Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin ennusteisiin

Monen kunnan kouluverkko kaipaa päivitystä, mutta uudistustarve osuu poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Väki vanhenee, mutta syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun. Kaupungit kasvavat, mutta korona horjuttaa niiden vetovoimaa.

Kun vanha koulu on tiensä päässä, tilalle tarvitaan usein uusi. Mutta riittääkö siihen enää oppilaita kymmenen vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen?

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, voi siihen silti varautua – ja minimoida riskejä. Kaikkien rakennusten ei nimittäin tarvitse olla pysyviä.

Pitkässä juoksussa ennuste-erot kertautuvat

Porvoon kaupunki rakentaa kolme uutta koulua Jokilaaksoon, Sannaiseen ja Ilolaan. Erityisen rakennuksista tekee niiden siirtokelpoisuus sekä rahoitus- ja sopimusjärjestelyt: kaupungilla on kouluista myyntioptio, eli se voi halutessaan myydä rakennukset takaisin urakoitsijalle.

Järjestely takaa oppilaille laadukkaat opetustilat ja antaa kaupungille pelivaraa epävarmojen ja osin ristiriitaisten väestöennusteiden edessä.

– Lasten määrä tulee todennäköisesti vähenemään, mutta kuinka paljon ja millä alueilla? Esimerkiksi MDI:n ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin Tilastokeskuksen, kertoo Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainion siteeraamista julkaisuista molemmat povaavat Porvoon lapsimäärän vähenemistä, mutta eri tahtiin. Pitkässä juoksussa pienet erot kertautuvat merkittävästi.

– Sitäkään emme tiedä, miten korona vaikuttaa ennusteisiin. Muutaman vuoden kehityksen pystyy näkemään kohtuullisen järkevästi, mutta esimerkiksi 2030-lukua on jo todella vaikea ennakoida.

Kaikki kolme kouluhanketta on rahoitettu Kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Sopimuskokonaisuuteen on kirjattu takaisinostovelvoite, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu ostamaan kohteen sen jäännösarvon hinnalla joko kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua – mikäli kaupunki näin haluaa. Kaupunki voi myös pitää koulut itsellään tai myydä ne ulkopuoliselle taholle.

Järjestely antaa Porvoolle mahdollisuuden reagoida lapsimäärän muutoksiin.

– Jos lapsia on riittävästi, näille kouluille on tulevaisuudessakin tarvetta. Jos taas lapsimäärät alenevat ja tilat käyvät tarpeettomiksi, niistä päästään helposti eroon. Juoksevat kulut loppuvat kuin seinään, Rainio jatkaa.


Havainnekuva Porvoon Jokilaakson uudesta siirtokelpoisesta koulusta. Kaksikerroksinen, harmaa koulurakennus, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Etualalla leikkiviä lapsia asfaltoidulla pihalla, ympärillä puita ja peltomaisemaa.
Arkkitehtitoimiston havainnekuva Porvoon Jokilaakson siirtokelpoisesta koulusta. Jokilaakson koulu kuuluu A-energialuokkaan, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella.


Parakkikouluista on tultu pitkälle

Miten koulujen siirtokelpoisuus sitten näkyy rakennuksissa ja koululaisten arjessa? Siirtokelpoisten rakennusten juuret ovat parakkikouluissa, joihin ne vielä tänäkin päivänä välillä rinnastetaan. Toisin kuin väliaikainen parakki, siirtokelpoinen koulu on kuitenkin varta vasten käyttötarkoitukseensa suunniteltu. Porvoossa rima pidetään korkealla.

– Käytettävyyden kannalta ne ovat ihan normaaleja, ei niitä erota ulkoa tai sisältäpäin pysyvistä rakennuksista. Kilpailutusvaiheessa halvimmat vaihtoehdot eivät täyttäneet kaupungin laatukriteerejä. Esimerkiksi huonekorkeuden vaatimus oli niin iso, ettei ”bulkkitavara” siihen yltänyt, Rainio kertoo.

Ympäristöasioistakaan ei ole tingitty. Koulujen suunnittelussa panostetaan energiatehokkuuteen, ja A-energialuokkaan kuuluva Jokilaakson koulu täytti Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit. Tämä on siirtokelpoiselle rakennukselle harvinaista.

– Kaupungin linjaus on, että pyritään mahdollisimman vihreään rakentamiseen. Ei tästä lipsuta, vaikka kyseessä onkin siirtokelpoiset kohteet.



Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Ilolan siirtokelpoisen koulun julkisivusta. Kuvassa yksikerroksinen, vaalea ja harjakattoinen koulurakennus, jossa koko kerroksen korkuiset ikkunat. Etualalla nurmea, taustalla puita.
Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Sannaisen siirtokelpoisen koulun sisätiloista. Kuvassa käytävä, jonka varrella vaaleita naulakkoja, taustalla pöytiä ja tuoleja.
Ero siirtokelpoisten ja pysyvien rakennusten välillä kapenee vuosi vuodelta. Yllä arkkitehtitoimiston tarjousvaiheen näkemys Ilolan koulun julkisivusta, alla havainnekuva sisätiloista Sannaisen koulussa.


Huokea hintalappu houkuttaa

Entä näkyykö siirtokelpoisuus koulujen hinnassa? Yllättävän vähän, sanoo rahoitusjohtaja Rainio.

– Aluksi pohdittiin rakennusten vuokraamista, mutta se oli selvästi tyyriimpää. Leasing-rahoituksella tämä tuli vain hieman taseeseen rakentamista kalliimmaksi. 

Kustannustehokasta siirtokelpoisten koulujen rakentamisesta tekee rakennusten lyhyt kuoletusaika ensimmäisinä käyttövuosina. Kymmenessä vuodessa koulurakennuksista kuoletetaan 80 prosenttia, viidessätoista vuodessa 98. Jos kaupunki käyttää myyntioptionsa, urakoitsija saa rakennuksen takaisin verrattain edullisesti. Jos taas kaupunki haluaa 10 tai 15 vuoden jälkeen pitää koulut itsellään, kustannus on huokea.

– Kaupungille jousto ja mahdollisuus päästä eroon juoksevista kuluista on isompi juttu kuin pitkä kuoletusaika, Rainio selittää.

Leasing-rahoituksessa yhdistyvät omaan taseeseen rakentamisen edullisuus ja vuokramallin jousto.

– Molempien parhaat puolet, Rainio tiivistää.

Ei sokeaa uskoa, vaan aitoa varautumista

Porvoon Jokilaaksossa siirtokelpoisen koulun rakennustyöt ovat jo käynnissä, Sannaisessa ja Ilolassa työt on määrä aloittaa pian. Kaikki kolme koulua valmistuvat alkusyksystä.

Tässä laajuudessa Porvoo ei ole aiemmin siirtokelpoisia hankkeita toteuttanut, mutta Jokilaakson, Sannaisen ja Ilolan koulut tuskin jäävät viimeisiksi. Pitkään Kuntaliitossa työskennellyt Rainio on pistänyt merkille, että väestöennusteet painavat kuntien ja kaupunkien vaakakupeissa vuosi vuodelta enemmän.

– Keskusteluun on tullut sellainen tietty realismi mukaan. Moni päättäjä haluaa tietysti uskoa oman kunnan vetovoimaan, mutta jos koko maan tasolla väki vähenee, niin pakkohan sen on jossain näkyä.

Rainio toivoo, että kuntapäättäjät ympäri Suomen katsoisivat asioita vaalikautta pidemmällä tähtäimellä. Optimismi on hyvästä, mutta se ei saisi tulla tulevaisuuteen varautumisen kustannuksella.

– Totta kai kaikki toivovat kunnan elinvoiman kasvua, mutta tarvitaan myös strategia siitä, miten kunta skaalautuu alaspäin. Ei se ole kurjuutta kaikille, vaan kyllä pienenevissä kunnissakin voidaan elää hyvää elämää.

Siirtokelpoiset koulut tarjoavat kunnille mahdollisuuden varautua eri tilanteisiin – etenkin alueilla, joissa väestönkehitys on aidosti epävarmaa. Myyntioption ansiosta kristallipalloa ei tarvita investointivaiheessa vaan päätökset voidaan tehdä myöhemmin, kun näkymä selkenee.

– Kunhan joku sitten kymmenen vuoden päästä muistaa, että tällainen optio on olemassa, Rainio keventää.


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavan kuva: Porvoon kaupunki
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy

Kuntien asiakastarinatKuntien uudet tietLeasing

Pelkkää A-luokkaa

Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat Y-Säätiön strategiaa. Kuvassa Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Kesän alussa joukko onnekkaita esiintyviä taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia pääsee muuttamaan heille suunniteltuun taloon Tampereen Kalevaan. Uuden ratikkareitin varrella sijaitsevan rakennuksen toteuttavat yhteistyössä Elävän Musiikin Säätiö Elmu sr ja Y-Säätiö-konserniin kuuluva M2-Kodit.

Yhteisen arvomaailman jakavat säätiöt löysivät toisensa vuonna 2015, ensimmäinen yhteistyöprojekti Helsingin Jallukka valmistui 2017. Helsingissä osa Jallukka-talon asunnoista on tarkoitettu muusikoille ja osa on M2-Kotien vuokra-asuntoja. Tampereella koko talo on omistettu musiikkialan ja esiintyvän taiteen ammattilaisille.

– Tampere on merkittävä musiikki- ja teatterikaupunki, mutta siellä ei ole ollenkaan taiteilijataloa. Siksi se oli luonteva valinta, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kertoo.

Uuden Jallukan sijoittumista Tampereelle vauhditti kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tänä vuonna liikennöintinsä aloittavan ratikan myötä. Myös onnea oli matkassa.

– Tampereen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus edellyttää, että asuntotuotannosta 30 % on yhteiskunnan tukemaa. Saimme tonttikilpailussa tontin hyvältä sijainnilta ja hanke eteni nopeasti, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman kiittelee.

Sijainti hyvien yhteyksien varrella on usein yömyöhään työskenteleville taiteilijoille tärkeä.

– Tullikamari on konttausmatkan päässä, Tynkkynen vitsailee.

Treenitiloihin aamutossuissa

Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.
Vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästöt, sanoo Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.

Tampereen Jallukan 39 asunnosta 17 on suunnattu musiikkialalla työskenteleville. Näihin vuokralaiset valitsee Elmu-säätiö. Loppuja 22 esittäville taiteilijoille suunnattua asuntoa hallinnoi Y-Säätiön M2-Kodit, joka myös tekee näiden asuntojen asukasvalinnat. Kysyntää riittää.

–Saimme M2-Kotien vuokra-asuntoihin noin 250 asuntohakemusta, Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.

Helsingin kokemuksia hyödyntäen myös Tampereen Jallukkaan rakennetaan äänieristettyjä bändihuoneita sekä kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiskäyttöön. Huoneistokohtaisten varastojen lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata soittimille tarkoitettuja varastoja. Vaikka erityistilat tuovat lisäkustannuksia, niitä pidetään tärkeinä.

– Esiintyvät taiteilijat arvostavat sitä, että voivat työskennellä kodin ulkopuolella, mutta mennä tilaan hissillä vaikka aamutossut jalassa. Siksi bänditilat haluttiin tehdä, vaikka jouduimme rahoittamaan ne itse, Kampman ja Tynkkynen sanovat.

Asunnot itsessään ovat kohtalaisen pieniä, eivätkä poikkea tavallisista vuokra-asunnoista. Parvet tuovat lisätilaa ylimmän kerroksen asuntoihin. Ne ovat haluttuja etenkin perheellisten taiteilijoiden keskuudessa.

Strategia ohjaa valintoja

Y-Säätiön strategia kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Säätiön kolmen kärkitavoitteen joukkoon kuuluu asunnottomuuden vähentämisen sekä asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi reilu siirtymä kohti hiilineutraalia elämää. Säätiön tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Strategiaamme on kirjattu, että uudisrakennukset rakennetaan materiaalitehokkaasti ja ne ovat A-energialuokan taloja, Kampman kertoo.

A-energialuokkaa on myös Tampereen Jallukka, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vihreällä rahoituksella saadaan muutaman pisteen korkohyöty. Vuositasolla alennus ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta pitkillä laina-ajoilla vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästö, talousjohtaja Komu sanoo.

Säästöä saavutetaan myös tekoälyn ohjaamalla lämmönsäädöllä, joka ennakoi lämmityspiikkejä ja pitää asuntojen sisäilman optimaalisena.

– Asuntoihin on asennettu olosuhteita mittaavat sensorit, joiden lukujen perusteella tekoäly oppii energiatehokkaimman lämmitystavan. Tämän ratkaisun avulla olemme jo aiemmin konsernin muissa kiinteistöissä säästäneet lämmityskuluissa 5–10 prosenttia vuodessa, Komu iloitsee.

Tämäkin on tuntuva summa, sillä Y-Säätiö omistaa yli 17 300 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Y-Säätiö on myös sitoutunut parantamaan vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta energiaremonteilla ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä.

– Panostamme jatkossa vahvasti rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tavoitteenamme on nostaa vaarattoman rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuutta kierrätyksessä, Kampman kertoo.

Ympäristöystävällinen ideologia näkyy myös vähäpäästöiseen liikkumiseen kannustamisena. Autopaikkaa ei Tampereen Jallukassa ole tarjolla kaikille, mutta asukkailla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöön tarkoitettu henkilö- tai pakettiauto. Lisäksi Helsingin Jallukan tapaan polkupyörien huoltoon on oma tila.

– Tampereen Jallukka on ensimmäinen kohde, jossa tarjoamme asukkaille yhteiskäyttöautoja, mutta jatkossa tämä mahdollisuus tulee muihinkin uudiskohteisiimme, Kampman kertoo.


Havainnekuva Jallukan ylimmän kerroksen kulmahuoneistosta. Runsas huonekorkeus ja parvi lisäävät tilan tuntua.


Kohtaamispaikkoja kaivataan

Helsingin Jallukassa kiitosta on kerännyt myös pohjakerroksessa toimiva ravintola, joka tarjoaa asukkaille helpon tapaamispaikan. Tampereen rakennuksessa vastaavaa tehtävää toimittaa ykköskerroksen avara kerhotila.

– Yhteisöllisyyttä arvostetaan. Helsingin jallukkalaiset ovat järjestäneet yhteisiä pihajuhlia myös muiden korttelin asukkaiden kanssa. Toisaalta kerrostalossa on myös mahdollisuus olla omissa oloissaan, mikäli niin haluaa, Tynkkynen pohtii.

Jallukoiden inspiroimana aula- tai kerhotiloja on tulossa Y-Säätiö-konsernin muihinkin kohteisiin. Kampmanin mukaan yhteisten saunatilojen käyttö on vähentymässä, asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat muualla.

– Meidän tehtävämme on tarjota puitteet yhteiselle tekemiselle. Kohteisiimme on suunnitteilla myös aivan uudenlaisia jaettavia tiloja, kuten etätyöskentelypisteitä ja asukkaiden lyhytaikaisille vieraille vuokrattava Mummola-työnimeä kantava yksiö, Kampman avaa Y-Säätiön suunnitelmia.

Entä Elmu-säätiön suunnitelmat, onko Jallukoita tulossa lisää?

– Kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan. Olemme pieni toimija ja meillä on rajalliset resurssit. Katsotaan yksi Jallukka kerrallaan, Tynkkynen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Henkilökuvat: Lasse Lecklin
Havainnekuvat rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

Enää ei ole varaa tehdä kuten eilen

Vihreän rahoituksemme määrä on kasvanut tasaista vauhtia. Vuoden 2020 lopussa olimme sitoutuneet asiakkaidemme hankkeiden rahoitukseen jo yli kahdella miljardilla eurolla. Tavoitteemme, jonka mukaan vastuullisen rahoituksen määrä on 20 % pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuonna 2024, on haastava mutta mahdollinen saavuttaa.

Rakentamisen hankkeet pitävät pintansa vihreän rahoituksen portfoliossamme. Erityisesti asuntorakentamisen osuus on edelleen kasvanut voimakkaasti. Tämä on osoitus siitä, että asiakaskunnallamme, yleishyödyllisen asuntotuotannon rakennuttajilla, on halua ja kykyä vastata ilmastotavoitteisiin ja tuleviin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia eivät aseta ainoastaan lainsäätäjät, vaan kasvavassa määrin myös asukkaat.

Hiilidioksidipäästöistä 40 % aiheutuu kiinteistöistä ja rakentamisesta. Näiden hankkeiden elinkaari voi olla jopa yli 100 vuotta, ja siten tänään tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että juuri rakennetun ympäristön hankkeissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen, materiaaleihin ja koko elinkaaren ratkaisuihin. Tehokkaat teknologiavalinnat myös vähentävät elinkaaren aikaisia kustannuksia. Eilisen teknologian käyttämiseen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Suuret muutokset, uuden teknologian hyödyntäminen ja toimintatapojen muuttaminen vaativat tahtoa ja taitoa, ja näitä ominaisuuksia asiakkaillamme kiistatta on. A-energialuokan vuokra-asunnot yleistyvät, mutta vapaarahoitteisten asuntojen joukossa A-energialuokka on vielä harvinaisuus. Asiakkaamme ovat edelläkävijöitä, mutta koko alan mukaan saaminen vaatisi vastikkeellisia kannustimia ja tarkoituksenmukaista toimialaa tuntevaa sääntelyä, jonka pitäisi jättää sijaa myös uuden kokeilulle.

Asiakaskunnallamme on valmius innovaatioiden käyttöönottoon ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Tätä taustaa vasten seuraamme aktiivisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomian kehitystä. Kuntarahoitus pitää EU-taksonomiaa positiivisena ja tarpeellisena, mutta kehityksen murrosvaiheessa kansallisten eroavaisuuksien huomiotta jättämisestä voi olla myös haittaa. Ehdotettujen raskaiden raportointivaatimusten vuoksi etenkin pienemmissä hankkeissa saatettaisiin päätyä tavanomaisiin rahoituslähteisiin, mikä voisi vähentää vihreiden sijoituskohteiden tarjontaa markkinoilla ja hidastaa vihreää siirtymää.

Vihreä elvytys ja Suomen kestävän kasvun ohjelma tarjoavat asiakkaillemme mahdollisuuden vauhdittaa kestävän kehityksen mukaisia hankkeita, millä on myös positiivisia vaikutuksia koronan runtelemaan talouteen. Ajan tasalla pysyminen ja rahoitus- ja tukikanavien löytäminen vaativat kuitenkin resursseja, jotka kunnissa ovat jo valmiiksi niukat. Yhteistyö yli kuntarajojen ja projektien koordinoitu suunnittelu ja toteutus voisivat lisätä niiden kiinnostavuutta, synergiaa ja parhaimmillaan alentaa myös kustannuksia.

Asiakkaamme ovat olleet kiitettävän hyvin valmiita jakamaan kokemuksia toteutuneista hankkeista. Näen, että vihreän rahoituksen suurin arvo onkin toimia kestävien investointien näyteikkunana ja parhaiden käytäntöjen viestintä- ja oppimiskanavana. Kannustan asiakkaitamme edelleen tiiviimpään yhteistyöhön ja rohkeaan uuden kokeilemiseen. Ympäristö muuttuu vain yhdessä tekemällä.

Rami Erkkilä
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa erityisasiantuntijana. Hän vastaa Kuntarahoituksen vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotekehityksestä.


Tämä kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 4.3.2021 Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraportissa. Lue koko raportti (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan) tästä.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset – miten niitä voidaan vähentää?

Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla EU-jäsenvaltioista ensimmäisenä täysin hiilineutraali vuonna 2035. Rakennusten päästöissä huomio on tähän asti kohdistunut ennen kaikkea energiatehokkuuteen, mutta tulevaisuudessa on kiinnitettävä aiempaa enemmän materiaalien aiheuttamiin päästöihin. Miten erilaiset rakennusmateriaalit vaikuttavat ilmastoon? Onko kierrätysmateriaalien käyttäminen taloudellisesti järkevää? Lisääkö uudistuva sääntely rakentamisen kustannuksia?

Näitä asioita kysyimme erityisasiantuntija Matti Kuittiselta ympäristöministeriöstä, vanhemmalta erityisasiantuntijalta Jessica Karhulta Green Building Council Finlandista sekä kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälältä Suomen ympäristökeskuksesta.

Uudistuva lainsäädäntö huomioi ilmastotavoitteet

Ympäristöministeriössä valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Vanha, 90-luvulta voimassa ollut laki on puutteellinen ja jo useasti paikkailtu, joten uudistus on tarpeellinen ja valtiotasoltakin hoputettu.

Uusi lakiesitys huomioi esimerkiksi kansalliset ilmastotavoitteet ja vähähiilisyyden. Lakiesityksessä käsitellään myös kiertotaloutta, rakennusten elinkaariominaisuuksia ja kokonaisuutta läpileikkaavia digitaalisia muutoksia.

Vuosi sitten julkaistiin eurooppalaisiin standardeihin pohjautuva rakentamisen hiilijalanjäljen arviointimenetelmä, jonka pohjalta ympäristöministeriö työstää omia laskelmiaan.

– Vuoteen 2025 mennessä rakennuksille on tarkoitus asettaa hiilijalanjäljen raja-arvot, jotka rakennuslupaa hakiessa täytyy laskennallisesti osoittaa, erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoo.

Ministeriö kerää parhaillaan vertailuaineistoa suomalaisesta rakennuskannasta ja arvioi, mihin raja-arvot tulisi asettaa.

– Olemme käyneet jo lähes 500 rakennuksen elinkaarenaikaiset päästöt läpi sekä lähes 4 000 rakennusta energiatehokkuuden ja energiatodistusten näkökulmasta. Tästä aineistosta saadaan ensimmäiset viitearvot esimerkiksi tavallisen koulun tai vaikkapa kerrostalon hiilijalanjäljestä. Aineiston perusteella voidaan siis tutkia, montako prosenttia arvoja voidaan pienentää eri ratkaisuilla, Kuittinen avaa.

Tärkeää uutta rakentaessa on määrittää tarkkaan materiaali- ja kulumäärä, jotta ylijäämää ei tule ja näin tuhlata neitseellisiä materiaaleja.

Materiaalivalintojen merkitys korostuu tulevaisuudessa

Eri materiaalien vastakkainasettelun sijaan olisi hyvä suunnitella materiaalien hiilijalanjälki mahdollisimman pieneksi koko rakennuksen elinkaaren ajaksi. Materiaalit, joiden päästöt valmistusvaiheessa ovat suhteellisen alhaisia, voivat osoittautua haitallisiksi, jos niitä joudutaan uusimaan usein. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa myös rakentamisen kesto, esimerkiksi käytetyn energian määrässä.

Ympäristön ja ilmaston kannalta hyviä ominaisuuksia materiaaleissa ovat alhaisten valmistuspäästöjen lisäksi pitkäikäisyys, huollettavuus, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä lämpö- ja äänieristysominaisuudet.

Rakennusmateriaalien käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puun käyttö lisääntynee tällä vuosikymmenellä, sillä tulevien hallitusten odotetaan edistävän puurakentamista. Nykyisin rakennuskannastamme noin 81 % luokitellaan valtarakennusmateriaalin mukaan puutaloiksi ja puukerrostalojen suosio on kasvussa.

– Materiaalivalinnoissa on tärkeää kiinnittää huomiota niiden hiilijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Vielä nyt tilanne on se, että rakennusten käyttövaiheen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin rakennusmateriaalien valmistuksen. Materiaalivalintojen merkitys kuitenkin korostuu tulevaisuudessa, kun energiatuotannon päästöt painuvat merkittävästi alaspäin, Jyri Seppälä kertoo.

Rakennusten resurssitehokkuutta ei mitata yhdellä selkeällä mittarilla. Yleensä seurataan käytönaikaista energiankulutusta sekä koko elinkaaren mittaista materiaalimäärää ja sen hiilijalanjälkeä. Myös rakennuksen kestoikä on yksi selkeästi mitattava kohta.

– Uudisrakennuksissa voidaan arvioida myös käytettyjen rakennusmateriaalien kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä rakennusta purettaessa, vaikka sen arviointi onkin vielä haasteellista. Tulevaisuudessa tämä helpottunee. Digitaalinen dokumentointi tulee auttamaan materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä, Seppälä jatkaa.

Seppälän mukaan valtaosa syntyneestä jätteestä, 57 prosenttia, muodostuu korjausrakentamisessa. Rakennusten purkamisesta syntyneen jätteen osuus on 27 prosenttia ja uudisrakentamisen 16 prosenttia.

Materiaalivalinta ei ole mustavalkoinen juttu 

Päästöjen lopputulemaa täytyy tarkastella monelta kantilta, eivätkä nämäkään asiat ole mustavalkoisia. Kaikissa materiaaleissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Puurakenteet eivät välttämättä ole niin kestäviä ja pitkäikäisiä kuin esimerkiksi betoni ja teräs, jolloin kohteen elinkaari on lyhyempi. Materiaalien kierrättämismahdollisuuksia pitää tarkastella myös taloudellisesta näkökulmasta. 

– Ei ole yksioikoista sanoa, että toinen rakennusmateriaali olisi ympäristöystävällisempi kuin toinen, koska asiaa täytyy tarkastella monelta eri kantilta. Vaikka puu on materiaalina luonnollisesti ympäristöä vähemmän kuormittava, rakennuksen elinkaarta tarkastellessa betoni voi olla pitkäikäisempi. Tärkeää on, että koko tuotantokaaressa ja rakennuksen elinkaaressa ympäristöasiat otetaan yhä perusteellisemmin huomioon ja asioita muutetaan parempaan suuntaan, vanhempi erityisasiantuntija Jessica Karhu Green Building Council Finlandista kertoo.

Green Building Council Finland edistää kestävien rakennusmateriaalien käyttöönottoa ja jakaa tietoa tavoista pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä taloudellisista näkökulmaa unohtamatta.

– Lisäksi haluamme edistää kiertotaloutta ja kierrättämistä – miten rakennusmateriaalia voidaan hyödyntää sen elinkaaren lopussa tai miten vältetään neitseellisten materiaalien tuhlaamista, Karhu jatkaa.

Kierrätys kehittyy

Vuonna 2012 asetetun valtioneuvoston asetuksen mukaan 70 prosenttia rakennusjätteistä tuli voida kierrättää tai hyödyntää uusiomateriaalina vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta rakennusmateriaalien kierrätys työmailla on parantunut. Arvion mukaan jätteen hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Kierrättäminen onnistuu oikeiden lajitteluvälineiden ja keräyspisteiden avulla.

Kierrätys tulee kasvamaan myös rakennusmateriaalien tuotannossa. Prosessit ovat vielä pitkiä ja haasteellisia, minkä vuoksi kierrätysmateriaalien kustannukset nousevat korkeammaksi kuin neitseellisten, uusien materiaalien. Teknologian kehittyessä myös kierrättämisen menetelmät muuttuvat paremmiksi ja tehokkaammiksi ja materiaalit edullisemmiksi.

– Tulevaisuudessa purkumateriaaleja kierrätetään käyttöön yhä enemmän. Niiden haasteena on vielä materiaalien laadun ja turvallisuuden takaaminen ja hintakilpailu neitseellisten CE-merkittyjen materiaalien kanssa. Kierrätykseen on kehitetty uusia innovaatioita esimerkiksi betonimurskeen lajittelussa ja uudelleenkäytössä, Karhu kertoo. 

Puurakentaminen on päästöiltään sekä hiilijalanjäljeltään suhteellisen vähäistä, ja sitä onkin lisätty viime vuosina runsaasti myös suurhankkeissa. Puu mielletään materiaalina myös terveelliseksi.

– Olisi hienoa, jos Suomessa rakennettaisiin enemmän puusta ja nimenomaan kotimaassa tuotetusta sertifioidusta puusta. Kotimaisen puun käyttö tukee suomalaisia yrityksiä ja ympäristön kannalta kuljetusten hiilijalanjälki jää pienemmäksi. Toisaalta metsämme ovat meidän tärkein hiilinielumme, josta pitää huolehtia. Meille tuodaan paljon rakennusmateriaaleja, vaikka niitä olisi myös omasta takaa. On nurinkurista, että esimerkiksi kierrätetyn kivimurskeen sijaan meille tuodaan katukiveysmateriaali Kiinasta, koska se on edullisempaa, Karhu summaa.

Karhun mukaan materiaalien kuljetuksenaikaisiin päästöihin pitää puuttua pikaisesti.

–  Jotta pysymme 1,5–2 asteen skenaariossa ilmaston lämpenemisessä, kierrätys- ja purkumateriaaleihin täytyy siirtyä yhä useammin.

Ympäristöministeriön yhteistyöryhmä on saanut myös valmiiksi kansallisen muovitiekarttahankkeensa, johon on koottu keskeisiä toimia muovin aiheuttamien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Muovin tiekartalla ennakoidaan myös EU:n tulevia muovistrategian toimia. Rakennusmateriaaleissa ahkerasti esiintyvää muovia kehotetaan korvaamaan muulla materiaalilla, kierrättämään oikein, vähentämään ja jopa suorastaan välttämään. Mutta onko muovi mahdollista jättää kokonaan pois uusissa rakennuksissa? – Muovia pyritään välttämään joskus esimerkiksi päiväkotien rakentamisessa, mutta siihen ei aktiivisesti vielä pyritä. Suurin osa muovista tuotetaan tänä päivänä fossiilisista materiaaleista, kuten öljystä, ja jätemuovin päätyminen luontoon on toki suuri ongelma. Jos kaikki rakennustyömailta kerätty muovi kierrätettäisiin ja uusiokäytettäisiin, sen käyttöä ei tarvitsisi kuitenkaan välttää. Muovitiekartta on hyvä työkalu muovin haasteisiin ja jatkokäsittelyyn. Muovi on pitkäikäinen ja se on suhteellisen helposti kierrätettävä materiaali, Karhu muistuttaa.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: haastateltavilta

IlmiötVastuullisuus

Järvinäkymiä ja saunomista katolla – huolellinen suunnittelu mahdollistaa Lohjan Vuokra-asuntojen asuntomessutalon laadukkaat ratkaisut

Tässä juttusarjassa seuraamme Lovan talon vaiheita suunnittelusta messujen jälkeiseen aikaan. Ensimmäisenä kurkistamme hankkeen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin.

Lovan Sahapiha rakentuu Hiidensalmelle, Lohjanjärven rannalle. Suurimmasta osasta asuntoja onkin hulppea järvinäkymä. Valtaosa asunnoista on tilavia kaksioita, mutta taloon tulee myös yhdeksän suurempaa perheasuntoa. Kaikki asunnot ovat esteettömiä, ja Lohjan keskustan palvelut ovat lähellä. Asukkaiksi toivotaankin kaikenikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä.  

– Sahapiha on ensimmäinen uusi laajalle yleisölle suunnattu vuokra-asuntokohde Lovalle kahteenkymmeneen vuoteen. Viime vuosina uudiskohteemme ovat olleet palvelutaloja. Nyt pääsemme rakentamaan erittäin hienon talon kaupungin vuokra-asunnoiksi. Ominaisuuksiltaan talo palvelee monenlaisia asukkaita ja odotammekin, että meille tulee paljon hakemuksia erilaisilta hakijoilta, Lovan toimitusjohtaja Veli Haukka hehkuttaa.

Korkeisiin tavoitteisiin innovatiivisin ratkaisuin 

Kilpailutuksen kautta Sahapihan suunnittelijaksi valikoitui UKI Arkkitehdit Oy, joka on ollut mukana suunnittelemassa koko kerrostalokorttelia jo asemakaavavaiheessa. Sijainti messualueella tuo suunnittelulle ja rakentamiselle omanlaisiaan vaatimuksia. Asuntomessuilta odotetaan laadukasta ja ympäristöystävällistä, tämän päivän tarpeita vastaavaa kohdetta.  

–  Suunnittelussa oli huomioitava monenlaisia tarpeita. Asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja kohteen luhtitalomalli piti saada sovitettua ARA-kohteiden kustannusraameihin. Lisäksi haluttiin rakentaa energiatehokas, pitkäikäinen ja helposti huollettava talo, jossa eri-ikäiset ihmiset voivat asua turvallisesti ja viihtyisästi. Huolellinen suunnittelu, innovatiivisuus sekä hyvä yhteistyö Lohjan viranomaisten ja Lovan kanssa auttoivat saavuttamaan tavoitteet hienosti, UKI Arkkitehdit Oy:n arkkitehti, pääsuunnittelija Marjaana Harjapää kertoo.  

Kustannushyötyjä saatiin muun muassa tehokkaasta pohjaratkaisusta sekä yhteisjärjestelyistä korttelin muiden kohteiden kanssa. Energiatehokkuutta lisäävät aurinkopaneelit ja eteläpuolen ikkunoiden varjostusritilät, jotka auttavat lämmönsäätelyssä. 

– Asuntojen huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden energia tuotetaan katolla sijaitsevien aurinkopaneelien avulla. Ekologisuus on huomioitu myös rakennusmateriaaleissa. Rakennus kuuluu B-energialuokkaan, Harjapää jatkaa.


Ilmakuva Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lovan Sahapiha-talon rakennustyömaasta. Kuvassa kolme rakenteilla olevaa kerrostaloa.
Sahapiha-talossa yhdistyvät asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja ARA-kohteiden kustannusraamit.


Yhteisöllinen piha ja järvimaisema saunasta 

Sahapihan asukkaat saavat käyttöönsä monenlaisia yhteistiloja. Suojaisa, kehän muotoon rakennettu autoton pihapiiri kannustaa ulkoiluun ja oleskeluun turvallisesti.  

– Kattoterassille rakentuu oma, viihtyisä oleskelutila viljelylaatikoineen ja saunoineen. Asukkailla on käytössään myös kuntosali, pesula ja kuivaushuone. Autoton piha-alue on pitkälti luonnonmukainen, ja itsestään täyttyvät vesielementit lisäävät sen viihtyisyyttä, Haukka kertoo. 

Pihalta voi ihastella myös taidetta. Sahapiha-talon porrashuoneen julkisivua tulee koristamaan Kim Jotunin suunnittelema taideteos. Nomaji maisema-arkkitehtien suunnittelema piha on yhteiskäytössä TA-Asumisoikeuden asukkaiden sekä Hoivatilojen hoiva- ja päiväkodin kanssa. 

Vaikka asuntomessut ovat tuoneet Lovan hankkeeseen lisähaasteita, tapahtumalta odotetaan paljon. Uusien vierailijoiden lisäksi sen toivotaan tuovan lisää myös pysyviä asukkaita luonnonläheiselle ja rauhalliselle Lohjalle.  

– Täältä onnistuvat niin etätyöt kuin työmatkailu pääkaupunkiseudulle kätevästi, Haukka vinkkaa. 

Sahapiha 4:een muutetaan vasta asuntomessujen päätyttyä. Messuilla kohteesta esillä on kaksi asuntoa alakerrasta, kattoterassi sekä saunaosasto. Pihaan rakennetaan kulkureitit suojaamaan luonnonmukaista pihaa. Asuntoja voi hakea huhtikuun alusta alkaen. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lova

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntarahoitus

Laajentuva Suomalainen musiikkikampus tähtää kansainväliseksi vetonaulaksi

Suomalainen musiikkikampus on kolmen eri koulun yhteinen taiteen ja tieteen yhdistävä oppimisympäristö. Kampuksella toimivat Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:n sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian musiikin, tanssin ja soveltavan taiteen koulutusohjelmat. Kampus on suunniteltu juuri alan tarpeita vastaavaksi ja onkin täynnä eri taiteenalojen vaatimia erityistiloja. Uudet tilat mahdollistavat musiikin ja tanssin yhdistämisen sekä erilaiset produktiot yli organisaatiorajojen. Yhteisöllisyys onkin ollut suunnitelmien taustalla.

– Halusimme koota musiikin ja tanssin opetuksen saman katon alle ja edesauttaa näin alalla tapahtuvaa verkostoitumista, tutkimus- ja kehitystyötä sekä tehostaa tilojen käyttöä. Suunnitteluun osallistettiin tulevia kampuksen käyttäjiä jo alusta asti, ja silloin syntyi myös idea yhdistää opiskelutahot samoihin tiloihin, Education Facilities Oy:n toimitusjohtaja Seija Takanen kertoo.

– Kolmen suuren toimijan yhteistyössä on valtavaa voimaa. Suomalainen musiikkikampus on aivan omaa luokkaansa myös maailman mittakaavassa. Harvassa paikassa voi musiikkia tai tanssia opiskella ruohonjuuritasolta kirkkaimmalle tähtitaivaalle ja alan huipuksi, Takanen kehuu.


Riikka Kaarnamo ja Seija Takanen esittelevät muuttovalmista musiikkikampusta,
joka yhdistää eri oppilaitoksia saman katon alle.

Ainutlaatuisia harjoittelumahdollisuuksia ja uusia opiskelumuotoja

Uuden kampuksen tilat on suunniteltu käyttäjien ja eri tarpeiden mukaan muovautuviksi. Soittotilojen akustiikka mukautuu käytettävän instrumentin mukaan. Esitystilat ovat muunneltavia ja toimivat päiväkäytössä opetuksessa, illalla harrastustoiminnoissa sekä erilaisissa esityksissä, esimerkiksi konserteissa ja tanssiesityksissä. Tanssisaleihin on tehty erityinen joustava lattia. Opetustiloissa on myös huomioitu monimuotoinen opiskelu. Kampuksella on tiloja livelähetyksille, joiden kautta opetukseen voi osallistua vaikka ulkomailta.

– Tilat on suunniteltu yhdessä tilojen tulevien käyttäjien sekä eri alojen huippuammattilaisten kanssa, koska esimerkiksi akustiikaltaan tilojen tarpeet ovat todella vaativat, Gradia-kiinteistöjen kiinteistöjohtaja Riikka Kaarnamo kertoo.

– Musiikin opiskelua varten kampukselle on rakennettu erikoisia ”huone huoneessa” -ratkaisulla toimivia äänieristettyjä ja akustisesti toimivia tiloja niin bändeille, kuoroille, orkestereille kuin yksilöharjoitteluunkin, joten oikeastaan kaikenlainen musiikkiin liittyvä harjoittelu onnistuu optimaalisissa tiloissa, Takanen lisää.

Musiikkikampuksen tavoitteena on tulla Suomen vaikuttavimmaksi ja halutuimmaksi soveltavan taiteen kehittämisyksiköksi, jolla luodaan musiikin ja tanssin opetustuotteita sekä uusia oppimisen innovaatioita.

– Uudet tilat vahvistavat musiikkikampuksen brändiä sekä identiteettiä ja houkuttelevat uusia opiskelijoita alalle myös kansainvälisesti. Kun eri oppilaitokset tekevät yhteistyötä samoissa tiloissa, on mahdollista myös kehittää uusia opiskelumuotoja ja laajentaa opintotarjontaa, Kaarnamo kehuu.

Uusi lisäosa valmistuu marraskuun lopussa 2020 ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2021 alussa. Kiinteistön rakennuttaja ja omistaja on Education Facilities Oy, päävuokralainen on Gradia-kiinteistöt, joka vuokraa tilat edelleen Gradia Jyväskylälle, Jyväskylän yliopistolle sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.


Uudistunut kampus avaa ovensa vuodenvaihteen jälkeen.

Teksti: Elisa Korhonen
Haastateltavat: Riikka Kaarnamo, Gradia-kiinteistöt & Seija Takanen, Education Facilities Oy
Kuvat haastateltavilta, havainnekuva Voionmaankadulta

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson. 


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue raportti

Asuntotuotantotarve 2020–2040. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 35 p. (VTT Technology; No. 377)

Asuntotuotantotarve 2020-2040Lataa

Taustatietoja tutkimuksesta

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.

Tutkimus on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015 väestöennusteeseen.

Lisätietoja:

Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914

NäkökulmatTalous

Vuosaaren uusi lukio haastaa opetuksen ja hankesuunnittelun vallitsevia käytäntöjä

Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.

Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.

Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin kaupungilta.


Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle

Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.

– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.


Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.


Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.

Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.

– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.


Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.


Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.

– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.

Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.

Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa. Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.

– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.


Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.


Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat

Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.

Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.

Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras. Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat tasapuolisesti hinta ja laatu.

– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen välillä.

– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan, suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.

Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.

– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Järvimaiseman keskelle nouseva sote-keskus toimii vahvasti digitaalisuus edellä

Varkauden vanhassa aluesairaalassa oli ollut remontin tarvetta jo pitkään: rakennuksessa oli sisäilmaongelmia, eivätkä vanhat tilat enää palvelleet modernin terveydenhuollon tarpeita. Kaupunki halusi rakentaa tilalle kokonaan uuden sairaalan parantaakseen ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä, energia- ja toimintatehokkuutta ja palveluiden muuntojoustavuutta.  

Hanke lähti etenemään hitaasti mutta varmasti. Kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan uuden sairaalan rakentamiselle, tammikuussa 2019 Varkauden kaupunginvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin käynnistyivät varsinaiset rakennustyöt. Pääurakoitsijaksi valikoitu Lujatalo Oy, rahoitus tulee Kuntarahoitukselta. 

Kampus nousee vuoden 2020 aikana Varkauden Kommilan kaupunginosaan, luonnonläheisesti järven rannalle. Varsinaisen käyttöönoton on tarkoitus ajoittua keväälle 2021. Samaan rakennukseen sijoitetaan niin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, suunterveydenhuolto, sosiaalityö, tukipalvelut kuin päivystys – erikoisaloja on yhteensä 18. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomessa ole. 

Terveyskampus toteutetaan niin sanotulla elinkaarimallilla, jossa toteuttaja sekä suunnittelee että rakentaa kokonaisuuden sekä kantaa vastuun sovitun ylläpitojakson ajan. Uuden kampuksen osalta ylläpitojakso on 20 vuotta. 

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Koskinen kuvailee elinkaarimallia humoristisesti määräaikaiseksi avioliitoksi.

– Yhteistyö toteuttajan kanssa on niin tiivistä, että on kuin olisi naimisissa parikymmentä vuotta.  

Elinkaarimalli takaa sen, että suunnittelija ja toteuttava urakoitsija joutuvat jo suunnitteluvaiheessa miettimään menetelmät, materiaalit ja rakentamistavan tavanomaistakin tarkemmin, koska vastuu on ylläpitojakson ajan täysin heidän käsissään, Koskinen sanoo.

Kyseessä on kaupungin koko historian merkittävin investointi, jonka hintalappu hankekustannuksineen on noin 40 miljoonaa euroa. Elinkaarimalli on myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto. 

– Rakennuksen tekninen arvo olisi 20 vuoden päästä ilman elinkaarimallia 60 prosenttia alkuperäisestä tasearvosta, mutta elinkaarimallin ansiosta luku nousee noin 85 prosenttiin. 

Asiakaskokemusta yhden luukun periaatteella 

Palveluketjujen integraatiosta tulee erittäin vahva etenkin sosiaalipuolen palveluihin. 

– Sosiaalipalvelut tuodaan aiempaa lähemmäs muita terveydenhuollon palveluja. Kaikki tarvittava on saatavilla saman katon alla. Näin yhden luukun periaate näkyy loppuasiakkaalle aivan eri tavalla kuin ennen, Koskinen sanoo. 

Noin 21 000 asukkaan Varkaus kuuluu kolmen keskuksen seudulliseen sote-malliin yhdessä Kuopion ja Iisalmen kanssa. Jatkossa palveluja keskitetään juuri Varkauteen. Terveyskampuksesta halutaan alueelle merkittävä vetovoima- ja elinvoimatekijä. 

– Varkaudessa on paljon kansainvälistä teollisuutta, joten toivottavasti saamme jatkossakin korkeakoulutettua väkeä tänne. Tuskin hyvistä palveluista ainakaan haittaa on muuttopäätöstä tehdessä, hän naurahtaa.  

Terveyskampuksen teknologiset ratkaisut on tehty asiakaslähtöisyys edellä. 

– Digitaalisuuteen mennään vahvasti niin tilojen kuin palvelujen osalta. Keskuksen monipalvelujärjestelmät ovat nykyaikaiset, jolloin kustannustehokkuuskin paranee. Samalla saamme digin yhä merkittävämmäksi osaksi myös kotihoidon palveluita, Koskinen kertoo.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Maria Ronkainen / Terveyskampus-hanke 

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat