Kuntarahoituksen uudistuminen näkyy myös uutena ilmeenä

Uudistunut yhtiö haluaa olla aiempaa laajemmin asiakkaidensa tukena muuttuvassa maailmassa.

Menneiden perään ei yleensä kannata haikailla, mutta 30-vuotiaan Kuntarahoituksen kohdalla voi tehdä nyt poikkeuksen ja vilkaista vähän takapeiliin, niin merkittäviä ovat pari viime vuotta olleet koko sen toiminnalle.

Parin viime vuoden aikana Kuntarahoitus on uudistanut strategiansa, visionsa, toiminta-ajatuksensa arvonsa ja brändinsä – kuin henkinen nuorennusleikkaus, kuten toimitusjohtaja Esa Kallio kuvailee.

– Maailma on muuttunut ja Kuntarahoitus on viime vuosina kasvanut, uutta henkilöstöä on tullut paljon lisää. Halusimme kääntää katseen tulevaisuuteen ja laajentaa näkökulmaamme, Kallio kertoo uudistuksien taustoista.

Työ tehtiin asiakkaita ja muita sidosryhmiä kuunnellen.

– Ihan aluksi sekä myös prosessin eri vaiheissa kartoitimme asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia, kysyimme Kuntarahoituksen heikkouksia ja vahvuuksia heidän näkökulmastaan. Kuntarahoituksesta mukana oli johdon lisäksi asiakas- ja sijoittajarajapinnassa sekä yhteiskuntasuhteiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

Digi vahvasti tukena

Jotta asiakkaamme menestyisivät muuttuvassa maailmassa. Näin tiivistyy Kuntarahoituksen brändilupaus.

Tulevaisuuden ennakointi korostuu muuttuvassa maailmassa. Investointipäätöksiä on pystyttävä tekemään kestävästi niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta. Uudistuksilla ei ole merkitystä, elleivät ne ulotu toimintaan asti. Kallio palaakin jatkuvasti palveluiden kehittämiseen ja entistä laajempaan asiantuntemuksen jakamiseen.

– Toimimme entistä konsultatiivisemmin ja haluamme olla varhaisemmassa vaiheessa ja laajemmin mukana ratkaisemassa asiakkaidemme haasteita. Tässä meitä tukevat jatkuvasti kehittyvät digitaaliset palvelumme, Kallio summaa.

Myös yhtiön uudistuneet arvot, asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus, vilahtavat Kallion puheessa toistuvasti.

– Haluamme ottaa erilaista ja selkeästi aiempaa vahvempaa roolia. Vahvistunut rooli tarkoittaa meille myös vastuun kasvattamista niin sisäisesti, asiakkaiden kesken kuin yhteiskunnallisella tasolla kokonaisvaltaisesti, Kallio sanoo.

Viime vuosina tehdyn strategia- ja brändityön luonnollisena jatkeena uudistettiin Kuntarahoituksen visuaalinen ilme.

– Entinen ilmeemme ei enää kuvastanut toimintaamme. Ilmettä on suoraviivaistettu, yhtenäistetty ja raikastettu. Uudistettu Kuntarahoitus.fi palvelee nyt koko konsernin asiakkaita ja siltä löytyvät kootusti koko konsernin palvelut ja ratkaisut rahoitusprosessin eri vaiheisiin, Kallio iloitsee.

Brändiuudistus on toteutettu yhteistyössä SEKin kanssa.

– Brändityötä on tehty pieteetillä ja pitkäjänteisesti. On ilahduttavaa, että Kuntarahoitus on tehnyt uudistukset keskustellen laajasti sidosryhmien kanssa, sanoo SEKin viestintätiimin vetäjä Tiina Hosiokoski.

Kuntarahoituksella strategia ja brändi ovat kirkastuneet käsi kädessä. Vahvalle pohjalle on ollut hyvä rakentaa.

– On ollut todella hienoa olla mukana uudistamassa Kuntarahoituksen kaltaista toimijaa, jolla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana, Hosiokoski jatkaa.

Ensin Kuntarahoituksen strategia myllättiin perusteellisesti ja johdonmukaisesti. Strategian pohjalta kiteytettiin visio ja missio. Samalla muutos näkyy uutena visuaalisena ilmeenä ja uudistuneena verkkosivustona.

Kaiken takana ovat uudet arvot, joita terävöitettiin vastaamaan modernin rahoitusmaailman tarpeita.

– Keskeisimpiä arvojamme ovat asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus. Asiakkaiden kannalta tärkeitä toimintaperiaatteita ovat myös pitkäjänteisyys ja ennustettavuus, Esa Kallio kertoo.

Asiantuntijuus näkyy uudistuksessa kautta linjan.

– Jatkossa aiomme jakaa asiantuntijuuttamme vielä aktiivisemmin ja kantaaottavammin kuin aiemmin, Kallio päättää.

Teksti: Pihla Hakala

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

Vuonna 2012 Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto totesi, että alueen jäähalli oli tullut elinkaarensa päähän. Valtuustolle esitettiin ajatus Suomen ensimmäisen energiatehokkaan jäähallin rakentamisesta vanhan hallin tilalle.

Hanke sai valtuustolta vihreää valoa. Hallin suunnittelutyöt alkoivat Mänttä-Vilppulan kaupungin, VTT:n ja energiatehokkaisiin rakennusratkaisuihin erikoistuneen Suomen Projektori Oy:n kolmikannalla.

– VTT:n ohjelman avulla pystyimme simuloimaan erilaisia energiaratkaisuja, kuten kosteusasteita ja optimaalisia lämpötiloja. Tietoja hyödynnettiin aktiivisesti hallin koko suunnittelukaaressa, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo.

Rakennustyöt alkoivat päätöstä seuraavana vuonna ja avajaisia juhlittiin 2016. Pihlajalinnasta tuli areenan pääsponsori, jonka mukaan se myös nimettiin.

Kritiikkiäkin tuli, kuten tällaisissa projekteissa usein tulee.

– Olimme tekemässä jotain sellaista, mitä ei oltu ennen tehty Suomen mittakaavassa. Osa ihmisistä epäili, ettei energiatehokkaan jäähallin kaltaista asiaa voisi olla edes olemassa. Tähän totesimme vain, että ei vielä olekaan, mutta kohta on.

Rakennusprosessi vaati ennen kaikkea ajattelutapojen uudistamista kaupungin päätöksenteossa.

– Kun kunnissa tehdään hankkeita, keskitytään yleensä automaattisesti pelkkiin investointikustannuksiin, kun pitäisi fokusoida koko elinkaaren kustannuksiin. Tässä hankkeessa olemme puolittaneet normaalin jäähallin energiakustannukset koko sen elinkaaren ajalla. Energiatehokkuudella saamme aikaan erittäin merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.

Auvisen mukaan elinkaariajattelu on pikkuhiljaa yleistymässä kunta- ja kaupunkitasolla, mutta työtä ajattelutapojen muuttamiseksi tarvitaan vielä.

– Kunnilta ja kaupungeilta vaaditaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja uskallusta katsoa eteenpäin, eikä vilkuilua takapeiliin, Auvinen kannustaa.

Hallin käyttäjille energiatehokkuus ei käytännön tasolla käytössä ilmene mitenkään, mutta kunnan talousluvuissa se näkyy selvästi.

– Säästöjä on saatu jo tämän muutaman ensimmäisen käyttövuoden aikana. Ne energialaskelmat, jotka tehtiin suunnitteluvaiheessa, ovat pitäneet hämmästyttävän hyvin paikkansa. Voin ylpeydellä sanoa, että Pihlajalinna-areena on monitoimiareena, joka on talvikausina yksi Suomen parhaimmista harjoitusjäähalleista.

Kesällä areenalla järjestetään muita tapahtumia, kuten konsertteja, messuja tai vaikkapa koiranäyttelyitä aina tarpeen mukaan. Halli tuottaa kaiken käyttämänsä lämpöenergian itse, vain sähköä ostetaan ulkopuolelta.

– Kaupungin näkökulmasta juuri oma energiantuotanto on se kaikkein merkittävin tekijä koko projektissa.

Pitkän aikavälin säästöä

Miten energiatehokas jäähalli sitten toimii käytännössä?

– Hallissa on yksi perinteinen ammoniakkia jäädytysaineena käyttävä jäädytyskontti, joka jäädyttää hallin jään. Jään tekemisen yhteydessä saadaan lauhde- eli lämpöenergiaa käyttöenergiaksi, Pihlajalinna-areenan tekniikasta vastanneen Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen kertoo.

Hallin katolla on myös aurinkopaneeleita, joiden energia jalostetaan maalämpöpumppujen sähköntuotantoon ja siitä eteenpäin sekä lämmitysenergiaksi lämmitykseen että käyttöveteen.

– Kohteessa on maalämpöpumppu ja neljä maalämpökaivoa, jotka pääsääntöisesti huolehtivat hallin sekä käyttöveden lämmityksestä kesän aikana, Piiparinen jatkaa.

Pihlajalinna-areena tuottaa ja käyttää kaiken tarvitsemansa lämmitysenergian itse. Hallin tuottama ylimääräinen energia myydään viereiseen uimahalliin, joka kytkettiin tekniikkaan tammikuussa 2016. Energiaa siirretään uimahalliin noin 10 omakotitalollisen energiakulutuksen verran vuositasolla.

– Siirto uimahalliin tapahtuu siirtoputkilla. Myyty energia käytetään uimahallin ilmastoinnin esilämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen, Piiparinen kertoo.

Taidekaupunki Mänttä-Vilppulassa liikutaan energiatehokkaasti

Kuinka paljon rahaa tähän mennessä on säästetty?

– Jos kaikki hallin käyttämä energia olisi ostoenergiaa – eli jäähalli toimisi ilman hallin omaa energian kierrättämistä ja uudelleenhyödyntämistä – sen pyörittäminen jäähallikäytössä maksaisi noin 20 euroa tunti. Uusiutuvan energian käyttö, uudelleenhyödyntäminen sekä energian kierrätys antavat todellisuudessa nettoenergian hinnaksi vain viisi euroa tunti. Säästö on valtava jo pelkästään vuorokausitasolla, Piiparinen sanoo.

Kaupunginjohtaja Markus Auvisen mukaan vuositasolla puhutaan kaupungille noin 70 000 euron säästöistä. Piiparinen on Auvisen kanssa samaa mieltä siinä, että Suomessa tuijotetaan liian usein pelkkää investointihintaa.

– Valveutuneita tilaajia on maassamme valitettavasti erittäin vähän. Tällaisissa hankkeissa pitäisi nimenomaan keskittyä koko elinkaaren hintaan ja käyttökustannushintoihin, jolloin säästetään energiaa ja luontoa sekä kustannuksia pitkässä juoksussa.

Samalla hankkeiden toimivuutta pitäisi seurata jatkuvasti ja reagoida heti mahdollisiin muutoksiin esimerkiksi energiankulutuksessa.

– Se on nykypäivää, Piiparinen päättää.

Arvot edellä

Kaupunginjohtaja Auvisen mukaan vastuu korostuu kaikessa kaupunginteossa. Toiminta pohjaa kaupunkistrategiassa määritellyille arvoille: asiakaslähtöisyys, luovuus ja vastuullisuus.

– Etenkin vastuullisuus ohjaa kaikkea päätöksentekoamme. Ihannetilanteeseen päästään, kun isojen investointipäätösten kohdalla mietitään jälkipolville jääviä kustannuksia. Päätösten pitää kestää tarkastelua tulevaisuudessakin, hän jatkaa.

Mänttä-Vilppulalla on tavoitteena olla vuonna 2026 Suomen vetovoimaisin ja tunnetuin taidekaupunki sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Tampereen kanssa.

– Tämän tavoitteen eteen teemme jatkuvasti töitä, hän summaa.

Kasvava Tampere investoi tulevaisuuteen

Miten Tampereen kaupungilla menee

Tampereella menee erinomaisesti, monella mittarilla. Tampere houkuttelee asukkaita, se on valittu useassa tutkimuksessa Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi. Kaupunki kasvaakin kovaa vauhtia, viimeisen viiden vuoden aikana tamperelaisten määrä on kasvanut 15 000 asukkaalla. Myös asuntoja rakennetaan paljon, vuonna 2018 kaupunkiin valmistui peräti 3 600 uutta asuntoa.

Täällä on iloinen pörinä. Monenlaisia kehityshankkeita on käynnissä, esimerkiksi Tampereen kansi, raitiotie ja keskusvedenpuhdistamo. Kannen eteläisen osan sekä ratikan ensimmäisen vaiheen pitäisi valmistua jo vuonna 2021.

Lisäksi käynnissä on Hakametsän hallin uudelleen suunnittelu, asemanseutua kehitetään sekä Tammelan ja Amurin alueille toteutetaan täydennysrakentamista. Hiedanrannan vanhaa teollisuusaluetta ollaan lähivuosina muuttamassa maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseksi kiertotalouskaupunginosaksi. Tampere kehittyy hurjaa vauhtia.

Mihin monella samaan aikaan toteutettavalla suurella hankkeella tähdätään?

Investoinneilla tavoitellaan elinvoimaa. Olemme satsanneet sellaisiin hankkeisiin, jotka tulevaisuudessa tuovat kaupungille tuloja, joilla voidaan turvata palvelutuotantoa. Tavoitteena on myös kaupunkirakenteen tiivistäminen. Hiedanrantaan tulee koteja 25 000 ja työpaikkoja 10 000 ihmiselle. Kestäviä ratkaisuja haetaan yhdessä asukkaiden kanssa.

Tampere tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2030. Tavoitteeseen pääsemiseksi liikenteen nykyiset päästöt täytyy puolittaa. Ratikka on yksi ratkaisu päästöjen vähentämiseen.

Haemme Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta vuodeksi 2026 yhdessä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Teemme muutenkin seudullista yhteistyötä erityisesti kaupungin kasvuun liittyvien haasteiden ratkomisessa ja sotepalvelujen järjestämisessä. Yhteistyö on viime vuosien aikana tiivistynyt.

Miten soteratkaisun lykkääntyminen on otettu Tampereella vastaan?

Emme ole soten kaatumisesta kovin murheissamme. Jatkamme jo aloittamaamme työtä sotepalvelujen järjestämiseksi yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa. Haluamme taata hyvät palvelut koko Pirkanmaalle, ei vain Tampereelle, mutta ilman maakuntahallintoa.

Toivottavasti seuraava hallitus unohtaa saman mallin ajamisen kaikille alueille. Valtio voisi tarjota kepin lisäksi porkkanaa, tämä houkuttelisi kuntia tekemään yhteistyötä. Kun kannustimet ovat hyvät, yhteistyömalleja voi syntyä vapaaehtoisesti vauhdikkaastikin.

Mitkä ovat Tampereen vahvuudet?

Tampereelle on tunnusomaista innovatiivisuus ja ennakkoluuloton rohkeus uudistua ja etsiä uusia tapoja tehdä asioita aiempaa paremmin. Tämä on erottanut meidät suomalaisessa kuntakentässä jo vuosikymmenien ajan.

Tampere on loistava opiskelukaupunki. Täällä on myös upeat kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Pyynikki ja Pispalan hienot maisemat. Tampereelle on helppo tulla, ja täällä on vielä helpompi viihtyä ja asua.

Mitkä ovat Tampereen suurimmat haasteet?

Ykköshaasteet ovat talouden tasapainottaminen ja työttömyys siihen liittyvine ongelmineen. Olemme saaneet työllisyystilannetta parannettua, vaikkei siinä vieläkään ole kehumista.

Suuret investoinnit tuovat talouteen omat haasteensa – miten mitoittaa investoinnit ja taloudellinen mahdollisuus yhteen? Määrätietoinen työ talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty ja olen varma siitä, että saamme talouden pian vakautettua.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen alun perin valmistunut nuorisotyöntekijäksi vuonna 1983 ja toimin jonkun aikaa nuorisosihteerinä ja liikuntasihteerinä. 1990-luvulta alkaen olen toiminut kunnan keskushallinnon johtotehtävissä, ensin pienemmissä kunnissa, ja Tampereella vuodesta 2002. Täällä olen ollut ensin aluekeskusohjelman projektipäällikkönä, vuodesta 2003 talouspäällikkönä ja -johtajana.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Heikki Harman muistelmien ensimmäisen osan, Asfalttihipin. Nyt menossa on Marc Spitzin kirjoittama David Bowie. Olen innokas rock- ja pop-musiikin seuraaja, tykkään käydä klubeilla ja konserteissa. Viimeksi kävin Wigwamin keikalla. Tampereella on tosi hyvä klubitarjonta!

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Turku on kehittynyt huikeasti, olisi kiva lukea kaupungin talous- ja rahoituspäällikön Valtteri Mikkolan ajatuksia ja näkemyksiä.

Kuntarahoitus jälleen Suomen paras pankki – ”Kiitos kuuluu koko henkilökunnalle”

Kauppalehden mukaan suomalaispankkien liikevoitto putosi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Suomalaispankkien vakavaraisuus on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvemmalla pohjalla, Kauppalehti referoi Finanssivalvontaa.

Vertailussa pankit asetetaan paremmuusjärjestykseen tuottojen kasvun, kulujen, tuottojen, liiketulosprosentin, oman pääoman tuoton, tulosmuutoksen sekä vakavaraisuussuhteen perusteella. Paras pankki on se, jonka sijoitusten summa on pienin.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo olevansa ylpeä siitä, että Kuntarahoitus menestyi jälleen Kauppalehden vertailussa.

– Kuntarahoitus on ketterä ja kehittyvä rahoitustalo, jossa tehdään tiiviinä porukkana lujasti töitä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen eteen. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu koko henkilökunnalle, Kallio kiittelee.

Kauppalehden artikkelin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Asiakkaan ääni kuuluu

Kuntarahoituksen asiakkaat ovat asiakaskokemuskyselyn* mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös mielikuva Kuntarahoituksesta on muihin toimijoihin verrattuna erittäin positiivinen: asteikolla 1–7 asiakkaat antavat arvosanaksi peräti 6,3. Neljä viidestä (80 %) asiakkaasta on valmis suosittelemaan Kuntarahoitusta.

Kokemuksia asiakkailta ei kysytä vain muodon vuoksi, vaan tulokset ohjaavat vahvasti Kuntarahoituksen palvelujen ja tuotteiden kehittämistä.

– Jotta pystymme yhä paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, löytämään ne sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin, tarvitsemme entistä syvempää ymmärrystä asiakkaidemme tilanteesta. Asiakaskokemuskysely on yksi työkalu tähän, rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kertoo.

Asiakkaat ovat tiiviisti mukana uusien palveluiden, kuten Apollo-talousennustesovelluksen, kehittämisessä. Myös sähköisten palvelujen kehittämisen linjauksia, ”tiekarttaa”, laadittaessa on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja tarpeita.

Helppoutta ja henkilökohtaisuutta arvostetaan

Kolmasosa asiakaskyselyyn vastanneista oli huomannut myönteisiä muutoksia Kuntarahoituksen toiminnassa. Lanseeratuilla digipalveluilla vaikuttaakin olleen positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen.

– Tulos osoittaa oikeaksi valitsemamme kehityssuunnan eli panostuksen palvelujen digitalisointiin ja neuvonantoon koko rahoituksen elinkaaren ajan, Helminen sanoo.

Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoitus täsmensi asiakasstrategiaansa, ja myös tapaa, jolla asiakkuuksia hoidetaan, kehitetään jatkuvasti.

– Kysely vahvisti käsitystämme siitä, että sähköiset palvelut toimivat rutiiniasioiden hoitamisessa, mutta sen rinnalla asiakkaat kaipaavat edelleen aktiivista läsnäoloa, vuoropuhelua ja henkilökohtaista neuvonantoa. Palautteen pohjalta meidän täytyy entistäkin paremmin varmistaa asiakkaan arkipäivän haasteiden ymmärtäminen sekä se, että pystymme olemaan heidän tukenaan myös tulevaisuuden suunnittelussa, Helminen kertoo.

Jotta asiakkaiden tarpeista ja toiveista pysyttäisiin aiempaakin paremmin ajan tasalla, Kuntarahoituksessa otetaan käyttöön jatkuva asiakaskokemuksen mittaaminen. Vuoden 2019 aikana toteutetaan 2–4 tarkennettua kyselyä.

 

*Kuntarahoituksen asiakaskysely toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Kyselyn tulokset on analysoinut EPSI Rating.

Koulutus – vanha lääke uuteen vaivaan?

Ajat ovat melkoisesti muuttuneet sitten Kuntarahoituksen perustamisvuoden 1989. Suomi oli 1970- ja 1980-luvuilla kasvanut kehitysmaasta talousmaaksi. Vietettiin nousukauden juhlaa. Pian 1990-luvun alun talouskriisi kuitenkin syöksi Suomen syviin vesiin.

Tuolloin talouden elvytyskeinovalikoima oli toisenlainen kuin tänään. Meillä oli oma valuutta, pystyimme itse päättämään korkotasosta. Vaikeassa tilanteessa kyettiin myös tekemään tiukkoja päätöksiä, ja vientiteollisuuden vetämänä talous ja Suomi saatiin uuteen nousuun. Taisi mukana olla hitunen onneakin.

Talouden imussa myös Kuntarahoitus kehittyi nopeasti ja tasaisen kasvun tietä jatkui aina vuoden 2008 talouskriisiin asti. Kriisi iski kovalla kädellä myös suomalaiseen pankkisektoriin. Kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon oli vaikea saada pankeilta edes lyhytaikaista lainaa. Tässä ahdingossa Kuntarahoituksesta tuli entistä merkityksellisempi tekijä julkisen rahoituksen ylläpitämisessä.

Juhlavuodet tarjoavat tilaisuuden kurkata menneeseen, mutta vielä tärkeämpää on katsoa eteenpäin. Nykyisessä maailmantalouden horjuvassa tilanteessa ja toimintaympäristön nopeassa kehityksessä tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Olosuhteet voivat muuttua nopeasti, ja laineet rantautuvat Suomeenkin väistämättä.

Britanniaa uhkaava sopimukseton Brexit, suurvaltasuhteiden kiristyminen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen piirtävät suuria kysymysmerkkejä lähitulevaisuuteen. Kotimaassa sote-epävarmuus jatkuu, mutta varmaa on, että takaisin lähtöpisteeseen ei palata. Monet kunnat ovat jo miettineet vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteistyön lisäämiseksi.

Sekin on näkyvissä, että asiakaskuntamme uudistuu. Ohjaksiin on jo osittain astunut uusi sukupolvi, joka on tottunut käyttämään toisenlaisia työkaluja kuin edeltäjänsä. Tähän muutokseen ja yhä kasvavaan tehokkuuden tarpeeseen vastaamme kehittämällä hartiavoimin uusia palveluja ja ratkaisuja. Niitä työstävät myös monet muut toimijat ja asiakkaamme itse. Pidämme aihetta säännöllisesti esillä tässä verkkolehdessä.

Mutta miten Suomi selviää myös tulevaisuudessa maailmalta vyöryvistä talouden heilahteluista ja muista myllerryksistä? 1990-luvun lamasta selviämiseen vaikutti osaltaan myös panostaminen inhimilliseen pääomaan. Koulutusjärjestelmän korkea taso säilytettiin ja innovaatiopolitiikkaan satsattiin. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia koulutusta säilytettiin.

Voisiko koulutuksen korkeassa tasossa ja innovoinnissa olla avain myös tulevista kriiseistä selviämiseen ja suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen? Niin me uskomme.

Olemme jo usean vuoden ajan olleet mukana Yrityskylä-toiminnassa ja Nuori yrittäjyys -ohjelmassa. Juhlavuonna huomioimme lapsia ja nuoria aiempaakin enemmän ja autamme heitä pyrkimään kohti omia unelmiaan. Vuoden mittaan kerromme tästä lisää aihetunnisteella #huomisentekijät.

Pysykää kanavilla!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria

Kuntarahoituksessa olemme jo saaneet viitteitä sen tarjoamista uudenlaisista mahdollisuuksista Apollon ja sen Talousennuste-sovelluksen kautta. On ollut ilo seurata yhtiön kehitystä, yhdessä tekemistä ja intohimoa, jolla nämä palvelut ovat syntyneet. Uskonkin, että tämä on vasta pintaraapaisu siitä, mitä on vielä tulossa.

Kaikki tämä edellyttää myös uudistumista. Muutos voi olla suuri myös asiakkaillemme, jotka saavat uudenlaisia tapoja asioida kanssamme. Yhtä lailla olemme Kuntarahoituksessa matkalla, joka vaatii meitä muuttumaan pintaa syvemmältä. Kuljettava polku on meille yhtä aikaa mutkainen ja innostava, eikä eksymiseltä ja harha-askeliltakaan pystytä välttymään.

Asiakaskeskeisyys on arvo, joka ohjaa kaikkea tekemistämme ja päätöksentekoamme. Kun kehitämme digitaalisia palveluitamme, meille on tärkeää varmistaa, että asiakkaidemme todelliset tarpeet ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan. Yhteisessä kehittämisessä ja asiakasymmärryksen kasvattamisessa meillä on vielä paljon opittavaa, mutta olemme ottaneet askeleita oikeaan suuntaan.

Yksi esimerkki asiakaskeskeisestä kehittämisestä on syksyllä 2018 järjestämämme innovaatiokiihdyttämö, jossa lähes 30 kuntarahoituslaista ideoi ratkaisuja asiakkaiden tunnistettuihin ongelmiin asiakaskeskeisiä palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen. Keskeinen osa innovointia oli validoida tunnistettuja ongelmia ja ratkaisuja todellisilla asiakkailla. Innovaatiokiihdyttämö tuotti uusia toteutuskelpoisia palvelukonsepteja, joita tullaan toteuttamaan tämän vuoden aikana. Myös innovaatiotoimintaa tullaan varmasti jatkamaan.

Innovaatiokiihdyttämössä hyödynnetyt uudenlaiset työskentelytavat herättivät suurta innostusta Kuntarahoituksen henkilöstön joukossa. Työskentely moniosaavissa tiimeissä avasi uusia näkökulmia ja tarjosi luontevan tavan jakaa ajatuksia ja osaamista. Avoin ja yhteistyötä tukeva ilmapiiri mahdollisti uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymisen. Näitä asioita ja tällaista toimintatapaa meidän tulisi pystyä edistämään ja vahvistamaan kaikessa tekemisessämme, jotta pystymme toteuttamaan missiotamme rakentaa vastuullisesti parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Toimimme alalla, jolla on pitkät perinteet, ja jossa luottamus ja riskienhallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Olemme tekemisissä suurten ja kriittisten asioiden kanssa. Huolellinen analysointi ja suunnittelu ovat meillä kaiken keskiössä. Tällaiseen toimintaympäristöön ei digitalisaation edellyttämä rohkean kokeilemisen ja suunnanmuutokset mahdollistava kulttuuri synny yhdessä yössä. On löydettävä oma tapaa johtaa kulttuuria, jossa kollegaa kannustetaan testaamaan ja kokeilemaan rohkeasti epätavallisia ideoita.

Pienet nopeat kokeilut vievät asioita nopeammin eteenpäin, ja auttavat ihmisiä sitoutumaan muutoksiin pala palalta. Toisaalta vaatii rohkeutta näyttää keskeneräistä ja pyytää siihen palautetta. Kun asioita katsoo hieman pidemmässä aikaperspektiivissä, huomaan että olemme ottaneet kokeilemisen kulttuurin suhteen huomattaviakin askeleita. Uskallamme jo rohkeasti kysyä palautetta vielä keskeneräisiin asioihin ja toisaalta antaa kannustavaa ja kehittävää palautetta.

Digitalisaatio ei tarkoita vain digitaalisia palveluita hienoine käyttöliittymineen. Se tarkoittaa muutosta asiakkaiden toiminnassa ja sisäisissä toimintatavoissa. Tuekseen se vaatii uudenlaisia käytäntöjä ja toimintatapoja kehittää asioita. Keskiössä ovat yhteistyö ja yhdessä tekeminen, sekä asiakkaiden kanssa että yrityksen sisällä. Ennen kaikkea digitalisaatio vaatii uudenlaista kulttuuria. Kulttuuria, jossa innostetaan ihmiset mukaan kokeilemaan ja tarjotaan vaikutusmahdollisuuksia. Etenemme pienin, mutta vaikuttavin askelin.

Hanna Rantonen
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa liiketoiminnan kehitystehtävissä.

Kasvun ja kehityksen vuosi

Kuntarahoituksen vuoteen 2022 ulottuvan strategian mukaan yhtiö haluaa olla asiakkailleen paras rahoituksen asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Tämä tavoite mielessä yhtiön arvot kirkastettiin ja asiakasstrategia täsmennettiin viime vuonna.

Arvoja työstettiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja lopputulemana Kuntarahoituksen yhteisiksi arvoiksi hyväksyttiin asiakaskeskeisyys, avoimuus ja vastuullisuus.

– ­­Vastuullisuus on toiminnassamme läsnä sisäänrakennettuna, ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli selvää, että se nousee myös yhdeksi arvoistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Asiakkaalle parhaan osaamisen ja sopivimman ratkaisun tuominen ohjaa yhtiön kaikkea toimintaa rahoitusratkaisuista ja sisäisestä kehittämisestä varainhankintaan.

– Avoimuus tulee näkymään asiakkaalle tarjottavan tiedon ja koko yhtiön osaamisen lisääntyvänä hyödyntämisenä. Lisäksi tavoitteenamme on entistä enemmän jakaa näkemyksiämme ja osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin, Kallio jatkaa.

Arvojen näkymistä käytännön työssä on pohdittu henkilöstön kanssa myös alkuvuonna 2019 ja Kallion mukaan työtä arvojen ja strategian parissa jatketaan.

Lisää tietoa ja tehokkuutta

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on keskeisessä roolissa Kuntarahoituksen strategian toteuttamisessa. Erilaisia teknologioita hyödynnetään yhä enemmän niin asiakkaille kehitettävissä palveluissa, oman toiminnan tehostamiseksi, jatkuvasti lisääntyvään sääntelyyn vastaamiseksi kuin riskienhallinnan parantamiseksi.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme entistä enemmän tietoa heidän päätöksentekonsa tueksi. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla lisäämme tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, niin asiakkaiden talouden hallintaan kuin omaan toimintaammekin. Jatkamme merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen myös tänä vuonna, Kallio kertoo.

Asiakkaille näkyvin ilmentymä kehitystyöstä on rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalu Apollo, joka laajentui vuonna 2018 yli 160 kunnan käyttöön.

– Olemme sitoutuneet Apollo-palvelun jatkuvaan kehittämiseen, ja aiomme tehdä sitä jatkossakin tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Konsernin avainluvut

31.12.2018 31.12.2017
Liikevoitto (milj. euroa) 190,0 198,4
Korkokate (milj. euroa) 236,3 228,5
Taseen loppusumma (milj. euroa) 35 677 34 738
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 413 1 293
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 87,97 72,50
Henkilöstö 151 134

Kuntarahoitus - Vuosi 2018

Lue Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti: kuntarahoitus.fi/

Varjoista valoon

Se alkoi vuonna 2009. Nokia irtisanoi Oulussa 200 työntekijää – ja se oli vasta alkua. Seuraavina vuosina Oulun seudulla nähtiin ennennäkemätön irtisanomisten aalto tieto- ja viestintäteknologian eli ICT-alan suuryritysten vähentäessä väkeä ja lakkauttaessa toimintojaan.

Raskain isku koettiin vuonna 2014, kun Nokian matkapuhelintoiminnat ostanut Microsoft ja puolijohdepiirejä valmistava Broadcom Corporation osoittivat ovea yhteensä tuhannelle työntekijälle. Kaikkiaan Oulusta hävisi vuosina 2009–2014 noin 3 500 ICT-alan työpaikkaa. Kortistot täyttyivät huippukoulutetuista ihmisistä.

Jos Oulussa oli koko 2000-luvun ajan iloittu teknologiateollisuuden kasvuhuumasta, 2010-luvulla pudottiin valosta varjoihin. Oulun kaupungissa mietittiin otsasuonet sykkien miten sieltä päästäisiin pois.

Tilanne oli haastava. Nokian imussa kaupungin yhteisöverotulot olivat 2000-luvun lopulla parhaimmillaan 75 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa niistä katosi kaksi kolmasosaa. Rajusti kasvanut työttömyys lisäsi tuntuvasti kaupungin sosiaali- ja terveysmenoja. Samaan aikaan kaupungin piti suoriutua kuntaliitoksesta, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Ouluun.

Nopeaa reagointia rakennemuutokseen

Teknologiateollisuuden raju rakennemuutos ei kuitenkaan iskenyt Oulun kaupunkia kanveesiin. Kaupungin kassa oli hyvässä kunnossa pitkän nousukauden jäljiltä ja velkaa oli vain vähän. Palveluja ei tarvinnut lähteä ajamaan alas samoin tein. Oulun kaupungin strategia vuosille 2013–2020 tehtiin varmistamaan kuntaliitoksen onnistuminen, teollisuuden rakennemuutos oli siinä vielä vähemmällä huomiolla.

Kaupunki kuitenkin reagoi nopeasti talouden tapahtumiin. Oulun seutua varten perustettiin vuonna 2010 Business Oulu, johon yhdistettiin erillään seutukunnalla toimivat työllisyyttä ja elinkeinoja edistävät organisaatiot. Samana vuonna aloitettiin Nokian luovuttamiin patentteihin ja innovaatioihin nojautuva Innovation Mill -ohjelma tukemaan alueen työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä Terva-ryhmä koordinoimaan rakennemuutoksen vastatoimia.

Irtisanomisten kiihtyessä Oulun seutukunta hakeutui vuonna 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Se toi valtiolta ja EU:lta 36 miljoonaa euroa uuden nousun rakentamiseen. Samana vuonna perustetun Nothern Startup Fundin kautta päästiin tukemaan aloittelevia yrityksiä.

– Olihan se tilanne pahimmillaan hurja. Hetken aikaa tuntui, että jääkö tehtäväksemme vain valojen sammuttaminen. Nopeasti tahtotila muuttui taistelevaksi. Oulussa on aina ollut sellainen henki, että tilanne katsotaan ja sitten käydään töihin sen korjaamiseksi. Tärkeää oli ymmärtää, että työtä vaille jääneet osaajat on saatava pysymään Oulun seudulla kaikin keinoin, kertoo Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell.

Nyt Weisell voi tarkastella takavuosien kurimusta helpottunein mielin. Tieto- ja viestintäteknologia työllistää Oulun seudulla enemmän ihmisiä kuin vuosikymmen sitten. Muutaman suuryrityksen sijaan kenttä koostuu suuresta joukosta pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä.

– Voi sanoa, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Siinä mielessä tilanne on terveempi kuin ennen. Yhteisöverotuotoissa olemme vielä kaukana huippuajoista, sillä uudet yritykset käyttävät voittonsa kasvuun ja investointeihin. Oulun työllisyystilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, mikä näkyy positiivisesti kuntataloudessa. Hyvinvointi vähentää pahoinvointia ja siitä koituvia moninaisia kuluja. Oulun konsernivelka asukasta kohden on nyt alle 4000 euroa, mitä voi pitää terveenä tilanteena, sanoo Weisell.

Veto- ja pitovoimaa

Oulun kaupungin uusi vuosille 2020–2026 ulottuva strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2018. Siitä paistaa läpi optimismi. Strategiassa Oulusta halutaan tehdä veto- ja pitovoimainen kaupunki.

– Haemme kasvua ja haluamme myös saada ihmiset pysymään ja viihtymään Oulussa, kiteyttää Weisell.

Strategia on syntynyt eri osapuolten jatkuvan vuoropuhelun tuloksena.

– Emme miettineet eri strategioita, joista sopivin valitaan. Tärkeämpää oli asioiden priorisointi, minkä mukaan mentiin aina eteenpäin. Uutta strategiaa voi pitää orgaanisen kehityksen tuloksena, Weisell kertoo.

Oulu profiloituu uudessa strategiassa kulttuurikaupunkina.

– Työ on ihmiselle tärkeää, muttei kaikki kaikessa. Kulttuurin merkitystä ei voi vähätellä, se on keskeinen osa ihmisten viihtyvyyttä. Emme ole lähteneet leikkaamaan kulttuurimenoja. Olemme pitäneet kiinni isosta sinfoniaorkesterista ja tasokkaasta kaupunginteatterista. Siihen meillä on ollut velvollisuuskin pohjoisen Suomen keskuskaupunkina. Oulussa nähdään, että kulttuuri antaa ihmisille enemmän kuin ottaa, sanoo Weisell.

Kaupunki panostaa vahvasti koulutukseen. Ammattikorkeakoulu on muuttamassa Linnanmaan kampukselle, missä se voi toimia kiinteässä yhteydessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoite on raja-aitoja kaatamalla tarjota opiskelijoille enemmän ja entistä laadukkaampia opiskelumahdollisuuksia, vahvistaa kumpaakin korkeakoulua sekä vahvistaa ja lisätä Oulun kansainvälistymistä.

– Jos haluamme jatkaa kasvun tiellä, yritysten on saatava enemmän koulutettuja osaajia. Arvioiden mukaan teknologiateollisuus työllistää lähivuosina tuhatkunta ihmistä vuodessa, mutta koulutuksen kautta työtehtäviin valmistuu 300–400 henkeä. Jos ennen oli vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä, nyt haaste on löytää työtä vastaavia koulutettuja työntekijöitä. Olemme Oulussa oppineet puhaltamaan yhteen hiileen, joten kyllä tähänkin ongelmaan lääkkeet yhdessä löydetään, sanoo Weisell.

Lahden ympäristösatsaukset luovat perustaa kestävälle kasvulle

Miten Lahden kaupungilla menee?

Lahdessa on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Uusi strategia suuntaa kaupungin tekemistä entistä enemmän kasvuun, haastaa meitä tekemään kunnon kasvuloikan.

Talouden lähtökohdat ovat monin tavoin hyvät. Kaupungin väkiluku on nousussa ja muutenkin yleinen kiinnostus Lahtea kohtaan kasvaa. Nopeat liikenneyhteydet alkavat vaikuttaa ja kaupungin isot yleisötapahtumat vetävät hyvin.

Lahden ja Nastolan kuntaliitos astui voimaan 2016 alusta. Liitokseen ei ole liittynyt suurta dramatiikkaa. Kouluverkosto on puhuttanut, mutta toteutetut ratkaisut olisi pitänyt tehdä ilman kuntaliitostakin. Pelättyä ylimiehitystäkään ei ole syntynyt, vaan kaupungin henkilöstön määrää on saatu sopeutettua eläköitymisen ja normaalin vaihtuvuuden keinoin.      

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Lahdesta on tullut yliopistokaupunki: LUT-yliopisto muuttaa vuodenvaihteessa nimensäkin Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Kaupunki on pitkäjänteisesti panostanut opiskelumahdollisuuksiin ja yhteistyöhön, ja yliopiston kannalta kiinnostavaa Lahdessa olikin se, että meillä elinkeinoelämä on ihan korkeakoulutoiminnan iholla.

Opiskelijoiden kiinnostus tulla opiskelemaan Lahteen on ollut odotettua parempaa ja opiskelupaikan saaminen on ollut vaikeaa. Lahdessa on selvästi ollut tilausta yliopisto-opiskelulle, sillä opiskelijoiden sisäänpääsyprosentti on kymmenen tienoilla. Yliopisto onkin selvittänyt aloituspaikkojen määrän lisäämistä Lahteen.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Lahden kaupunkiin liitetään ja miksi?

Haluaisin että Lahti mielletään ympäristökaupungiksi jossa tapahtuu. Olemme nyt hakemassa kolmatta kertaa peräkkäin Euroopan vihreän pääkaupungin statusta. Aiempina vuosina olemme päässeet finaaliin, ja uskon, että ensi kerralla voitamme. Se merkitsisi vihreän pääkaupungin asemaa vuodelle 2021.

Lahtelaisuuteen liittyy vahvasti ympäristötietoisuus. Meillä on näyttöjä merkittävistä ympäristöteoista kuten Vesijärven puhdistamisesta. Lahdessa ympäristöpainotukset eivät ole vain kaupungin johdon päätöksiä, vaan myös kaupunkilaisten omaa aktiivista tekemistä.

Päättynyt kesä oli erinomaisen hyvä esimerkki Lahden vetovoimasta ja toimivuudesta tapahtumapaikkana. Cheekin uran päätöskonsertit ja Lahti-Hollolan Jukolan viesti olivat onnistuneita esimerkkejä isoista ja keskenään hyvin erilaisista massatapahtumista. Ironman-triathlonkisat istuivat yllättävän hienosti kaupunkiympäristöön: uinnille, pyöräilylle ja puolimaratonille löytyi toimivat reitit aivan kaupungin keskustasta.

Mihin Lahteen liittyvästä käsityksestä haluaisit päästä eroon?

Lahtea tituleerataan edelleen joskus Suomen Chicagoksi. 70–80-luvulla syntynyt mielikuva kylmästä bisnescitystä ei vastaa lainkaan todellisuutta. Lahdessa on tehty iso käännös ja panokset on suunnattu ympäristökaupungin vahvistamiseen.

Suomessa ei useinkaan ei ymmärretä, että meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, jotka kiinnostavat globaalisti. Me puhumme mielellämme teknisistä innovaatioista, mutta ympäristöön liittyvät ratkaisut yhdistävät talouskasvun ja kestävän kehityksen. Tämä on vaikkapa Kiinassa hyvin relevanttia osaamista: sielläkin on havahduttu siihen, että maapallon resurssit loppuvat. Lahti on elävä esimerkki, kaupungin kokoinen laboratorio siitä miten ympäristöosaamiseen satsaamalla voidaan kasvaa kestävällä tavalla.

Mitkä kolme tekijää ratkaisevat Lahden kehityksen lähivuosina ja -vuosikymmeninä?

  1. Asuinympäristön viihtyisyyden ja älykkyyden kehittäminen. Meidän on tarjottava ympäristö jossa ihmiset haluavat asua, ja toimivuus on iso osa vetovoimaa. Kaupungistumistrendin myötä yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta 2030-luvulla kaupungit tulevat olemaan perusratkaisuiltaan hyvin erilaisia kuin nyt. Liikkuminen ei voi jatkossa rakentua yksityisautoilun varaan.
  2. Korkeatasoisen ja monipuolisen koulutustarjonnan kehittäminen.
  3. Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden alueen toimijoiden kesken sekä yleinen yritysmyönteisyys. Yritysten määrä suhteessa asukaslukuun on jo nyt Päijät-Hämeen alueella suurin Suomessa.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Suoritin ekonomin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistuin KTM:ksi. Valmistumisen jälkeen työskentelin kymmenisen vuotta Turun kaupungin palveluksessa, pääasiassa erilaisissa taloushallinnon ja erityisesti rahoituksen tehtävissä. Sen jälkeen olin mukana perustamassa rahastoyhtiötä. Lahden kaupungin palvelukseen siirryin 1999.

Mikä on henkilökohtainen suhteesi Lahteen?

Olen syntyperäinen turkulainen. Minulla on vene Turun saaristossa ja vierailen myös perhesyistä edelleen paljon Turussa. Olemme kuitenkin perheen kanssa viihtyneet Lahdessa hyvin. Lahti on huikean hieno asuinpaikka, koska täällä on kaikki ison kaupungin palvelut mutta luontoympäristö on läsnä. Kaupungin sijainti on todella keskeinen: kesänopeusrajoituksilla noin puolet suomalaisista asuu tunnin ajomatkan päässä Lahdesta.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jossain vaiheessa luin useita romaaneja viikossa, nykyisin ehdin lukea vähemmän. Veneily on lähellä sydäntäni, ja siksi minulle tärkeä kirja on Joshua Slocumin Yksinpurjehdus maapallon ympäri. Se oli kulttiteos joka piti lukea. 

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo, joka on minun laillani intohimoinen purjehtija.