Digitalisaatio muovaa rahoitusalaa uusiksi

Digitalisaatio lyö nyt läpi koko rahoitusalan. Karkeasti ottaen kaikki alan kehityshankkeet liittyvät siihen tavalla tai toisella.

Suomen PwC:n partnerin Jan Bäckströmin mukaan ei kannattaisi puhua digitalisaatiosta sinänsä, vaan laajemmin epävarmaan tulevaisuuteen varautumisesta. Kun kauas eteenpäin on vaikea nähdä, sen seurauksena esimerkiksi pankkien kehitysprojektit ovat aikaisempaa lyhytkestoisempia ja ketterämpiä.

Finanssitoimialan konsultointiin erikoistunut Bäckström nostaa esimerkiksi pankkipalveluiden integroimisen muihin palveluihin. Verkossa ostoksia tehdessään kuluttaja haluaa keskittyä itse ostamiseen, ei ostokseen liittyvien mahdollisten rahoitusmallien ja -tuotteiden miettimiseen. Asiakkaan tilanteeseen sopivan rahoituksen pitäisi hoitua ikään kuin siinä sivussa.

Sama koskee yrityksiä: niille tärkeää on saada omiin tarpeisiin sopivaa rahoitusta, ei tuntea kaikki erilaiset rahoitustuotteet. Digitalisaation kautta kulloinkin asiakkaalle parhaiten sopivien ratkaisujen tarjoaminen helpottuu.

Digitalisaatio vaikuttaa sekä kuluttajille suunnatussa vähittäispankkitoiminnassa, mutta mullistaa myös yritysten ja yhteisöjen rahoitusta.

Pankkien ja muiden rahoituslaitosten sisällä digitalisaatio muuttaa prosesseja ja yleisemmin työn tekemisen tapoja.

Rutiinitehtävät automatisoituvat yhä enemmän, ja ihmisten työpanos keskittyy niiden sijaan enemmän harkintaa ja arviointia vaativiin toimiin.

Yksi keskeinen muutos on rahoitusalan suhtautuminen riskiin. Pankkitoiminta on perinteisesti ollut riskiä välttävää, mutta epäselvän tulevaisuuden edessä pankkien on Bäckströmin mielestä pakko kokeilla uusia asioita. Kokeiluista osa varmasti epäonnistuu, mitä pitäisi oppia sietämään rahoitusalalla.

– Uudenlaiseen kulttuuriin pääseminen on vaikeaa, koska perinteisesti riskiä välttävässä kulttuurissa epäonnistumisista on rankaistu. Hieman kärjistäen: jos mokaat, niin toimilupa lähtee, Bäckström sanoo.

Sääntely vauhdittaa muutosta

Rahoitusalan sääntely eli regulaatio on kiristynyt huomattavasti viime vuosina. Regulaation tarkoituksena on varmistaa hyvät ja toimivat rahoitusmarkkinat, mikä on sekä rahoitusta tarjoavien että tarvitsevien etu.

Monet rahoitusalan toimijat pitävät lisääntyneen regulaation tuomia uusia pääomavaatimuksia ja raportointivelvoitteita taakkoina, jotka vaativat työvoimaa, kasvattavat kiinteitä kuluja ja pienentävät toiminnan katteita. Jan Bäckströmin mukaan regulaatio kannattaisi mieluummin nähdä luontevana mahdollisuutena uudistaa pankin toimintaa.

– Pankeissa kannattaisi miettiä, miten regulaatiota voi hyödyntää oman liiketoiminnan kehittämisessä. Osa alan toimijoista on jo tarttunut mahdollisuuteen, Bäckström sanoo.

– Regulaatio ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä ja vievät samaan suuntaan, niitä on vaikea erottaa toisistaan. Yhdessä ne varmistavat, että pankit ovat jatkossa kilpailukykyisiä, mikä taas auttaa niitä kohtaamaan tulevaisuuden yllättävät tilanteet. Sama koskee vakuutusyhtiöitä ja muita rahoitusalan toimijoita, hän jatkaa.

Lisääntyneen sääntelyn ja kiristyneen kilpailun myötä rahoituslaitokset joutuvat myös yhä tarkemmin miettimään, millaisessa toiminnassa niiden kannattaa olla mukana. Se voi johtaa erikoistumiseen.

Enemmän ja parempaa tietoa asiakkaista

Digitalisaation myötä asiakkaista on saatavilla yhä enemmän, yhä tarkempaa ja yhä totuudenmukaisempaa tietoa. Myös regulaatio ajaa täsmällisemmän asiakastiedon hankintaan, koska tietojen keruu liittyy riskien ja asiakkaan osaamisen arvioimiseen. 

Tiedonkeruuseen pohjautuva, ennakoiva riskien arvioiminen korostuu jatkossa.

Yritysten kohdalla maksukäyttäytymisen perusteella voidaan päätellä yrityksen rahoitusasema ja -tilanne, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia talousvaikeuksia. Yksityisasiakkaiden kohdalla kulutuskäyttäytyminen kertoo siitä, miten yksittäisen ihmisen taloudessa menee. Jos joku ostaa aina loppukuusta edullista ruokaa, se saattaa kertoa siitä, että hänen rahansa ovat tiukoilla.

– Eräät rahoituslaitokset tarjoavat rahoitusta asiakkaan some-käyttäytymisen mukaan. Asiakas antaa pankille luvan tutkia kaiken hänen sosiaalisen median käyttönsä, pankki analysoi sen ja arvioi asiakkaan riskiaseman analyysin tulosten perusteella, Jan Bäckström antaa esimerkin uudesta tiedonkeruusta.

Pankeille tarkan asiakastiedon saaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että perinteiseen toimintamalliin perustuva asiakkaan tuntemus on rapistumassa pankkien konttoriverkostojen supistuessa. Sitä kautta pankkien mahdollisuus myydä asiakkaille muita rahoitustuotteita asiakastapaamisten ja asiakassuhteen kautta vähenee, mikä taas tietää pankeille tulojen menetystä. Uusien välineiden kautta kosketuspinta asiakkaaseen on mahdollista säilyttää.

– Tietosuojakysymykset liittyvät asiakastietojen keruuseen rahoitustoimialalla aivan kuten muillakin toimialoilla. Kukaan asiakas ei halua luovuttaa pankille kaikkia tietojaan niin, että pankki voisi käyttää niitä jatkossa mihin tahansa, Bäckström sanoo.

– Pankkien pitää nyt etukäteen miettiä, miten asiakkaista kerättävää tietoa voitaisiin käyttää tulevaisuudessa ja millaista liiketoimintahyötyä kerättävästä datasta voisi olla.

Pankit pyrkivät esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin kehittämään toimintaansa, jotta erilaisille asiakkaille pystytään tarjoamaan sellaista palvelua, jota he todella tarvitsevat. Bäckströmin mukaan pankkien toimintamalli muuttuu tuote- ja palvelukeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, ja asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy.

Uusia toimijoita mukaan

Vaikka rahoitusalan tulevaisuus on hämärän peitossa, Bäckströmin arvion mukaan perinteiset rahoituslaitokset ovat jatkossakin vahvoilla. Syynä on se, että niillä on kolme rahoitusalalla menestymisen avaintekijää: ne ovat suuria, luotettavia ja lähellä asiakasta.

Uusina toimijoina rahoitusalalle on tulossa Googlen ja Applen kaltaisia teknologiajättejä. Niilläkin on edellä mainitut kolme perusedellytystä, mutta rahoitusalan toimialaosaaminen puuttuu toistaiseksi.

Fintech on digitalisaatioon ja rahoitusalan murrokseen liittyvä, nopeasti kasvava ilmiö. Uusia fintech-yrityksiä on syntynyt paljon, ja isot pankit ovat ostaneet alan start-upeja runsaasti. Pankit toivovat start-upeista löytyvän ratkaisuja, jotka auttavat viemään rahoitustalot menestyksekkäästi uuteen aikaan. Pienille start-upeille pääsy rahoitusmarkkinoille taas on omin voimin hankalaa, joten ison toimijan kanssa toimiminen avaa ovia.

Digitalisaation ja kiristyneen regulaation myötä rahoitusalalle on syntynyt myös varjopankkeja. Ne keskittyvät korkean riskin rahoitustoimintaan ja tarjoavat rahoitusta esimerkiksi sellaisille tahoille, joille rahoituksen saaminen pankeista on vaikeaa. Varjopankkitoiminta on suurta esimerkiksi Kiinassa, ja alaan liittyy isoja riskejä, jotka toteutuessaan heijastuisivat talouteen laajemmin.

Jan Bäckström arvioi, että ajan myötä varjopankit tulevat vähitellen regulaation piiriin eikä rahoitusalalle jää pysyviä varjomarkkinoita. Regulaatio tulee aina hieman rahoitusalan kehityksen perässä.

– Jo nyt on merkkejä siitä, että regulaattorit ovat muuttamassa toimintaansa ja tarjoavat sääntelyn ulkopuolella oleville toimijoille mahdollisuutta kokeilla sääntelyn mukaan toimimista. Tarjotaan siis porkkanaa eikä keppiä, Bäckström sanoo.

Huomio pk-yritysten tarpeisiin

Suuret, hyvän luottoluokituksen yritykset ja yhteisöt saavat rahoitusta hyvillä ehdoilla, mutta pienempien tilanne on hankalampi. Pankit saattavat nähdä etenkin pienet ja keskisuuret yritykset liian riskialttiina rahoituskohteina.

– Pk-yritykset ovat pankkien taholta alipalveltuja Pohjoismaissa, ja nyt muun muassa tälle sektorille suunnataan runsaasti tuotekehitystä. Pk-yritysten mahdollisuus saada rahoitusta paranee huomattavasti jatkossa, Jan Bäckström arvioi.

Edellä oleva koskee Bäckströmin mukaan myös pieniä kunnallisia toimijoita. Jatkossa niille ja pk-yrityksille voi löytyä rahoitusta esimerkiksi peer-to-peer- eli vertaisrahoituksen kautta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi pk-yritykset voivat joukolla rahoittaa toisia pk-yrityksiä. Suomessa kehitystä jarruttaa se, että maan rahoitusmarkkinoilla on vielä liian vähän toimijoita.

Rahoituslaitosten roolina voisi jatkossa olla paitsi rahoituksen tarjoajana, myös vertaisrahoituksen välittäjänä ja kokoajana toimiminen.

Suurten yritysten ja yhteisöiden rahoituksessa digitalisaation tuoma automaatio ei välttämättä näyttele yhtä suurta roolia kuin kuluttajabisneksessä. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, mikä vaatii rahoittajilta laaja-alaisempaa palvelua ja asiakkaan tarpeiden ja riskien tarkkaa arviointia. Siinä asiantuntevan ihmisen työpanos on edelleen tärkeä, vaikka analysointiin sopivat sovellukset kehittyvät jatkuvasti.

Luova osaamisten yhdistäjä etsii uusia ratkaisuja raportointiin

Monelle viranomaisraportointi on se niin sanottu ylimääräinen paha, joka joudutaan ”normityön” lisäksi tekemään. Se kasvattaa työmäärää ja aiheuttaa siksi usein kiirettä. Katariina Ulasen reaktio on päinvastainen.

– Raportointihan on hurjan hauskaa, Ulanen säteilee. Vaikka Ulanen saa työssään keskittyä raporttien laatimiseen ja raportointiprosessien kehittämiseen, ei se tarkoita sitä, etteikö hänelläkin olisi haasteita ajankäytön kanssa. Viranomaisten vaatimukset raportoinnille kasvavat koko ajan.

Kvartaaliraportit ja vuosittaiset raportit ovat pikkuhiljaa muuttuneet kuukausittaisiksi velvoitteiksi, ja raportointi kattaa nyt lähes kaiken, mitä liiketoiminnassa tehdään.

Raportointi parantaa näkyvyyttä riskeihin ja liiketoimintaan

Ulasen mielestä raportoinnin määrän lisääntymisessä on paljon hyvää. Se tuo näkyvyyttä paitsi pankkien liiketoimintaan ja riskeihin, myös vertailtavuutta sijoittajia ja asiakkaita ajatellen.

– Hyvät ja harmonisoidut vertailuluvut ovat yksiselitteinen mittari ja toimivat kilpailuetuna, hän sanoo.

Laajassa raportoinnissa on kuitenkin myös huonot puolensa. Ulasen mukaan EU-tason säädökset eivät huomioi tarpeeksi yksittäisten luottolaitosten liiketoimintaa. Samat kyselyt ja stressitestaukset vaaditaan kaikilta pankeilta, koosta riippumatta. Pienempien on vaikea pysyä isompien kansainvälisten pankkien tahdissa.

– Isoilla on käytössä enemmän resursseja, tietovarastoja ja automatisointia, joten on ymmärrettävää, että meidän on vaikea pysyä samoissa aikataulu- ja laatuvaatimuksissa.

Automatisointi on tulevaisuuden juttu

Muutaman vuoden sisällä myös Kuntarahoituksessa manuaalinen raportointi vähenee, kun tällä hetkellä käynnissä oleva massiivinen raportoinnin automatisointiprojekti saadaan päätökseen.

Ensimmäinen osa automaattisesta raportoinnista saadaan tuotantoon maaliskuussa 2018 ja projektin valmistuttua viranomaisraportointia varten kerättävää tietoa voidaan käyttää koko organisaatiossa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa iso osa raporteista lähtee viranomaisille ”nappia painamalla”.

Tämä kaikki edellyttää kuitenkin vielä paljon työtä.

– Manuaalisuudessa on aina riskinsä, vaikka sitä tekisi kuinka tarkalla kädellä tahansa, ja nyt keskittymistä vaativa pikkutarkka manuaalinen raportointityö haukkaa työajasta ison osan. Tulevaisuudessa, kun prosesseja hienosäädetään myös raportoinnin näkökulmasta, tiedon laatu paranee ja raportoinnista tulee nopeampaa ja laadukkaampaa.

Ulanen kertoo olevansa kiinnostunut työssään laajasti erilaisista asioista. Siksi viranomaisraportointi sekä sen kehittäminen on hänelle todellinen unelmatyö, sillä se jos mikä haastaa jatkuvasti opettelemaan monipuolisesti uutta. On ymmärrettävä niin IT-maailmaa ja tekniikkaa kuin liiketoimintaprosesseja ja lakipykäliäkin. Lisukkeeksi tarvitaan myös tarkkuutta ja rutkasti luovuutta – sekä hitunen myös laiskuutta.

– Laiskuus on hyvästä, sillä se motivoi kehittämään tehokkaampia keinoja asioiden ratkaisuun. Se auttaa löytämään tavat, joilla asiat saa tehtyä paitsi helpommin, myös laadukkaammin, hän perustelee.

Myös hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan.

– Automatisointiprojektissa on mukana iso joukko eri alan ammattilaisia. On upeaa tehdä töitä lahjakkaiden ihmisten kanssa ja seurata esimerkiksi sitä, miten joku rakentaa kaavan ja parantaa prosessia niin, että koko projekti siirtyy taas askeleen eteenpäin.

Uteliaisuus ajaa uuteen

Into uusien asioiden oppimiseen näkyy Ulasen luonteessa myös vapaa-ajalla. Pari vuotta sitten hankitulla matkaveneellä Ulasen perhe tekee mielellään jo hieman pidempiäkin lomaretkiä. Nuoruuden harrastuksen, ratsastuksen, opit hän elvytti henkiin viime syksynä.

Pitkäaikaisin harrastus Ulasella on kuitenkin musiikki. Alttoviulun parissa aikaa on vietetty lapsuudesta saakka ja nyt hän soittaa yhdessä lastensa kanssa Näppäri-kansanmusiikkiorkesterissa.

On niin paljon asioita, joita olisi kiva tehdä ja niin paljon kokonaisuuksia, joita haluaisi osata ja ymmärtää – niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Aikapula tulee vastaan vapaallakin. Sitä se on, kun on utelias luonne ja iso perhe, toteaa hän hymyillen.