talous Archives - Page 4 of 10

Markkinakatsaus 6/2019

10.6.2019

Maailmantalouden kasvukuva jatkuu heikkona – keskuspankit jatkavat varovaista linjaa

Maailmanpankki ennustaa tuoreessa raportissaan maailmantalouden kasvun hidastuvan 2,6 prosenttiin (aikaisemmin 2,9 %). OECD ennustaa vastaavasti kuluvan vuoden kasvun olevan 3,2 prosenttia.
USA:n ja Kiinan kauppakiistat ovat suurin uhka kasvulle. Euroalue, joka on riippuvainen maailmanlaajuisesta kysynnästä, ja joka kärsii edelleen rakenteellisista ongelmista, on tilanteessa yksi suurimmista kärsijöistä. Euroalueen kuluvan vuoden kasvun odotetaan olevan 1–1,2 prosenttia.
Odotukset rahapolitiikan keventämisestä USA:ssa sekä euroalueella ovat kiihtyneet viime päivinä heikon kasvukuvan ja alhaisten inflaatio-odotusten seurauksena. Markkinat hinnoittelevat seuraavalle vuodelle jo kahta täysimääräistä koronlaskua Yhdysvaltojen keskuspankki FEDiltä, mikä on painanut lyhyiden maturiteettien markkinakorkoja.
EKP piti ohjauskorkonsa muuttumattomana 0 prosentissa, mutta viitoitti korkojen pysyvän nykytasoillaan ainakin 2020 puoleenväliin. Keskuspankki huomioi talouskuvaan liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden pitkittymisen (mm. kauppasota ja brexit) ja arvioi riskien olevan yhä kallellaan ennakoituakin heikomman kehityksen suuntaan.
Maltillisen viestinnän seurauksena euriborkoroissa on nähty viimeaikoina totuttua voimaakkampia liikkeitä alaspäin. Myös odotukset tulevaisuuden euriborkoroista ovat jatkaneet laskuaan. Esimerkiksi 12kk euribor on laskenut kuukauden aikana 7 bp.
Pitkät korot ovat jatkaneet voimakasta laskuaan edellä mainituista syistä sekä myös turvasatama kysynnästä johtuen, kun riskilliset sijoituskohteet, kuten osakkeet ovat laskeneet.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa noin 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle. Globaali, koko maailman kattava PMI laski kesäkuussa alle 50, mikä on alin taso sitten vuoden 2012.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvulle:
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroopan komission luottamusindikaattori kertoi euroalueen yllättävästä luottamusilmapiirin vahvistumisesta ja katkaisi yhtämittaisen reilun vuoden pituisen laskuputkensa. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 100, joten yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi maalaa yllättävän positiivista kuvaa nykytilanteesta.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pohjainflaatiokehitys jäi ennakoituakin heikommaksi, mikä pitää keskuspankin edelleen varovaisena. Pohjainflaatio painui ennakoitua voimakkaammin 0,8 %:iin (v/v), joten hintapaineet eivät ole edelleenkään osoittaneet vahvistumista työmarkkinoiden kiristymisestä huolimatta – Euroalueen työttömyysaste on laskenut jo 7,6 %:iin, vastaavalla tasolla on liikuttu viimeksi elokuussa 2008.

Riskisentimentin parantuessa pitkissä koroissa voidaan nähdä korjausliikkeitä ylöspäin, mutta pitkällä tähtäimellä heikot inflaatio-odotukset pitänevät markkinakorot matalilla tasoilla.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat jatkaneet yhtämittaista laskuaan viime lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on -0,15 % tasolla, jossa se viimeksi oli vuonna 2016. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 7v asti.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset ovat vaihtuneet koronlaskuodotuksiin. EKP:n vallitseva ohjeistus on ylläpitää korot nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti, mikä poissulkee myös koronlaskut. Markkinat sen sijaan hinnoittelevat 3 kk euriborin laskevan nykyisiltä tasoiltaan ja kääntyvän positiiviseksi vasta 2023 alkuvuonna.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Bloomberg

Historiallisesti tarkasteltuna markkinakorot ovat alhaisilla tasoilla ja korkokäyrä on loiva, ts. pitkät korot lähestyvät lyhyiden korkojen tasoja.

Tilannetta selittävät heikentyneet talouskasvuodotukset globaalisti sekä alhainen inflaatio euroalueella. Näiden johdosta Euroopan keskuspankin haasteena on ollut rahapolitiikan asettaminen tasolle, joka ruokkii kasvua sekä inflaatiota pitkällä aikavälillä.

Euroalueen inflaatio on jo pitkään ollut keskuspankin hintavakaustavoitetta (~ 2 %) vaimeampi. Tämä on lisännyt huolta, että euroalue voisi joutua samanlaiseen pitkäaikaiseen deflaatioon kuin Japani. Sijoittajat hinnoittelevat jo osittain pysyvämpiä alhaisten korkojen tasoja tulevaisuuteen.

Markkinakatsaus jää kesätauolle ja palaa uudistuneena elokuussa.

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Talous

Pääekonomisti auttaa kuntia tulkitsemaan globaalin talouskehityksen tunnusmerkkejä

7.6.2019

Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.

Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.

Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!

Kuntarahoitus Töihin meille

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

6.6.2019

Vuonna 2012 Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto totesi, että alueen jäähalli oli tullut elinkaarensa päähän. Valtuustolle esitettiin ajatus Suomen ensimmäisen energiatehokkaan jäähallin rakentamisesta vanhan hallin tilalle.

Hanke sai valtuustolta vihreää valoa. Hallin suunnittelutyöt alkoivat Mänttä-Vilppulan kaupungin, VTT:n ja energiatehokkaisiin rakennusratkaisuihin erikoistuneen Suomen Projektori Oy:n kolmikannalla.

– VTT:n ohjelman avulla pystyimme simuloimaan erilaisia energiaratkaisuja, kuten kosteusasteita ja optimaalisia lämpötiloja. Tietoja hyödynnettiin aktiivisesti hallin koko suunnittelukaaressa, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo.

Rakennustyöt alkoivat päätöstä seuraavana vuonna ja avajaisia juhlittiin 2016. Pihlajalinnasta tuli areenan pääsponsori, jonka mukaan se myös nimettiin.

Kritiikkiäkin tuli, kuten tällaisissa projekteissa usein tulee.

– Olimme tekemässä jotain sellaista, mitä ei oltu ennen tehty Suomen mittakaavassa. Osa ihmisistä epäili, ettei energiatehokkaan jäähallin kaltaista asiaa voisi olla edes olemassa. Tähän totesimme vain, että ei vielä olekaan, mutta kohta on.

Rakennusprosessi vaati ennen kaikkea ajattelutapojen uudistamista kaupungin päätöksenteossa.

– Kun kunnissa tehdään hankkeita, keskitytään yleensä automaattisesti pelkkiin investointikustannuksiin, kun pitäisi fokusoida koko elinkaaren kustannuksiin. Tässä hankkeessa olemme puolittaneet normaalin jäähallin energiakustannukset koko sen elinkaaren ajalla. Energiatehokkuudella saamme aikaan erittäin merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.

Auvisen mukaan elinkaariajattelu on pikkuhiljaa yleistymässä kunta- ja kaupunkitasolla, mutta työtä ajattelutapojen muuttamiseksi tarvitaan vielä.

– Kunnilta ja kaupungeilta vaaditaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja uskallusta katsoa eteenpäin, eikä vilkuilua takapeiliin, Auvinen kannustaa.

Hallin käyttäjille energiatehokkuus ei käytännön tasolla käytössä ilmene mitenkään, mutta kunnan talousluvuissa se näkyy selvästi.

– Säästöjä on saatu jo tämän muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana. Ne energialaskelmat, jotka tehtiin suunnitteluvaiheessa, ovat pitäneet hämmästyttävän hyvin paikkansa. Voin ylpeydellä sanoa, että Pihlajalinna-areena on monitoimiareena, joka on talvikausina yksi Suomen parhaimmista harjoitusjäähalleista.

Kesällä areenalla järjestetään muita tapahtumia, kuten konsertteja, messuja tai vaikkapa koiranäyttelyitä aina tarpeen mukaan. Halli tuottaa kaiken käyttämänsä lämpöenergian itse, vain sähköä ostetaan ulkopuolelta.

– Kaupungin näkökulmasta juuri oma energiantuotanto on se kaikkein merkittävin tekijä koko projektissa.

Pitkän aikavälin säästöä

Miten energiatehokas jäähalli sitten toimii käytännössä?

– Hallissa on yksi perinteinen ammoniakkia jäädytysaineena käyttävä jäädytyskontti, joka jäädyttää hallin jään. Jään tekemisen yhteydessä saadaan lauhde- eli lämpöenergiaa käyttöenergiaksi, Pihlajalinna-areenan tekniikasta vastanneen Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen kertoo.

Hallin katolla on myös aurinkopaneeleita, joiden energia jalostetaan maalämpöpumppujen sähköntuotantoon ja siitä eteenpäin sekä lämmitysenergiaksi lämmitykseen että käyttöveteen.

– Kohteessa on maalämpöpumppu ja neljä maalämpökaivoa, jotka pääsääntöisesti huolehtivat hallin sekä käyttöveden lämmityksestä kesän aikana, Piiparinen jatkaa.

Pihlajalinna-areena tuottaa ja käyttää kaiken tarvitsemansa lämmitysenergian itse. Hallin tuottama ylimääräinen energia myydään viereiseen uimahalliin, joka kytkettiin tekniikkaan tammikuussa 2016. Energiaa siirretään uimahalliin noin 10 omakotitalollisen energiakulutuksen verran vuositasolla.

– Siirto uimahalliin tapahtuu siirtoputkilla. Myyty energia käytetään uimahallin ilmastoinnin esilämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen, Piiparinen kertoo.

Kuinka paljon rahaa tähän mennessä on säästetty?

– Jos kaikki hallin käyttämä energia olisi ostoenergiaa – eli jäähalli toimisi ilman hallin omaa energian kierrättämistä ja uudelleenhyödyntämistä – sen pyörittäminen jäähallikäytössä maksaisi noin 20 euroa tunti. Uusiutuvan energian käyttö, uudelleenhyödyntäminen sekä energian kierrätys antavat todellisuudessa nettoenergian hinnaksi vain viisi euroa tunti. Säästö on valtava jo pelkästään vuorokausitasolla, Piiparinen sanoo.

Kaupunginjohtaja Markus Auvisen mukaan vuositasolla puhutaan kaupungille noin 70 000 euron säästöistä. Piiparinen on Auvisen kanssa samaa mieltä siinä, että Suomessa tuijotetaan liian usein pelkkää investointihintaa.

– Valveutuneita tilaajia on maassamme valitettavasti erittäin vähän. Tällaisissa hankkeissa pitäisi nimenomaan keskittyä koko elinkaaren hintaan ja käyttökustannushintoihin, jolloin säästetään energiaa ja luontoa sekä kustannuksia pitkässä juoksussa.

Samalla hankkeiden toimivuutta pitäisi seurata jatkuvasti ja reagoida heti mahdollisiin muutoksiin esimerkiksi energiankulutuksessa.

– Se on nykypäivää, Piiparinen päättää.

Arvot edellä

Kaupunginjohtaja Auvisen mukaan vastuu korostuu kaikessa kaupunginteossa. Toiminta pohjaa kaupunkistrategiassa määritellyille arvoille: asiakaslähtöisyys, luovuus ja vastuullisuus.

– Etenkin vastuullisuus ohjaa kaikkea päätöksentekoamme. Ihannetilanteeseen päästään, kun isojen investointipäätösten kohdalla mietitään jälkipolville jääviä kustannuksia. Päätösten pitää kestää tarkastelua tulevaisuudessakin, hän jatkaa.

Mänttä-Vilppulalla on tavoitteena olla vuonna 2026 Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin taidekaupunki sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tampereen kanssa.

– Tämän tavoitteen eteen teemme jatkuvasti töitä, hän summaa.

Asiakastarinat Kestävä kunta Kuntien asiakastarinat

Asenne, sitoutuminen vai talous – mitkä ratkaisevat kestävässä rakentamisessa?

6.6.2019

Aihe ei ole pinnalla ensimmäistä kertaa, sillä energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien.

– Kunnat tekevät tosin paljon myös vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa työtä energian käytön tehostamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi sanoo.

Niemen mukaan Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta.

– Yksi esimerkki toimivasta mallista on Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017–2025 (KETS), joka on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla. Siihen on sitoutunut 62 kuntaa ja kuntayhtymää.

Toinen mainitsemisen arvoinen vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-kuntia on tällä hetkellä 51.

– Ne ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Energian käytön tehostamiseksi tähtäävät toimet käynnistetään yleensä rakennusten energiakatselmuksilla. Esimerkiksi kouluissa vuosina 2008–2013 tehtyjen energiakatselmusten keskimääräiset energian säästömahdollisuudet olivat vedelle seitsemän prosenttia, sähkölle yhdeksän prosenttia ja lämmölle 13 prosenttia.

– Energiakuluja olisi siis mahdollista leikata keskimäärin 13 prosenttia. Koulujen energiankäytössä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä tehostamalla ilta- ja viikonloppukäytön energiaratkaisuja.

Oikein tehtynä energiansäästö ei heikennä tilojen käytettävyyttä tai sisäilman laatua. Suhteellisen helposti toteuttavia keinoja ovat Niemen mukaan esimerkiksi ilmanvaihdon käyntiaikojen tarkistus ja säätöjen parantaminen, tariffin ja jännitetason tarkistukset, kaukolämmön sopimustehon tarkistus sekä vesikalusteiden virtaaman rajoitukset.

Isoilla kunnilla energiatehokkuustoiminta on jo hyvin pitkälti suunnitelmallista, hyvin johdettua ja tavoitteellista, mutta pienemmillä kunnilla on edelleen tarvetta ohjaukseen ja neuvontaan, Niemi huomauttaa.

– Moni helposti toteutettavista toimenpiteistä on kunnissa jo toteutettu. Lisäksi monessa paikassa harkitaan investointeja vaativia toimenpiteitä, kuten aurinkoenergian hyödyntämistä, maalämpöpumppuja ja kehittyneitä lämmöntalteenoton järjestelmiä. Rakennustekniset toimenpiteet kannattaa tehdä silloin, kun tarvetta on muuhunkin kuin energiatehokkuuden parantamiseen.

Tietoisuutta on, rohkeus puuttuu

Nykymaailmassa monet vanhat energiankäytön tunnusluvut, kuten energiankulutus per neliö, ovat huono mittari kokonaiskestävyyden tarkastelun kannalta, sanoo Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila.

– Otetaan esimerkiksi hyvä ja toimiva kirjasto, jossa kaikki haluavat käydä niin usein kuin mahdollista. Tämä luonnollisesti nostaa kirjaston energiankulutusta. Vanhoilla mittareilla tarkasteltuna kirjasto vaikuttaa siltä, että onpa huono ja energiasyöppö tila, vaikka tilanne on käyttäjien näkökulmasta juuri päinvastainen. Siksi energiankulutusta pitää kyetä tarkastelemaan rakennuksen käyttöasteen kautta, eli onko kulutus loppupeleissä käyttöön suhteutettuna maltillista. Toimenpiteet pitää tehdä tätä silmällä pitäen, Junnila jatkaa.

Energiankäytön osalta hän puhuu sekä itse rakentamisen että varsinaisen käytön vaikutuksista.

– Koska kunta on kiinteistösalkun omistaja, ovat molemmat alueet relevantteja. Ei ole järkevää keskittyä tarkastelemaan esimerkiksi pelkkää energiankulutusta tai tuijottaa energiankäytön päästöjä jo olemassa olevissa tiloissa, vaan ajattelua pitää laajentaa. On keskeistä ymmärtää, mihin tarpeeseen tila tulee ja millä keinoilla tilantarve voidaan täyttää.

Junnila näkee, että esimerkiksi rakennusteollisuuden pitäisi nykyistä hanakammin suosia uusia ratkaisuja.

– Erilaisten kestävyysmallien kokeiluun tarvittaisiin rohkeutta puolin ja toisin. Kysymys ei ole tietoisuuden puutteesta, vaan tietoisuuden taso on päinvastoin korkealla niin käyttäjillä, tuottajilla kuin omistajilla. Strategista sitoumusta ja ymmärrystä on kyllä. Nyt kyse on pikemminkin käytännön operationaalisesta tekemisestä, eli pitäisi uskaltaa tarttua toimeen ja alkaa kehittää toimialaa.

Voiko uudelta hallitukselta odottaa toimenpiteitä kestävän rakentamisen osalta?

– Ilmastonmuutoksen näkökulmasta saadaan varmasti uutta ohjausta ja lainsäädäntöä. Tähän asti ratkaisumalli päätöksenteossa on ollut se, että haetaan käytönaikaista ympäristötehokkuutta, mutta nyt toivottavasti myös rakennusvaihe tulee keskeiseksi osaksi kokonaistaloudellisuutta. Toivottavasti myös kiertotaloustematiikasta jatketaan tästä eteenpäin.

Asenne ja sitoutuminen ratkaisevat, ei raha

Ei pelkkää sanahelinää, vaan arvoperusteista vahvaa strategiaa, joka myös johtaa käytännön tekoihin. Näin voisi kuvailla Espoon Asunnot Oy:n tavoitteita, joihin kuuluu vahvasti vastuullisen rakentamisen ydin: kiinteistöjen kestävä elinkaari, uusiutuvan energian käyttö sekä energiankäytön tehostaminen.

– Rakennutamme itse kaikki kohteemme pelkästään pitkäaikaiseen ja ennen kaikkea omaan omistukseen. Mitään ei mene ulkopuolisille myyntiin. Tämä ajaa meitä kehittämään toimintaamme jatkuvasti, Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen sanoo.

Yhtiöllä on käytössään suunnitteluohjeet, joilla pyritään ohjaamaan rakennusten suunnittelua, tilatehokkuutta ja erilaisten materiaalien valintaa siten, että ne yhdessä muodostavat helppohoitoisen ja kestävän kokonaisuuden. Vuokra-asuntojen kysyntä taas ohjaa eri kokoisten asuntojen rakentamista. Espoon Asuntojen tavoitteena on olla kaupungin ilmasto-ohjelman mukaisesti hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Koko toiminta perustuu elinkaariajatteluun, joka ulottuu uusien kiinteistöjen suunnitteluvaiheesta niiden rakennuttamiseen, ylläpitoon ja perusparantamiseen. Yhtiö seuraa aktiivisesti rakennusten ja rakennuttamisen uusia elinkaariedullisia ja älykkäitä ratkaisuja.

– Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön huoneistokohtaiset langattomat lämpötila- ja kosteusanturit, jotka ohjaavat talon lämmitystä. Järjestelmä on myös kytketty verkkoon. Talot ovat samalla mukana kaukolämmön kulutusjoustossa, jonka avulla energiaa voidaan käyttää tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin kuin aiemmin.

Tukea syyllistämisen sijaan

Myös asukkailla on erittäin merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, Jaakko Kammonen huomauttaa. Tämäkin on strategisessa työssä huomioitu: asukastoimikunnat ovat aktiivisia ja kiinteistöissä toimii asukkaita niin sanottuina ympäristöekspertteinä.

– Opastamme aktiivisesti oman kodin energian- ja vedenkulutuksessa ja kannustamme panostamaan kiinteistökohtaiseen jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Espoon Asunnoilla toimii sisäisesti kaupungin kouluttamia ekotukitoimijoita, joiden vastuulla on edistää arjen ympäristötyötä ja vaikuttaa ruohonjuuritason toimilla.

– Viime vuosina ilmaston lämpenemiseen ja muovien käyttöön liittyvät asiat ovat olleet laajasti esillä. Jotkut asiat vain vievät kauemmin tottua ja sisäistää. Ihmisten syyllistäminen ei missään nimessä ole oikea tapa levittää tietoisuutta tai muuttaa asenteita, Kammonen korostaa.

”Päättäjien asenne siirtyy aina asukkaille asti”

Kammonen näkee, että kunnilla on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet tehdä kestäviä ratkaisuja.

– Jokainen pystyy tekemään jotakin, se on varma. Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa tilanteessa esimerkiksi väestönmuutoksen näkökulmasta. Kasvukeskusten haasteet ovat erilaisia kuin muuttotappiollisten kuntien. Monessa paikassa on jouduttu pohtimaan kannattaako kaikkia vajaakäytössä olevia tiloja ylläpitää vai voitaisiinko osasta luopua. Näin niukkoja resursseja saadaan ohjattua järkevästi.

Kammosen mielestä kestävä rakentaminen voisi olla kuntapäättäjien asialistalla korkeammallakin.

– Kyse ei ole aina edes kovin isoista rahoista, vaan kyse on ennen kaikkea asenteesta ja sitoutumisesta kestävimpiin ratkaisuihin. Päättäjien asenne siirtyy eteenpäin aina asukkaille asti.

Ilmastopolitiikka kytkettävä sosiaalipolitiikkaan

– Ympäristöasiat ymmärretään varmasti hyvin niin kuntatasolla kuin valtakunnan politiikassa, mutta käytännön tasolla on vielä paljon tekemistä. Usein vedotaan kustannuspuoleen. Toivoisin, että ilmastokysymyksissä siirryttäisiin ajattelemaan, että talous on väline, jolla on mahdollista saavuttaa päätettyjä tavoitteita, kun nyt se nähdään pikemminkin rajoittavana tekijänä. Ilmastoajattelussa se ei oikein toimi, sanoo Nuorten agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja, kauppatieteiden ja ympäristötieteiden maisteri Siiri Mäkelä.

Ryhmä perustettiin keväällä 2017 pääministerin johtaman kestävän kehityksen toimikunnan alaisuuteen edistämään kestävän kehityksen suunnittelua ja toteuttamista Suomessa. Kuluvan vuoden maaliskuussa Mäkelä johti nuorten ilmastojulkilausuman laadintaa ja nuorten ilmastokokousta Finlandia-talossa.

Seuraavaksi tavoitteena on saada julkilausumassa vaadittuja toimenpiteitä osaksi uutta hallitusohjelmaa.

– Laadimme tulevalle hallitukselle yhteensä yhdeksän toimenpidettä aina julkisesta liikenteestä yhdyskuntarakentamiseen. Kaikkien pitää osallistua ilmastotyöhön, joten myös kuntien panos on erittäin tärkeää koko päätöksenteossa, Mäkelä sanoo.

Rakentamisen ratkaisut ovat yksi konkreettinen asia.

– Puurakentaminen sitoo hiiltä pois ilmakehästä paljon paremmin kuin monet muut materiaalit, ja puurakennukset ovat korjattavissa ja näin pitkäikäisiä. Puurakentamisen tehokas käynnistäminen vaatisi jonkin verran investointeja ja koulutusta, mutta uskon, että moni päättäjä tukee ajatusta. Kunnat voivat esimerkiksi hankintakriteeristöllä, asemakaavoituksella ja tontin luovutuksissa edellyttää puurakentamista.

Olennaisessa osassa ovat myös lämmitysjärjestelmät.

– Lämmitysjärjestelmien pitää perustua uusiutuvaan energiaan. Tällä hetkellä noin puolet Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä tulee kaukolämmön tuotannosta. Puun polttaminen ei myöskään ole mikään ratkaisu, se on yhtä haitallista kuin kivihiilen poltto.

Mäkelä muistuttaa, että sekä valtion että kuntien ilmastopoliittiset teot pitää kytkeä aina osaksi sosiaalipoliittista päätöksentekoa.

– Kunnan pitää kyetä tukemaan vähävaraisempia asukkaitaan, jos kulut paremman ilmastopolitiikan myötä nousevat. Kunnat ja kaupungit voivat myös toimia suunnannäyttäjinä toisille, esimerkiksi Helsingin päätös luopua kivihiilestä on tässä suhteessa esimerkillistä toimintaa. Samalla meistä jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon miettimällä omia kulutustapojaan esimerkiksi kotinsa lämmönsäätelyn osalta. Nyt tarvitaan uudenlaisten käyttäytymismallien omaksumista.

Purkumateriaalit hyötykäyttöön

Ei kertainvestointi, vaan kokonaisuuden tarkastelu. Tätä ajattelutapaa Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale haluaa korostaa.

– Kun puhutaan kestävästä rakentamisesta ja energiatehokkaista ratkaisuista, pitäisi aina miettiä rakennusta koko sen elinkaaren ajalta ja kannalta, eli suunnata katsetta jo rakennushetkeä ja sen kertainvestointia paljon pidemmälle.

Mitään yksioikoisia kysymyksiä nämä eivät koskaan ole, Taipale huomauttaa.

– Esimerkiksi puurakennuksen ja betonirakennuksen hyödyistä ja haitoista käydään akateemistakin väittelyä. Materiaalivalinnat ja lämmitystaparatkaisut puhuttavat alalla laajemminkin.

Elinkaariajatteluun kuuluu vahvasti myös ajatus uusiokäytöstä ja kierrättämisestä. Taipale antaa esimerkiksi purkumateriaalien hyötykäytön, joka on tyypillisin rakennusmateriaalin kierrätyslohko.

– Siitä on puhuttu paljon viime aikoina. Esimerkiksi tehostamalla betonimurskeen käyttöä sen kuljetusmatkat lyhenisivät ja päästöt vähenisivät merkittävästi, kun materiaalia pystyttäisiin hyödyntämään seudullisesti tai jopa paikallisesti joko yhteistyössä kunnan oman toiminnan tai yksityisen rakentamisen puolella. Purkumateriaalien mahdollinen hyödyntäminen on tarpeen ottaa huomioon hyvissä ajoin suunnitteluprosessissa. Tässä on vielä paljon kehitettävää.

Näkökulmat

Kasvava Tampere investoi tulevaisuuteen

6.6.2019

Miten Tampereen kaupungilla menee

Tampereella menee erinomaisesti, monella mittarilla. Tampere houkuttelee asukkaita, se on valittu useassa tutkimuksessa Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi. Kaupunki kasvaakin kovaa vauhtia, viimeisen viiden vuoden aikana tamperelaisten määrä on kasvanut 15 000 asukkaalla. Myös asuntoja rakennetaan paljon, vuonna 2018 kaupunkiin valmistui peräti 3 600 uutta asuntoa.

Täällä on iloinen pörinä. Monenlaisia kehityshankkeita on käynnissä, esimerkiksi Tampereen kansi, raitiotie ja keskusvedenpuhdistamo. Kannen eteläisen osan sekä ratikan ensimmäisen vaiheen pitäisi valmistua jo vuonna 2021.

Lisäksi käynnissä on Hakametsän hallin uudelleen suunnittelu, asemanseutua kehitetään sekä Tammelan ja Amurin alueille toteutetaan täydennysrakentamista. Hiedanrannan vanhaa teollisuusaluetta ollaan lähivuosina muuttamassa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseksi kiertotalouskaupunginosaksi. Tampere kehittyy hurjaa vauhtia.

Mihin monella samaan aikaan toteutettavalla suurella hankkeella tähdätään?

Investoinneilla tavoitellaan elinvoimaa. Olemme satsanneet sellaisiin hankkeisiin, jotka tulevaisuudessa tuovat kaupungille tuloja, joilla voidaan turvata palvelutuotantoa. Tavoitteena on myös kaupunkirakenteen tiivistäminen. Hiedanrantaan tulee koteja 25 000 ja työpaikkoja 10 000 ihmiselle. Kestäviä ratkaisuja haetaan yhdessä asukkaiden kanssa.

Tampere tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2030. Tavoitteeseen pääsemiseksi liikenteen nykyiset päästöt täytyy puolittaa. Ratikka on yksi ratkaisu päästöjen vähentämiseen.

Haemme Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta vuodeksi 2026 yhdessä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Teemme muutenkin seudullista yhteistyötä erityisesti kaupungin kasvuun liittyvien haasteiden ratkomisessa ja sotepalvelujen järjestämisessä. Yhteistyö on viime vuosien aikana tiivistynyt.

Miten soteratkaisun lykkääntyminen on otettu Tampereella vastaan?

Emme ole soten kaatumisesta kovin murheissamme. Jatkamme jo aloittamaamme työtä sotepalvelujen järjestämiseksi yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa. Haluamme taata hyvät palvelut koko Pirkanmaalle, ei vain Tampereelle, mutta ilman maakuntahallintoa.

Toivottavasti seuraava hallitus unohtaa saman mallin ajamisen kaikille alueille. Valtio voisi tarjota kepin lisäksi porkkanaa, tämä houkuttelisi kuntia tekemään yhteistyötä. Kun kannustimet ovat hyvät, yhteistyömalleja voi syntyä vapaaehtoisesti vauhdikkaastikin.

Mitkä ovat Tampereen vahvuudet?

Tampereelle on tunnusomaista innovatiivisuus ja ennakkoluuloton rohkeus uudistua ja etsiä uusia tapoja tehdä asioita aiempaa paremmin. Tämä on erottanut meidät suomalaisessa kuntakentässä jo vuosikymmenien ajan.

Tampere on loistava opiskelukaupunki. Täällä on myös upeat kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Pyynikki ja Pispalan hienot maisemat. Tampereelle on helppo tulla, ja täällä on vielä helpompi viihtyä ja asua.

Mitkä ovat Tampereen suurimmat haasteet?

Ykköshaasteet ovat talouden tasapainottaminen ja työttömyys siihen liittyvine ongelmineen. Olemme saaneet työllisyystilannetta parannettua, vaikkei siinä vieläkään ole kehumista.

Suuret investoinnit tuovat talouteen omat haasteensa – miten mitoittaa investoinnit ja taloudellinen mahdollisuus yhteen? Määrätietoinen työ talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty ja olen varma siitä, että saamme talouden pian vakautettua.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen alun perin valmistunut nuorisotyöntekijäksi vuonna 1983 ja toimin jonkun aikaa nuorisosihteerinä ja liikuntasihteerinä. 1990-luvulta alkaen olen toiminut kunnan keskushallinnon johtotehtävissä, ensin pienemmissä kunnissa, ja Tampereella vuodesta 2002. Täällä olen ollut ensin aluekeskusohjelman projektipäällikkönä, vuodesta 2003 talouspäällikkönä ja -johtajana.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Heikki Harman muistelmien ensimmäisen osan, Asfalttihipin. Nyt menossa on Marc Spitzin kirjoittama David Bowie. Olen innokas rock- ja pop-musiikin seuraaja, tykkään käydä klubeilla ja konserteissa. Viimeksi kävin Wigwamin keikalla. Tampereella on tosi hyvä klubitarjonta!

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Turku on kehittynyt huikeasti, olisi kiva lukea kaupungin talous- ja rahoituspäällikön Valtteri Mikkolan ajatuksia ja näkemyksiä.

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntarahoitus jälleen Suomen paras pankki – ”Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle”

17.5.2019

Kauppalehden mukaan suomalaispankkien liikevoitto putosi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Suomalaispankkien vakavaraisuus on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvemmalla pohjalla, Kauppalehti referoi Finanssivalvontaa.

Vertailussa pankit asetetaan paremmuusjärjestykseen tuottojen kasvun, kulujen, tuottojen, liiketulosprosentin, oman pääoman tuoton, tulosmuutoksen sekä vakavaraisuussuhteen perusteella. Paras pankki on se, jonka sijoitusten summa on pienin.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo olevansa ylpeä siitä, että Kuntarahoitus menestyi jälleen Kauppalehden vertailussa.

– Kuntarahoitus on ketterä ja kehittyvä rahoitustalo, jossa tehdään tiiviinä porukkana lujasti töitä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen eteen. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu koko henkilökunnalle, Kallio kiittelee.

Kauppalehden artikkelin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Kuntarahoitus Talous

Markkinakatsaus 5/2019

8.5.2019

Yhdysvallat – kasvusykli jatkuu edelleen, mutta kasvunäkymät heikot

Ensimmäisen vuosineljänneksen BKT-kasvu yllätti positiivisesti 3,2 % (q/q, annualisoitu), mutta tyypillisesti tärkeimpänä kasvuajurina toiminut yksityinen kulutus kehittyi vaatimattomasti.
Työmarkkinat jatkavat vahvoina ja työttömyysaste laski 3,6 %:iin, joka on alin luku vuoden 1969 jälkeen.
Inflaatiokehitys on pysynyt heikkona työmarkkinoiden jatkuvasta kiristymisestä huolimatta. Muun muassa Trumpin talouspoliittinen neuvonantaja Kudlow on toistuvasti ilmaissut toivovansa keskuspankin alentavan ohjauskorkoa talouskasvun vahvistamiseksi.
Fedin korkokokous 1.5. piti ohjauskoron odotetusti ennallaan 2,25–2,5 % vaihteluvälissä.
- Alhainen hintojen nousuvauhti ja matalat inflaatio-odotukset mahdollistavat Fedin varovaisen rahapolitiikkalinjan jatkamisen.
USA:n ja Kiinan välisen kauppasopimuksen julkaisua odotettiin, mutta Trump ilmoittikin, että kiinalaistuotteille asetettuja 200 miljardin dollarin arvoista tuontia koskevia tulleja korotetaan 25 %:iin, jos sopimus ei ole 10.5. mennessä kasassa (pörssit laskivat rajusti).

Euroalue

Euroalueen kasvukuva on edelleen huolestuttavan heikko, mutta taantumapelot näyttävät toistaiseksi ylimitoitetuilta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä BKT:n vuositason kasvu pysynee 1,2 %:n tuntumassa.
Talouden ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään – merkittävimpinä edelleen muun muassa USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja Saksan alavireinen autoteollisuus.
Positiivista virettä luo kuitenkin kotimarkkinoiden hyvä kehitys ja siitä osoituksena euroalueen työttömyysasteen lasku 7,7 %:iin (alimmillaan syyskuun 2008 jälkeen).
EKP:n koronnosto-odotukset ovat säilyneet alhaisina.
- Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
- EKP kertoo lisätietoa TLTRO III -ohjelman yksityiskohdista tulevissa kokouksissaan.
Brexit-peli jatkuu ja Britanniassa odotetaan konservatiivien ja työväenpuolueen brexit-neuvottelujen tulosta tällä viikolla. Pääministeri Theresa May yrittää välttää Britannian osallistumisen europarlamenttivaaleihin ja hänen pitäisi tuoda brexit-eropaketti uuteen parlamentin äänestykseen. Vaalien välttäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä erosopimus pitäisi hyväksyä ja saattaa laiksi 22.5. mennessä, jotta Britannian ei tarvitsisi osallistua eurovaaleihin.
Britannian jatko-aika on lokakuun loppuun asti, jolloin EU-ero astuu viimeistään voimaan.

Suomi

Epävarmuus maailmalla vaimentaa Suomen vientiä.
- Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi, kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt.
- Työmarkkinoiden koheneminen on jatkunut edelleen ja maaliskuussa työllisyysaste oli 71,8 % ja työttömyysaste oli 7,0 % (lähde: Tilastokeskus).Kotimainen kasvu on yhä enemmän kotitalouksien kysynnän varassa.

Hallitusneuvottelut on käynnistetty Antti Rinteen johdolla. Vaalituloksen jälkeen ykkösvaihtoehdot hallituksen pääpuolueiksi ovat SDP, kokoomus, vihreät ja RKP. Ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja hallituksen muodostaja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa. Rinne haluaa, että keskeiset työelämän uudistukset, esimerkiksi työttömyysturvan kokonaisuudistus, valmistellaan kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Metsä Group kertoi viime viikolla aloittavansa hankesuunnittelun 1,5 miljardin euron sellutehtaan rakentamiseksi Kemiin.

Euroalueen kasvuvire jatkuu vaisuna

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskasvu on jatkanut vaisuna ja erityisesti Saksan teollisuuden kasvun heikkous on huolestuttavaa. Myös ostopäällikköindeksien perusteella kasvukuva on edelleen heikko. Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi PMI viitoittaa alle 1 prosentin vuosikasvua euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50 BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi merkittävää laskua 104 tasolle. Mittarin pitkän ajan keskiarvo on 100, ja indikaattorin odotetaankin painuvan tämän alapuolelle lähitulevaisuudessa.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen Inflaatio-odotukset matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen inflaatiokehitys sekä -odotukset ovat edelleen matalalla tasolla suhteessa EKP:n tavoitetasoon, mikä on noin 2 prosenttia. Pohjainflaatio, jossa kuluttajahintojen vuosimuutoksesta on poistettu ruoan ja energian hintojen vaikutus, on pysytellyt vain yhden prosentin tuntumassa, mikä pakottaa myös EKP:n pysyttelemään varovaisella rahapolitiikan linjalla.

Matalaa inflaatiotasoa selittää muun muassa yritysten tuotannon globalisoituminen, mikä rajoittaa tuotantokulujen nousua sekä väestön ikääntyminen, mikä rajoittaa palkkainflaatiota. Myös talouskasvun hiipuminen hidastaa inflaatio-odotuksia.

Euroalueen korot jatkavat historiallisen matalalla

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot ovat laskeneet voimakkaasti kuluvan vuoden alusta. Huhtikuussa korot kuitenkin korjautuivat hieman ylöspäin, mutta toistaiseksi nousu on osoittautunut kestämättömäksi heikkona jatkuneen data-annin seurauksena.

10 vuoden swap-korko oli huhtikuun lopussa 0,513 % ja viiden vuoden swap-korko 0,035 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto odotukset ovat pysytelleet maltillisina maaliskuun korkokokouksen jälkeen, jolloin EKP ilmoitti pitävänsä korot nykyisillä tasoilla odotettua pitempään. Markkinat odottavat 3kk euribor-koron puhkaisevan nollan vasta vuoden 2021 aikana.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne paranee, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa aikaisemmin kuin nyt odotetaan. Ohjauskoron nostosykli tullee kuitenkin olemaan maltillinen.

Lähde: Bloomberg

Talous

Brexit hämmentää – Kuntarahoituksen asiakkailla ei syytä huoleen

16.4.2019

Kuntarahoituksen brexit-työryhmä on seurannut tiiviisti brexitin käänteitä ja pitänyt huolen siitä, että liiketoiminnan jatkuvuus on turvattu, vaikka Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta.

– Olimme varautuneet siihen, että brexit olisi tapahtunut 29. maaliskuuta. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten ero tapahtuu ja milloin. Olemme valmistautuneet eroon niin, että Kuntarahoituksen toiminta ja rahoituksen saatavuus asiakkaillemme on kaikissa vaihtoehdoissa turvattu, Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström kertoo.

Ensin Britannia sai EU:lta lisäaikaa 11.4. asti. Lisäaikaa jatkettiin viime tipassa lokakuun loppuun saakka. Tilanne Britanniassa on sekava, eikä brexitistä ole päästy sopimukseen maan sisällä. EU ja Iso-Britannia ovat joka tapauksessa sopineet vuoden 2020 loppuun asti jatkuvasta siirtymäajasta, jonka loppuun asti Britannia jatkaa EU-oikeuden soveltamista ja Britanniassa toimivien yritysten asema säilyy ennallaan.

Markkinat odottavalla kannalla

Brexitiin on ollut aikaa valmistautua jo useampi vuosi, mutta edelleen sen vaikutuksia markkinoihin on hankala arvioida.

– Jos brexit toteutuu pahimman skenaarion mukaan, ilman sopimusta, volatiliteetti markkinoilla todennäköisesti lyhytaikaisesti lisääntyy. Osakkeiden hinta ja korot luultavasti laskevat ja punta heikkenee. Pidemmällä aikavälillä rahan hinta voi nousta kasvavien riskipreemioiden myötä, Holmström kertoo.

Sopimuksettoman eron vaikutukset olisivat suurimmat Britannian talouteen: joidenkin arvioiden mukaan maan bruttokansantuote putoaisi jopa 5 prosenttia muutaman vuoden aikana. Britannian osuus EU:n taloudesta on niin suuri, että vaikutukset ulottuvat vääjäämättä myös muihin maihin.

– Kaikkien osapuolten toiveena on, että jonkinlainen sopimus saataisiin aikaan. Talouskasvu Euroopassa on hidastumassa ja se on jo valmiiksi huteralla pohjalla. Jos brexit toteutuu ilman sopimusta, sillä voi olla talouteen laajoja negatiivisia vaikutuksia, Holmström arvioi.

Kuntarahoitus tilanteen tasalla

Millaisia vaikutuksia brexitillä sitten on Kuntarahoituksen toiminnalle?

– Brexitillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia Kuntarahoituksen pääomamarkkinoihin liittyviin toimintoihin. Se ei kuitenkaan vaikuta asiakkaille tarjoamiimme palveluihin, Holmström painottaa.

EU:n ja Ison-Britannian välisissä kauppasopimusneuvotteluissa ratkaistaan se, mitä Kuntarahoituksen toiminnalle merkityksellisille finanssisektorin palveluille tapahtuu. Sopimus ratkaisee muun muassa sen, millaisia palveluita Kuntarahoituksen Isoon-Britanniaan sijoittautuneet pääomamarkkinavastapuolet voivat tarjota EU:ssa.

– Finanssisektorin toimijat ovat jo siirtäneet toimintojaan Lontoosta muualle EU:hun, pääasiassa Frankfurtiin, Pariisiin ja Dubliniin. Me olemme jo hyvissä ajoin neuvotelleet uudet sopimukset näiden pääomamarkkinavastapuolten kanssa turvataksemme rahoituksemme saatavuuden siinäkin tilanteessa, että brexit toteutuu ilman sopimusta, Holmström sanoo.

Talous

Markkinakatsaus 4/2019

11.4.2019

Yhdysvallat – Talous jatkaa kasvua, mutta taantuman riskit ovat jo ilmassa

Vuonna 2018 USA:n BKT kasvoi 2,9 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen. Yhdysvaltalaisten yritysten tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä ja osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti alkuvuoden aikana.
OECD arvioi, että USA:n talous kasvaa tänä vuonna 2,6 %.
Korkokäyrä on kääntynyt alaspäin eli lyhyet korot ovat nyt korkeammalla tasolla kuin pitkät ja tätä on historiallisesti pidetty merkkinä lähellä häämöttävästä taantumasta.
USA:n ja Kiinan välinen kauppasopimus etenee. Maiden edustajat ovat tavanneet pariin otteeseen huhtikuun alussa. Katseet siirtyvät loppuvuoden aikana USA:n ja Euroopan välisiin kauppasuhteisiin.
Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tavoitetason tuntumassa 1,9 %:n tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä Fed voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
Fed kiristi USA:n rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla. Fedin ohjauskorko on 2,5 prosenttia.

Euroalue

Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
OECD arvioi euroalueen BKT:n kasvuksi 1,0 % tänä vuonna, kun se oli viime vuonna 1,8 %.
- Talouden haasteina ovat mm. Saksan kasvun hidastuminen, brexit-epävarmuus, EU:n ja USA:n väliset kauppasuhteet, sekä Italian mahdollinen taantuma.
EKP on ilmoittanut rahapolitiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi noin 2 %:n inflaatiotason. Kuluttajahintaindeksi (CPI) on 1,5 %, mutta muun muassa energiasta ja ruoasta puhdistettu pohja-inflaatio on edelleen aneeminen, alle 1 %:n tasolla. Vaisut inflaatio-odotukset rajaavat EKP:n rahapolitiikan liikkumavaraa.
EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
- Ohjauskorko on 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
- EKP kertoo lisätietoa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan, TLTRO 3:n yksityiskohdista kesäkuussa.
Brexitiin liittyvä epävarmuus sai jatkoaikaa 10.4.2019, kun EU-johtajat sopivat brexit-pidennyksestä lokakuun loppuun. Pääministeri May pyysi lisäaikaa kesäkuun loppuun, mutta sitä myönnettiin niin, että uusi lisäaika päättyy 31. lokakuuta. Sopimukseen on kirjattu tarkastelupiste kesäkuulle. Pidennyksen perusteluissa todettiin, että Britanniassa on totinen yritys päästä sopimukseen opposition kanssa, mutta se ei ole mahdollista kesäkuun loppuun mennessä.

Suomi

Valtiovarainministeriön huhtikuun alussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna selvästi nousukauden jälkeen 1,7 %:iin.
- Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä, jossa yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
- Suomen talouden kasvu hidastuu lähivuosina edelleen haastavassa kansainvälisessä ympäristössä alle 1,5 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.
Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suorat vaikutukset myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä merkittävä osa kohdistuu euroalueelle.
- Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 14.4. Pitkän aikavälin rakenteellisten muutosten läpivienti lienee tulevan hallituksen tärkein tehtävä, etenkin soten osalta. Luottoluokitusyhtiöt tulevat seuraamaan aktiivisesti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja päätyi maaliskuun lopussa tasolle 51,6.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5 000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi maaliskuun lopussa lukemaan 105,5. (Vrt. tammikuu 106,1)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui maaliskuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.

10 vuoden swap-korko oli maaliskuun lopussa 0,472 % ja viiden vuoden swap-korko lähellä nollaa 0,014 %:ssa. Euriborkorot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.

Lähde: Bloomberg

Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa. Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Talous

Markkinakatsaus 3/2019

14.3.2019

Yhdysvallat – talous jatkaa vahvaa kasvuaan

Vuonna 2018 BKT kasvoi 3,1 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen.
OECD arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna 2,6 %.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski helmikuussa 54,2 pisteeseen (ed. 56,6). Laskusta huolimatta indeksi ennustaa kuitenkin hyvää, noin 3 % (v/v) teollisuustuotannon kasvuvauhtia.
Talouden tärkein kasvutekijä on edelleen yksityinen kulutus, johon vaikutti positiivisesti verouudistus ja hyvä työmarkkinatilanne.
Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna FED:in tavoitetason tuntumassa 1,9% tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä FED voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
FED kiristi Yhdysvaltojen rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla

Euroalue

Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
EKP heikensi merkittävästi arviotaan euroalueen talouskasvusta (1,1 % / v. 2019 ja 1,6 % / v. 2020)
- Ongelmia tuottavat muun muassa Saksan kasvun hidastuminen, Britannian hallitsematon ero EU:sta ilman sopimusta, kauppasota sekä Italian mahdollinen taantuma.
Kokonaisinflaatio nousi helmikuussa ennakoidusti 1,5 %:iin (v/v – tammikuu 1,4 %) johtuen energian hinnanmuutoksesta. Pohjainflaatio painui kymmenellä korkopisteellä 1,0 %:iin (v/v).
EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
- Ohjauskorko 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %
EKP ilmoitti korkokokouksessaan (7.3.) myös uudesta pidempiaikaisesta kohdennetusta rahoitusoperaatiosta (TLTRO-ohjelma)
- EKP alkaa tarjota liikepankeille edullisia kahden vuoden lainoja, joiden ehtona on, että pankit lisäävät lainojen myöntämistä yrityksille ja kotitalouksille
- Ohjelma on ehtojensa osalta aiempia heikompi sekä keston (2 vuotta vs. 4 vuotta) että rahoituksen hinnan osalta (ohjauskorko vs. talletuskorko).
- Kohdennetut rahoitusoperaatiot aloitetaan syyskuussa ja ne päättyvät maaliskuussa 2021.

Suomi

Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suora vaikutus myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä noin 40 % menee euroalueelle.
- Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 2,2 %.
- Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä – yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
- Tälle vuodelle kasvuluku on enää 1,5 %.
Viime viikon merkittävin uutinen lienee kuitenkin ollut SOTE:n kaatuminen ja Sipilän hallituksen ero.
- Nykyinen hallitus toimii toimitusministeriönä eikä tee poliittisia päätöksiä.
- Mielipidemittauksen muutokset ja hallituksen eroaminen ennakoivat kiivaita vaaleja ja vaikeita hallitusneuvotteluja.
- SOTE-uudistus siirtyy uuden eduskunnan pöydälle, mutta sen toteutusta on vaikea arvioida.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja osoitti hienoista nousua päätyen helmikuun lopussa tasolle 51,9. Syinä voidaan pitää mm. Ranskan keltaliivien protestien laantumista ja autoteollisuutta koskevia uusia päästösopimuksia.

EMU PMI –ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi helmikuun lopussa 106,1:een (vrt. tammikuu 106,2).

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui helmikuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.

10 vuoden swap-korko oli helmikuun lopussa 0,704 %, ja viiden vuoden swap-korko 0,169 %. Euribor-korot pysyivät lähes muuttumattomina.

Lähde: Bloomberg

Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.

Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa. Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3 kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.

Vastuunrajoitus

Talous