Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

Kuntarahoituksen ja Inspiran yhteistyön voima on kuntakentän syvällisessä asiantuntemuksessa. Tiiviissä yhteistyössä työnjako on selvä.

– Kuntarahoitus keskittyy rahoitukseen. Me Inspirassa puolestaan tarjoamme erilaisia talouteen ja rahoitukseen liittyviä neuvonantopalveluita kunnille sekä kuntien omistamille yhtiöille, Inspiran johtaja Ville Riihinen sanoo.

Aiemmin Inspirassa on palveltu asiakkaita myös laajemmalla skaalalla. Nykyisin Inspira keskittyy nimenomaan kuntakentän tarpeisiin.

– Olemme tehneet jonkin verran toimeksiantoja myös kuntasektorin ulkopuolelle. Tulevaisuudessa tulemme fokusoimaan kaikki resurssimme juuri kuntakenttään. Se on suurin strateginen muutos, joka toiminnassamme on nyt tapahtunut, Riihinen taustoittaa.

Parasta laatua parhaalla hinnalla

Inspiran tavoitteena on auttaa kuntia suoriutumaan investointihankkeista mahdollisimman tehokkaasti sekä hinnan, ajanhallinnan että laadun näkökulmista.

– Usein kunnilla on eniten rahaa kiinni juuri kiinteistöissä ja erilaisissa toimitiloissa. Me avustamme kuntia investointihankkeiden valmisteluvaiheesta aina toteutusvaiheen loppuun saakka. Autamme kilpailuttamaan hankkeita siten, että lopputulos on kokonaistaloudellisesti edullisin, Riihinen kertoo.

Inspiran osaaminen perustuu pitkäjänteiseen työhön kuntasektorin investointihankkeissa.

– Me tuomme yhteen parhaita käytänteitä ja toimintamalleja, joilla hankkeissa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistämme oman kokemuksemme saatavilla olevaan tietoon ja monistamme esimerkiksi hankkeiden kilpailutusmalleja kaikkien kuntien käyttöön, Riihinen sanoo.

Inspira toimii useimmiten projekteissa projektijohtajana ja keskittyy tuottamaan taloudellisia asiantuntijapalveluita. Tarpeen vaatiessa projektiryhmää täydennetään esimerkiksi oikeudellisilla, teknisillä ja mahdollisesti myös muilla hankkeen kannalta keskeisillä asiantuntijoilla.

Kuntasektorin yritys- ja omaisuusjärjestelyjen neuvonantaja

Kiinteistöhankkeiden lisäksi Inspira toimii neuvonantajana myös muissa kuntasektorin merkittävissä investointihankkeissa sekä yritys- ja omaisuusjärjestelyissä.

– Tällä hetkellä olemme esimerkiksi mukana useammassa energia- ja vesiyhtiön investointihankkeessa ja rahoitusjärjestelyssä. Energiatoimialalla kilpailtujen liiketoimintojen, kuten sähkönmyynti ja -tuotanto, konsolidoituminen ja uudelleenjärjestelyt jatkuvat vilkkaana ja kiinteistökohtaiset energiaratkaisut rukkaavat toimialan rakenteita ja pelikenttää uusiksi. Kuntaomistajien on syytä olla näissä aktiivinen, Riihinen aprikoi.

Inspira on ollut myös pitkään mukana sote-sektorin järjestelyissä. Yhtiö on avustanut lukuisia kuntia sote-palveluiden ulkoistuksissa sekä hoivakiinteistöjen myynnissä. Parhaillaankin on käynnissä kuntien tukipalvelutuotantoa koskevia yritysjärjestelyitä. Sote-palveluiden tuotannon on kehityttävä riippumatta siitä, millä aikataululla sote- ja maakuntauudistus toteutuu.

Kohti varhaisen puuttumisen mallia

Ville Riihinen on tyytyväinen syventyneeseen yhteistyöhön. Tulevaisuudessa siintää kuitenkin entistä monipuolisempia yhteistyön tapoja ja sovellutuksia.

– Olemme päässeet hyvään alkuun ja meillä on ollut Kuntarahoituksen kanssa hyviä yhteistyöhankkeita. Näen kuitenkin, että voimme tarjota vieläkin kokonaisvaltaisempia palveluita esimerkiksi hankkeiden toteuttamiseen liittyen, Riihinen pohtii ja jatkaa: – Siinä, että hankkeita pystyttäisiin toteuttamaan oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan ja oikean kokoisena on meille paljon potentiaalia. Konseptoinnin ja palvelumuotoilun näkökulmasta tästä voisi kehittää eräänlaisen kiinteistöpuolen investointihankkeiden varhaisen puuttumisen malli.

Riihinen visioi myös täysin uusia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät Inspiran ja Kuntarahoituksen vahvuudet.

– Teknologia ja keinoäly mahdollistavat paljon sellaista, mikä nyt tuntuu kaukaiselta tai mahdottomalta. Meillä voisi hyvin olla Apollo-palvelun kaltainen kiinteistöpalvelu, jossa voisi tarkastella mitä kiinteistökanta on syönyt, millaisia investointitarpeita siellä on peruskorjauksen suhteen, uudisrakentamisen suhteen ja miltä se näyttää kokonaisuutena. Ja jos halutaan tehdä joitakin muutoksia tilojen käyttöön tai esimerkiksi korvata vanhoja tiloja uusilla, niin palvelussa voisi simuloida eri vaihtoehtoja ja leikkiä ajatuksilla. Se voisi avata uusia näkökulmia kiinteistöomaisuuden hallinnointiin, Riihinen pohtii.

Lue myös:

Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

Digitaaliset palvelutNeuvonantopalvelut

Kesä tuo oikukkaan taloussään

Euroopassa korkotaso on talouskasvusta huolimatta pysynyt keskuspankkien toimien johdosta alhaisena. Asuntovelallista tämä ilahduttaa, mutta makrotalouden näkökulmasta katsottuna korkojen mataluus on huolestuttavaa. Tämäkin pitkään odotettu talouden nousukausi kääntyy joskus laskuksi. Jos korot ovat silloin valmiiksi alhaalla, keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta elvyttää taloutta korkoja laskemalla. Korkojen lisäksi euroalueen inflaatio on pysynyt kahden prosentin tavoitetasoa alhaisempana, mikä lisää keskuspankkien painetta jatkaa elvyttävää politiikkaa. Miten saada inflaatio nousuun ja elvytys ajettua hallitusti alas? Tähän tulisi hakea ratkaisuja nyt hyvän taloussään aikana.

Meillä Suomessa huomio on korkojen sijaan suuntautunut järkälemäiseen sote- ja maakuntauudistukseen. Uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä osittain hämärän peitossa, mutta Kuntarahoituksen soteen liittyvä lyhyen tähtäimen tavoite näyttäisi toteutuvan. Vaikuttaa siltä, että saamme pidettyä lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille siirtyvät lainat taseessamme. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenämme on päästä mukaan maakuntien rahoitukseen. Haluamme tulevaisuudessakin olla aktiivinen toimija suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Tähän tähtää myös Kuntarahoituksen uusi strategia, josta viime numerossa kerroimme. Pyrimme kulkemaan yhä tiiviimmin asiakkaamme kumppanina entistä pidemmän matkan, koko rahoituksen elinkaaren ajan. Näin asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn meille kertyneestä asiantuntemuksesta. Keskeisenä tavoitteenamme on varmistaa, että asiakkaat saavat meiltä kilpailukykyistä rahoitusta. Uusia digitaalisia ratkaisuja kehittämällä haluamme puolestaan helpottaa niin asiakkaan kuin omaakin työtämme talouden suunnittelusta jokapäiväiseen yhteydenpitoon.

Yksi digitaalinen uudistus näkyy jo käytännössä. Huomisen tekijät löytyy nimittäin tästä numerosta alkaen myös osoitteesta kuntarahoitus.fi. Aurinkoisia lukuhetkiä!

Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj

Näkökulmat

Vantaalla suunnataan rohkeasti uuteen

Miten Vantaan kaupungilla menee?

Vantaan talouden vahvistuminen viime vuosien aikana on melkoinen menestystarina. Kaupungin verotulot kasvavat ja työttömyys on lähtenyt laskuun. Kaupungilla menee nyt huomattavasti paremmin kuin oli ennustettu. Viime vuoden väestökasvu oli lähes 4000 asukkaan luokkaa.

Monen vuoden kulukuri tuottaa tulosta, sillä vuonna 2017 teimme historiallisen lainanlyhennyksen. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni yli sadalla miljoonalla eurolla alle miljardin euron rajapyykin.

Kuluvakin vuosi näyttää erittäin vahvalta. Kehäradan ja Kehä III:n isot infrainvestoinnit on saatu valmiiksi ja nyt käymme homekoulujen kimppuun.

Vantaan kouluissa on samoja sisäilmaongelmia kuin muillakin kunnilla, ja niiden ratkaiseminen on kaikkien puolueiden agendalla. Uusista kouluista Aurinkokiven monitoimitalon ensimmäinen osa on valmis ja aikaistamme sen toisen vaiheen valmistumista. 

Voimakas väestökasvu asettaa paineita kouluverkoston lisäksi myös päiväkotiverkostolle. Palvelutarpeet muuttuvat nopeasti, joten joudumme ratkaisemaan kasvaneen tilatarpeen käyttämällä vuokrattavia siirtokelpoisia rakennuksia.

Mitkä ovat Vantaan vahvuudet?

Sijainti ja yhteydet ovat Vantaan ehdottomia valtteja. Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa oikea kansainvälinen lentokenttä ja sen ympärille rakennettu Aviapolis on loistava sijainti yrityksille. Yritysten kannalta tärkeitä ovat myös pääratayhteys ja suora E18-yhteys Vuosaaren satamaan.

Vantaalla on tarjota todella monipuolisia asuinympäristöjä. Seutulan maaseutumaisemista voi siirtyä tiiviisti rakennettuun ja jatkossa entistä korkeammaksi rakennettavaan Tikkurilaan. Tiivistä ja nopeasti kehittyvää asumista edustavat myös Kivistö, Myyrmäki ja Hakunila.

Vantaalla yhteistyö päättäjien ja virkamiesten välillä on perinteisesti sujunut hyvin. Joustava toimintatapamme ja kyky löytää konsensus poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä ovat saaneet kiitosta naapurikaupungeilta.

Myös kuntalaisdemokratia kehittyy koko ajan. Haluamme asukkaat mukaan kaupungin tulevaisuuden suunnitteluun. Vuoropuhelu vahvistuu kommunikointikeinojen kehittyessä. Tuotamme palveluita kustannustehokkaasti, mutta vantaalaiset antavat kaupungin palveluille hyvät arvosanat.

Mitkä ovat Vantaan suurimmat haasteet?

Kasvun hallitseminen on meille haaste. Väestö ja palvelujen kysyntä kasvavat, mutta verotulot eivät kasva samassa suhteessa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Vantaan kaupunkiin liitetään ja miksi?

Tuoreen valtuustokauden strategiamme vision mukaan olemme rohkea ja rento kaupunki, edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. Toivon, että se näkyy myös ulospäin. Kaupungilla on matala ja tehokas organisaatio, ja vakaa taloudellinen tilanne antaa tilaa keskittyä kehittämiseen.

Miten Vantaalla varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Kuntalaisten näkökulmasta on keskeistä, että palvelut toimivat sujuvasti, järjesti ja tuotti ne kuka tahansa. Vantaalle tärkein uudistukseen varautumisen tapa on ollut pyrkiä vaikuttamaan sote- ja maakuntauudistuksen sisältöön ja niihin edellytyksiin, joilla se ylipäätään voi toteutua.

Vantaa olisi yksi uudistuksen häviäjistä, koska se on pystynyt jo aiemmin hyödyntämään suuruuden ekonomian ja tuottanut sote-palveluja erittäin tehokkaasti. Uudistuksen säästöt tehdään suurten kaupunkien kustannuksella. Siihen liittyvät ongelmat ovat suurille kaupungeille yhteisiä ja se on lisännyt keskinäistä yhteistyötä.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien tulot tulevat dramaattisesti laskemaan, ja samaan aikaan sote-kiinteistöt siirretään maakunnille korvauksetta. Tämän myötä suhteellinen velkaantuneisuus nousee rajusti ja riippuvuus valtionosuuksista kasvaa.

Sote-investointeja tehdään nyt vain jos ne ovat aivan välttämättömiä, mutta muuten olemme jatkaneet toimintaamme niin normaalisti kuin mahdollista.  Vantaalla paljon resursseja on vienyt Apotti-järjestelmän käyttöönotto, jossa kaupunki on pilottina. Hankkeen käyttökoulutus alkaa kesällä 2018 ja varsinainen käyttöönotto on vuoden 2019 alussa.

Mitä olet tehnyt työurallasi?

Halusin alun perin diplomaatiksi, mutta opiskeluaikoina tajusin, että minua kiinnostavat hauskemmat ja vaihtelevammat työt. Päädyin pankkimaailmaan ja rahoitusalalle, koska en halunnut tylsiin paperihommiin.

Urani alkoi harjoittelijana Milanossa silloisessa Cariplo-pankissa. Sieltä palasin Helsinkiin ja Citibankin dealinghuoneeseen, mistä siirryin silloiseen Kansallis-Osake-Pankkiin. Olin rakentamassa KOP:n asiakastoimintoja New Yorkissa vuoden 1994 alusta lähtien. Työnantajiin on mahtunut monta eri pankkia, osittain rahoitusalan uudelleenjärjestelyjen myötä.

Työskentelin pankkimaailmassa monessa eri tehtävässä treasuryissä, ensin suurasiakasmyynnissä ja myöhemmin salkunhoidon parissa. Vuonna 2004 siirryin töihin Vantaan kaupungille. Olen viihtynyt pöydän toisella puolella erittäin hyvin. Jotkut pitävät pelottavana niitä summia ja riskejä, joiden kanssa tässä työssä joutuu tekemisiin. Minulle riskin päällä istuminen sopii.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pidin kovasti Three billboards outside Ebbing, Missouri -elokuvasta: Frances McDormand todellakin ansaitsi Oscarinsa sen naispääosasta. En seuraa kaikkia elokuvauutuuksia ja toimintaleffoja, mutta laatuelokuvat kiinnostavat.

Luen paljon etenkin työhön liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä, usein englanniksi. Aamut alkavat Financial Timesilla. Kirjoista vaikutuksen on viime aikoina tehnyt esimerkiksi Joan Didionin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva The year of magical thinking -romaani.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Haastan seuraavalle haastattelukierrokselle mukaan Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttasin.

Kunta-/aluevaikuttaja

Taistelu tasapainosta

Umpipöllö uudistus. Iso harppaus menneisyyteen. Vaarantaa koko maan uudistumisen. Olisi parempi perua koko homma.

Muun muassa näin Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kuvaillut sote- ja maakuntauudistusta julkisuudessa.

Kun Vapaavuoren puoluetoverit sattumoisin istuvat hallituksessa ajamassa uudistusta läpi, Helsingin herran linjaa on kutsuttu milloin sooloiluksi, milloin kapinaksi. Vapaavuoren mukaan kyse on kuitenkin jostain sellaisesta, joka on paljon ikävämpi hyväksyä: matematiikasta.

Vapaavuori on toki kritisoinut reippain sanavalinnoin myös uudistuksen laatimisen prosessia. Hän on todennut, että maan historian suurinta hallintouudistusta on runnottu eduskunnassa eteenpäin kiireellä, niukalla enemmistöllä ja puoluepoliittiset laput silmillä. Mutta pohjimmiltaan hänen kritiikkinsä on aina palannut siihen, että kaupunki on mallintanut uudistuksen vaikutuksia erilaisilla työkaluilla nyt kahden vuoden ajan, eivätkä luvut toistaiseksi ole antaneet Helsingille aihetta juhlaan.

Vapaavuori näkee asian näin: 

– Kun uudistus heikentää kaupungin taloudellista asemaa ja kasvavan kaupungin mahdollisuuksia investoida, on vaikea löytää siitä mitään hyvää.

Kaksi vuotta sote-matematiikkaa

Helsingin kaupunginkanslian talous- ja konserniohjausyksikön sote-matematiikkaharjoitukset alkoivat toden teolla keväällä 2016. Kun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusmuutoksen käytännön toteutustavat alkoivat hahmottua, valtioneuvosto antoi pääkaupunkiseudun kunnille mahdollisuuden esittää pääkaupunkiseudun erillisratkaisua sote-palvelutuotannon järjestämiseen.

– Samalla täytyi mallintaa, mitä rahoitusmuutos tarkoittaa ja miten se tulee kuntien talouteen vaikuttamaan, jos se toteutuisi ilman erillisratkaisua, sanoo johtava suunnittelija Ari Hietamäki.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei lopulta mennyt läpi, koska hallituksen mukaan siinä oli perustuslaillisia ongelmia. Sote-laskuharjoitukset kuitenkin jatkuivat.

Matkan varrella laskelmia on tehty paitsi yhdessä naapurikaupunkien, myös muiden suurimpien kaupunkien kanssa. Lisäksi muun muassa Kuntarahoitus on kehittänyt omaa laskentatyökalua kaikkien kuntien käyttöön, ja Helsinki on ollut mukana mallinnustyökalun pilottihankkeessa. Ennen kaikkea Helsingin talous- ja konserniohjausyksikkö on panostanut omiin skenaariomalleihinsa ja laskentajärjestelmiinsä.

Talouden mallintamisessa ei tietenkään ole yksikölle mitään uutta: yksikön päätehtävä on pitää Helsingin kaupungin talous tasapainossa, laatia talousarviot ja tilinpäätökset. Uudistuksen vaikutusten arvioiminen on kuitenkin ollut vähintäänkin haastavaa.

Ensinnäkin uudistus on valtavan laaja kokonaisuus, jota on valmisteltu paloittain. Mallin yksityiskohdat ovat tarkentuneet hitaasti.

– Vieläkin on ihan ratkaisevia elementtejä, joista ei ole selkeyttä, Hietamäki sanoo.

Toiseksi tietoa laskelmien pohjaksi on ollut saatavilla rajoitetusti.

– Varmaan siinä, miten tietoa on jaettu, on ollut hyvä tarkoitus, mutta ei siihen erityisen paljon resursseja ole käytetty, Hietamäki muotoilee diplomaattisesti.

Vapaavuori toteaa suorasukaisemmin, ettei hallitus ole ”juuri edes yrittänyt” arvioida uudistuksen vaikutuksia kaupunkien talouteen. Helsingin pormestaristo ja hallituksen edustajat ovat vääntäneet aiheesta keväällä myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin ja osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan kuntatalouslaskelmia on tehty kattavasti, ja valtio on myös valmis esimerkiksi hiomaan valtionosuusjärjestelmää, jos vaikkapa suurten kaupunkien tilanteessa on havaittavissa ongelmia.

Tarkennettu arviointi uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään hallituksen mukaan kuitenkin vasta eduskunnassa olevien maakunta- ja sote-uudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen.

– On lähes pöyristyttävä ajatus, että kokonaisuudesta päätetään ennen kuin sen vaikutukset arvioidaan, Vapaavuori sivaltaa.

Investointikyky vaarassa

Millaisia tuloksia Hietamäen ja kumppanien Excel-taulukoista sitten on putkahtanut?

Vuonna 2019 Helsingin toimintamenot ovat arviolta 4,4 miljardia, toimintatulot 1,3 miljardia ja verotulot noin 3,5 miljardia. Uudistuksen myötä menoista poistuu noin kaksi miljardia, tuloista noin 200 miljoonaa ja verotulokertymästä noin 1,8 miljardia.

Kuntasektori saa tällä hetkellä 31,5 prosenttia yhteisöverotuloista, valtio loput. Kuntien osuudesta leikataan uudistuksen yhteydessä noin 10 prosenttiyksikköä valtiolle.

Laskelmien mukaan investointitaso laskee kuitenkin verrattain vähän, 720 miljoonasta 700 miljoonaan. Suurin osa kasvavan kaupungin investointitarpeista liittyy muuhun kuin soteen.

Sitten on vielä se, mitä Hietamäki kutsuu harmaaksi alueeksi. Sillä hän viittaa tehtäviin, joiden järjestämisvastuun on määrä siirtyä maakunnille, mutta joiden kustannusten siirtymisestä ei vielä ole varmuutta. Käytännössä ei siis tiedetä, kuka tehtävät jatkossa tekee vai tekeekö kukaan.

Joka tapauksessa mallinnuksen tulokset viittaavat siihen, että Helsingin vuosittainen verotulokasvu on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen olennaisesti pienempi kuin nyt, mutta investointeihin pitäisi silti löytää lähes saman verran rahaa.

Hankepäällikkö Juha Viljakainen korostaa, että tarvittavat investoinnit ovat kaupungin kasvun kannalta merkittäviä: pitäisi rakentaa asuntoja ja asuinalueita, pikaratikkaa ja niin edelleen.

Esimerkiksi asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6000 vuodessa, ja 2019 vuonna se pitäisi saada nostettua 7000:een.

Helsingin kaupunki on jo viilannut taloudenpitoaan varovaisemmaksi laskelmien takia. Kaupungin arvion mukaan yhtälö tulee silti tarkoittamaan investointien priorisointia eli joidenkin hankkeiden viivästymistä, kaupungin velkaantumista – tai helsinkiläisten veroprosentin nousua.

Jostain rahat yhteiskunnan kannalta tarpeellisiin investointeihin on kerättävä, Viljakainen toteaa.

– Lopultahan siinä mennään kuntalaisen lompakolle.

Mitä tuleman pitää

Istuvan hallituksen tavoitteena on ollut, että eduskunta päättäisi sote- ja maakuntauudistuslaeista kesäkuussa ja lait vahvistettaisiin kesä-heinäkuun aikana. Kiirettä pitää, sillä maakuntavaalit pitäisi järjestää jo lokakuussa. Jos kaikki menee niin kuin hallitus toivoo, uudistukset astuvat yhtä kaikki voimaan vuoden 2020 alusta.

Helsingin kaupungin talous- ja konserniohjausyksikön väki vaikuttaa suhtautuvan tulevaan muutoksen hieman kuin vuodenaikoihin: muuttui ilma kylmemmäksi tai lämpimämmäksi, muutos tulee joka tapauksessa. Vaikka laskelmia hyödynnetään kaupungin edunvalvonnassa, Hietamäen mukaan mallinnuksen ensisijainen tavoite on selvittää mahdollisimman objektiivisesti, millaisia vaikutuksia uudistuksella on.

Mikä sitten selittää sen, että Helsingin kaupungin ja maan hallituksen näkemykset uudistuksen vaikutuksista ainakin jollain tasolla eroavat toisistaan?

Hietamäki pitää valtiovarainministeriön työkalujen haasteena sitä, että kuntien käytännön toimijat eivät ole olleet tiiviisti mukana tekemässä niitä. Vapaavuoren mielestä eroja syntyy myös siitä, että maakuntien rahoituksen määräytymisen periaatteita ei ole riittävällä tavalla avattu.

Lopulta kaikki palaa siihen, että pitkän aikavälin arvioihin liittyy aina riskejä. Talous- ja työllisyyskehityksen ennustaminen on aina ennustamista. Lisäksi pieneltäkin vaikuttavat yksityiskohdat voivat vaikuttaa arvioihin merkittävästi: esimerkiksi kuntien vero- ja valtionosuustulojen siirtolaskelmien onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka tarkkaa tietoa kunnat ilmoittavat laskelmien pohjana käytettävään Tilastokeskuksen Kuntataloustilastoon.

Kun Hietamäeltä, Viljakaiselta ja erityissuunnittelija Mari Paanaselta kysyy, miltä uudistuksen eteneminen poliittisine turbulensseineen heistä tuntuu, he pysyvät virkamiesmäisen tyyninä.

– Onhan meillä kuitenkin velvollisuus tehdä kaikki työ aina objektiivisen arvion mukaisesti, Paananen sanoo.

Isompi kuva

Vapaavuori painottaa, ettei kyse ole pelkästään Helsingistä. Suurten kaupunkien myönteinen kehitys ja kyky investoida ovat elinehto koko Suomen menestykselle, hän sanoo, ja siksi uudistus vaarantaa nykyisellään ”koko maan uudistumisen, vetovoiman ja kilpailukyvyn”.

Hänen mielestään kritiikki on silti mennyt kuuroille korville.

– Kritiikki on ymmärretty vastakkainasetteluna kaupunkien ja maaseudun välillä tai sitä on jopa viekkaasti kutsuttu kaupunkikapinaksi.

Vapaavuori ei tunnista väitteitä.

– Talous ei ole nollasummapeliä ja edellytysten luominen maan isoimpien kasvukeskusten menestymiselle ei ole vastakkainasettelua. Päinvastoin, hän sanoo.

– Mitä paremmin Helsinki menestyy, sitä enemmän tästä potista kanavoidaan erilaisina tulonsiirtoina koko Suomen hyväksi.

Tähän liittyy myös Vapaavuoren väite siitä, että maakuntauudistus kurkottaa tulevaisuuden sijaan menneisyyteen. Kaupungistuminen vahvistuu, ja kaupunkien elinkeinopolitiikka vaatii kaupungin eri toimialoilta tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.

Hallituksen kaavailema maakuntauudistus vie Vapaavuoren mukaan kehitystä päinvastaiseen suuntaan, koska se ”pirstoo tehtäviä ja vastuita usealle hallinnontasolle”. Sitä hän ei kiistä, etteikö maakuntamalli voisi soveltua osaan maata. Huhtikuun alussa Vapaavuori kertoi julkisuuteen yrittäneensä alkuvuodesta vielä kertaalleen ajaa läpi ehdotusta pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta, jotta pääkaupunkiseudun erillispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Helsingin Sanomien mukaan virkamiesarvio ei tällä kertaa löytänyt ehdotuksesta merkittäviä perustuslaillisia ongelmia. Hallitus arvioi kuitenkin, ettei ehdotusta voitaisi toteuttaa erityisesti aikataulusyiden takia.

Vapaavuori joutui pettymään ja jatkamaan jo tutuksi tullutta kritiikkiään.

– Maakuntamallin keskeiset heikkoudet ovat sen irrallisuus kaikista moderneista kehitystrendeistä ja yritys yhden ratkaisun survomisesta koko maahan, joka kuitenkin koostuu monista erilaisista alueista omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen.

Kaupunkilähtöisempää kaupunkipolitiikkaa

Mitä pidemmälle sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt, sitä enemmän Vapaavuoreen henkilöityvä kritiikki on kuitenkin herättänyt myös kysymyksen: jos uudistus kokonaisuudessaan todella on niin kehno kuin minä Vapaavuori sitä pitää, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Eikö valtakunnan politiikassa ymmärretä kaupunkien merkitystä? Onko suurilla kaupungeilla liian vähän valtaa vai eivätkö ne vain ole onnistuneet käyttämään sitä?

– Kansallisen tason agendalla kaupunkipolitiikkaan ei juuri törmää eikä kaupunkien merkitystä ymmärretä, Vapaavuori aloittaa.

Hän myöntää kuitenkin, että kaupunkien täytyy myös katsoa peiliin: kaupunkipolitiikan näkymättömyys valtakunnan agendalla on myös kaupunkien oman aktiivisuuden puutetta.

Tätä aktiivisuutta vuosi sitten kesällä pormestarina aloittanut Vapaavuori onkin pyrkinyt edistämään. Syksyllä hän isännöi Suomen 21 suurimman kaupungin johtajien kokouksen, jossa päätettiin muodostaa niin sanotusta C21-verkostosta kaupunkien pysyvä edunvalvoja.

– Se piti perustaa, koska kaupunkipoliittinen keskustelu on erityisesti viime vuosina ollut maassamme varsin ohutta, ellei jopa olematonta, Vapaavuori sanoo.

Helmikuisen kokouksensa yhteydessä verkosto julkisti kannanoton, jossa kaupungit korostivat sote- ja maakuntauudistuksen heikentävän niiden investointikykyä. Kannanotto pohjautui kuuden suurimman kaupungin yhteiseen laskelmaan, jonka mukaan näiden investointien rahoituspohja leikkautuisi kumulatiivisesti yli 1,5 miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Verkoston pidemmän aikavälin tavoitteena onkin ”kaupunkilähtöisemmän kaupunkipolitiikan
sisältöjen rakentaminen”.

Käytännössä tavoitteena on, että suuret ja pienemmätkin uudistukset tehtäisiin tulevaisuudessa niin, etteivät ne olisi valtion tai suurten kaupunkien johdon mielestä umpipöllöjä.

– Kaupunkivaikutuksia pitäisi entistä systemaattisemmin arvioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Vapaavuori sanoo.

AsiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Toimeliaita tulevaisuudennäkymiä

Meillä Suomessakin talous on päässyt hyvälle kasvu-uralle, työllisyystilanne jatkaa paranemistaan ja edellytykset taloudelliseen aktiivisuuteen lisääntyvät. Kotimaan tummat pilvet liittyvät työmarkkinatilanteeseen. Vuoden alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on saanut kehnon vastaanoton ja voi vaarantaa talouden hyvää kehitystä.

Työllisyystilanteen parannuttua myös kuntien viime vuoden talousluvut näyttävät odotettua paremmilta. Kuntarahoitukseen tämä heijastui rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Kunnat pystyvät vahvistamaan tasettaan ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, mikä on makrotalouden kannalta hyvä asia.

Rahoitustarpeita kunnilla riittää tulevaisuudessakin, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-investoinnit jäävät pois kuntien kontolta. Kuntarahoituksessa tekemiemme laskelmien mukaan kuntien investointitarve sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee kuitenkin laskemaan ennakoitua vähemmän, noin 10–15 %. Rahoitustarvetta pitävät yllä kiinteistöjen korjausvelka sekä maan sisällä tapahtuva muuttoliike, joka lisää kasvukeskusten tarvetta lisätä infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja.

Kuntarahoitusta tarvitaan myös sote-uudistuksen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tätä ja tulevaisuutta silmällä pitäen olemme uudistaneet strategiamme, josta kerromme tarkemmin tässä lehdessä. Rahoitus on edelleen Kuntarahoituksen ydintehtävä ja siinä visiomme on olla asiakkaillemme paras asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Olemme luotettava kumppani koko rahoituksen elinkaaren ajan, jo suunnittelusta lähtien.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Näkökulmat

Oulu purjehtii myötätuulessa

Miltä Oulun kaupungin yleinen tilanne näyttää?

Jos huippuvuotta 2010 kuvaa Oulun kaupungin talouden näkökulmasta hyväksi, niin vuosi 2017 tulee olemaan ’erittäin tyydyttävä’. Vähensimme lainakantaa lähes 40 miljoonalla eurolla, vaikka investointitaso on korkealla. Yleisen taloustilanteen vahvistuminen paikkaa sitä, ettei yhteisöverotaso ole vielä palautunut lähellekään Nokian menestysvuosien tasoa. Nokian puhelinliiketoiminnan notkahdus vaikutti Ouluun vahvasti. Nokian asema on kuitenkin palautunut erittäin vahvaksi ja samaan aikaan it-alan toimijakenttä on monipuolistunut – kaikki munat eivät enää ole samassa korissa.

Tulossa on useita isoja investointeja. Ammattikorkeakoulu on päättänyt siirtyä Linnanmaan yliopistokampukselle vuonna 2020. Korkeakoulukampusten yhdistäminen antaa opiskelijoille merkittävästi uusia mahdollisuuksia ja korkeakouluille synergiaetuja. Toisaalta tuhansien opiskelijoiden siirtyminen yliopistokampukselle vauhdittaa alueen asuntorakentamista ja palveluiden kysyntää. Ammattikorkeakoulun muutto vaikuttaa myös täydennysrakentamisen painopistealueisiin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

Asemanseudun monitoimiareenahanketta toimisto- ja asuntokortteleineen ja läheistä Raksilan markettien alueen uudistamista valmistellaan yhteistyökumppanien kanssa. Toteutuessaan hanke laukaisisi satojen miljoonien investoinnit. Viime vuonna Oulu teki myös päätöksen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, ja kotimaassa tähtäimessä on asuntomessujen järjestäminen 2025.

Mitkä ovat Oulun vahvuudet?

Elinkeino- ja työllisyyspalveluista vastaava BusinessOulun painopisteenä on Nokian aiheuttaman rakennemuutoksen jälkeen ollut erityisesti korkean osaamisen yritystoiminta. Tässä työssä on myös onnistuttu. Oulu on osoittautunut monille kansainvälisille yrityksille kiinnostavaksi paikaksi etabloitua. Nokian palveluksesta vapautunut osaaminen on monialaistunut ja levinnyt: osaajat työskentelevät nyt monessa eri yrityksessä ja eri toimialoilla. Meillä on mahtava yhteistyö korkeakoulujen, kaupungin ja yritysten kesken. Yhteisenä foorumina toimivan Oulun Innovaatioallianssin tavoitteena on viedä kaupunki omilla kärkiteemoillaan maailman huipulle.

Tällä hetkellä ollaan kovassa myötätuulessa monella eri rintamalla. Terveysteknologiaan ja terveyden edistämiseen liittyvä osaaminen on ollut Oulussa kehittämisen polttopisteessä jo kauan. Mobiiliteknologiassa tapetilla on 5G, ellei jo 6G: Oulu on valtava mobiiliteknologian kehitysympäristö ja globaalistikin alan eturivin toimijoita. Kaupunki on pitkään panostanut yhteistyössä VTT:n ja yritysten kanssa myös painetun älyn kehittämiseen, ja siinä ollaan nyt siirtymässä teollisen tuotannon mittakaavaan.

Mitkä ovat Oulun kaupungin suurimmat haasteet?

Monet lähivuosien haasteista liittyvät sote- ja maakuntauudistukseen. Maakunnalle siirtyvien toimintojen tilat ovat kaupungin taseessa. On kuitenkin epäselvää, millä tavalla ja kuinka pitkään toimitilat tulevat olemaan maakunnan käytössä. Yritysten valmistautuessa uudistuksen tuomaan kilpailuun Ouluun on tullut monia uusia terveydenhoitoalan toimijoita. Kaupungin kannalta riskinä on se, että kaupungin omistamia tiloja jää tyhjilleen siirtymäajan jälkeen.

Myös muuta omaisuutta, kuten paloautoja ja ambulansseja, koskeva vastikkeeton luovutusvelvollisuus muodostaa aikamoisen loven kukkaroon.

Miten Oulussa varaudutaan sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroihin?

Maakuntauudistukseen on varauduttu tiivistämällä yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan myös tukipalveluissa. Kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä on yhteisiä osakeyhtiöitä; Keskuspesula Oy ja työterveyspalveluihin keskittynyt Työterveys Virta Oy. Viimeisimpänä toimintansa aloitti viime lokakuussa Oulun Tuotantokeittiö Oy, joka valmistaa jatkossa 25 000 ateriaa päivittäin. Monetra Oy tarjoaa laaja-alaisesti hallinnon ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Monetran asiakaskuntaan kuuluu sairaanhoitopiirin ja kaupungin lisäksi kymmeniä kuntia ja kuntayhtiöitä. Yhtiön toimintaa ja omistuspohjaa ollaan laajentamassa yhteistyössä Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakuntien ja niiden keskuskaupunkien kanssa.

Oulun kannalta vahva terveysteknologian ja terveydenhuollon kehittämisen osaaminen on etu sote- ja maakuntauudistuksessakin. Meillä on pitkä kokemus Oulun Omahoidosta. Hyvinvointikeskusmalli on tuonut tehokkuutta ja toivottavasti myös vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Riskinä tosin on, että sote-uudistuksessa hukataan osa jo tehdystä kehitystyöstä.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Televisiosta katsoin vanhan Johnny Cashista kertovan Walk the Line -elokuvan, elokuvissa Tuntemattoman sotilaan. Teatterissa näin viimeksi My Fair Lady -musikaalin ja oopperan Abrahamin pidot.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraava haastateltava voisi olla Vantaan rahoitusjohtaja Pirjo van Nues.

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntatalous myötätuulessa

Kuntataloudessa menee nyt hyvin, jopa paljon paremmin kuin moni on odottanut. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien hyvä talouskehitys on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan. Eri mittarit näyttävät talouden nousun eri tahdilla, mutta nyt kuntatalouden tilanne on vahva ankarimpienkin mittareiden mukaan.

– Ihmisten mieliin on iskostunut syvälle mielikuva, että kunnat ovat tehottomia ja talousvaikeuksissa. Virheellisestä mielikuvasta olisi korkea aika päästä eroon, Punakallio sanoo.

Punakallion mielestä kuntien hyvän taloustilanteen taustalta löytyy useita syitä. Yksi merkittävä tekijä on se, että julkisen sektorin paisuttaminen ja kuntien tehtävien lisääminen loppuivat jo edellisen hallituskauden aikana. Yleinen talouskehitys ja sen mukanaan tuoma työllisyyden kohentuminen vaikuttavat myönteisesti ja suoraan kuntiin. 

– Vaikutuksia ja tulevaa talouskehitystä arvioidessa kannattaa muistaa, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Tyypillistä suomalaista kuntaa ei ole olemassa ja yleistykset johtavat helposti harhaan, Punakallio sanoo.

– Esimerkiksi ei voida mustavalkoisesti sanoa, että pienillä kunnilla menee huonosti ja suurilla hyvin. Molemmissa on menestyjiä ja hankalassa tilanteessa olevia, ja olosuhteiden muutokset heijastuvat erilaisiin kuntiin eri tavoilla.

Jatkossa kuntien talouteen vaikuttaa moni tekijä. Osa niistä on kuntien talouskehityksen kannalta myönteisiä, osa kielteisiä, ja jotkut tuovat ristiriitaisia vaikutuksia.

 

+ Ilmiö vaikuttaa myönteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

– Ilmiö vaikuttaa kielteisesti kuntien talouskehitykseen jatkossa

+/- Ilmiöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia 

 

+ Kuntien tehtäviä ei enää lisätä

Minna Punakallion mukaan tämä on keskeinen syy kuntien hyvään taloustilanteeseen. Jatkossa kehitys näyttää samansuuntaiselta, koska sote-uudistus vie ison osan kuntien tehtävistä. Suunnanmuutos kuntien tehtävien määrän suhteen on jyrkkä verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.

Sote-tehtävien ja -menojen siirtymisellä maakunnille on erilainen merkitys eri kunnille. Taantuvalle, muuttotappiosta kärsivälle pienelle kunnalle sote-menojen poistuminen voi olla helpotus.

+ Kunnat tehostavat toimintaansa edelleen

Monessa kunnassa on viety läpi talouden tasapainottamisohjelmia ja rakenteellisia uudistuksia. Niillä on ollut iso rooli kuntien talouskehityksessä, ja kuntien toiminnan tehostaminen jatkuu tulevaisuudessa.

Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan kuntien henkilöstösäästöt ovat olleet vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. Moni kunta on myös uudelleenjärjestänyt tai karsinut palveluverkostojaan. Siitä syntyneiden säästöjen euromäärästä Kuntaliitolla ei ole tarkkaa summaa, mutta Punakallion arvion mukaan säästöt ovat samaa suuruusluokkaa henkilöstösäästöjen kanssa.

+Kunnat ottavat velkaa vain investointeihin

Poikkeuksellisen hyvän taloustilanteen siivittämänä kuntien velkaantuminen on kääntynyt laskuun. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien lainakannan odotetaan pienenevän tänä vuonna noin 0,5 miljardilla eurolla, joka vastaa suunnilleen kahta prosenttia kuntatalouden kokonaisvelasta.

Minna Punakallion mielestä käänne on tervetullut ja merkki useamman vuoden hyvästä talouskehityksestä. Velkaantumisen taittuminen antaa kunnalle liikkumavaraa muuhun taloudenhoitoon, jos tulot tulevaisuudessa pienenevät. Keskiarvolukujen taakse kätkeytyy kuitenkin sekä velkaantuvia että velkaa lyhentäviä kuntia.

Kuntatalouden ennusteessa investointien oletetaan pysyvän ennallaan. Punakallion mukaan kuntien velanotto on terveellä pohjalla, koska kunnat ottavat velkaa investointeihin, eivät juokseviin kuluihin. 

– Syömävelkaa on vain hitunen kuntien lainakannasta, puhutaan promilleista, Punakallio sanoo.

Jos kunta joutuu ottamana syömävelkaa, se tarkoittaa, että kunnassa on nopeasti tehtävä toimenpiteitä taloustilanteen korjaamiseksi, muuten kyseessä on hyvin pian kriisikunta. Se ei suosi toimintamenojen kattamista velalla.

+ Hyvä työllisyys parantaa kuntien asemaa

Yleinen talouskehitys heijastuu kuntatalouteen. Nyt talousnäkymät ovat kohtalaiset, mutta kasvun odotetaan hiipuvan tulevina vuosina.

Talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen, jonka kehittymisellä on kunnille iso merkitys. Kuntien verotuloissa kunnallisvero on ylivoimaisesti suurin lähde. Työllisyyskehitys on kohonnut jo kolmatta vuotta, mikä on kannatellut kunnallisverotulojen kertymää.

– On kuitenkin huomioitava, että viime vuosina kunnallisverojen kasvu on ollut historiallisen matalaa. Toisaalta kuntia on viime vuosina rasittanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, jonka kustannuksista kunnat maksavat suurimman osan, Punakallio sanoo.

Kuntien keräämä yhteisövero heittelee paljon, sillä yhteisöverokertymään vaikuttaa moni asia. Viime vuonna yhteisöverokertymä laski roimasti ja sitä edellisenä se taas kasvoi voimakkaasti.

+ Kuntien yhteistyö lisääntyy

Kunnat hakevat yhä aktiivisemmin parhaita toimintamalleja ja yhteistyön kautta saatavia hyötyjä. Tuore esimerkki on kuuden suurimman kaupungin yhteistyö rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Kun ongelmat ovat monissa kunnissa samoja, yhteistyössä kehitetyt ratkaisut ovat edullisia.

– Kuntien liikkumavara kapenee

Soten ja maakuntauudistuksen kääntöpuoli on se, että tehtävien vähenemisen lisäksi myös kuntien käytössä olevat verotulot vähenevät. Se vaikuttaa kuntien talouden suunnitteluun. Uudistuksesta seuraava kuntien liikkumavaran kapeneminen on Punakallion mielestä hankala asia.

– Kuntataloudessa on toistaiseksi ollut aika paljon pelimerkkejä käytössä, eli kun jotain on leikattu valtion toimesta, niin kunta on voinut kompensoida sitä jollakin muulla, hän sanoo.

– Soten suurin ongelma on juuri se, että kuntien liikkumavara puolittuu ja se vaikuttaa hyvin paljon toiminnan suunnitteluun kunnissa.

Sote- ja maakuntauudistusten tuomien tulo- ja menosiirtojen merkitys tulee olemaan erilainen eri kunnille. Punakallion mukaan kuntien tilannetta hankaloittaa se, että uudistusten vaikutusten arvioiminen yksittäisen kunnan tasolla on yhä vaikeaa, koska varmuutta uudistusten lopullisesta muodosta ei edelleenkään ole.

– Valtionosuudet pienenevät 

Valtionosuuksien muutokset vaikuttavat suoraan kuntien talouteen. Valtiolta saatavien tulojen vähentyminen on ollut selvä trendi, joka jatkuu myös ensi vuonna, kun kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan.

– Keskimäärin tilanne näyttää kunnissa vielä hyvältä. Joillekin kunnille osuuksien jatkuva leikkaaminen on kuitenkin kova paukku, jos kunnassa ei ole tapahtunut säästöä peruspalveluiden kohdalla, Punakallio sanoo.

– Silloin valtionosuuden leikkaus otetaan kunnan selkänahasta, hän jatkaa.

Toisaalta valtionosuuksien pienentymisellä saattaa Punakallion mukaan olla myönteistäkin vaikutusta kuntaan. Tulojen vähentyessä kunta joutuu arvioimaan, tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa, mistä on hyötyä pitkällä aikavälillä.

+/- Kunnat erilaistuvat

Minna Punakallion mielestä selvää on, että kunnat tulevat erilaistumaan jatkossa.

Erilaistuminen ei automaattisesti tarkoita eriarvoistumista. Suomessa kuntien erilaistumista on perinteisesti pidetty huonona suuntauksena, ja sitä vastaan on taisteltu ankarasti.

Punakallion mukaan erilaistumisen suhteen on menossa iso murros, jota sote-uudistus ja siihen liittyvä kuntien tehtävien väheneminen vauhdittavat. Kehitys avaa myös taantuville kunnille uusia mahdollisuuksia.

– Muuttotappiokunnat voivat muuttua luonteeltaan erilaisiksi nykytilanteeseen verrattuna, ja sitä kautta löytää uuden tien pärjätä. Erilaistuminen voi parantaa joidenkin kuntien houkuttelevuutta, jos kunta reagoi tilanteeseen sopivalla tavalla, Punakallio sanoo.

Kaupungistumisen jatkuminen osaltaan jakaa kuntia, mutta Punakallion mielestä kunnan koko ei suoraan kerro kunnan taloustilanteesta. Suurissa kasvavissa kunnissa kuten Tampereella ja Vantaalla voi olla taloudellisesti tiukkaa, koska kunnan kasvu vaatii paljon investointeja esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja tieinfraan. Toisaalta investoinnit luovat pohjaa tulevien vuosikymmenten verotuloille.

– Laajojen kuntaliitosten kautta syntyneissä suurkunnissa uuden valtuuston valtuutetut saattavat ainakin aluksi pitää tiukasti kiinni omien alueidensa intresseistä, mikä saattaa hidastaa kunnan toiminnan tehostamista. Sen vuoksi kunnan kustannusrakenne voi pysyä raskaana, Punakallio sanoo.

Talous

Hämeenlinna panostaa asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin vahvuudet?

Hämeenlinnalle kaupungin sijainti on sekä vahvuus että ongelma. Lyhyt matka Helsinkiin ja Tampereelle on vetovoimatekijä. Nykyisessä, suurimpiin kasvukeskuksiin keskittyvässä muuttotrendissä häviämme kuitenkin asukkaita, koska emme ole onnistuneet nostamaan Hämeenlinnan vahvuuksia riittävästi esiin. Hämeenlinna on historiallisesti merkittävä, aito ja omaleimainen kaupunki. Hämeenlinnassa on hyvä infrastruktuuri: kaupunki on mukavan kokoinen ja meillä on korkeatasoiset vapaa-ajan viettomahdollisuudet sekä kulttuuri- ja liikunta- palvelut.

Mitkä ovat Hämeenlinnan kaupungin suurimmat haasteet?

Edessä on nykyistäkin vaativammat talouden talkoot, vaikka takana on hyvin vaikeita vuosia. Olen ollut kaupungin palveluksessa nyt reilun kolme vuotta ja koko ajan on karsittu ja höylätty kuluja. Virinnyt talouskasvu on pitkästä aikaa positiivinen signaali ja nyt näyttää siltä, että verotulot kasvavat orgaanisesti muutamina tulevina vuosina hieman aiempaa kolmen vuoden jaksoa ripeämmin. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat kaupungin tuloista yli 80 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vuoteen 2012 asti miljoonatolkulla vuosittain, mutta sen jälkeen on tultu vuositasolla alaspäin lähes kymmenen miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vastaavana ajanjaksona vuosittain yli kymmenen miljoonaa euroa ja toimintakulut 14–20 miljoonaa. Vuonna 2018 verotulot ovat ennusteen mukaan noin viisi miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015 ja väliin mahtuu vuosia, joina ne absoluuttisesti laskivat. Onneksi kulujen kasvu on myös leikkaantunut merkittävästi. Toisin sanoen toimintaympäristö on nyt täysin erilainen kuin menneinä vuosina. Kulukehityksen hallinta on edelleen yksi avaintekijöistä. Kaupungin yhtälöä monimutkaistavat kuitenkin isot investointitarpeet. Kouluverkossa on laatuongelmia, jotka vaativat merkittäviä uus- ja korjausinvestointeja, jotka puolestaan kasvattavat automaattisesti käyttötalouden menoja. Asukaskehitys on kriittisin kysymys sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaupungin asukasluku on käytännössä ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan ja se on pakko saada kääntymään jälleen kasvuun. Onneksi meillä on työn alla ja jo rakennusvaiheessa kaksi ainutlaatuista asuinaluetta ihan kaupungin keskustassa: Engelinranta ja Asemanranta.

Mihin Hämeenlinnassa satsataan lähivuosina?

Tavoitteitamme ovat asukasmäärän kasvu, verokertymän kasvu ja tasapainoinen talous. Panostamme asukkaiden ja vierailijoiden houkuttelemiseen sekä erityisesti ydinkeskustan uusiin asuinalueisiin. Työpaikkojen synnyttäminen on keskeisessä asemassa, koska ne korreloivat asukasluvun kanssa. Satsaamme yrittäjyyden lisääntymiseen yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, kaupungin elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen ja koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.

Miten Hämeenlinna varautuu sote- ja maakuntauudistukseen?

Kaupungin organisaatio uudistettiin tänä vuonna niin, että maakuntaan siirtyvät toiminnot on helppo erottaa jäljellejäävästä kaupungin organisaatiosta. Myös poliittisessa päätöksenteossa on pystyttävä muuttamaan näkökulmaa: seuraavan kahden vuoden aikana on keskityttävä kaupungin edun turvaamiseen maakuntauudistuksessa, ja jatkossa elinvoimakysymykset korostuvat. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien tulot leikataan tasaisesti kautta linjan, joten tuloja häviää enemmän kuin menoja juuri niiltä alueilta, jotka ovat tuottaneet sote-palveluja tehokkaasti – kuten Hämeenlinnalta ja koko Kanta-Hämeeltä. Sote-uudistuksen onnistuminen on ratkaisevaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Välttämättömien uudistusten toteuttaminen tulee olemaan helpompaa, kun palvelujen maksaja ja lainsäätäjä ovat aidosti sama taho eli valtio. Tähän asti velvoite palvelujen tuottamisesta on ollut kunnilla valtion säätäessä lait ja kompensoidessa kulujen kasvua vain osittain. Sote-kulut ovat kasvaneet muita kuluja nopeammin. Aika pian olisi hyväksyttävä se tosiasia, että veronmaksuhalukkuuden laskiessa yhteiskunta ei pysty tuottamaan nykyisiä sote-palveluita nykyisessä laajuudessa. Sote-uudistus valinnanvapauksineen tulee todennäköisemmin lisäämään kuin alentamaan kustannuksia. Ikuisen kasvun varaan ei pidä laskea, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Miten diplomi-insinööri päätyy kuntasektorille talousjohtajaksi?

Sattumalla on suuri merkitys elämässä. Aikoinaan hain lehti-ilmoituksen perusteella kuntaomisteiseen yhtiöön controlleriksi ja sillä tiellä olen. En silloin kylläkään tiennyt mihin hain, mutta ihan hieno reissu tämä on ollut. Olen työskennellyt nyt kolme vuotta kaupungin palveluksessa, sitä ennen vajaat kymmenen vuotta kuntien omistamissa yhtiöissä ja jonkin aikaa yksityisellä sektorilla teollisuudessa. Osakeyhtiöt, olivatpa ne sitten kuntien omistamia tai yksityisiä, toimivat täysin eri pelisäännöin kuin kunta. Keskeisin ero on ansaintalogiikassa ja kysynnän ja talouden tilan sekä resurssien tarpeen kohtaamisessa. Kaupungin organisaatiossa työskentelyssä on erilaisia haasteita: suurin ero on siinä, että kunnissa puuttuu toiminnallinen yhteys kulun- ja tulonmuodostuksen väliltä. Tulot saadaan könttäsummina verorahoina, eikä niillä ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen työn tekemiseen. Enemmän työtä tekemällä organisaatio ei ansaitse lisää, ja se on aina ongelma. Samoin taloustilanteen heikentyessä osakeyhtiön kysyntä heikkenee ja silloin esimerkiksi henkilöstöresurssi joustaa. Kunnassa taas yleisen taloustilanteen heiketessä kysynnän määrä kasvaa ja resursseja tarvitaan periaatteessa lisää. Olen edelleen sitä mieltä, että kunnan työntekijöillä olisi hyvä olla kokemusta myös yksityisellä sektorilla työskentelystä, mutta nykyään olen myös sitä mieltä, että yksityisen sektorin työntekijöiden olisi hyvin valaisevaa työskennellä hetki julkisella sektorilla. Yksi kuntien haasteista on myös haluttomuus maksaa kilpailukykyistä palkkaa asiantuntijoille, esimiehille ja johtotehtävissä oleville. Tällöin on hyvin vaikea saada parhaita resursseja rosteriin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi lukemani kirja oli varmaankin Taavi Soininvaaran tai Ilkka Remeksen romaani. Olen lukenut molempien koko tuotannon.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Talousjohtaja Jukka Weisellin Oulusta.

Kunta-/aluevaikuttaja

Tasapainotusohjelma oikaisi Lappeenrannan talouden

Mitkä ovat Lappeenrannan johtamisen päälinjat lähivuosina?

Tärkeintä on käyttää kaikki keinot siihen, että saamme käännettyä nousuun työssäkäyvien määrän, jotta saamme kaupungin veropohjan kuntoon.

Parhaillaan varaudumme maakuntauudistukseen valmistelemalla mittavia omaisuusjärjestelyjä. Lappeenrannassa on myös tehty massiivinen talouden tasapainotusohjelma, jossa kaupungin absoluuttinen lainamäärä on vähentynyt yli 20 miljoonaa euroa viimeisten kolmen vuoden aikana. Talouden rakenne on kunnossa ja nyt pitää uskaltaa käyttää budjetin vähäinen liikkumavara investoimalla kasvuun.

Kolmas päälinja on digitaalisaation tuomien mahdollisuuksien nopea hyödyntäminen.

Mitkä näet Lappeenrannan suurimpina haasteina?

Meillä on paljon luontaisia vahvuuksia, mutta kaupungin väestö ikääntyy nopeasti. Veropohjan kasvuun kääntäminen on meille iso haaste, jossa pitää onnistua, mutta meillä on hyvät edellytykset ratkaista se. Ensisijaista on purkaa yritysten kasvun esteet. Lappeenranta on menettänyt paljon teollisuuden työpaikkoja, ja nyt pitää synnyttää työpaikkoja, jotka kestävät meneillään olevan rakennemuutoksen yli.

Mikä tekee Lappeenrannasta erikoisen?

Lappeenranta on valtavan kaunis kaupunki. Itärajan läheisyys tuo mukanaan kiinnostavia ja eksoottisia mausteita: sekä kasvupotentiaalia että kiinteää yhteistyötä venäläisten osapuolten kanssa.

Miltä sote- ja maakuntauudistuksen kiemurat näyttävät Lappeenrannan silmin? Miten kaupunki varautuu niihin?

Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toiminnot ovat olleet Eksotessa jo pitkään, joten olemme hyvin valmiita uuteen toimintamalliin. Tuleva organisaatiorakenne ja kunnan uusi rooli, jossa johtosuhde muuttuu yhteistyöksi maakunnan kanssa, näkyy siksi selkeämmin kuin muualla.

Kaupunki panostaa vahvasti uuden kunnan kehittämiseen. Jos sote- ja maakuntauudistus menee maaliin, on tärkeää, ettei sen toteutuksessa päädytä nyt kaavailtuun omaisuuden ryöstömenettelyyn. On surullista ja epäreilua, jos valtio kahmii omaisuudesta tuottavuuspotentiaalin ja jättää roskat kuntien siivottavaksi aiheuttaen leikkauksia opetukseen ja päivähoitoon.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Kunnat voisivat viestiä paremmin kuntatyön mielenkiintoisuudesta. Työ on laaja-alaista ja monipuolista, kun tehtäviin kuuluvat esimerkiksi sekä energiakonsernin että terveydenhuollon kysymykset. Minulle on tärkeää tietää, että jos saan aikaan esimerkiksi edullisempia ratkaisuja hallinnossa, niin se tietää lisävaroja tärkeisiin asioihin, kuten kouluihin.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Raimo Sailaksen Laman taittaja -elämäkerran sain lahjaksi, ja samaa kirjatyyppiä ihan erilaisesta kohteesta edusti samoihin aikoihin lukemani Apulannan bändihistoriikki Kaikki yhdestä pahasta. Ajatuksia herättävä oli myös Mandi Gardemeisterin Medici-ilmiö, joka kertoo siitä, miten parhaat oivallukset syntyvät eri alojen välimaastossa.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Olisi kiinnostavaa kuulla millaisena Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa näkee kaupunkinsa lähitulevaisuuden.

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuopio katsoo vuoteen 2030

Mitkä ovat Kuopion johtamisen päälinjat lähivuosina?

Parhaillaan laaditaan vuoteen 2030 asti ulottuvaa strategiaa. Keskeinen näkökulma on se, miten panostamme elinvoimaan, työllisyyteen, koulutukseen ja kulttuuriin. Jatkamme panostuksia voimakkaaseen kasvuun. Haluamme tehdä rohkeita ratkaisuja, joilla turvataan elinvoima jatkossakin, esimerkkinä Savilahden keskittymän kehittäminen kampuksena, tiedepuistona ja asuinalueena. Tavoitteena on myös byrokratian keventäminen ja kansalaisdemokratian lisääminen. Digitalisointi on keskeisessä roolissa: palveluiden on oltava saavutettavissa muulloinkin kuin virastoaikaan, ja asukkaiden voitava aktiivisesti vaikuttaa päätöksentekoon.

Mitkä näet Kuopion suurimpina haasteina?

Peruspalvelutuotannon tulo- ja menovirrat on saatava tasapainoon. Kuopio ei ole juurikaan velkaantunut viime vuosina, mutta investointeja on jouduttu jarruttamaan liian monta vuotta. Nyt pitää uskaltaa tehdä enemmän kasvuinvestointeja. Sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma asema maakunnan vuokranantajana tuo haasteita. Käyttäjän vaatimukset sote-kiinteistöiltä tuovat investointipaineita, mutta samaan aikaan vuokratuottomalliin liittyy tulovirran heikkenemisen riski. Soten myötä kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa: velkasalkku pysyy ennallaan, mutta tulovirta alle puolittuu. Se ei ole mahdoton yhtälö, mutta yksittäisten riskien toteutuminen vaarantaa aiempaa nopeammin kaupungin velanhoitokyvyn.

Entä mikä tekee Kuopiosta hienon kaupungin?

Ihmiset: ystävälliset ja kaikkeen rennosti suhtautuvat savolaiset. Hieno yhteishenki manifestoitui tämän kevään jääkiekkomittelyissä, kun koko kaupunki nousi joukkueen tueksi ja seisoi omiensa takana loppuun asti. Toinen hieno ominaisuus on luonnonläheisyys. Kaupunkikulttuuria, liikuntamahdollisuuksia ja luonnossa liikkumista on aktiivisesti kehitetty helposti saavutettaviksi.

Joensuun talousjohtaja Satu Huikuri halusi edellisessä Huomisen tekijät -lehdessä tietää, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Osallistumme uudistuksen valmisteluun maakuntatasolla, ja sisäisesti olemme varautuneet tulevaan setvimällä sopimusviidakkoa. Yksityiskohtaiset laskelmat taloudellisista vaikutuksista saadaan pian valmiiksi valtuustotyön, strategiavalmistelun ja taloussuunnittelun pohjaksi. Uudistus vaikuttaa moneen muuhunkin toimijaan kaupunkikonsernissa. Tuemme konserniyhtiöitä ja teemme tarkistuksia esimerkiksi liikelaitosten yhtiöittämisestä. Sillä varmistamme tulevaa liikkumistilaa ja nopeaa reagointia.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Mick Wallin Guns N’ Roses -biografian Viimeiset jättiläiset. Parhaillaan luettavana on Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Lappeenrannassa tapahtuu paljon, ja kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen on aktiivinen keskustelija eri medioissa printistä sosiaaliseen. Kuulisin mielelläni Ollin näkemyksiä Lappeenrannan tulevaisuuden näkymistä.

Kunta-/aluevaikuttaja