttamiseen ja asiakastyön kehittämiseen. Uskon, että nämä lisäsatsaukset näkyvät asiakkaillemme tehokkaina ja varmoina prosesseina ja parempana palveluna.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppanejamme kuluneesta vahvasta vuodesta sekä omaa henkilökuntaamme muutoshalukkuudesta, sitoutumisesta ja innosta paremman huomisen rakentamiseen.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio

NäkökulmatVastuullisuus

Kuntatalous myötätuulessa

Kuntataloudessa menee nyt hyvin, jopa paljon paremmin kuin moni on odottanut. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien hyvä talouskehitys on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan. Eri mittarit näyttävät talouden nousun eri tahdilla, mutta nyt kuntatalouden tilanne on vahva ankarimpienkin mittareiden mukaan.

– Ihmisten mieliin on iskostunut syvälle mielikuva, että kunnat ovat tehottomia ja talousvaikeuksissa. Virheellisestä mielikuvasta olisi korkea aika päästä eroon, Punakallio sanoo.

Punakallion mielestä kuntien hyvän taloustilanteen taustalta löytyy useita syitä. Yksi merkittävä tekijä on se, että julkisen sektorin paisuttaminen ja kuntien tehtävien lisääminen loppuivat jo edellisen hallituskauden aikana. Yleinen talouskehitys ja sen mukanaan tuoma työllisyyden kohentuminen vaikuttavat myönteisesti ja suoraan kuntiin. 

– Vaikutuksia ja tulevaa talouskehitystä arvioidessa kannattaa muistaa, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Tyypillistä suomalaista kuntaa ei ole olemassa ja yleistykset johtavat helposti harhaan, Punakallio sanoo.

– Esimerkiksi ei voida mustavalkoisesti sanoa, että pienillä kunnilla menee huonosti ja suurilla hyvin. Molemmissa on menestyjiä ja hankalassa tilanteessa olevia, ja olosuhteiden muutokset heijastuvat erilaisiin kuntiin eri tavoilla.

Jatkossa kuntien talouteen vaikuttaa moni tekijä. Osa niistä on kuntien talouskehityksen kannalta myönteisiä, osa kielteisiä, ja jotkut tuovat ristiriitaisia vaikutuksia.

 

+ Ilmiö vaikuttaa myönteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

– Ilmiö vaikuttaa kielteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

+/- Ilmiöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia 

 

+ Kuntien tehtäviä ei enää lisätä

Minna Punakallion mukaan tämä on keskeinen syy kuntien hyvään taloustilanteeseen. Jatkossa kehitys näyttää samansuuntaiselta, koska sote-uudistus vie ison osan kuntien tehtävistä. Suunnanmuutos kuntien tehtävien määrän suhteen on jyrkkä verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.

Sote-tehtävien ja -menojen siirtymisellä maakunnille on erilainen merkitys eri kunnille. Taantuvalle, muuttotappiosta kärsivälle pienelle kunnalle sote-menojen poistuminen voi olla helpotus.

+ Kunnat tehostavat toimintaansa edelleen

Monessa kunnassa on viety läpi talouden tasapainottamisohjelmia ja rakenteellisia uudistuksia. Niillä on ollut iso rooli kuntien talouskehityksessä, ja kuntien toiminnan tehostaminen jatkuu tulevaisuudessa.

Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan kuntien henkilöstösäästöt ovat olleet vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Moni kunta on myös uudelleenjärjestänyt tai karsinut palveluverkostojaan. Siitä syntyneiden säästöjen euromäärästä Kuntaliitolla ei ole tarkkaa summaa, mutta Punakallion arvion mukaan säästöt ovat samaa suuruusluokkaa henkilöstösäästöjen kanssa.

+Kunnat ottavat velkaa vain investointeihin

Poikkeuksellisen hyvän taloustilanteen siivittämänä kuntien velkaantuminen on kääntynyt laskuun. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien lainakannan odotetaan pienenevän tänä vuonna noin 0,5 miljardilla eurolla, joka vastaa suunnilleen kahta prosenttia kuntatalouden kokonaisvelasta.

Minna Punakallion mielestä käänne on tervetullut ja merkki useamman vuoden hyvästä talouskehityksestä. Velkaantumisen taittuminen antaa kunnalle liikkumavaraa muuhun taloudenhoitoon, jos tulot tulevaisuudessa pienenevät. Keskiarvolukujen taakse kätkeytyy kuitenkin sekä velkaantuvia että velkaa lyhentäviä kuntia.

Kuntatalouden ennusteessa investointien oletetaan pysyvän ennallaan. Punakallion mukaan kuntien velanotto on terveellä pohjalla, koska kunnat ottavat velkaa investointeihin, eivät juokseviin kuluihin. 

– Syömävelkaa on vain hitunen kuntien lainakannasta, puhutaan promilleista, Punakallio sanoo.

Jos kunta joutuu ottamana syömävelkaa, se tarkoittaa, että kunnassa on nopeasti tehtävä toimenpiteitä taloustilanteen korjaamiseksi, muuten kyseessä on hyvin pian kriisikunta. Se ei suosi toimintamenojen kattamista velalla.

+ Hyvä työllisyys parantaa kuntien asemaa

Yleinen talouskehitys heijastuu kuntatalouteen. Nyt talousnäkymät ovat kohtalaiset, mutta kasvun odotetaan hiipuvan tulevina vuosina.

Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen, jonka kehittymisellä on kunnille iso merkitys. Kuntien verotuloissa kunnallisvero on ylivoimaisesti suurin lähde. Työllisyyskehitys on kohonnut jo kolmatta vuotta, mikä on kannatellut kunnallisverotulojen kertymää.

– On kuitenkin huomioitava, että viime vuosina kunnallisverojen kasvu on ollut historiallisen matalaa. Toisaalta kuntia on viime vuosina rasittanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, jonka kustannuksista kunnat maksavat suurimman osan, Punakallio sanoo.

Kuntien keräämä yhteisövero heittelee paljon, sillä yhteisöverokertymään vaikuttaa moni asia. Viime vuonna yhteisöverokertymä laski roimasti ja sitä edellisenä se taas kasvoi voimakkaasti.

+ Kuntien yhteistyö lisääntyy

Kunnat hakevat yhä aktiivisemmin parhaita toimintamalleja ja yhteistyön kautta saatavia hyötyjä. Tuore esimerkki on kuuden suurimman kaupungin yhteistyö rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kun ongelmat ovat monissa kunnissa samoja, yhteistyössä kehitetyt ratkaisut ovat edullisia.

– Kuntien liikkumavara kapenee

Soten ja maakuntauudistuksen kääntöpuoli on se, että tehtävien vähenemisen lisäksi myös kuntien käytössä olevat verotulot vähenevät. Se vaikuttaa kuntien talouden suunnitteluun. Uudistuksesta seuraava kuntien liikkumavaran kapeneminen on Punakallion mielestä hankala asia.

– Kuntataloudessa on toistaiseksi ollut aika paljon pelimerkkejä käytössä, eli kun jotain on leikattu valtion toimesta, niin kunta on voinut kompensoida sitä jollakin muulla, hän sanoo.

– Soten suurin ongelma on juuri se, että kuntien liikkumavara puolittuu ja se vaikuttaa hyvin paljon toiminnan suunnitteluun kunnissa.

Sote- ja maakuntauudistusten tuomien tulo- ja menosiirtojen merkitys tulee olemaan erilainen eri kunnille. Punakallion mukaan kuntien tilannetta hankaloittaa se, että uudistusten vaikutusten arvioiminen yksittäisen kunnan tasolla on yhä vaikeaa, koska varmuutta uudistusten lopullisesta muodosta ei edelleenkään ole.

– Valtionosuudet pienenevät 

Valtionosuuksien muutokset vaikuttavat suoraan kuntien talouteen. Valtiolta saatavien tulojen vähentyminen on ollut selvä trendi, joka jatkuu myös ensi vuonna, kun kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan.

– Keskimäärin tilanne näyttää kunnissa vielä hyvältä. Joillekin kunnille osuuksien jatkuva leikkaaminen on kuitenkin kova paukku, jos kunnassa ei ole tapahtunut säästöä peruspalveluiden kohdalla, Punakallio sanoo.

– Silloin valtionosuuden leikkaus otetaan kunnan selkänahasta, hän jatkaa.

Toisaalta valtionosuuksien pienentymisellä saattaa Punakallion mukaan olla myönteistäkin vaikutusta kuntaan. Tulojen vähentyessä kunta joutuu arvioimaan, tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa, mistä on hyötyä pitkällä aikavälillä.

+/- Kunnat erilaistuvat

Minna Punakallion mielestä selvää on, että kunnat tulevat erilaistumaan jatkossa.

Erilaistuminen ei automaattisesti tarkoita eriarvoistumista. Suomessa kuntien erilaistumista on perinteisesti pidetty huonona suuntauksena, ja sitä vastaan on taisteltu ankarasti.

Punakallion mukaan erilaistumisen suhteen on menossa iso murros, jota sote-uudistus ja siihen liittyvä kuntien tehtävien väheneminen vauhdittavat. Kehitys avaa myös taantuville kunnille uusia mahdollisuuksia.

– Muuttotappiokunnat voivat muuttua luonteeltaan erilaisiksi nykytilanteeseen verrattuna, ja sitä kautta löytää uuden tien pärjätä. Erilaistuminen voi parantaa joidenkin kuntien houkuttelevuutta, jos kunta reagoi tilanteeseen sopivalla tavalla, Punakallio sanoo.

Kaupungistumisen jatkuminen osaltaan jakaa kuntia, mutta Punakallion mielestä kunnan koko ei suoraan kerro kunnan taloustilanteesta. Suurissa kasvavissa kunnissa kuten Tampereella ja Vantaalla voi olla taloudellisesti tiukkaa, koska kunnan kasvu vaatii paljon investointeja esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja tieinfraan. Toisaalta investoinnit luovat pohjaa tulevien vuosikymmenten verotuloille.

– Laajojen kuntaliitosten kautta syntyneissä suurkunnissa uuden valtuuston valtuutetut saattavat ainakin aluksi pitää tiukasti kiinni omien alueidensa intresseistä, mikä saattaa hidastaa kunnan toiminnan tehostamista. Sen vuoksi kunnan kustannusrakenne voi pysyä raskaana, Punakallio sanoo.

Talous

Hämeenlinna panostaa asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin vahvuudet?

Hämeenlinnalle kaupungin sijainti on sekä vahvuus että ongelma. Lyhyt matka Helsinkiin ja Tampereelle on vetovoimatekijä. Nykyisessä, suurimpiin kasvukeskuksiin keskittyvässä muuttotrendissä häviämme kuitenkin asukkaita, koska emme ole onnistuneet nostamaan Hämeenlinnan vahvuuksia riittävästi esiin. Hämeenlinna on historiallisesti merkittävä, aito ja omaleimainen kaupunki. Hämeenlinnassa on hyvä infrastruktuuri: kaupunki on mukavan kokoinen ja meillä on korkeatasoiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä kulttuuri- ja liikunta- palvelut.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin suurimmat haasteet?

Edessä on nykyistäkin vaativammat talouden talkoot, vaikka takana on hyvin vaikeita vuosia. Olen ollut kaupungin palveluksessa nyt reilun kolme vuotta ja koko ajan on karsittu ja höylätty kuluja. Virinnyt talouskasvu on pitkästä aikaa positiivinen signaali ja nyt näyttää siltä, että verotulot kasvavat orgaanisesti muutamina tulevina vuosina hieman aiempaa kolmen vuoden jaksoa ripeämmin. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista yli 80 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vuoteen 2012 asti miljoonatolkulla vuosittain, mutta sen jälkeen on tultu vuositasolla alaspäin lähes kymmenen miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vastaavana ajanjaksona vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa ja toimintakulut 14–20 miljoonaa. Vuonna 2018 verotulot ovat ennusteen mukaan noin viisi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015 ja väliin mahtuu vuosia, joina ne absoluuttisesti laskivat. Onneksi kulujen kasvu on myös leikkaantunut merkittävästi. Toisin sanoen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin menneinä vuosina. Kulukehityksen hallinta on edelleen yksi avaintekijöistä. Kaupungin yhtälöä monimutkaistavat kuitenkin isot investointitarpeet. Kouluverkossa on laatuongelmia, jotka vaativat merkittäviä uus- ja korjausinvestointeja, jotka puolestaan kasvattavat automaattisesti käyttötalouden menoja. Asukaskehitys on kriittisin kysymys sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaupungin asukasluku on käytännössä ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan ja se on pakko saada kääntymään jälleen kasvuun. Onneksi meillä on työn alla ja jo rakennusvaiheessa kaksi ainutlaatuista asuinaluetta ihan kaupungin keskustassa: Engelinranta ja Asemanranta.

Mihin Hämeenlinnassa satsataan lähivuosina?

Tavoitteitamme ovat asukasmäärän kasvu, verokertymän kasvu ja tasapainoinen talous. Panostamme asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen sekä erityisesti ydinkeskustan uusiin asuinalueisiin. Työpaikkojen synnyttäminen on keskeisessä asemassa, koska ne korreloivat asukasluvun kanssa. Satsaamme yrittäjyyden lisääntymiseen yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, kaupungin elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen ja koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.

Miten Hämeenlinna varautuu sote- ja maakuntauudistukseen?

Kaupungin organisaatio uudistettiin tänä vuonna niin, että maakuntaan siirtyvät toiminnot on helppo erottaa jäljellejäävästä kaupungin organisaatiosta. Myös poliittisessa päätöksenteossa on pystyttävä muuttamaan näkökulmaa: seuraavan kahden vuoden aikana on keskityttävä kaupungin edun turvaamiseen maakuntauudistuksessa, ja jatkossa elinvoimakysymykset korostuvat. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien tulot leikataan tasaisesti kautta linjan, joten tuloja häviää enemmän kuin menoja juuri niiltä alueilta, jotka ovat tuottaneet sote-palveluja tehokkaasti – kuten Hämeenlinnalta ja koko Kanta-Hämeeltä. Sote-uudistuksen onnistuminen on ratkaisevaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Välttämättömien uudistusten toteuttaminen tulee olemaan helpompaa, kun palvelujen maksaja ja lainsäätäjä ovat aidosti sama taho eli valtio. Tähän asti velvoite palvelujen tuottamisesta on ollut kunnilla valtion säätäessä lait ja kompensoidessa kulujen kasvua vain osittain. Sote-kulut ovat kasvaneet muita kuluja nopeammin. Aika pian olisi hyväksyttävä se tosiasia, että veronmaksuhalukkuuden laskiessa yhteiskunta ei pysty tuottamaan nykyisiä sote-palveluita nykyisessä laajuudessa. Sote-uudistus valinnanvapauksineen tulee todennäköisemmin lisäämään kuin alentamaan kustannuksia. Ikuisen kasvun varaan ei pidä laskea, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Miten diplomi-insinööri päätyy kuntasektorille talousjohtajaksi?

Sattumalla on suuri merkitys elämässä. Aikoinaan hain lehti-ilmoituksen perusteella kuntaomisteiseen yhtiöön controlleriksi ja sillä tiellä olen. En silloin kylläkään tiennyt mihin hain, mutta ihan hieno reissu tämä on ollut. Olen työskennellyt nyt kolme vuotta kaupungin palveluksessa, sitä ennen vajaat kymmenen vuotta kuntien omistamissa yhtiöissä ja jonkin aikaa yksityisellä sektorilla teollisuudessa. Osakeyhtiöt, olivatpa ne sitten kuntien omistamia tai yksityisiä, toimivat täysin eri pelisäännöin kuin kunta. Keskeisin ero on ansaintalogiikassa ja kysynnän ja talouden tilan sekä resurssien tarpeen kohtaamisessa. Kaupungin organisaatiossa työskentelyssä on erilaisia haasteita: suurin ero on siinä, että kunnissa puuttuu toiminnallinen yhteys kulun- ja tulonmuodostuksen väliltä. Tulot saadaan könttäsummina verorahoina, eikä niillä ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen työn tekemiseen. Enemmän työtä tekemällä organisaatio ei ansaitse lisää, ja se on aina ongelma. Samoin taloustilanteen heikentyessä osakeyhtiön kysyntä heikkenee ja silloin esimerkiksi henkilöstöresurssi joustaa. Kunnassa taas yleisen taloustilanteen heiketessä kysynnän määrä kasvaa ja resursseja tarvitaan periaatteessa lisää. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnan työntekijöillä olisi hyvä olla kokemusta myös yksityisellä sektorilla työskentelystä, mutta nykyään olen myös sitä mieltä, että yksityisen sektorin työntekijöiden olisi hyvin valaisevaa työskennellä hetki julkisella sektorilla. Yksi kuntien haasteista on myös haluttomuus maksaa kilpailukykyistä palkkaa asiantuntijoille, esimiehille ja johtotehtävissä oleville. Tällöin on hyvin vaikea saada parhaita resursseja rosteriin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi lukemani kirja oli varmaankin Taavi Soininvaaran tai Ilkka Remeksen romaani. Olen lukenut molempien koko tuotannon.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Talousjohtaja Jukka Weisellin Oulusta.

Kunta-/aluevaikuttaja

Apollo laajeni sijoitusten hallintaan

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Palveluiden kehittäminen lähtee aina asiakkaista, mistä nyt julkaistu sijoitustenhallinnan laajennus on yksi konkreettinen esimerkki.

– Järjestämme vuosittain Apollo-asiakkaiden käyttäjäpäivän, joka on hyvä kanava päästä ideoimaan ja keskustelemaan tulevista kehityssuunnista, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

– Tarve sijoitustenhallinnan työkalulle tuli voimakkaasti esiin käyttäjäpäivässä useiden asiakkaiden toiveesta. Olemme iloisia nyt kun voimme tarjota tätä laajennusta asiakkaidemme käyttöön, Leppänen täydentää. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu on ollut kolmen pilottiasiakkaan käytössä. Alkuvuodesta palvelua voidaan tarjota hallitusti myös muun asiakaskunnan käyttöön.

Yksi palvelu varoille ja veloille

Apollo-palvelussa on pitkään jo voinut hallita ja analysoida kuntakonsernien lainasalkkua. Palvelu täydentyy, kun jatkossa asiakas saa paremman kokonaiskuvan taloudestaan taseen molempien puolien ollessa sähköisesti mallinnettuna.

– Tämä on erittäin toivottu lisä Kuntarahoituksen palveluihin. Talouden kokonaiskuvan seuranta ja raportointi helpottuvat, kun velat ja varat ovat hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Lisäksi pystymme tekemään kaupungin taloudenhoitoa yhä läpinäkyvämmäksi, mikä on erityisen tärkeää julkiselle organisaatiolle, kertoo uuden palvelun pilottiasiakkaan Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti.

Yhteistyökumppaniksi hankkeelle valikoitui sijoitustenhallintaan erikoistunut suomalainen finanssiteknologiayritys FA Solutions. Kunnilla on omistuksessaan listattujen arvopapereiden lisäksi paljon reaaliomaisuutta kuten maata ja kiinteistöjä, joiden hallintaan Apollon laajennus tuo helpotusta ja suunnitelmallisuutta.

– Esimerkiksi investointien suunnittelun kannalta on tärkeää tietää sijoitusten tuottavuudesta. Lisäksi monet kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan varainhoitajille, joiden tuotto- ja kustannustasoja on pystyttävä vertailemaan, taustoittaa Hannes Helenius, FA Solutionsin hallituksen puheenjohtaja.

Sijoitustenhallinta on liitettävissä Apolloon asiakkaan pyynnöstä.

– Ajatuksenamme on jatkossa tarjota kunnille eri palveluita yhdessä ympäristössä kumppaniemme kanssa. Toiminta on tehokasta, kun kukin toimija keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Näin asiakas saa aina markkinan parhaan osaamisen käyttöönsä yhdessä kokonaisvaltaisessa palvelussa, sanoo Kuntarahoituksen Leppänen.

Etuja yhteistyöstä

Fa Solutions oli luonnollinen valinta yhteistyökumppaniksi sijoitustenhallintaan, sillä ruotsalainen kuntarahoittaja Kommuninvest on tarjonnut samaista palvelua asiakkailleen jo 2016 lähtien. Apollo on käytössä ruotsalaisten kuntien lisäksi myös Norjan Kommunalbankenin asiakkailla, tosin sijoitustenhallinta ei vielä ole Norjassa mukana paletissa. Pohjoismainen yhteistyö on merkittävä ajan ja resurssien säästäjä sekä kehitystyön tehostaja.

– Vaikka asiakaskentissä on myös eroavaisuuksia, ovat yhteistyön edut helposti todennettavissa, kun kertaalleen naapurissa mietittyä asiaa ei tarvitse lähteä pohtimaan alusta, kertoo Leppänen.

Sijoitustenhallinnan käyttöönottoprosessi olikin synergiaeduista johtuen verrattain nopea. Konkreettista hyötyä on saavutettu sijoitustenhallinnan lisäksi myös aiempien uudistusten osalta. Pohjoismaiset Apollo-asiantuntijat tapaavat jatkossakin säännöllisin väliajoin keskustellakseen meneillä olevista kehityksistä sekä jakaakseen parhaiksi kokemiaan käytäntöjä.

Kuntarahoituksen kolmas Apollo-käyttäjäpäivä järjestettiin 27.10.2017 Helsingissä. Kaiken kaikkiaan 40 Apollo-asiakasta eri puolilta Suomea osallistui tilaisuuteen. Palautteen mukaan suurin osa osallistujista piti päivän sisältöä erittäin hyvänä: arvokkaina pidettiin erityisesti muiden Apollon käyttäjien tapaamista, kokemusten vaihtamista ja tulevien uudistusten esittelyä.
 

Digitaaliset palvelut

Tervehtyvä mies kuohuvassa maailmassa

Suomalaiskunnat ovat onnistuneet vaikeassa tehtävässä. Niiden talous on vahvistunut, vaikka kasvu on ollut hidasta. Vetoapua on saatu Euroopan isoista ”Euroopan on hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä jenkkitalouden veturi ei välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousuun.” talouksista, joiden hyvä vire on vetänyt myös Suomen taloutta nousuun.

Euroopan onkin hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kyseenalaistanut Donald Trumpin hallituksen kasvuennusteita ja varoittanut, ettei jenkkitalouden veturi välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousujohteiseen kehitykseen.

Samaan aikaan yhteiskunnallinen kuohunta jatkuu. Terroriteko järkytti Suomeakin elokuussa, ja lähialueilla on paljon jännitteitä. Suurvaltapolitiikan kiristyminen lisää entisestään maailmanpolitiikan sähköisyyttä.

Pääomamarkkinoilla on jo totuttu nykyisin vallitseviin epävarmoihin oloihin, mutta tulevaisuuden reaktioita on vaikea arvioida, kun reaalipolitiikan kiemuroitakaan on vaikea ennustaa. Mihin Trumpin holtittomat lausunnot vielä johtavat? Saako Iso-Britannian heikko konservatiivihallitus pidettyä Brexit-kaaoksen hallinnassa?

Etelä-Euroopan rahoitusmarkkinoilla muhii edelleen mahdollinen kriisi. Kesäkuussa espanjalainen kriisipankki Banco Popular pelastui kaatumiselta, kun Santander osti sen yhdellä eurolla. Italiassa kahden konkurssin partaalla horjuneen pankin terveet osat siirrettiin Intesa Sanpaololle, samaan hyväksi havaittuun euron kauppahintaan. Kaikesta pankkiregulaatiosta huolimatta laskun järjestelystä saavat kantaakseen osakkeenomistajat ja valtio: pankin velkakirjoihin sijoittaneet sen sijaan selvisivät operaatiosta ehjin nahoin. Se jää nähtäväksi, onko järjestely EU:n perussopimusten mukainen.

Markkinoiden tilasta kertoo paljon myös se, että taloutensa romahduttanut Kreikka on palaamassa kansainvälisille lainamarkkinoille, vaikka maan kriisi on edelleen ratkaisematta. Markkinoilla on nyt paljon likviditeettiä, ja siksi tilaa on myös riskialttiimmille kohteille.

Kysytympiä ovat kuitenkin vakaat sijoituskohteet, joihin suomalainen kuntasektorikin kuuluu. Kun likviditeettiä on paljon, kilpailu sijoittajista vaatii liikkeeseenlaskijoilta entistä enemmän taktista osaamista. Ajoitus ja kilpailijoiden suunnitelmien ennakointi ovat aivan keskeisiä tekijöitä liikkeeseenlaskujen onnistumisessa.

Kuntarahoituksesta kiinnostuneet kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita myös muista vastaavantyylisistä liikkeeseenlaskijoista – esimerkiksi pohjoismaisista kuntarahoittajista, alankomaalaisesta vesipankista NWB:stä tai saksalaisesta kehityspankki KfW:stä. Epävarmuus markkinoilla tarkoittaa sitä, että Kuntarahoituksen on oltava valmis tekemään liikkeeseenlaskuja heti kun olosuhteet ovat otolliset. Kun on oikea hetki, ikkuna on vallattava ennen kuin joku muu verrokkiryhmästämme tekee sen.

Kuntarahoitus on laskenut tänä vuonna liikkeeseen jo kolme erittäin onnistunutta viitelainaa. Viimeisimmän, heinäkuussa liikkeeseen lasketun miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan Global Capital valitsi viikon parhaaksi diiliksi. Laina ylimerkittiin niin nopeasti, että pystyimme tiukentamaan sen hintaa enemmän kuin koskaan ennen historiamme aikana. Hinta on edelleen tiukentunut jälkimarkkinoilla, joten myös sijoittajat voivat olla sijoitukseensa tyytyväisiä.

Meille Kuntarahoituksessa onnistunut varainhankinta ei ole vain oman toiminnan tehokkuutta, vaan sillä on suurempi merkitys. Jokainen varainhankinnan hinnoittelussa säästynyt korkopiste näkyy asiakkaillemme edullisempana lainarahan hintana.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja.

Näkökulmat

Kuntien vahva talous ilahduttaa

Kuntien vuosikate oli vuonna 2016 lähes 2,7 miljardia euroa plussan puolella, mikä on noin 800 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Tämä on näkynyt myös Kuntarahoituksen lainakysynnässä. Kasvusuhdanteessa asuntotuotanto vetää hyvin, mutta muihin investointeihin kunnat ovat tarvinneet viime vuotta vähemmän lainaa.

Kunnat hyötyvät tasapainottuneesta taloudestaan monin tavoin. Velkaantumispaine vähenee ja taseet vahvistuvat, mikä parantaa kuntien kykyä investoida tulevaan kasvuun. Rahoittajan näkökulmasta pienentynyt lainakysyntä ei yleensä ole eduksi, mutta kuntaomisteiselle Kuntarahoitukselle asiakkaiden vahva taloustilanne on hyvä uutinen. Suomalaisen kuntasektorin erinomainen maine takaa meille hyvän luottoluokituksen ja pitää yllä sijoittajien kiinnostusta: nämä ovat varainhankinnalle otolliset olosuhteet. Siksi Kuntarahoitus pystyi jälleen alkuvuonna samaan aikaan sekä kilpailemaan rahoituksen hinnalla että tekemään vahvaa tulosta.

Kuntarahoitus ei keskity liikepankkien tavoin voiton maksimointiin, mutta pankkisääntelyn vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi Kuntarahoituksen omistajat – kunnat, Keva ja valtio – ovat määritelleet yhtiön tavoitteeksi kerätä pääomia tulosta tekemällä. Tämä on välttämätön edellytys toiminnan jatkumiselle, ja siitä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat ja lopulta veronmaksajat. Kuntien velkaantuminen ei missään olosuhteissa ole Kuntarahoituksen etu. Yhtiömme koko olemassaolon tarkoituksena on palvella kuntia ja valtion tukeman asuntotuotannon toimijoita. Se tarkoittaa kuntien talouden vakauden edistämistä.

Investoinnit kuitenkin ovat välttämätön edellytys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kuntien kasvulle. Meidän tehtävänämme on paitsi tarjota kilpailukykyistä rahoitusta, myös auttaa asiakkaitamme arvioimaan erilaisten investointien hyödyllisyyttä ja sitä, miten investoinnit on järkevintä rahoittaa.

Viime vuonna kunnat investoivat lähes 3,5 miljardin euron arvosta, minkä seurauksena niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 570 miljoonalla eurolla. Velkaantumisen kasvu hidastui silti selvästi, sillä vuonna 2015 kasvua oli yli 800 miljoonaa euroa. Se kertoo kuntien vastuullisuudesta ja hyvästä taloushallinnosta.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oy

NäkökulmatVastuullisuus

Apollo syntyi kreivin aikaan

Apollo tuli tarjolle kreivin aikaan. Onneksemme rahoituspäällikkö Jukka Leppänen tuli esittelemään Apolloa juuri kun etsimme ratkaisua vanhenevan ohjelmiston ongelmaan, sanoo rahoitussuunnittelija Anita Ryynänen Oulun kaupungista.

Apollo otettiin Oulussa käyttöön pari vuotta sitten. Kuntarahoituksen rahoitukseen liittyvät tiedot siirtyivät Apolloon automaattisesti, muiden rahoittajien ottolainat ja koronvaihtosopimukset tallennettiin muun työn ohella. Tiimin jokainen jäsen osallistui tähän työhön omaan tahtiinsa ja opetteli samalla palvelun käyttöä. Antolainat syötettiin palveluun keskitetysti. – Sekä aloitusvaiheen että jokapäiväisen käytön helppous on yllättänyt iloisesti. Myös Apollon visuaalisuus miellyttää, Ryynänen sanoo.

– Ylivertaista on kuitenkin ollut saamamme tuki. Jukka Leppänen ja Okko Rostedt ovat miehiä paikallaan, olemme saaneet heiltä kaiken mahdollisen avun. Myös Apollon sähköisen HelpDeskin kautta vastaukset tulevat nopeasti.

Monenlaisia käyttötapoja

Apollo on tärkeä työkalu koko Oulun kaupungin rahoitustiimille. Rahoituspäällikkö, rahoitussuunnittelijat ja rahoitussihteeri käyttävät palvelua osittain eri tarpeisiin ja eri rytmeissä: rahoitussihteerille Apollo on päivittäinen työkalu, mutta muutkin käyttävät sitä viikoittain.

– Itse haen Apollon kautta usein esimerkiksi yksittäisen lainan speksejä ja markkinadataa. Teen myös paljon erilaisia yhteenvetoja ja analyysejä. Talousarviota suunniteltaessa Apollon kassavirtaraportti on erinomaisen hyvä, Ryynänen sanoo.

Tärkeänä kehittämiskohteena omassa organisaatiossaan Ryynänen pitää Apollon analyysitoimintojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Järjestelmällisemmän analysoinnin kehittämiseen olisi hyvä irrottaa tiimin yhteistä aikaa.

Työnteko virtaviivaistuu ja tehostuu

Takausten hallinnointi lisättiin Apolloon tänä vuonna. Syksyllä Oulu osallistuu ensimmäisten Apollon käyttäjien joukossa uuteen pilottivaiheeseen, jossa sijoitukset tuodaan mukaan palveluun. Oululaiset ovat alusta lähtien toivoneet sijoitustuotteiden sisällyttämistä Apolloon.

– Kun sijoituksetkin pian saadaan mukaan palveluun, niin Apollo kattaa kaupungin koko rahoitus- ja sijoitustoiminnan ja niiden hallinnointi sujuvoituu merkittävästi. Oulun kaupungilla on useita sijoitussalkkuja ja sijoituksia on määrällisestikin paljon, joten on kiinnostavaa nähdä miten tuotteiden järjestelmään vieminen ja niiden historiatietojen tallentaminen tapahtuu, Ryynänen sanoo.

– Minulla on isot odotukset prosessien virtaviivaistumisen ja ajankäytön tehostumisen suhteen. Jos saamme Apollosta rajapinnat kirjanpitojärjestelmiin ja kassasuunnitteluun ja pääsemme eroon paperisesta laskutuksesta, niin siinä vaiheessa olemme mahtavassa tilanteessa.

Digitaaliset palvelut