Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Varjoista valoon

Se alkoi vuonna 2009. Nokia irtisanoi Oulussa 200 työntekijää – ja se oli vasta alkua. Seuraavina vuosina Oulun seudulla nähtiin ennennäkemätön irtisanomisten aalto tieto- ja viestintäteknologian eli ICT-alan suuryritysten vähentäessä väkeä ja lakkauttaessa toimintojaan.

Raskain isku koettiin vuonna 2014, kun Nokian matkapuhelintoiminnat ostanut Microsoft ja puolijohdepiirejä valmistava Broadcom Corporation osoittivat ovea yhteensä tuhannelle työntekijälle. Kaikkiaan Oulusta hävisi vuosina 2009–2014 noin 3 500 ICT-alan työpaikkaa. Kortistot täyttyivät huippukoulutetuista ihmisistä.

Jos Oulussa oli koko 2000-luvun ajan iloittu teknologiateollisuuden kasvuhuumasta, 2010-luvulla pudottiin valosta varjoihin. Oulun kaupungissa mietittiin otsasuonet sykkien miten sieltä päästäisiin pois.

Tilanne oli haastava. Nokian imussa kaupungin yhteisöverotulot olivat 2000-luvun lopulla parhaimmillaan 75 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa niistä katosi kaksi kolmasosaa. Rajusti kasvanut työttömyys lisäsi tuntuvasti kaupungin sosiaali- ja terveysmenoja. Samaan aikaan kaupungin piti suoriutua kuntaliitoksesta, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Ouluun.

Nopeaa reagointia rakennemuutokseen

Teknologiateollisuuden raju rakennemuutos ei kuitenkaan iskenyt Oulun kaupunkia kanveesiin. Kaupungin kassa oli hyvässä kunnossa pitkän nousukauden jäljiltä ja velkaa oli vain vähän. Palveluja ei tarvinnut lähteä ajamaan alas samoin tein. Oulun kaupungin strategia vuosille 2013–2020 tehtiin varmistamaan kuntaliitoksen onnistuminen, teollisuuden rakennemuutos oli siinä vielä vähemmällä huomiolla.

Kaupunki kuitenkin reagoi nopeasti talouden tapahtumiin. Oulun seutua varten perustettiin vuonna 2010 Business Oulu, johon yhdistettiin erillään seutukunnalla toimivat työllisyyttä ja elinkeinoja edistävät organisaatiot. Samana vuonna aloitettiin Nokian luovuttamiin patentteihin ja innovaatioihin nojautuva Innovation Mill -ohjelma tukemaan alueen työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä Terva-ryhmä koordinoimaan rakennemuutoksen vastatoimia.

Irtisanomisten kiihtyessä Oulun seutukunta hakeutui vuonna 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Se toi valtiolta ja EU:lta 36 miljoonaa euroa uuden nousun rakentamiseen. Samana vuonna perustetun Nothern Startup Fundin kautta päästiin tukemaan aloittelevia yrityksiä.

– Olihan se tilanne pahimmillaan hurja. Hetken aikaa tuntui, että jääkö tehtäväksemme vain valojen sammuttaminen. Nopeasti tahtotila muuttui taistelevaksi. Oulussa on aina ollut sellainen henki, että tilanne katsotaan ja sitten käydään töihin sen korjaamiseksi. Tärkeää oli ymmärtää, että työtä vaille jääneet osaajat on saatava pysymään Oulun seudulla kaikin keinoin, kertoo Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell.

Nyt Weisell voi tarkastella takavuosien kurimusta helpottunein mielin. Tieto- ja viestintäteknologia työllistää Oulun seudulla enemmän ihmisiä kuin vuosikymmen sitten. Muutaman suuryrityksen sijaan kenttä koostuu suuresta joukosta pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä.

– Voi sanoa, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Siinä mielessä tilanne on terveempi kuin ennen. Yhteisöverotuotoissa olemme vielä kaukana huippuajoista, sillä uudet yritykset käyttävät voittonsa kasvuun ja investointeihin. Oulun työllisyystilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, mikä näkyy positiivisesti kuntataloudessa. Hyvinvointi vähentää pahoinvointia ja siitä koituvia moninaisia kuluja. Oulun konsernivelka asukasta kohden on nyt alle 4000 euroa, mitä voi pitää terveenä tilanteena, sanoo Weisell.

Veto- ja pitovoimaa

Oulun kaupungin uusi vuosille 2020–2026 ulottuva strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2018. Siitä paistaa läpi optimismi. Strategiassa Oulusta halutaan tehdä veto- ja pitovoimainen kaupunki.

– Haemme kasvua ja haluamme myös saada ihmiset pysymään ja viihtymään Oulussa, kiteyttää Weisell.

Strategia on syntynyt eri osapuolten jatkuvan vuoropuhelun tuloksena.

– Emme miettineet eri strategioita, joista sopivin valitaan. Tärkeämpää oli asioiden priorisointi, minkä mukaan mentiin aina eteenpäin. Uutta strategiaa voi pitää orgaanisen kehityksen tuloksena, Weisell kertoo.

Oulu profiloituu uudessa strategiassa kulttuurikaupunkina.

– Työ on ihmiselle tärkeää, muttei kaikki kaikessa. Kulttuurin merkitystä ei voi vähätellä, se on keskeinen osa ihmisten viihtyvyyttä. Emme ole lähteneet leikkaamaan kulttuurimenoja. Olemme pitäneet kiinni isosta sinfoniaorkesterista ja tasokkaasta kaupunginteatterista. Siihen meillä on ollut velvollisuuskin pohjoisen Suomen keskuskaupunkina. Oulussa nähdään, että kulttuuri antaa ihmisille enemmän kuin ottaa, sanoo Weisell.

Kaupunki panostaa vahvasti koulutukseen. Ammattikorkeakoulu on muuttamassa Linnanmaan kampukselle, missä se voi toimia kiinteässä yhteydessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoite on raja-aitoja kaatamalla tarjota opiskelijoille enemmän ja entistä laadukkaampia opiskelumahdollisuuksia, vahvistaa kumpaakin korkeakoulua sekä vahvistaa ja lisätä Oulun kansainvälistymistä.

– Jos haluamme jatkaa kasvun tiellä, yritysten on saatava enemmän koulutettuja osaajia. Arvioiden mukaan teknologiateollisuus työllistää lähivuosina tuhatkunta ihmistä vuodessa, mutta koulutuksen kautta työtehtäviin valmistuu 300–400 henkeä. Jos ennen oli vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä, nyt haaste on löytää työtä vastaavia koulutettuja työntekijöitä. Olemme Oulussa oppineet puhaltamaan yhteen hiileen, joten kyllä tähänkin ongelmaan lääkkeet yhdessä löydetään, sanoo Weisell.

Kunta-/aluevaikuttajaTalous

Aistit auki maailmalle, fokus omassa kentässä

Yhdysvaltojen taloudella menee lujaa, mutta kasvun odotetaan hidastuvan. Vaikka oppositiopuolue demokraatit saavutti marraskuisissa vaaleissa enemmistön edustajainhuoneessa, tämä tuskin saa presidentti Trumpia muuttamaan linjaansa. Poliittiseen maailmanrauhaan liittyvä epävarmuus kasvaa siis todennäköisesti edelleen. Rahan hinta seuraa rauhattomuutta ja korkotaso tullee nousemaan.

Eurooppaan epävakautta tuo velkainen Italia, jonka budjettiehdotuksen Euroopan komissio hylkäsi lokakuussa liian suuren alijäämän vuoksi. Korkeampi velkasuhde euroalueen maista on vain valtavat hätälainat saaneella Kreikalla. Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous. Mikäli Italia ei pysty löytämään EU:ta tyydyttävää ratkaisua, markkinat saattavat reagoida voimakkaasti, mikä heijastuisi väistämättä myös Suomeen.

Toinen suuri kysymysmerkki Euroopassa on Brexit. Vielä ei ole varmuutta, saadaanko sopimus EU:n kanssa aikaan ennen kuin ero Euroopan unionista maalikuussa koittaa. Mahdollinen ero ilman sopimusta heijastuu suomalaistenkin vientiyritysten toimintaan, kun kauppaan vaikuttaisivat WTO:n sääntöjen mukaiset tullit, mikä aiheuttaisi yrityksille lisää kuluja. Brittiyritykset ovat jo varautuneet hintojen nousuun ja jotkut niistä etsivät tuontituotteille kotimaisia vaihtoehtoja.

Kotimaassakin jännitysmomentteja riittää. Epävarmuus maakunta- ja soteuudistuksen toteutumisesta jatkuu. Vaikka sote menisi läpi nykyisellä ehdotuksella, kuntien investointitarve pysyy lähes ennallaan.

Kasvavien keskusten tarve panostaa kaupunkisuunnitteluun ja infraan ei vähene, päinvastoin.

Asuntoja, myös kohtuuhintaisia tarvitaan, jotta yritysten työvoiman saatavuus turvataan. Kaavoituksella ja varmistamalla monipuolinen asumisrakenne voidaan myös ehkäistä alueiden eriarvoistumista kasvavissa kaupungeissa. Yhdenvertaisuudesta ponnistavassa Suomessa asuinalueiden ympärille ei kaivata muureja.

Talouskasvu tehdään kunnissa ja kaupungeissa, jotka luovat edellytykset yritysten toiminnalle – yritysten menestyksestähän Suomen taloudellinen menestys pitkälti riippuu. Kaiken epävarmuuden keskellä tulee varmistaa, että kunnat pystyvät jatkamaan investointejaan, pitämään huolta elinvoimastaan ja yritysten toiminnan edellytyksistä. Näihin asioihin voimme vaikuttaa – synkältä näyttävä tilannekin voidaan nopealla reagoinnilla ja oikeilla strategisilla valinnoilla muuttaa valoisaksi, kuten tässä lehdessä kerrottu Oulun esimerkki osoittaa.

Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja henkilökuntaamme antoisasta ja menestyksekkäästä vuodesta 2018. Tulevaisuudessa on paljon kysymysmerkkejä, mutta me jatkamme työtämme yhdessä hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamiseksi myös ensi vuonna.

 

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Janakkala, Joensuu ja Vantaa jatkavat Klash-kilpailussa: jaossa jopa miljoona euroa kehitykseen

Jatkoon valittujen kuntien ongelmat ovat sellaisia, joihin on haastekilpailun kautta mahdollista löytää ratkaisu, mutta ne jättävät sopivasti tilaa myös ideoinnille ja innovoinnille.

–  Tavoitteena on, että ongelmien ratkaisut hyödyttävät koko kuntakenttää, kertoo Klash-­kisan projektipäällikkö Maritta Mäkelä. 

Janakkalan haasteena on julkisen liikenteen saatavuuden ja kannattavuuden turvaaminen sekä taloudelliset ja ympäristöystävälliset yhteistyömallit. Kunnan tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa yhdistyvät kunnan, yritysten ja asukkaiden liikenteen tarjonta ja käyttö. Joensuun kaupunki hakee haastekilpailun kautta toimintamalleja ja työkaluja kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistamisen parantamiseksi sekä hyvinvoinnin ja elinvoiman lisäämiseksi. Vantaan johdolla etsitään ratkaisuja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien opintojen keskeyttämisasteen pienentämiseen.

– Haasteiden isäntäkunnat muodostavat kokoluokaltaan kiinnostavan läpileikkauksen suomalaisista kunnista. Mihinkään ongelmista ei ole ilmiselvää vastausta eikä mikään niistä ratkea pelkästään teknisellä ratkaisulla kuten sovelluksen tai teknisen alustan rakentamisella. Toisaalta vastaus haasteeseen voi olla yksinkertainenkin, sanoo Klash-tuomaristossa vaikuttava Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä.

Jatkoon päässeistä ongelmista muotoillaan haasteet, joiden ratkaisuun voivat osallistua 15.1.2019 lähtien myös ulkopuoliset tiimit ja työryhmät, kuten pk-yritykset, start upit, yhdistykset ja opiskelijat. Kilpailun vaiheesta valitaan jatkoon kuusi ratkaisuehdotusta, joille Klashin yhteistyökumppanit tarjovat mentorointia ideoiden jalostamiseen.

Voittaja julkistetaan joulukuussa 2019, ja voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöön on varattu jopa miljoonan euron tuki. Rahoittajina kilpailussa toimivat Kuntaliitto, Suomen Kuntasäätiö, Kuntarahoitus, Keva, FCG, KL-Kuntahankinnat sekä KL-Kustannus. 

Seuraa kilpailun etenemistä Twitterissä: @kunta_klash ja #kuntaklash sekä verkkosivuilla www.klash.fi

Talous

Hyvien päätösten analyyttiset taustajoukot

Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.

Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.

– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.

Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.

Data-analytiikkaa kansainvälisessä työympäristössä

Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.

Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.

– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.

– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää. 

Ongelmanratkaisu haastaa ja palkitsee

Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.

– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.

Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.

– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.

Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.

– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.  

Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.

– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.

Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.

– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.

Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.

– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.

KuntarahoitusTöihin meille

Apollo kokoaa rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun työkalut yhteen palveluun

Kuntarahoituksen digitaalinen Apollo-palvelu on laajentunut palvelukokonaisuudeksi, jossa asiakkaat voivat hallita rahoitussopimuksiaan ja sijoituksiaan sekä seurata takauksiaan ja markkinainformaatiota yhdestä paikasta. Pilvipohjainen palvelu saa pian odotetun lisän, kun pilotointivaiheessa oleva talousennustetyökalu tuodaan kuntien käyttöön ensi vuoden alussa. Työkalu mahdollistaa tulevaisuuden talousennusteiden rakentamisen ja investointien vaikutusten arvioinnin kuntatalouteen pitkällä aikavälillä. 

–  Investointi- ja rahoituspäätöksillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kuntien talouteen. Kokoamme siihen liittyvän tiedon ja päätöksenteon työkalut Apollo-palveluun pala kerrallaan. Samalla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä, talouden suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa koko sektorilla, kertoo Apollon kehitysprosessista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä. 

Jo yli 160 asiakkaan käytössä oleva Apollo on Pekkilän mukaan otettu ilolla vastaan.

– Olemme saaneet hyvää palautetta palvelusta kokonaisuudessaan, sen notkeasta pilvikäytettävyydestä, sisällöistä sekä yksityiskohdista. Kiitosta on saanut esimerkiksi se, että talouden ennusteita voidaan esittää lukujen ohella myös visuaalisesti graafeina, mikä auttaa niiden viestimisessä. 

Asiakkaan kanssa asiakkaan asialla

Apollon työkalujen kehitystä onkin alusta alkaen ohjannut asiakaslähtöisyys ja päätökset palvelun kehityssuunnista on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi uutta talousennustetyökaluja on rakennettu palvelumuotoilun menetelmin nopeissa kehityssprinteissä, mikä on vauhdittanut sen käyttöönottoa.

– Jaettu halu ja intressi kehittää digitaalisia työkaluja eteenpäin on ollut laajalti läsnä. Asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan työkalun kehitystyöhön ja olleet mukana ideoinnissa ja pilotoinnissa sekä haastatteluissa aktiivisesti, Pekkilä kiittelee.

Kuntarahoitus on Pekkilän mukaan luontainen taho rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun digitaalisten palveluiden kehittämiseen, koska sillä on laaja näkymä sektorilla toteutettaviin hankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

– Teemme nimenomaisesti kunta- ja yleishyödyllisen asuntokentän kanssa töitä, joten asiakaskuntamme on samanhenkistä. Valtaosa asiakkaistamme on myös omistajiamme, joten vauhdittaessamme digipuolta ja vastuullista päätöksentekoa keskitetysti koko sektorilla olemme myös omistajien asialla.

Pekkilän mukaan Kuntarahoituksen asiantuntijat tulevat jatkossakin palvelemaan asiakkaitaan rahoituksen tarpeissa henkilökohtaisesti, mutta tarvitaan myös Apollon kaltaisia uudentyyppisiä palveluita ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin ja tuomaan siihen lisää näkemystä.

– Tähtäämme siihen, että voimme enenevässä määrin tuoda asiakkaidemme käyttöön tietoa siitä, millaisia investointeja sektorilla toteutetaan, mitkä ovat olleet toimivat toteutustavat ja parhaat rahoitusvaihtoehdot ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Näin pystymme auttamaan asiakasta tekemään vastuullisia ja kaukonäköisiä talouspäätöksiä.

Kattava digitaalinen työkalupakki

Apollo-palvelun tavoitteena on helpottaa asiakkaiden rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun liittyvää arkipäivän työtä ja lisätä tietoa päätöksenteon tueksi.

Palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista hallita kaikkia rahoitussopimuksia yhdestä paikasta.

– Kuntarahoituksen lainat ja johdannaiset siirtyvät Apolloon rajapintojen kautta automaattisesti ja palveluun on mahdollista syöttää tiedot myös muiden rahoituslaitosten sopimuksista, jolloin saadaan kattava näkemys kokonaisuudesta, Pekkilä kertoo.

Palvelussa asiakkaat voivat analysoida rahoitussalkkujaan sekä simuloida eri rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Apollo mahdollistaa myös vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden tarkastelun. Palvelun avulla voi ennakoida esimerkiksi sitä, miten korkokäyrän yhden prosentin nousu vaikuttaa koko salkun korkokustannuksiin tulevina vuosina.

Yhteistyö asuntoyhtiöihin erikoistuneen Pandia Finance -ohjelman kanssa on suoraviivaistanut myös asuntoyhtiöiden salkkujen hallintaa Apollo-palvelussa, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä koko kuntakonsernien taloustilanteeseen.

Vuoden alusta alkaen Apollossa on ollut mahdollista lainojen ohella ajantasaisesti hallita kuntien eri yhtiöille myöntämiä takauksia. Palvelun takausaikataulusta voi seurata takausten elinkaarta, taattujen saldojen kehitystä ja takausprovisioita. Järjestelmään saa tallennettua myös takauksiin liittyvät vastavakuudet ja palvelun avulla voi arvioida sitä, ovatko ne tasapainossa takauksiin nähden. 

Vastuiden lisäksi Apolloon voi lisätä myös varat sijoitustenhallinnan sovelluksen avulla, joka on kehitetty yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa. Sovellus mahdollistaa varallisuuden salkuttamisen omaisuusluokkiin. Perinteiset sijoitustuotteet markkina-arvoistetaan automaattisesti ja omaisuuserien digitalisoiminen auttaa myös kirjanpidon hoitamisessa.

Digitaaliset palvelut

Lahden ympäristösatsaukset luovat perustaa kestävälle kasvulle

Miten Lahden kaupungilla menee?

Lahdessa on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Uusi strategia suuntaa kaupungin tekemistä entistä enemmän kasvuun, haastaa meitä tekemään kunnon kasvuloikan.

Talouden lähtökohdat ovat monin tavoin hyvät. Kaupungin väkiluku on nousussa ja muutenkin yleinen kiinnostus Lahtea kohtaan kasvaa. Nopeat liikenneyhteydet alkavat vaikuttaa ja kaupungin isot yleisötapahtumat vetävät hyvin.

Lahden ja Nastolan kuntaliitos astui voimaan 2016 alusta. Liitokseen ei ole liittynyt suurta dramatiikkaa. Kouluverkosto on puhuttanut, mutta toteutetut ratkaisut olisi pitänyt tehdä ilman kuntaliitostakin. Pelättyä ylimiehitystäkään ei ole syntynyt, vaan kaupungin henkilöstön määrää on saatu sopeutettua eläköitymisen ja normaalin vaihtuvuuden keinoin.      

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Lahdesta on tullut yliopistokaupunki: LUT-yliopisto muuttaa vuodenvaihteessa nimensäkin Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Kaupunki on pitkäjänteisesti panostanut opiskelumahdollisuuksiin ja yhteistyöhön, ja yliopiston kannalta kiinnostavaa Lahdessa olikin se, että meillä elinkeinoelämä on ihan korkeakoulutoiminnan iholla.

Opiskelijoiden kiinnostus tulla opiskelemaan Lahteen on ollut odotettua parempaa ja opiskelupaikan saaminen on ollut vaikeaa. Lahdessa on selvästi ollut tilausta yliopisto-opiskelulle, sillä opiskelijoiden sisäänpääsyprosentti on kymmenen tienoilla. Yliopisto onkin selvittänyt aloituspaikkojen määrän lisäämistä Lahteen.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Lahden kaupunkiin liitetään ja miksi?

Haluaisin että Lahti mielletään ympäristökaupungiksi jossa tapahtuu. Olemme nyt hakemassa kolmatta kertaa peräkkäin Euroopan vihreän pääkaupungin statusta. Aiempina vuosina olemme päässeet finaaliin, ja uskon, että ensi kerralla voitamme. Se merkitsisi vihreän pääkaupungin asemaa vuodelle 2021.

Lahtelaisuuteen liittyy vahvasti ympäristötietoisuus. Meillä on näyttöjä merkittävistä ympäristöteoista kuten Vesijärven puhdistamisesta. Lahdessa ympäristöpainotukset eivät ole vain kaupungin johdon päätöksiä, vaan myös kaupunkilaisten omaa aktiivista tekemistä.

Päättynyt kesä oli erinomaisen hyvä esimerkki Lahden vetovoimasta ja toimivuudesta tapahtumapaikkana. Cheekin uran päätöskonsertit ja Lahti-Hollolan Jukolan viesti olivat onnistuneita esimerkkejä isoista ja keskenään hyvin erilaisista massatapahtumista. Ironman-triathlonkisat istuivat yllättävän hienosti kaupunkiympäristöön: uinnille, pyöräilylle ja puolimaratonille löytyi toimivat reitit aivan kaupungin keskustasta.

Mihin Lahteen liittyvästä käsityksestä haluaisit päästä eroon?

Lahtea tituleerataan edelleen joskus Suomen Chicagoksi. 70–80-luvulla syntynyt mielikuva kylmästä bisnescitystä ei vastaa lainkaan todellisuutta. Lahdessa on tehty iso käännös ja panokset on suunnattu ympäristökaupungin vahvistamiseen.

Suomessa ei useinkaan ei ymmärretä, että meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, jotka kiinnostavat globaalisti. Me puhumme mielellämme teknisistä innovaatioista, mutta ympäristöön liittyvät ratkaisut yhdistävät talouskasvun ja kestävän kehityksen. Tämä on vaikkapa Kiinassa hyvin relevanttia osaamista: sielläkin on havahduttu siihen, että maapallon resurssit loppuvat. Lahti on elävä esimerkki, kaupungin kokoinen laboratorio siitä miten ympäristöosaamiseen satsaamalla voidaan kasvaa kestävällä tavalla.

Mitkä kolme tekijää ratkaisevat Lahden kehityksen lähivuosina ja -vuosikymmeninä?

  1. Asuinympäristön viihtyisyyden ja älykkyyden kehittäminen. Meidän on tarjottava ympäristö jossa ihmiset haluavat asua, ja toimivuus on iso osa vetovoimaa. Kaupungistumistrendin myötä yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta 2030-luvulla kaupungit tulevat olemaan perusratkaisuiltaan hyvin erilaisia kuin nyt. Liikkuminen ei voi jatkossa rakentua yksityisautoilun varaan.
  2. Korkeatasoisen ja monipuolisen koulutustarjonnan kehittäminen.
  3. Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden alueen toimijoiden kesken sekä yleinen yritysmyönteisyys. Yritysten määrä suhteessa asukaslukuun on jo nyt Päijät-Hämeen alueella suurin Suomessa.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Suoritin ekonomin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistuin KTM:ksi. Valmistumisen jälkeen työskentelin kymmenisen vuotta Turun kaupungin palveluksessa, pääasiassa erilaisissa taloushallinnon ja erityisesti rahoituksen tehtävissä. Sen jälkeen olin mukana perustamassa rahastoyhtiötä. Lahden kaupungin palvelukseen siirryin 1999.

Mikä on henkilökohtainen suhteesi Lahteen?

Olen syntyperäinen turkulainen. Minulla on vene Turun saaristossa ja vierailen myös perhesyistä edelleen paljon Turussa. Olemme kuitenkin perheen kanssa viihtyneet Lahdessa hyvin. Lahti on huikean hieno asuinpaikka, koska täällä on kaikki ison kaupungin palvelut mutta luontoympäristö on läsnä. Kaupungin sijainti on todella keskeinen: kesänopeusrajoituksilla noin puolet suomalaisista asuu tunnin ajomatkan päässä Lahdesta.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jossain vaiheessa luin useita romaaneja viikossa, nykyisin ehdin lukea vähemmän. Veneily on lähellä sydäntäni, ja siksi minulle tärkeä kirja on Joshua Slocumin Yksinpurjehdus maapallon ympäri. Se oli kulttiteos joka piti lukea. 

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo, joka on minun laillani intohimoinen purjehtija.

Kestävä kuntaKunta-/aluevaikuttaja

Markkinakatsaus 11/2018

Maailmantalouden kasvuhuippu on ohitettu

  • Euroalueen ostopäällikköindeksin (PMI) laskeva trendi päätyi lokakuun lopussa tasolle 53,1. Se oli hieman odotusten yläpuolella, mutta:
    • Euroalueen BKT:n kasvuvauhti hidastui vuositasolla 1,9 prosenttiin. Saksan talous supistui ensi kertaa yli kolmeen vuoteen ja BKT jäi 0,2 prosenttia pienemmäksi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Myös kauppasodan uhka sekä öljyn hinnan nousu vaikuttivat kasvun supistumiseen.
  • Euroalueen inflaatio on kiihtynyt johtuen lähinnä energian hinnan ja erityisesti öljyn kallistumisesta. Inflaatio on pysynyt kahden prosentin tuntumassa ja oli lokakuun lopussa 2,2 prosenttia. Pohjainflaatio on pysynyt hyvin alhaisena (lokakuu 1,10 prosenttia) ja voisi olla perustelu koronnostojen lykkäämiselle.
  • EKP:n arvioidaan nostavan korkoja vuoden 2019 lopulla ja toisen kerran vuonna 2020.
  • Määrällisen keventämisen (QE) ohjelmaan kuuluvat arvopapeiden netto-ostot ovat supistuneet 15 miljardiin kuukaudessa ja ensi vuonna EKP lopettaa netto-ostot kokonaan.
  • Euroalueen huolia lisää poliittinen levottomuus, jotka liittyvät Brexitiin ja Italian uuteen hallitukseen, joka ei halua noudattaa euroalueen finanssipolitiikkaa sääteleviä periaatteita ja lisää systeemiriskin mahdollisuutta alueella.
    • Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, jolla on yli 130 prosenttia bkt:stä käsittävä julkinen velka.
  • USA:ssa finanssipolitiikan kevennysten nopeuttama talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio ovat lisänneet Fedin paineita nostaa ohjauskorkoja.
    • Fedin ennustetaan nostavan korkoja kolme kertaa vuonna 2020, minkä lisäksi Fed jatkaa taseensa supistamista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi lokakuun lopussa tasolle 53,1 .

Tuotannon kasvu hidastui eniten Saksassa, Italiassa ja Irlannissa, mutta piristyi eniten Ranskassa ja Espanjassa.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaavan ESI-indikaattorin lasku lokakuun aikana johtui pääsääntöisesti heikentyneestä luottamuksesta teollisuuden ja palvelujen sekä erityisesti vähittäiskaupan sektoreilla. Mittari on kuitenkin korkeammalla kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen. 

European Economic Sentiment – indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat nousseet maltillisesti kesästä lähtien. Kymmenen vuoden korko on nyt 0,957 prosenttia ja viiden vuoden korko on 0,353 prosenttia. 6 kk:n kuluttua tasojen ennustetaan olevan noin 10 korkopistettä korkeammalla tasolla.

3kk euribor muistuttaa kuolleen aivokäyrää ja oli lokakuun lopussa -0,365%.

Korkojen odotetaan nousevan maltillisesti seuraavien vuosien aikana. 

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat maltillistuneet suhteessa viime kevääseen. 

EKP:n odotetaan edelleen aloittavan koronnostot vuoden 2019 syksyllä ja jatkavan nostoja vuonna 2020.

Euroalueen korot (pitkä historia vs forward)

Lähde: Bloomberg

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Oulu otti sijoituksensa hallintaan Apollon avulla

Apollo-palvelua kehitetään  asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yksi esimerkki tästä on alun perin lainasalkun hallintaan kehitetyn Apollo-palvelun laajentuminen sijoitusten hallintaan. Sijoitussalkun hallintapalvelu on suunniteltu vastaamaan kuntien tarpeisiin, riippumatta sijoitussalkun koosta tai niiden määrästä. Sijoitussalkun hallintasovelluksen myötä kunnat pystyvät nyt hallitsemaan taseen molempia puolia yhdestä ja samasta palvelusta.

”Pystymme palvelun avulla vaivattomasti peilaamaan salkkujamme esimerkiksi sijoitustoimintaa ohjaaviin periaatteisiimme ja raportoimaan tästä. Apollo tuo valtavasti lisäarvoa ja helpotusta myös tilinpäätösten tekoon ja tilintarkastajien työhön”, kertoo Oulun kaupungin rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva.

Katso videolta lisää siitä, miten Apollo on auttanut Oulun kaupungin sijoitussalkkujen hallinnassa ja raportoinnissa.

Apollo – Sijoitussalkun hallintapalvelu from Kuntarahoitus on Vimeo.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Lainasalkkusovellus mullisti rahoituksenhallinnan Vihdissä

Vihdin kunnassa havaittiin tarve modernille lainasalkun hallintapalvelulle, joka vastaisi konsernin raportoinnin haasteisiin. ”Lainasalkkusovellus osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi, josta kuntakonserni saa kaikki lainasalkkuun sekä takauksiin liittyvät tiedot yhdestä paikasta peruskunnan ohella myös tytäryhteisöjen osalta”, kertoo Vihdin kunnan talouspäällikkö Erkki Eerola. Samasta palvelusta kunta pystyy myös paitsi analysoimaan salkkua kokonaisuutena ja siihen sisältyviä riskejä, myös simuloimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Katso videolta lisää Eerolan kokemuksia sovelluksesta.

Apollo – Lainasalkun hallintapalvelu from Kuntarahoitus on Vimeo.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Markkinakatsaus 10/2018

Yhteenveto

  • Euroalueen ostopäällikköindeksi (PMI) on laskenut vuoden vaihteen korkeista lukemista, mutta se on vielä reilusti yli 50:n, mikä povaa BKT:n kasvun pysyvän nykyisellä tasolla. Euroalueen BKT:n kasvuvauhti toisella vuosineljänneksellä oli 2,1 prosenttia vuositasolla.
  • EKP:n syyskuun korkokokouksesta ei tullut yllätyksiä. EKP:n osto-ohjelma päättyy vuoden 2018 loppuun mennessä riippuen inflaatio-odotuksista ja ohjauskorot pysyvät nykyisillä tasoillaan ainakin kesän 2019 loppuun. Markkinoilla odotetaan ensimmäistä EKP:n koronnostoa vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä.
  • Euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tuntumassa viime kuukaudet. Inflaatio kiihtyi 2,1 prosenttiin syyskuussa elokuun 2,0 prosentista energian hinnan vauhdittamana.
  • Euroalueen pohjainflaatioon, josta on riisuttu mm. energian hinnan vaikutus, toivotaan kuitenkin vielä merkittävää kasvua, sillä se on jäänyt yhden prosentin tuntumaan. Syyskuussa lukema oli 0,9 prosentissa.
  • Syyskuussa julkistettujen EKP:n asiantuntijoiden arvioiden mukaan pohjainflaatio kiihtyy loppuvuodesta ja jatkaa sen jälkeen maltillisella kasvu-uralla. Tämän mahdollistaa EKP:n mukaan rahapoliittiset toimet, jatkuva talouskasvu ja palkkojen nousu. EKP:n tavoite on pitää inflaatio hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä ja tätä varten se seuraa tarkasti myös pohjainflaatiota.
  • Euroalueen pitkät korot ovat nousseet kevään 2018 tasoille piristyneen riskinottohalukkuuden ja Yhdysvaltojen korkojen nousun tukemana. Kymmenen vuoden korko on nyt yhden prosentin tuntumassa ja viiden vuoden korko 0,4 prosentissa. 3kk euribor on pysynyt miltei muuttumattomana ja on nyt -0,317 prosentissa.

Euroalueen talousnäkymät

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI on tasoittunut vuoden vaihteen korkeista lukemista. Epävarmuus kauppasodasta on vaikuttanut luottamukseen. PMI on kuitenkin reilusti yli 50, mikä ennakoi BKT:n kasvun pysyvän nykyisellä tasolla.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Euroopan komission talouden luottamusindikaattori on myös ollut lasku-uralla, mutta se on laskenut maltillisemmin kuin PMI.  Syyskuussa teollisuuden ja kuluttajien luottamus laski, mutta niitä kompensoi osittain nousu vähittäiskaupan ja rakentamisen luottamuksessa. Palveluiden luottamus pysyi miltei muuttumattomana.

Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission liike-elämän ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Euroalueen pitkät korot ovat nousseet takaisin keväällä nähdyille tasoille. Kymmenen vuoden korko on nyt yhden prosentin tuntumassa ja viiden vuoden korko on 0,4 prosentissa. 3kk euribor on pysynyt edelleen muuttumattomana. Korkojen odotetaan nousevan maltillisesti seuraavien vuosien aikana. Seuraavalla sivulla lisätietoja.

Euribor-korot ja niiden ennusteet ovat pysyneet ennallaan. EKP ei muuttanut aiempaa linjaansa syyskuun korkokokouksessa. Ensimmäistä koronnostoa odotetaan markkinoilla kesän 2019 jälkeen.

Euroalueen korot (pitkä historia vs forward)

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous