Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kesä tuo oikukkaan taloussään

Euroopassa korkotaso on talouskasvusta huolimatta pysynyt keskuspankkien toimien johdosta alhaisena. Asuntovelallista tämä ilahduttaa, mutta makrotalouden näkökulmasta katsottuna korkojen mataluus on huolestuttavaa. Tämäkin pitkään odotettu talouden nousukausi kääntyy joskus laskuksi. Jos korot ovat silloin valmiiksi alhaalla, keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta elvyttää taloutta korkoja laskemalla. Korkojen lisäksi euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tavoitetasoa alhaisempana, mikä lisää keskuspankkien painetta jatkaa elvyttävää politiikkaa. Miten saada inflaatio nousuun ja elvytys ajettua hallitusti alas? Tähän tulisi hakea ratkaisuja nyt hyvän taloussään aikana.

Meillä Suomessa huomio on korkojen sijaan suuntautunut järkälemäiseen sote- ja maakuntauudistukseen. Uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä osittain hämärän peitossa, mutta Kuntarahoituksen soteen liittyvä lyhyen tähtäimen tavoite näyttäisi toteutuvan. Vaikuttaa siltä, että saamme pidettyä lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille siirtyvät lainat taseessamme. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenämme on päästä mukaan maakuntien rahoitukseen. Haluamme tulevaisuudessakin olla aktiivinen toimija suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Tähän tähtää myös Kuntarahoituksen uusi strategia, josta viime numerossa kerroimme. Pyrimme kulkemaan yhä tiiviimmin asiakkaamme kumppanina entistä pidemmän matkan, koko rahoituksen elinkaaren ajan. Näin asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn meille kertyneestä asiantuntemuksesta. Keskeisenä tavoitteenamme on varmistaa, että asiakkaat saavat meiltä kilpailukykyistä rahoitusta. Uusia digitaalisia ratkaisuja kehittämällä haluamme puolestaan helpottaa niin asiakkaan kuin omaakin työtämme talouden suunnittelusta jokapäiväiseen yhteydenpitoon.

Yksi digitaalinen uudistus näkyy jo käytännössä. Huomisen tekijät löytyy nimittäin tästä numerosta alkaen myös osoitteesta kuntarahoitus.fi. Aurinkoisia lukuhetkiä!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Kuntarahoitus ykkönen Kauppalehden pankkivertailussa

Kuntarahoitus erottuu vertailussa edukseen erityisesti oman pääoman tuotossa ja rahoituskatteessa. Sen pääoman tuotto oli vuonna 2017 yli 18 prosenttia ja rahoituskate 12 prosenttia.

– Suomen ja kuntien hyvä talous näkyi meillä rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Onnistuimme erinomaisesti varainhankinnassamme, erityisesti strategisissa viitelainoissa, minkä vuoksi kannattavuutemme pysyi hyvällä tasolla. Kuntarahoitus jatkaa kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon suurimpana rahoittajana, iloitsee Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kauppalehden 15.5.2018 julkistamassa vertailussa oli mukana 249 pankkia. Kauppalehden artikkelin aiheesta voi lukea täältä.

Talous

Apollo luotaa nykyistä ja tulevaa

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Rahoitussalkun hallintaan tarkoitetun Apollo-palvelun käyttäjämäärä on kasvanut hyvää vauhtia. Myös palvelun sisältö on laajentunut samaa tahtia. Palvelun täysversio on käytössä 70 kuntakonsernissa tai kuntayhtymässä, light-versiolla on saman verran käyttäjiä.

– Apollon sopimusasiakkaina on kaiken kokoisia kuntia ympäri Suomea. Konserniraportoinnin ja rahoitussopimusten hallinnan tarpeet ovat hyvin samankaltaiset kunnan koosta riippumatta, rahoituspäällikkö Okko Rostedt Kuntarahoituksesta kertoo.

Viimeisimpänä laajennuksena Apollo-palveluun on lisätty takausten ja sijoitussalkun hallinta. Palvelua kehitetäänkin jatkuvasti asiakkaiden toiveiden mukaan.

Helpotusta taloustiedon hallintaan

Forssassa ja Ylivieskassa Apollo on otettu käyttöön tänä keväänä. Helppo käyttöönotto saa kiitosta asiakkailta.

– Apollon käyttöönotto on hyvin helppoa. Meillä oli Kuntarahoituksen kanssa käyttöönottopalaveri, jossa veimme kaikki keskeiset tiedot palveluun. Siltä pohjalta olemme itse lisänneet tietoja. Käyttö on sujunut todella hyvin, Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.

Forssan talousjohtaja Leena Järvenpää on samoilla linjoilla.

– Käyttöönotossa oli mukana kolme Kuntarahoituksen asiantuntijaa ja opastus tehtiin ihan kädestä pitäen. Saamme edelleen apua aina, kun tarvitsemme, ja varmaan tarvitsemmekin vielä näin alussa. Palvelu on helppokäyttöinen nyt, kun se on tullut tutuksi.

Kummassakin kunnassa taloustietoja on aiemmin käsitelty muun muassa Excelissä. Apollolla haettiin helpotusta tiedon hallintaan.

– Aikaisemmin kaupungilla ja kahdella tytäryhtiöllä oli käytössä eri ohjelmia ja Exceleitä. Nyt saamme kaikki samaan palveluun: taselainojen lisäksi kuntatodistukset, johdannaissopimukset, takaukset ja vastavakuudet, Leena Järvenpää kiittelee.

Kattavampi näkymä tulevaisuuteen

Vaikka palvelun käyttö on Forssassa ja Ylivieskassa vasta alkuvaiheessa, molemmissa kunnissa sitä on käytetty monipuolisesti.

– Olemme jo parin kuukauden aikana huomanneet, että Apollon avulla meillä on käytössä enemmän ja monipuolisempaa tietoa kuin aiemmin. Palvelulla pystymme tarkastelemaan kaupungin lainasalkkua ja korkosuojaussopimuksia. Eri toimintojen avulla pystyy tekemään myös erilaisia skenaarioita ja katsomaan, miten esimerkiksi korkojen nousu vaikuttaisi kunnan talouteen, Joonas Yliluoma kuvailee.

Leena Järvenpää kertoo talouden seurannan ja ennustamisen helpottuneen palvelun myötä.

– Seuranta helpottuu oleellisesti, kun konsernin asiakirjat löytyvät yhdestä palvelusta. Saamme myös koko ajan ajantasaista markkinaennustetta korkojen kehityksestä. Ennustaminen ja raportointi kehittyvät varmasti. Pitää vain ottaa aikaa ja perehtyä palveluun ja sen ominaisuuksiin.

Apollo-palvelua kehitetään jatkossakin asiakkaiden toiveita kuunnellen ja tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa.

Digitaaliset palvelut

Vantaalla suunnataan rohkeasti uuteen

Miten Vantaan kaupungilla menee?

Vantaan talouden vahvistuminen viime vuosien aikana on melkoinen menestystarina. Kaupungin verotulot kasvavat ja työttömyys on lähtenyt laskuun. Kaupungilla menee nyt huomattavasti paremmin kuin oli ennustettu. Viime vuoden väestökasvu oli lähes 4000 asukkaan luokkaa.

Monen vuoden kulukuri tuottaa tulosta, sillä vuonna 2017 teimme historiallisen lainanlyhennyksen. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni yli sadalla miljoonalla eurolla alle miljardin euron rajapyykin.

Kuluvakin vuosi näyttää erittäin vahvalta. Kehäradan ja Kehä III:n isot infrainvestoinnit on saatu valmiiksi ja nyt käymme homekoulujen kimppuun.

Vantaan kouluissa on samoja sisäilmaongelmia kuin muillakin kunnilla, ja niiden ratkaiseminen on kaikkien puolueiden agendalla. Uusista kouluista Aurinkokiven monitoimitalon ensimmäinen osa on valmis ja aikaistamme sen toisen vaiheen valmistumista. 

Voimakas väestökasvu asettaa paineita kouluverkoston lisäksi myös päiväkotiverkostolle. Palvelutarpeet muuttuvat nopeasti, joten joudumme ratkaisemaan kasvaneen tilatarpeen käyttämällä vuokrattavia siirtokelpoisia rakennuksia.

Mitkä ovat Vantaan vahvuudet?

Sijainti ja yhteydet ovat Vantaan ehdottomia valtteja. Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa oikea kansainvälinen lentokenttä ja sen ympärille rakennettu Aviapolis on loistava sijainti yrityksille. Yritysten kannalta tärkeitä ovat myös pääratayhteys ja suora E18-yhteys Vuosaaren satamaan.

Vantaalla on tarjota todella monipuolisia asuinympäristöjä. Seutulan maaseutumaisemista voi siirtyä tiiviisti rakennettuun ja jatkossa entistä korkeammaksi rakennettavaan Tikkurilaan. Tiivistä ja nopeasti kehittyvää asumista edustavat myös Kivistö, Myyrmäki ja Hakunila.

Vantaalla yhteistyö päättäjien ja virkamiesten välillä on perinteisesti sujunut hyvin. Joustava toimintatapamme ja kyky löytää konsensus poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä ovat saaneet kiitosta naapurikaupungeilta.

Myös kuntalaisdemokratia kehittyy koko ajan. Haluamme asukkaat mukaan kaupungin tulevaisuuden suunnitteluun. Vuoropuhelu vahvistuu kommunikointikeinojen kehittyessä. Tuotamme palveluita kustannustehokkaasti, mutta vantaalaiset antavat kaupungin palveluille hyvät arvosanat.

Mitkä ovat Vantaan suurimmat haasteet?

Kasvun hallitseminen on meille haaste. Väestö ja palvelujen kysyntä kasvavat, mutta verotulot eivät kasva samassa suhteessa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Vantaan kaupunkiin liitetään ja miksi?

Tuoreen valtuustokauden strategiamme vision mukaan olemme rohkea ja rento kaupunki, edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. Toivon, että se näkyy myös ulospäin. Kaupungilla on matala ja tehokas organisaatio, ja vakaa taloudellinen tilanne antaa tilaa keskittyä kehittämiseen.

Miten Vantaalla varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Kuntalaisten näkökulmasta on keskeistä, että palvelut toimivat sujuvasti, järjesti ja tuotti ne kuka tahansa. Vantaalle tärkein uudistukseen varautumisen tapa on ollut pyrkiä vaikuttamaan sote- ja maakuntauudistuksen sisältöön ja niihin edellytyksiin, joilla se ylipäätään voi toteutua.

Vantaa olisi yksi uudistuksen häviäjistä, koska se on pystynyt jo aiemmin hyödyntämään suuruuden ekonomian ja tuottanut sote-palveluja erittäin tehokkaasti. Uudistuksen säästöt tehdään suurten kaupunkien kustannuksella. Siihen liittyvät ongelmat ovat suurille kaupungeille yhteisiä ja se on lisännyt keskinäistä yhteistyötä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien tulot tulevat dramaattisesti laskemaan, ja samaan aikaan sote-kiinteistöt siirretään maakunnille korvauksetta. Tämän myötä suhteellinen velkaantuneisuus nousee rajusti ja riippuvuus valtionosuuksista kasvaa.

Sote-investointeja tehdään nyt vain jos ne ovat aivan välttämättömiä, mutta muuten olemme jatkaneet toimintaamme niin normaalisti kuin mahdollista.  Vantaalla paljon resursseja on vienyt Apotti-järjestelmän käyttöönotto, jossa kaupunki on pilottina. Hankkeen käyttökoulutus alkaa kesällä 2018 ja varsinainen käyttöönotto on vuoden 2019 alussa.

Mitä olet tehnyt työurallasi?

Halusin alun perin diplomaatiksi, mutta opiskeluaikoina tajusin, että minua kiinnostavat hauskemmat ja vaihtelevammat työt. Päädyin pankkimaailmaan ja rahoitusalalle, koska en halunnut tylsiin paperihommiin.

Urani alkoi harjoittelijana Milanossa silloisessa Cariplo-pankissa. Sieltä palasin Helsinkiin ja Citibankin dealinghuoneeseen, mistä siirryin silloiseen Kansallis-Osake-Pankkiin. Olin rakentamassa KOP:n asiakastoimintoja New Yorkissa vuoden 1994 alusta lähtien. Työnantajiin on mahtunut monta eri pankkia, osittain rahoitusalan uudelleenjärjestelyjen myötä.

Työskentelin pankkimaailmassa monessa eri tehtävässä treasuryissä, ensin suurasiakasmyynnissä ja myöhemmin salkunhoidon parissa. Vuonna 2004 siirryin töihin Vantaan kaupungille. Olen viihtynyt pöydän toisella puolella erittäin hyvin. Jotkut pitävät pelottavana niitä summia ja riskejä, joiden kanssa tässä työssä joutuu tekemisiin. Minulle riskin päällä istuminen sopii.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pidin kovasti Three billboards outside Ebbing, Missouri -elokuvasta: Frances McDormand todellakin ansaitsi Oscarinsa sen naispääosasta. En seuraa kaikkia elokuvauutuuksia ja toimintaleffoja, mutta laatuelokuvat kiinnostavat.

Luen paljon etenkin työhön liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä, usein englanniksi. Aamut alkavat Financial Timesilla. Kirjoista vaikutuksen on viime aikoina tehnyt esimerkiksi Joan Didionin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva The year of magical thinking -romaani.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Haastan seuraavalle haastattelukierrokselle mukaan Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttasin.

Kunta-/aluevaikuttaja

Taistelu tasapainosta

Umpipöllö uudistus. Iso harppaus menneisyyteen. Vaarantaa koko maan uudistumisen. Olisi parempi perua koko homma.

Muun muassa näin Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kuvaillut sote- ja maakuntauudistusta julkisuudessa.

Kun Vapaavuoren puoluetoverit sattumoisin istuvat hallituksessa ajamassa uudistusta läpi, Helsingin herran linjaa on kutsuttu milloin sooloiluksi, milloin kapinaksi. Vapaavuoren mukaan kyse on kuitenkin jostain sellaisesta, joka on paljon ikävämpi hyväksyä: matematiikasta.

Vapaavuori on toki kritisoinut reippain sanavalinnoin myös uudistuksen laatimisen prosessia. Hän on todennut, että maan historian suurinta hallintouudistusta on runnottu eduskunnassa eteenpäin kiireellä, niukalla enemmistöllä ja puoluepoliittiset laput silmillä. Mutta pohjimmiltaan hänen kritiikkinsä on aina palannut siihen, että kaupunki on mallintanut uudistuksen vaikutuksia erilaisilla työkaluilla nyt kahden vuoden ajan, eivätkä luvut toistaiseksi ole antaneet Helsingille aihetta juhlaan.

Vapaavuori näkee asian näin: 

– Kun uudistus heikentää kaupungin taloudellista asemaa ja kasvavan kaupungin mahdollisuuksia investoida, on vaikea löytää siitä mitään hyvää.

Kaksi vuotta sote-matematiikkaa

Helsingin kaupunginkanslian talous- ja konserniohjausyksikön sote-matematiikkaharjoitukset alkoivat toden teolla keväällä 2016. Kun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusmuutoksen käytännön toteutustavat alkoivat hahmottua, valtioneuvosto antoi pääkaupunkiseudun kunnille mahdollisuuden esittää pääkaupunkiseudun erillisratkaisua sote-palvelutuotannon järjestämiseen.

– Samalla täytyi mallintaa, mitä rahoitusmuutos tarkoittaa ja miten se tulee kuntien talouteen vaikuttamaan, jos se toteutuisi ilman erillisratkaisua, sanoo johtava suunnittelija Ari Hietamäki.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei lopulta mennyt läpi, koska hallituksen mukaan siinä oli perustuslaillisia ongelmia. Sote-laskuharjoitukset kuitenkin jatkuivat.

Matkan varrella laskelmia on tehty paitsi yhdessä naapurikaupunkien, myös muiden suurimpien kaupunkien kanssa. Lisäksi muun muassa Kuntarahoitus on kehittänyt omaa laskentatyökalua kaikkien kuntien käyttöön, ja Helsinki on ollut mukana mallinnustyökalun pilottihankkeessa. Ennen kaikkea Helsingin talous- ja konserniohjausyksikkö on panostanut omiin skenaariomalleihinsa ja laskentajärjestelmiinsä.

Talouden mallintamisessa ei tietenkään ole yksikölle mitään uutta: yksikön päätehtävä on pitää Helsingin kaupungin talous tasapainossa, laatia talousarviot ja tilinpäätökset. Uudistuksen vaikutusten arvioiminen on kuitenkin ollut vähintäänkin haastavaa.

Ensinnäkin uudistus on valtavan laaja kokonaisuus, jota on valmisteltu paloittain. Mallin yksityiskohdat ovat tarkentuneet hitaasti.

– Vieläkin on ihan ratkaisevia elementtejä, joista ei ole selkeyttä, Hietamäki sanoo.

Toiseksi tietoa laskelmien pohjaksi on ollut saatavilla rajoitetusti.

– Varmaan siinä, miten tietoa on jaettu, on ollut hyvä tarkoitus, mutta ei siihen erityisen paljon resursseja ole käytetty, Hietamäki muotoilee diplomaattisesti.

Vapaavuori toteaa suorasukaisemmin, ettei hallitus ole ”juuri edes yrittänyt” arvioida uudistuksen vaikutuksia kaupunkien talouteen. Helsingin pormestaristo ja hallituksen edustajat ovat vääntäneet aiheesta keväällä myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin ja osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan kuntatalouslaskelmia on tehty kattavasti, ja valtio on myös valmis esimerkiksi hiomaan valtionosuusjärjestelmää, jos vaikkapa suurten kaupunkien tilanteessa on havaittavissa ongelmia.

Tarkennettu arviointi uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään hallituksen mukaan kuitenkin vasta eduskunnassa olevien maakunta- ja sote-uudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen.

– On lähes pöyristyttävä ajatus, että kokonaisuudesta päätetään ennen kuin sen vaikutukset arvioidaan, Vapaavuori sivaltaa.

Investointikyky vaarassa

Millaisia tuloksia Hietamäen ja kumppanien Excel-taulukoista sitten on putkahtanut?

Vuonna 2019 Helsingin toimintamenot ovat arviolta 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia. Uudistuksen myötä menoista poistuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja verotulokertymästä noin 1,8 miljardia.

Kuntasektori saa tällä hetkellä 31,5 prosenttia yhteisöverotuloista, valtio loput. Kuntien osuudesta leikataan uudistuksen yhteydessä noin 10 prosenttiyksikköä valtiolle.

Laskelmien mukaan investointitaso laskee kuitenkin verrattain vähän, 720 miljoonasta 700 miljoonaan. Suurin osa kasvavan kaupungin investointitarpeista liittyy muuhun kuin soteen.

Sitten on vielä se, mitä Hietamäki kutsuu harmaaksi alueeksi. Sillä hän viittaa tehtäviin, joiden järjestämisvastuun on määrä siirtyä maakunnille, mutta joiden kustannusten siirtymisestä ei vielä ole varmuutta. Käytännössä ei siis tiedetä, kuka tehtävät jatkossa tekee vai tekeekö kukaan.

Joka tapauksessa mallinnuksen tulokset viittaavat siihen, että Helsingin vuosittainen verotulokasvu on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen olennaisesti pienempi kuin nyt, mutta investointeihin pitäisi silti löytää lähes saman verran rahaa.

Hankepäällikkö Juha Viljakainen korostaa, että tarvittavat investoinnit ovat kaupungin kasvun kannalta merkittäviä: pitäisi rakentaa asuntoja ja asuinalueita, pikaratikkaa ja niin edelleen.

Esimerkiksi asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6000 vuodessa, ja 2019 vuonna se pitäisi saada nostettua 7000:een.

Helsingin kaupunki on jo viilannut taloudenpitoaan varovaisemmaksi laskelmien takia. Kaupungin arvion mukaan yhtälö tulee silti tarkoittamaan investointien priorisointia eli joidenkin hankkeiden viivästymistä, kaupungin velkaantumista – tai helsinkiläisten veroprosentin nousua.

Jostain rahat yhteiskunnan kannalta tarpeellisiin investointeihin on kerättävä, Viljakainen toteaa.

– Lopultahan siinä mennään kuntalaisen lompakolle.

Mitä tuleman pitää

Istuvan hallituksen tavoitteena on ollut, että eduskunta päättäisi sote- ja maakuntauudistuslaeista kesäkuussa ja lait vahvistettaisiin kesä-heinäkuun aikana. Kiirettä pitää, sillä maakuntavaalit pitäisi järjestää jo lokakuussa. Jos kaikki menee niin kuin hallitus toivoo, uudistukset astuvat yhtä kaikki voimaan vuoden 2020 alusta.

Helsingin kaupungin talous- ja konserniohjausyksikön väki vaikuttaa suhtautuvan tulevaan muutoksen hieman kuin vuodenaikoihin: muuttui ilma kylmemmäksi tai lämpimämmäksi, muutos tulee joka tapauksessa. Vaikka laskelmia hyödynnetään kaupungin edunvalvonnassa, Hietamäen mukaan mallinnuksen ensisijainen tavoite on selvittää mahdollisimman objektiivisesti, millaisia vaikutuksia uudistuksella on.

Mikä sitten selittää sen, että Helsingin kaupungin ja maan hallituksen näkemykset uudistuksen vaikutuksista ainakin jollain tasolla eroavat toisistaan?

Hietamäki pitää valtiovarainministeriön työkalujen haasteena sitä, että kuntien käytännön toimijat eivät ole olleet tiiviisti mukana tekemässä niitä. Vapaavuoren mielestä eroja syntyy myös siitä, että maakuntien rahoituksen määräytymisen periaatteita ei ole riittävällä tavalla avattu.

Lopulta kaikki palaa siihen, että pitkän aikavälin arvioihin liittyy aina riskejä. Talous- ja työllisyyskehityksen ennustaminen on aina ennustamista. Lisäksi pieneltäkin vaikuttavat yksityiskohdat voivat vaikuttaa arvioihin merkittävästi: esimerkiksi kuntien vero- ja valtionosuustulojen siirtolaskelmien onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka tarkkaa tietoa kunnat ilmoittavat laskelmien pohjana käytettävään Tilastokeskuksen Kuntataloustilastoon.

Kun Hietamäeltä, Viljakaiselta ja erityissuunnittelija Mari Paanaselta kysyy, miltä uudistuksen eteneminen poliittisine turbulensseineen heistä tuntuu, he pysyvät virkamiesmäisen tyyninä.

– Onhan meillä kuitenkin velvollisuus tehdä kaikki työ aina objektiivisen arvion mukaisesti, Paananen sanoo.

Isompi kuva

Vapaavuori painottaa, ettei kyse ole pelkästään Helsingistä. Suurten kaupunkien myönteinen kehitys ja kyky investoida ovat elinehto koko Suomen menestykselle, hän sanoo, ja siksi uudistus vaarantaa nykyisellään ”koko maan uudistumisen, vetovoiman ja kilpailukyvyn”.

Hänen mielestään kritiikki on silti mennyt kuuroille korville.

– Kritiikki on ymmärretty vastakkainasetteluna kaupunkien ja maaseudun välillä tai sitä on jopa viekkaasti kutsuttu kaupunkikapinaksi.

Vapaavuori ei tunnista väitteitä.

– Talous ei ole nollasummapeliä ja edellytysten luominen maan isoimpien kasvukeskusten menestymiselle ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, hän sanoo.

– Mitä paremmin Helsinki menestyy, sitä enemmän tästä potista kanavoidaan erilaisina tulonsiirtoina koko Suomen hyväksi.

Tähän liittyy myös Vapaavuoren väite siitä, että maakuntauudistus kurkottaa tulevaisuuden sijaan menneisyyteen. Kaupungistuminen vahvistuu, ja kaupunkien elinkeinopolitiikka vaatii kaupungin eri toimialoilta tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.

Hallituksen kaavailema maakuntauudistus vie Vapaavuoren mukaan kehitystä päinvastaiseen suuntaan, koska se ”pirstoo tehtäviä ja vastuita usealle hallinnontasolle”. Sitä hän ei kiistä, etteikö maakuntamalli voisi soveltua osaan maata. Huhtikuun alussa Vapaavuori kertoi julkisuuteen yrittäneensä alkuvuodesta vielä kertaalleen ajaa läpi ehdotusta pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta, jotta pääkaupunkiseudun erillispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Helsingin Sanomien mukaan virkamiesarvio ei tällä kertaa löytänyt ehdotuksesta merkittäviä perustuslaillisia ongelmia. Hallitus arvioi kuitenkin, ettei ehdotusta voitaisi toteuttaa erityisesti aikataulusyiden takia.

Vapaavuori joutui pettymään ja jatkamaan jo tutuksi tullutta kritiikkiään.

– Maakuntamallin keskeiset heikkoudet ovat sen irrallisuus kaikista moderneista kehitystrendeistä ja yritys yhden ratkaisun survomisesta koko maahan, joka kuitenkin koostuu monista erilaisista alueista omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen.

Kaupunkilähtöisempää kaupunkipolitiikkaa

Mitä pidemmälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt, sitä enemmän Vapaavuoreen henkilöityvä kritiikki on kuitenkin herättänyt myös kysymyksen: jos uudistus kokonaisuudessaan todella on niin kehno kuin minä Vapaavuori sitä pitää, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Eikö valtakunnan politiikassa ymmärretä kaupunkien merkitystä? Onko suurilla kaupungeilla liian vähän valtaa vai eivätkö ne vain ole onnistuneet käyttämään sitä?

– Kansallisen tason agendalla kaupunkipolitiikkaan ei juuri törmää eikä kaupunkien merkitystä ymmärretä, Vapaavuori aloittaa.

Hän myöntää kuitenkin, että kaupunkien täytyy myös katsoa peiliin: kaupunkipolitiikan näkymättömyys valtakunnan agendalla on myös kaupunkien oman aktiivisuuden puutetta.

Tätä aktiivisuutta vuosi sitten kesällä pormestarina aloittanut Vapaavuori onkin pyrkinyt edistämään. Syksyllä hän isännöi Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien kokouksen, jossa päätettiin muodostaa niin sanotusta C21-verkostosta kaupunkien pysyvä edunvalvoja.

– Se piti perustaa, koska kaupunkipoliittinen keskustelu on erityisesti viime vuosina ollut maassamme varsin ohutta, ellei jopa olematonta, Vapaavuori sanoo.

Helmikuisen kokouksensa yhteydessä verkosto julkisti kannanoton, jossa kaupungit korostivat sote- ja maakuntauudistuksen heikentävän niiden investointikykyä. Kannanotto pohjautui kuuden suurimman kaupungin yhteiseen laskelmaan, jonka mukaan näiden investointien rahoituspohja leikkautuisi kumulatiivisesti yli 1,5 miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Verkoston pidemmän aikavälin tavoitteena onkin ”kaupunkilähtöisemmän kaupunkipolitiikan
sisältöjen rakentaminen”.

Käytännössä tavoitteena on, että suuret ja pienemmätkin uudistukset tehtäisiin tulevaisuudessa niin, etteivät ne olisi valtion tai suurten kaupunkien johdon mielestä umpipöllöjä.

– Kaupunkivaikutuksia pitäisi entistä systemaattisemmin arvioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Vapaavuori sanoo.

AsiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Uusi työkalu talouden ennustamiseen – tule mukaan kehittämään!

Pilvipalveluna käytettävä työkalu on täysin uusi ja ainutlaatuinen.Ennusteiden laatiminen palvelun avulla on nopeaa. Pitkä, tällä hetkellä vuoteen 2025 ulottuva ennustejakso, mahdollistaa talouden tarkastelun tyypillistä pidemmällä aikavälillä. Palvelu on testausvaiheessa, ja nyt kuntia kutsutaan mukaan kehittämään ja kertomaan palautetta työversiosta.

Talouden ennustamisen työkalua voi käyttää selaimessa eri käyttöjärjestelmillä, ja käyttäjällä on aina automaattisesti käytössään sen uusin versio. Palvelu käyttää talousennusteen pohjana kunnan viimeisimpiä tilinpäätöstietoja, talousarvioita jakäyttäjän itse täydentämiä tietoja. Talouden mallinnus perustuu tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja taseeseen.

Uudella työkalulla voidaan ennustaa investointien vaikutusta kunnan talouteen pitkällä aikavälillä sekä tarkastella eri toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen sekä taustaoletuksien vaikutusta talouden kehitykseen. Näin pystytään aiempaa paremmin arvioimaan investointien rahoitettavuutta ja kunnan talouden kehitystätyypillistä tarkastelua pidemmällä aikavälillä.

Työkaluon suunniteltu visuaalisuuden ja käytettävyyden ehdoilla, ja se tarjoaa selkeät kunnan talouden kehitysnäkymiä kuvaavat graafit.Ensimmäisessä vaiheessavisualisointion mahdollista saada kunnantuloksesta, taseesta ja kassavirrasta.Tavoitteena onlanseerata uusi työkalu asiakkaiden käyttöön syksyn 2018 aikana.

Työkalusta ja sen kehityksestä voi kysyä lisätietojaLauri Pekkilältä lauri.pekkila (at) kuntarahoitus.fi. Uusia kuntia otetaan mukaan palvelun kehitykseen juhannukseen asti.

Digitaaliset palvelut

Kestävän kasvun kirittäjä

Täyttä vauhtia ensimmäisestä päivästä lähtien. Siten Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kuvaa ensimmäistä kolmea kuukautta uudessa tehtävässään.

Se ei ole mikään ihme, sillä Turun seudulla menee lujaa: meriteollisuus vetää, työllisyys kohenee, väkiluku kasvaa. Kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa myös enemmän verotuloja, mutta käytännössä vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät viiveellä ja vielä tulevina vuosina kaupungin nettovelka kasvaa. Juuri nyt koilliseen osoittavat käyrät tarkoittavat ensisijaisesti kasvavaa asuntotarvetta, painetta liikenteen sujuvuudelle sekä pulaa teknologia-alan osaajista.

Näihin tarpeisiin Turun pitäisi pystyä vastaamaan samalla kun se hilaa kasvihuonekaasupäästöjään alemmas ja pyrkii kaupunkien etulinjaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Arve uskoo, että valtiot ovat liian hitaita ja kankeita ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteita.

–  Sanoisin, että ne toimijat, jotka parhaiten voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistumiseen, ovat kaupungit, yritykset ja kansalaiset.

Energiassa ja liikenteessä eniten tekemistä

Ainakin Turussa ilmastotavoitteissa on kieltämättä edetty reippaasti. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä, mutta Arven mukaan tämä on mahdollista saavuttaa jo kymmenen vuotta etuajassa. Tavoitteita on siis syytä kiristää ja toimenpiteitä vahvistaa keväällä laadittavaan uuteen strategiaan. Oikeastaan Arve puhuisikin tavoitteita mieluummin siitä mitä kaupungissa on tehty ja tehdään niiden saavuttamiseksi.

Turun ylivoimaisesti suurin päästölähde on sen energiajärjestelmä: lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat tällä hetkellä yhteensä 66 prosenttia Turun kokonaispäästöistä. Isojen investointien osalta tilanne on onnellinen, sillä Naantalin uusi 260 miljoonan euron monipolttoainelaitos on muutamien teknisten vaikeuksien selättämistä vaille valmis käytettäväksi. Turun Seudun Energiatuotannon laitos voi pyöriä pelkästään uusiutuvalla energialla. Arven mukaan voimala tulee vähentämään kaupungin päästöjä merkittävästi jo tänä vuonna.

– Muutos tapahtuu välittömästi, kun saamme sinne muita polttoaineita kuin hiiltä.

Toinen haastava alue on liikenne, joka tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Turun päästöistä. Liikenteen osalta kaupunkiorganisaatio voi vaikuttaa Arven mukaan eniten kehittämällä joukkoliikennettä ja karsimalla sen päästöjä. Yksi Turun bussilinjoista kulkee jo kokonaan sähköllä, ja tulevaisuudessa sähköbusseja on tarkoitus olla ainakin puolet Turun reittejä liikennöivistä noin 250 linja-autosta. Loput kalustosta voisi toimia biokaasulla ja biodieselillä. Civitas Eccentrics -EU-hankkeen myötä Turun joukkoliikennejärjestelmä saa tänä vuonna myös koko joukon uusia kulkupelejä, nimittäin ympärivuotiset kaupunkipyörät. Myös ratikasta tehdään päätös tänä vuonna – raiteilla tai ilman, jolloin kyseessä olisi superbussijärjestelmä.

Arve kokee, että kaupunkilaiset ovat jo hyvin valveutuneita arkensa ilmastovaikutusten suhteen, mutta harva on valmis valitsemaan ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa, jos se hankaloittaa hänen elämäänsä. Siksi joukkoliikenteen on oltava aidosti sujuvaa, nopeaa ja helppoa käyttää, Arve sanoo.

– Pyrimme varmistamaan, että reittejä on riittävästi, niissä on riittävän tiheät vuorovälit ja kalusto sekä imagoltaan että tosiasiallisesti kiinnostaa ja lisää mielenkiintoa joukkoliikennettä kohtaan.

Osaajat tervetuloa

Miten ilmastotavoitteet sitten linkittyvät kaupungin kasvutavoitteisiin?

Arve nostaa merkittävimmän keinon, joilla Turku pyrkii vähentämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen haastetta: uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentamisen. Esimerkiksi Skanssin rakenteilla oleva kaupunginosa on suunniteltu alusta alkaen niin, että siellä asuminen ja eläminen tuottavat mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Tiet ja liikennejärjestelyt on suunniteltu joukkoliikennepainotteisesti ja lämmitysratkaisuissa on painotettu uusiutuvaa energiaa. Samoin on yliopistokampusten ja Kupittaan alueelle levittyvällä Tiedepuiston alueella, jonka kehittämiselle kaupunki on perustanut oman kärkihankkeen. Junaradan varteen rakentuvasta alueesta on määrä tulla paitsi yrityksille houkutteleva koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskittymä, myös Turun energiatehokkain alue.

Aivan yksin Turku ei kasvun haasteiden kanssa ole. Lounais-Suomen kasvupotentiaali on niin suurta, että sitä seurataan silmä kovana myös valtakunnan politiikan tasolla. Viime vuonna julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä korostetaan tarvetta yhdistää kansallisten ja alueellisten toimijoiden voimavarat ”kasvua uhkaavien pullonkaulojen estämiseksi”.

Esimerkiksi osaamisen ja työntekijöiden liikkuvuuden parantamisen osalta istuva hallitus puuhaa Helsingin ja Turun välille nopeampaa junayhteyttä samaan aikaan kun Turku pohtii miten telakan alueen liittymissä vältytään tukoksilta, kun siellä liikkuva väkimäärä tuplaantuu.

Asumisen ja liikkumisen tehostamisen lisäksi Turku pyrkii suitsimaan rakennetyöttömyyttä kehittämällä koulutustarjontaansa, tehostamalla elinkeinopalveluja sekä työllisyyskokeilulla, jossa Turku on ottanut järjestämisvastuun nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta.

– Haluamme olla aktiivinen mahdollistaja yritysten ja korkeakoululaitosten välillä, saada oikeasti kehittymään sellaista tulevaisuutta yrityksille ja koko alueelle, että kaikki voivat menestyä, Arve sanoo.

Data avuksi

Arve myöntää, että jos jokin häntä on kaupunginjohtajan työssä yllättänyt, se on ollut se, miten laaja kirjo asioita hänen pöydälleen päätyy. Oma kysymyksensä onkin, miten kaupunkiorganisaatio rajallisine resursseineen pystyy aidosti johtamaan kokonaisuutta, jossa ilmasto- ja kasvutavoitteet jakaantuvat kaupungin arjessa lukuisiksi erilaisiksi isommiksi ja pienemmiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi.

Turussa uskotaan, että vastaus on data ja sen parempi hyödyntäminen. Yksi kaupungin suurimmista kehityskohteista on datalla johtamisen tehostaminen Smart and Wise Turku -kärkihankkeen alla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulevaisuudessa Turun kaupungin johdon on huomattavasti helpompi seurata eri tavoitteiden ja hankkeiden toteutumista sekä viilata toimenpiteitä tulosten perusteella. Arven mukaan kyse on uudenlaisen tietoalustan luomisesta ja sen hyödyntämisestä johtamisessa.

– Uskon, että tämä tulee olemaan tulevaisuudessa yksi isoimpia juttuja, mitä me teemme.

Kunta-/aluevaikuttaja

Toimeliaita tulevaisuudennäkymiä

Meillä Suomessakin talous on päässyt hyvälle kasvu-uralle, työllisyystilanne jatkaa paranemistaan ja edellytykset taloudelliseen aktiivisuuteen lisääntyvät. Kotimaan tummat pilvet liittyvät työmarkkinatilanteeseen. Vuoden alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on saanut kehnon vastaanoton ja voi vaarantaa talouden hyvää kehitystä.

Työllisyystilanteen parannuttua myös kuntien viime vuoden talousluvut näyttävät odotettua paremmilta. Kuntarahoitukseen tämä heijastui rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Kunnat pystyvät vahvistamaan tasettaan ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, mikä on makrotalouden kannalta hyvä asia.

Rahoitustarpeita kunnilla riittää tulevaisuudessakin, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-investoinnit jäävät pois kuntien kontolta. Kuntarahoituksessa tekemiemme laskelmien mukaan kuntien investointitarve sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee kuitenkin laskemaan ennakoitua vähemmän, noin 10–15 %. Rahoitustarvetta pitävät yllä kiinteistöjen korjausvelka sekä maan sisällä tapahtuva muuttoliike, joka lisää kasvukeskusten tarvetta lisätä infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja.

Kuntarahoitusta tarvitaan myös sote-uudistuksen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tätä ja tulevaisuutta silmällä pitäen olemme uudistaneet strategiamme, josta kerromme tarkemmin tässä lehdessä. Rahoitus on edelleen Kuntarahoituksen ydintehtävä ja siinä visiomme on olla asiakkaillemme paras asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Olemme luotettava kumppani koko rahoituksen elinkaaren ajan, jo suunnittelusta lähtien.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Näkökulmat

Avain laadukkaaseen rahoitusriskienhallintaan

Käyttäjiensä tarpeiden mukaan kehittyvä Apollo nyt reilusti yli sadan tyytyväisen suomalaisen kunnan käytössä. Samaa pilvipalvelua käyttävät päivittäin myös ruotsalaiset ja norjalaiset kunnat ja maakunnat.

Korkokustannukset kuriin

Korkoriski syntyy kun rahoitussopimusten korkokustannukset ovat riippuvaisia korkomarkkinoiden muutoksista. Apollo auttaa riskien hallinnassa.

– Korkoriskien tiedostaminen ja hallinta ovat kunnille ensiarvoisen tärkeitä esimerkiksi nyt kun epätietoisuus korkomarkkinoiden tulevasta suunnasta on lisääntynyt. Epävarmuus näkyy markkinakoroissa ja niiden ennusteissa, sanoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Okko Rostedt.

Apollon korkokustannusanalyysillä voidaan tehdä laskelmat niin menneistä kuin tulevista korkokustannuksista. Analyysin näyttämät korkokustannukset perustavat kunnan salkun sopimusten todellisiin kassavirtoihin sekä Apollon korkomarkkinaennusteisiin. Apollon avulla voidaan myös simuloida erilaisia markkinaskenaarioita, kuten korkokäyrän yhden prosentin nousun vaikutusta kunnan korkokustannuksiin tulevina vuosina.

– Palvelussa voi nähdä miten vaikkapa nostettava talousarviolaina tulee vaikuttamaan kunnan korkomenoihin, jatkaa Rostedt. Apolloa hyödynnetäänkin usein erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutusten vertailuun kilpailutusten yhteydessä.

Korkoriskien hallinta

Apollo tarjoaa valmiit ja helppokäyttöiset analyysit rahoitussalkun riskien hallintaan. Niiden avulla voidaan kuvata salkun suojausastetta tietyllä hetkellä tai sen kehittymistä tulevina vuosina.

– Kun Apollo-palvelua lähdettiin rakentamaan, analyysimalleja kehitettiin nimenomaan kuntasektorin tarpeisiin, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

Korkoriskin jakauma-analyyseissä Apollo tutkii rahoitussopimusten pääomapainotettua korkosidonnaisuutta eli korkoduraatiota. Palvelun avulla voidaan ennustaa tai simuloida suojausastetta tuleville vuosille esimerkiksi tilanteessa, jossa ollaan harkitsemassa korkojen nousulta suojaavia rahoitusratkaisuja kuten johdannaisia.

Korkosidonnaisuuden jakauma-analyysin toimintaperiaate sen sijaan on yksinkertainen ja sellaisenaan toimiva monille asiakkaille. Analyysi kuvaa rahoitussalkun jakautumista kiinteään ja vaihtuvaan viitekorkoon.

Korkoriskianalyysi näyttää sekä pääoma- että korkositoumusten jakautumisen, mikä helpottaa erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutusten vertailua salkun rahoitusriskiaseman näkökulmasta.

Jälleenrahoitusriski

Poikkeuksellisissa markkinatilanteissa myös kuntien rahoituskustannukset voivat nousta merkittävästi. Jälleenrahoitusriski syntyy siis tilanteissa, joissa olemassa olevia lainasitoumuksia erääntyy maksettavaksi, mutta ne joudutaan jälleenrahoittamaan. Riski kasvaa, mikäli lainojen maturiteetit ovat lyhyitä tai lyhennystyyppinä on kertalyhenteinen eli bullet-laina.

Jälleenrahoitusriskien kartoittamisessa auttavat Apollon analyysit, joiden avulla voidaan suunnitella esimerkiksi kunnan sopimusten laina-aikojen hajauttamista riskien minimoimiseksi.

Ennakoi sopimustapahtumat

Rahoitussopimukset sisältävät usein aikasidonnaisia erityisehtoja, esimerkiksi jatko- ja purkuoikeuksia tai marginaalien tarkistuksia. Apollon kalenteritoiminto auttaa erilaisten tapahtumien, kuten marginaalien tarkistusten seurannassa. Tapahtumista voi tilata muistutuksen sähköpostiin halutulla ennakointiajalla, jolloin ikäviltä yllätyksiltä voidaan välttyä.

– Sopimustapahtumat, kuten rahoituslaitosten yksipuoliset marginaalintarkistusoikeudet, tapahtuvat kuitenkin usein pitkän ajan kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta, muistuttaa Leppänen.

– Kaikkien rahoitussopimusten tapahtumien löytyminen yhdestä sähköisestä kalenterista helpottaa erityisehtojen hallintaa ja myös minimoi niihin liittyvää henkilöriskiä.

Rahoituspolitiikka käytäntöön

Apolloon lisättävissä olevat compliance-ohjeet mahdollistavat kunnan salkun riskiasemaa kuvaavien lukujen raportoinnin ja ennustamisen rahoituspolitiikan mukaisesti.

Palvelu voidaan asettaa hälyttämään, mikäli seurattava tunnusluku – vaikkapa suojausaste – alittaa määritellyn kynnyksen tai esimerkiksi lainojen yhteissaldo uhkaa nousta asetettua maksimiarvoa korkeammaksi.

Myös sijoitusriskit hallintaan Apollon avulla

Kuntarahoitus julkisti vuodenvaihteessa yhteistyönsä suomalaisen FA Solutionsin kanssa kuntien sijoitustenhallinnasta Apollossa. Yhteistyön avulla kuntakonsernin varat ja velat ovat samassa palvelussa, mikä tuo läpinäkyvyyttä sijoitustoimintaan liittyviin riskeihin.

Kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan eri varainhoitajille, jolloin esimerkiksi tuottoja ja kustannuksia sekä koko sijoitussalkun kehittymistä voidaan nyt vertailla Apollo-palvelussa.

Lisätietoja Apollosta ja Apollo-tiimiltä, apollo(at)kuntarhoitus.fi

Digitaaliset palvelut

Riskienhallinnassa tarvitaan jarruttelijaa

Jarrumies. Siten luottoriskianalyytikkoja lempeästi nimitellään Kuntarahoituksen käytävillä. Luottoriskianalyytikko Janne Karausta leikkimielisen naljaileva titteli huvittaa. Hän on itse asiassa siihen varsin tyytyväinen, sillä kekseliäs nimihän osoittaa, että hän ja kollegat tekevät työnsä oikein. Juuri niin kuin pitääkin.

– Me tuomme realismia asiakkaiden investointien kokoon, kun selvitämme asiakkaan tämänhetkisen taloudellisen tilanteen ja todellisen luottotarpeen. Kun kunnassa tehdään päätös esimerkiksi uuden koulun rakentamisesta, me tarkistamme, että asiakas on varmasti selvillä investoinnin vaikutuksista talouteen niin nyt kuin tulevaisuudessakin, hän selventää.

Karaus siis miettii, laskee ja analysoi. Pohtii, vertaa ja puntaroi. Eli toisin sanojen jarruttelee.

– Hitaasti, maltillisesti ja harkiten tehdään oikeita ratkaisuja. Saattaa vaikuttaa jarruttelulta, mutta itse ajattelen sen mieluummin aikalisänä, jonka aikana teemme tarkat laskelmat yhteistyössä asiakkaan kanssa, hän vastaa.

Villin visionäärin sensuroimattomat ideat

Karaus tuli töihin Kuntarahoitukseen viisi vuotta sitten. Alusta saakka työtehtäviin ovat kuuluneet erilaiset kehitysprojektit, ja säädösten lisääntyessä tahti uusien järjestelmien luomisessa on vain kiihtynyt.

– Riskienhallintaosastolla kehitämme jatkuvasti uusia ja tehokkaampia luottoriskianalytiikan menetelmiä, jotta tiedämme tänään, mitä keskeisiä riskejä asiakkaidemme toiminnassa voi tulevaisuudessa ilmetä. Näin voimme mahdollisesti päästä ennaltaehkäisemään näiden riskien muodostumista. Tästä on hyötyä myös asiakkaillemme, kun voimme yhdessä miettiä, miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Tämä pätee asiakaskuntaamme niin kunta- kuin asuntopuolellakin.

Projektista toiseen kiitävälle miehelle tämänhetkinen kovatyötahti on juuri sopiva, sillä Karaus on elementissään silloin, kun poiketaan rutiineista, mietitään asioita uudelta kantilta ja sytytetään rautoja tuleen toinen toisensa perään. Ideointipalavereissa visionääriksikin kutsuttu Karaus kannustaa muitakin heittelemään villejä ajatuksia sen kummemmin niitä sensuroimatta. Toki, joskus se voi tarkoittaa riskiä epäonnistumisesta, mutta joskus myös suurta onnistumista.

Hän nauraa, että riskejä ottava luottoriskianalyytikko saattaa kieltämättä kuulostaa ristiriitaiselta.

– Ideoinnissa olen riskinottaja, mutta arjessa olen saanut palautetta, että mietin monista yksinkertaisista arkipäivän asioista hyöty-tuottosuhteita ihan liikaa, hän jatkaa.

Kumppanuutta ja yhteistyötä

Karaukselle oman työn ytimeen kuluvat asiakkaat. Hän korostaa yhteistyössä kumppanuutta ja toivoo, että yhä useammin Kuntarahoitus olisi tekemässä yhteistyötä asiakkaiden kanssa jo investoinnin suunnitteluvaiheessa.

– Tähtäämme Kuntarahoituksessa siihen, että riskienhallinnassa siirryttäisiin yhä enemmän etupainotteiseen ajatteluun. Meillä on paljon talousosaamista ja näkemystä, jonka mielellämme jakaisimme asiakkaalle jo aikaisemmin kuin vasta sinä vaiheessa, kun ruvetaan miettimään rahoitusta.

Karaus kertoo, että joissakin kunnissa etupainotteista ajattelua on jo hyödynnetty. Äskettäin Kuntarahoituksesta käytiin jo investoinnin suunnittelun alkumetreillä havainnollistamassa kuntapäättäjille, miltä kunnan tulevaisuus voi mahdollisesti näyttää, jos ylimitoitettu investointi toteutetaan sellaisenaan. Käynnin jälkeen investoinnin suuruus saatiin kaikkia osapuolia tyydyttäväksi.

– Monesti investoinnit voivat olla liian suuria suhteutettuna taloudelliseen kantokykyyn. Kaikissa kunnissa ei ole isoja talousosastoja, joissa ammattilaiset pyörittelevät lukuja työkseen. Silloin ulkopuolinen näkemys ja apu on syytä hyödyntää. Se on sitä kumppanuutta, jota me haluamme korostaa.

KuntarahoitusTöihin meille