Samaan aikaan on hyvin epäselvää, mitä tuloille tapahtuu – heikoimmassa skenaariossa tulot pienenevät samaan aikaan kun kulut kasvavat.
Talouden ulkopuolelta tulevilla kriiseillä voi olla myös yllättäviä vaikutuksia, kuten syyskuun alussa realisoitunut energiajohdannaismarkkinoiden vakuusvaatimuksien nopea nousu. Tämän seurauksena myös kunnat energiayhtiöiden omistajina joutuvat mahdollisesti pääomittamaan tai lainoittamaan yhtiöitä nopealla aikataululla ja merkittävillä euromäärillä.
Kustannustason nopean nousun vaikutukset aiheuttavat rakennushankkeissa suhteessa suurimpia ja pitkäaikaisimpia haasteita kunnan talouteen. Tavanomaisen kouluhankkeen investointikustannus on noussut usealla miljoonalla eurolla lyhyessä ajassa. Samaan aikaan myös nollakorkoisen lainarahan aika on tullut päätökseen, joten vaikutus kunnan talouteen tulee kahta kautta. Tilanne on ollut niin vaikea, että hankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä, on jouduttu laittamaan jäihin odottelemaan parempia aikoja. Onneksi jo nyt esimerkiksi puutavaran hinta lähtenyt laskuun. Toivoa parempien aikojen palaamisesta siis on.
Rakennushankkeiden kilpailutusmalleihin on tullut uusia ominaisuuksia kustannustason noususta johtuen. Suurissa hankkeissa, joissa rakentamisjakso kestää usean vuoden, rakennusliikkeet pyrkivät saamaan urakkasopimukseen indeksiehdon. Ehto sitoo urakkahinnan rakennuskustannusindeksin kehitykseen. Siirtämällä rakentamisen aikaisen kustannusnousun riskin tilaajalle rakennusliikkeiden pitäisi pienentää urakkatarjouksen riskivarauksia. Tärkein lähtökohta täytyy kuitenkin pitää aina kirkkaana mielessä: urakkakilpailuissa hyvä kilpailutilanne takaa aina parhaan mahdollisen lopputuloksen. Rahoitussopimuksissa ennakoitua suuremmat rakennuskustannukset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa alkuperäistä rahoituslimiittiä pitää nostaa. Rahoituksen limiittiä ei voi sitoa indeksiin, vaan niin sanottu kasvuvara pitää sopia rahoituksen kilpailutuksen yhteydessä suurempana limiittinä.
Tulevaisuuden kehitykseen liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mutta hyvällä valmistautumisella on mahdollisuus varautua erilaisiin skenaarioihin aina sitkeämmästä inflatorisesta ja/tai stagflatorisesta kehityksestä talouden nopeaan elpymiseen ja kriisien nopeaan ratkeamiseen.
Me Inspirassa uskomme, että tänään tehty työ vahvistaa kunnan taloutta tulevina vuosikymmeninä. Autamme kuntia ja kaupunkeja talouden suunnittelussa sekä hankkeiden että niiden rahoituksen kilpailutuksissa myös näinä haastavina aikoina.
Ville Riihinen Huolestunut konsultti
Kirjoittaja työskentelee Inspirassa johtavana konsulttina
Asuntosäätiön uusi kerrostalokohde Karakalliontie 1:ssä on jo käytännössä valmis ja odottaa luovutusta, jonka on tarkoitus tapahtua lokakuun lopulla. Hankkeen projektipäällikkö Pekka Sainio naulaa varmalla äänellä kiinni tarkemman aikataulun.
– 26. lokakuuta klo 9 otamme kohteen vastaan ja se on tarkka, Sainio kertoo. – Hanke on edennyt ja pysynyt erittäin hyvin aikataulussa. Asuntosäätiön taloa ei ole pystytty vain vielä luovuttamaan, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta ja odotamme muiden talojen sekä yhteisen pihakannen alaisen autohallin valmistumista.
Kohde on yksi kolmesta Karakalliontielle kohoavasta kerrostalosta. Täydennysrakennushankkeessa vanhojen vuokratalojen katutasossa oleva parkkialue otetaan asuinkäyttöön ja pysäköintipaikat järjestellään uudelleen osin pihakannen alle. Espoon Asunnot Oy toteuttaa taloista kaksi; Asuntosäätiö liittyi hankkeeseen, kun suunnitelmat kolmannen kohteen eli L-talon osalta päivittyivät.
– Alun perin Espoon Asunnot ja NCC kehittivät hanketta sillä ajatuksella, että NCC toteuttaisi L-talon vapaarahoitteisena hankkeena. Alustava suunnittelu aloitettiin 2016 ja asemakaavan päivitys tuli lainvoimaiseksi 2017. Lopulta vapaarahoitteisesta osasta hanketta kuitenkin luovuttiin ja tilalle haluttiin ARA-toimija, joka voisi rakentaa asumisoikeusasuntoja, Sainio valottaa.
Asuntosäätiö tuli mukaan L-talon rakennuttajaksi; NCC pysyi mukana KVR-urakoitsijan roolissa. Rakennuslupa saatiin marraskuussa 2020 ja rakentaminen käynnistyi joulukuussa.
Kokonaisvaltaisen kestävyyden kriteerit vaativat paljon
Karakalliossa päämääränä on kestävä asuminen ja tähän yltämistä myös mitataan käytännössä. Talo on Joutsenmerkkiin tähtäävä hanke ja saanut Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Nämä molemmat asettavat rakentamiselle ja toteutuneelle kohteelle useita kriteerejä ekologisuuden suhteen.
– Joutsenmerkittyyn rakentamiseen kuuluu 41 pakollista kriteeriä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi esimerkiksi tilojen valoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta merkin vaatimukset saavutetaan. Kaikki valinnat on tehtävä kriteeristön mukaan – jos se ei ole mahdollista, pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan, että valinta kuitenkin täyttää vaatimukset.
Sainio kuvailee toiminnan kokonaisvaltaista kestävyyttä kaiken kaikkiaan vaativaksi prosessiksi, joka ulottuu myös aikaan rakennusvaiheen jälkeen. Hän luettelee keskeisiä Karakalliossa tehtyjä kestävän rakentamisen valintoja.
– Hankkeen lämmitysmuoto on maalämpö. Rakennus on A-energialuokassa, joka kuuluu myös vihreän rahoituksen kriteereihin. Kohteessa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Kestävyys ja ympäristöystävällisyys on huomioitu materiaalivalinnoissa sekä kierrätys- ja lajitteluratkaisujen suunnittelussa.
Hankkeen hiilijalanjälkitavoitteena on päästä alle 1,25 hiilidioksiditonniin per bruttoneliö, ja laskelmien mukaan tähän ollaan yltämässä. Asuntosäätiö pyrkii mahdollistamaan asukkaiden omia pyrkimyksiä hiilijalanjälkensä minimointiin kierrätykseen ja lajitteluun sekä sähkön-, veden- ja lämmönkulutukseen liittyvillä neuvoilla ja ohjeistuksilla.
Kohteesta halutaan myös tuleville asujille yhteisöllinen kotitalo. Yhteisöllisyyden määrä ja muoto riippuu tietenkin lopulta asukkaista itsestään, mutta lähtökohdaksi halutaan tarjota hyvät puitteet tavata naapureita ja järjestää yhteistä toimintaa, Sainio kertoo.
– Taloon tulee yhteisiä kerhotiloja, pesulatilat ja talosaunat. Asuntosäätiö kannustaa asukastoimikuntia aktiiviseen toimintaan. Alueesta ollaan tekemässä rakentamisen yhteydessä myös viihtyisämpää, kun parkkialue siirtyy pihakannen alle ja tilaa vapautuu viheralueita varten. Piha-alueeseen on panostettu runsain istutuksin ja sinne tuodaan myös asukkaille laatikoita, joissa nämä voivat kasvattaa omia istutuksiaan.
Karakallion L-taloon tulee 52 asuntoa, joiden keskipinta-ala on reilut 41 neliömetriä: tämä on Sainion mukaan melko pieni keskipinta-ala Asuntosäätiön aso-asunnoiksi. Hanke toteutui ARA:n hyväksymällä neuvottelumenettelyllä, jossa NCC toimii kokonaisvastuu-urakoitsijana. Järjestely edellytti ARA:n hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti ARA-hankkeet on aina kilpailutettava.
– ARA suhtautui kuitenkin myönteisesti tähän menettelyyn, koska kyseessä oli Joutsenmerkkiä tavoitteleva hanke ja olimme tunnistaneet jo alkuvaiheessa, että mukaan tarvitaan rakennusliikkeen osaamista ja vetoapua. ARA:n hyväksymin ehdoin, hinnoin ja suunnitelmin on edetty joka vaiheessa, Sainio kertoo.
NCC vastaa kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta. Lisäksi rakennusyhtiö on ottanut jonkin verran huoltovastuita, esimerkiksi maalämmön toimintaan liittyen.
Sainion mukaan hankkeessa kävi osittain hyvä tuurikin, koska suunnitelmat ja materiaalihankinnat oli tehty ennakkoon, joten maailmanpoliittinen levottomuus ja markkinaepävarmuus eivät ole ulottuneet Karakallioon asti. Hän antaa kiitosta kokonaisuuden sujuvasta etenemisestä kautta projektin.
– NCC:llä oli hyvin tarkat koronaohjeet, joita myös noudatettiin: turhat vierailut työmaalla karsittiin minimiin ja työmaakokoukset pidettiin Teamsin välityksellä. Hygienia- ja maskisuosituksia on myös noudatettu jämäkästi. Asuntopohjatkin ovat saaneet kiitosta ja talo myytiin nopeasti täyteen. Kaiken kaikkiaan hanketta voi pitää nappisuorituksena.
Vihreä rahoitus Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Kuntarahoituksen ja Hoasin yhteistyö ulottuu aina 1990-luvulle asti. Pitkäjänteisen asiakkuuden taustalta löytyivät myös selkeät perustelut valinnalle vuoden yhteistyökumppaniksi.
– Yhteistyömme on aina ollut saumatonta ja asiantuntevaa, Tarhio kertoo. – Arvostamme kumppanuudessa erityisesti sen jatkuvuutta ja luotettavuutta. Kuntarahoituksen tarjoaman rahoituksen avulla olemme voineet kehittää kiinteistökantaa strategiamme mukaisesti.
Hoasin johto tapaa Kuntarahoituksen tiimin vähintään kahdesti vuodessa yleiskatsauksen merkeissä. Säännöllisessä yhteydenpidossa ja ajatustenvaihdossa piileekin selkeitä hyötyjä.
– Pysymme hyvin ajan tasalla siitä, millaisia tarpeita ja vaatimuksia on edessäpäin. Esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on tällä hetkellä aihe, joka on meille tärkeä ja vaatii paljon perehtymistä. Arvostamme, että voimme käydä aiheesta keskustelua asiantuntevan yhteistyökumppanin kanssa.
Säätiön toimitusjohtaja kiittelee yhteistyössä ennakoitavuutta ja kehitysmyönteisyyttä.
– Arkitoiminnan on hoiduttava rutiinilla. Samalla tarvitaan kuitenkin myös uskallusta kyseenalaistaa tuttuja toimintatapoja. Maailma ei saa mennä ohi sillä välin, kun keskitymme tekemään asiat vanhaan malliin. Kuntarahoitukselta on löytynyt aina osaava ja oikea asenne tällaiseen kehitystyöhön.
Sujuva yhteistyö kaikkiin suuntiin luo kehitystä
Hoas ylläpitää ja kehittää yli 10000 asunnon suuruista kiinteistökantaa. Säätiön maailmassa risteää monta polkua: yhteistyötä tehdään muun muassa rakennuttajien, rahoittajien, opiskelijajärjestöjen, korkeakoulujen, rakennusalan järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Suomalaista kiinteistösektoria Tarhio kuvailee lopulta yllättävän pieneksi alaksi.
– Kaikki tuntevat kaikki. Siksi tarvitsemme sujuvaa keskinäistä tiedonvaihtoa, jos mielimme kehittää alaa. Tietysti etsimme inspiraatiota myös kansainvälisesti: Hoas pitää yhteyttä eurooppalaisiin opiskelija-asumisen toimijoihin ja haemme heiltä esimerkkejä toiminnan kehittämiseen Suomessa.
Puurakenteinen opiskelijatalo Tuuliniitty 1 Tapiolassa on toimitusjohtaja Tarhion mukaan yksi merkittävimmistä hankkeista, jossa Hoas on tehnyt yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa.
Hoas haluaa olla myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Säätiö tekee vaikuttajaviestintää päättäjille ja Tarhio toivoo myös keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon kehityksestä Suomessa. Esimerkkinä hän käyttää ARA:a, jonka yhteiskunnallinen painoarvo pitäisi toimitusjohtajan mielestä ymmärtää laajasti.
– ARA-tuotanto auttaa rakennusliikkeitä pitämään toiminnan käynnissä erityisesti taantumassa, kuten oli esimerkiksi 90-luvun laman aikoihin. Sillä on yksittäisiä projekteja ja tilikausia suurempi, pitkäjänteisempi vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. ARA:n valtiontakauksen ansiosta myös Hoasin kaltaisilla yleishyödyllisillä toimijoilla on paljon laajemmat mahdollisuudet uudistuotantoon ja toimintaan.
Kehittämisen varaakin Tarhio näkee. Hän on kuullut monen toimijan suusta toiveen siitä, että ARA:n päätökset tulisivat nopeammin ja virasto pitäisi toimijoita paremmin ajan tasalla.
– Rakentaminen, rahoitus, kaavoitus ja kaikkiin näihin liittyvä päätöksenteko vaativat paljon yhteistyötä, jotta asiat etenevät eikä synny tarpeettomia pullonkauloja. Usein puhutaan kymmenien miljoonien arvoisista hankkeista: on ymmärrettävää, että tällöin pitkittyvä epävarmuus stressaa hanketta toteuttavia tahoja valtavasti.
Asumisen tarpeet kehittyvät, toive kodista säilyy
Asuminen on murroksessa, joka heijastuu myös Hoasin toimintaan. Koronapandemia vauhditti digitalisaatiota läpi koko yhteiskunnan. Säätiössä uskotaan, että etätyön lailla myös entistä suurempi osa opiskelusta siirtyy kotiin: tämä vaikuttaa asuntokohteiden tulevaisuuden tarpeisiin esimerkiksi ryhmätilojen suhteen.
– Maailmantilanne on edelleen epävarma. Elintarvikkeiden ja liikkumisen kustannukset ovat kohonneet, mikä rokottaa kovasti nuorten elintasoa. Onkin tärkeää, että Hoasin kaltaiset toimijat voivat tarjota asumiseen edullisen vaihtoehdon: kohteidemme hintataso on 35 prosenttia vapaita markkinoita matalampi.
Opiskelijakämpän hintatasosta ja etätyöskentelyvalmiuksista huolimatta Tarhio pitää edelleen tärkeänä tuttua perusasiaa: nuoren pitää saada tuntea asunto ennen kaikkea kodikseen. Hoas ylläpitää kohteidensa pidempiaikaiseen asumisviihtyvyyteen muun muassa asuntojen perus- ja viihtyvyysparannuksilla.
– Elämme hektistä, pirstaleista aikaa. Tietomäärä on kasvanut räjähdysmäisesti ja se kuormittaa ihmisiä. Tämä muuttaa sitä, mitä toivomme ja odotamme kodilta. Tarvitsemme entistä enemmän oman tilan, jossa rauhoittua; paikan, jossa saamme ”mököttää” kaikessa rauhassa.
Tytti Bruce-Hyrkäs vastaa hiilineutraaliuden kehittämisestä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla ja johtaa myös Green Building Council Finlandin vähähiilisen rakentamisen toimikuntaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa Suomen vuotuisista päästöistä noin 30 prosenttia, Bruce-Hyrkäs muistuttaa.
– Alan tavoite on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä ala saa vetoapua siitä, että sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt pudottavat päästöjään. Rakentajat voivat tehdä osansa tukemalla kohteissaan energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvaa energia tuottavia ratkaisuja.
Kunnat voivat edistää samaa kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että julkisen maankäytön ja kaavoituksen osalta, Bruce-Hyrkäs korostaa.
– Jos esimerkiksi tontinluovutus kilpailutetaan, vähähiilisyys voidaan asettaa yhdeksi kriteeriksi ja näin kirittää yksityisiä toimijoita hakemaan parhaita ratkaisuja. Kunnat voivat tässä liikkua valtiota ketterämmin. On myös tärkeää huomioida, että suurimmat vaikutukset tehdään jo silloin, kun valitaan hankkeen toteutustapaa.
Resurssiviisaasti ja yhteistyöllä
Hiilineutraaliuden tavoite on osa Järvenpään kaupungin päivittäistä työtä ja strategiaa kaupungin kiinteistöhankkeissa. Mestaritoiminta Oy vastaa kaupungin kiinteistöjen rakennuksesta ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Jani Kervinen puhui yhtiön resurssiviisauden periaatteesta.
– Isossa kuvassa resurssiviisaudessa on kyse siitä, että kehitämme hyvin laajalla sektorilla useita osa-alueita: kaupunkirakennetta ja liikkumista, ympäristön tilaa, energia- ja materiaalikulutusta, Kervinen kuvailee.
– Laadimme kaupungin kiinteistöihin esimerkiksi pitkän tähtäimen energiatehokkuussuunnitelmia ja kehitämme lämmön, veden ja sähkön automaattista kulutusseurantaa, jotta ymmärrämme kiinteistökantaamme paremmin.
Kervisen kuvailema lähestymistapa vähähiiliseen rakentamiseen on pitkäjänteistä työtä. Ratkaisuja tarkastellaan kaavoituksesta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkuun asti. Järvenpäässä keskusteluun haetaan mukaan laajasti eri osapuolia yhteistyötä painottavalla kiinteistöallianssimallilla.
– Allianssimallinen toiminta antaa meille moniammatillista ymmärrystä. Pääsemme kiinni laajasti kiinteistön ylläpitoon, rakentamisen tavoitteisiin, käyttäjien toimintaan ja kykenemme ajattelemaan yli perinteisten vastuurajojen. Vuorovaikutus on keskeisessä asemassa: meillä koulujen rehtoritkin ovat oppineet puhumaan sujuvaa “betonipäätä”.
Taksonomia määrittelee kestävän rakentamisen kriteerit uusiksi
Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertasi vihreän rahoituksen etuja ja kriteerejä kiinteistöjen ja rakentamisen osalta. Kuntarahoitus pitää vihreän rahoituksen edellytyksinä muun muassa uudisrakennuksissa A-energialuokkaa ja korjausrakentamisessa 30 prosentin parannusta energiatehokkuuteen. Toteutustavoissa on kuitenkin liikkumatilaa.
– Kun annamme rakennusalan osaajille mahdollisuudet toteuttaa hanke asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, syntyvät parhaat ratkaisut. Tällöin rahoittajan ei tarvitse lähteä mikromanageroimaan toteutusta, Erkkilä kuvailee.
– Eräänlaisena vihreän rahoituksen huoneentaulunamme on, että rahoitetuissa hankkeissa halutaan tehdä asioita paremmin ja ennakkoluulottomammin kuin aiemmin on tehty. Tätä kautta hankkeissa onkin syntynyt erinomaisen hyviä ratkaisuja.
Kiinteistö- ja rakennusalaan tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi Euroopan komission vihreä taksonomia, joka määrittelee EU:n yhteiset kriteerit ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Pähkinänkuoressa taksonomian mukaisen toiminnan tulisi hyödyttää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta määritellystä ympäristötavoitteesta, oltava tuottamatta merkittävää haittaa viidelle muulle tavoitteelle sekä oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen.
Erkkilä näkee EU-taksonomian tuoman harmonisoinnin erittäin tervetulleena. Hän korostaa, että alkukankeutta voidaan kuitenkin odottaa, ennen kuin rakennusala alkaa löytää taksonomialle yhteiset tulkintatavat. Suomalaisille toimijoille päänvaivaa voi ainakin ensi alkuun tuottaa taksonomian kuudes tavoite, terveiden ekosysteemien suojelu.
– Tämä voi tarkoittaa sitä, että puuston kaataminen tai neitseelliselle metsämaalle rakentaminen ei ole taksonomian mukaista. Tämä on sinänsä hieno, mutta pohjoismaisessa rakentamisessa ja ympäristössä haastava tavoite.
Vihreä kehitys vaatii edelläkävijöitä, jotka uskaltavat kokeilla
Kervinen alleviivasi keskustelussa uskalluksen ja markkinavuoropuhelun tärkeyttä. Nykyistä maailmantilannetta hän kuvaa “rakentamisen pula-ajaksi”, jolloin yhteistyön rooli korostuu.
– Voi olla, että tiettyä materiaalia ei vain ole saatavilla, jolloin joudutaan keksimään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Kervinen pohtii.
– Yhteistyö ei toki aina ole ongelmatonta. Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia. Se vaatii työtä vielä Järvenpäässäkin, mutta tahtotila on olemassa.
Erkkilä peräänkuuluttaa pilottihankkeita, joiden kautta EU-taksonomian käytännön tulkinnat alkavat löytyä. Hän näkee myös monien kuntatoimijoiden ennakkoluulottomuuden rakennushankkeissa positiivisena ilmiönä.
– Jos julkisilla varoilla rahoitettu hanke epäonnistuu, voi kyyti olla julkisuudessa kylmää. On ollut hienoa nähdä, että asiakkaamme ovat silti uskaltaneet lähteä olemaan edelläkävijöitä.
Bruce-Hyrkäs myönsi, että EU-taksonomia herättää vaihtelevia tuntemuksia. Taksonomian määrittely on EU:lta iso hanke, joten yksityiskohdat hakevat vielä paikkaansa ja kiinteistö- ja rakennusalalla on edessään työtä kriteerien selkeyttämiseksi.
– Toisaalta olen jo nähnyt ison positiivisen muutoksen: toimijat ovat alkaneet selvittää kohteidensa ja hankkeidensa taksonomian mukaisuutta, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja rahoittajien välillä on syntynyt. Näen tässä myös ison mahdollisuuden.
Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.
Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.
– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.
Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.
Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä
Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.
– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.
Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.
– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.
Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.
– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.
Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä
Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.
– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.
Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.
– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.
Uusiin koteihin ensi vuoden alussa
Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.
– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.
– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.
Vihreä rahoitus Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Teksti: Tuomas Mäkinen Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy
Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.
– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.
Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.
Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.
Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.
Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.
– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.
– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.
Kirjasto on yksi Pirtin monista palveluista.
Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle
Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.
– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.
Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.
Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.
”Hirteen ei hirttäydytä”
Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.
– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.
– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.
Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.
– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.
Teksti: Tuomas Mäkinen Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman
Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.
– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.
– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.
Kohti itsenäistä asumista
Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.
– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.
Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.
– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.
Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.
Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia
Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.
– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.
Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.
– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.
Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.
– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.
Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.
– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua. Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Teksti: Joonas Holste Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen
Suomen ilmastopaneeli julkaisi syyskuussa pysäyttävän raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa. Päästövähennykset näkyvät viiveellä, ja ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä. Raportin mukaan Suomessa suurin muutos nähdään vesimäärissä: talvet ovat sateisempia, rankkasateet voimistuvat ja tulvariskit kasvavat.
– Lämmin ilma sitoo enemmän kosteutta. Jossain vaiheessa sen on pakko tulla sateena alas, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne maa- ja metsätalousministeriöistä.
Antti Parjanne on tutkinut tulvariskejä Suomen ympäristökeskus SYKEssä 12 vuotta. Nykyisin hän toimii johtavana vesitalousasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä.
Etulinjassa etelärannikon suuret kaupungit
Vaara kasvaa eniten etelärannikolla. Etulinjassa ovat Suomenlahden isot kaupungit, kuten Helsinki, Espoo, Hamina, Kotka, Loviisa ja Turun seutu. Länsirannikolla maankohoaminen hillitsee rannikkotulvariskejä, mutta helpotuksesta ei voida huokaista missään. Riskit kasvavat idästä länteen, etelästä pohjoiseen.
– Lapissa voidaan nähdä suurempia kevättulvia, jos talvet ovat sateisempia, mutta lämpötila pysyy pakkasen puolella. Sateet tulevat lumena, joka sulaa keväällä kerralla pois. Vesistötulvien ennakoidaan yleistyvän myös Saimaan, Päijänteen, Kokemäenjoen ja Kemijoen alueilla, Parjanne luettelee.
Parjanne tutki tulvariskejä Suomen ympäristökeskus SYKEssä 12 vuotta. Ministeriön tehtäviin hän siirtyi vuoden alussa.
– Jos riskeihin ei varauduta, tulvavahinkojen todennäköisyys kasvaa arviolta kaksin- tai kolminkertaiseksi vuosisadan loppuun mennessä.
Pohjoisilla alueilla ilmasto lämpenee kaksin verroin nopeammin kuin maailmanlaajuisesti. Päästövähennyksillä on suuri vaikutus siihen, miten tulvariskit kehittyvät tulevina vuosikymmeninä. Rakentamisessa ja kaavoituksessa suunnitelmat pitäisi ulottaa vuosisadan loppuun. Ennakoida pitää, mutta kuinka paljon?
– Se on todella hankala kysymys. Ei varmasti kannata rakentaa varmuuden vuoksi 10–15 metriä yli nykyisten tulvakorkeuksien, mutta ei myöskään voi olla tekemättä mitään, Parjanne pohtii.
Parasta varautumista on jättää vaara-alueet rakentamatta
Tulvariskien toteutumisesta on nähty varoittavia esimerkkejä Suomessakin. Maan historian pahin hulevesitulva tapahtui Porissa vuonna 2007. Kolmessa tunnissa kaupunkiin satoi enemmän vettä kuin koko kuussa keskimäärin. Viemäriverkosto täyttyi nopeasti ja kadut alkoivat tulvia. Yli tuhat kiinteistöä, niiden irtaimisto ja suuri määrä ajoneuvoja kärsi vesivahingoista. Taloudelliset vahingot kasvoivat yli 20 miljoonaan euroon.
Tulvavahingoilla on usein myös pitkä häntä. Elokuun 2019 rankkasateissa vettä pääsi Helsingin Rautatientorin metroasemalle, ja metroliikenne katkesi. Tulva vaurioitti pääkaupungin vilkkaimman metroaseman hissejä pahasti. Asema oli suljettuna kaksi päivää, mutta hissien korjaaminen vei yli puoli vuotta.
– Monelle liikuntarajoitteiselle tai lastenrattaiden kanssa kulkevalle tämä tarkoitti, että koko asema oli pois käytöstä, Parjanne muistuttaa.
Miten kasvaviin tulvariskeihin sitten pitäisi varautua? Parjanne suosittelee sopeutuvia toimenpiteitä ja täydentäviä suojautumisratkaisuja.
– Riskialueille voidaan rakentaa pysyvää suojausta, esimerkiksi tulvapengertä. Ainakin pitäisi varmistaa, että jotain on tehtävissä, jos tulva iskee. Rakennuksissa pitäisi olla hiekkasäkkejä tai muovisuojia.
Vaihtoehtona on myös antaa tulvan tulla.
– Etenkin kellarien pitäisi olla sellaisia, että ne kestävät kastumista. Lämpökattila kannattaa siirtää korkeammalle remontin yhteydessä. Ja kyllä asuinkerroksissakin sietää näitä asioita pohtia. Voiko esimerkiksi pistorasioita tai kodinkoneita siirtää ylös lattiatasosta? Nämä ovat pieniä päätöksiä, mutta pidemmän päälle niistä voi olla suuri ilo, Parjanne vinkkaa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kaavoitus. Parjanne vetoaa päättäjiin: ohjatkaa rakentamista pois tulvariskialueilta.
– Rakentamatta jättäminen on parasta varautumista. Jos alue tulvii, mutta siellä ei kukaan asu, jäävät vahingot pieniksi.
Jos vaara-alueelle rakennetaan tai on jo rakennettu, tulee kasvaviin riskeihin varautua.
– Pitäisi välttää pintoja, joista vesi ei pääse läpi. Asfaltin sijaan kannattaa suosia vaikkapa laatoitusta, joka läpäisee paremmin vettä. Piha-alueille on myös tärkeää jättää riittävästi painanteita, joihin vesi voi keräytyä ja imeytyä maaperään. Ei riitä, että vesi ohjataan putkia pitkin muualle. Kaavoittajat ja arkkitehdit miettivät usein esteettisiä arvoja, mutta näitä asioita pitäisi pohtia kokonaisvaltaisemmin, Parjanne kehottaa.
Ilmastonmuutos maksaa joko varautumisena tai vaurioina, muistuttaa Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.
Säilyykö riskikohteiden rahoitus- ja vakuutuskelpoisuus?
Ilmastonmuutoksen riskit näkyvät jo pankkien ja rahoituslaitostenkin toiminnassa. Kuntarahoituksen omassa ESG-riskikartoituksessa tulvariskien kohoaminen nousi selvästi esiin.
– Pankeille ja rahoituslaitoksille tämä on riskibisnestä. Tulvariskit voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi kohteen vakuusarvoon, sanoo Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.
– Aihe on ajankohtainen jo nyt. Ei tarvitse katsoa viime kesää kauemmas muistaakseen tuhoa aiheuttaneet Keski-Euroopan tulvat, Kinnunen huomauttaa.
Myös EU-taksonomia ja muu uusi sääntely ajavat finanssialaa sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Sääntely velvoittaa pankit ja muut rahoitusalan toimijat julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä sekä kestävyysriskeistä. Taksonomiasääntely ohjaa pääomia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä neljään muuhun ympäristötavoitteeseen.
– Ilmastonmuutos tulee joka tapauksessa maksamaan: joko niin että sen vaikutuksiin varaudutaan tai siten, että kohteita vaurioituu muun muassa tulvissa ja rankkasateissa. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten pystymme minimoimaan näitä kustannuksia. Myös suomalaisten kuntien olisi hyvä arvioida, millaisia ilmastoriskejä ne kohtaavat ja miten niihin kannattaa varautua, Kinnunen summaa.
Mallia Alankomaiden jättipadoista ja Kiinan pesusienikaupungeista
Vaikka riskit kasvavat, on syytä muistaa, että maailman mittapuulla Suomi selviää vähällä. Järvet pidättävät vettä, ja tasaisilla pinnanmuodoilla hulevedet jakautuvat laajemmille alueille. Maankohoaminen hillitsee meritulvien vaikutusta.
– Sekin auttaa, että Suomi on melko harvaanasuttu maa. Lääniä riittää, eikä riskialueille ole niin kova paine rakentaa, maa- ja metsätalousministeriön Parjanne lisää.
Maailmalla tulvariskien kanssa on eletty pitkään ja niihin varautuminen on paikoin huippuluokkaa. Parjanteen katse kääntyy Alankomaihin, joka on tunnettu tulvaosaamisestaan. Maa on jaettu yli 30 pengeralueeseen, ja hulevedet johdetaan pois laajoilla kanava- ja pumppujärjestelmillä. Valtavat padot suojaavat tärkeää infrastruktuuria, ja jokien väliin on jätetty tulva-alueita hallittua tulvimista varten. Patojärjestelmä on mitoitettu kestämään kerran 10 000 vuodessa toistuvat tulvat.
– Padot ovat laajoja penkereitä, ja niitä voi myös korottaa, jos ilmastonmuutos kiihtyy, Parjanne lisää.
Kuten ilmastokeskustelussa yleisesti, myös tulvien hallinnassa painopiste siirtyy torjunnasta sopeutumiseen. Parjanne kertoo Kiinan ”pesusienikaupungeista”, jotka suunnitellaan imemään vettä. Sen sijaan, että hulevedet johdettaisiin pois, ne pyritään pidättämään muodostumispaikoilla ja imeyttämään maaperään. Myös Ruotsissa on hyviä kokemuksia tämänkaltaisesta luonnonmukaisesta hulevesien hallinnasta.
Euroopassakin opetellaan elämään tulvien kanssa. Kaikkia pelimerkkejä ei enää satsata torjuntaan.
– Alankomaissa tulvastrategian nimi on ”Room for the river”, tilaa joelle, Parjanne kertoo.
Teksti: Roope Huotari Kuvat: iStock, haastateltavat
Jyväskylän Kankaalle, keskustan koillislaidalle, valmistui keväällä kahdeksankerroksinen talo, jossa kokeillaan uudenlaista asumista. L-kirjaimen muotoinen rakennus on Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja yli 55-vuotiaille asumisoikeusasuntoja tarjoavan Jason yhteishanke, jossa opiskelijat ja ikäihmiset asuvat saman katon alla.
Kankaan ”monisukupolvitalon” erikoisuus ovat sen yhteiset tilat, jotka ovat molempien asukasryhmien käytössä. Jaetusta sisääntuloaulasta on käynti oleskelutilaan, yhteiselle kuntosalille ja talopesulaan. Sauna- ja lounge-tilat sijaitsevat ullakkokerroksessa, josta avautuu näkymä kattojen yli Jyväskylän keskustaan ja pitkälle Jyväsjärvelle.
Puitteet ovat hulppeat, ja siitä on kiittäminen yhteistyötä, kertoo Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen.
– Kun kustannukset jaetaan kahden toimijan välillä, voidaan tehdä suurempaa ja paremmin. Se palvelee kaikkia.
Ohjenuorana yhteisöllisyys, joka ei jää sanahelinäksi
Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula
Hienot tilat ovat plussaa, mutta yksin niiden takia yhteiskohdetta ei rakennettu. Ajatus monisukupolvitalosta sai alkunsa jaetuista arvoista. Yhteisöllinen asuminen on Koasille ja Jasolle tärkeä teema, joka sanelee kohteiden suunnittelua.
– Kaikissa Jason kohteissa on nimetty toiminnanohjaaja, joka neuvoo ja auttaa asukkaita. Ohjaajat eivät järjestä taloissa jatkuvaa ohjelmaa, vaan asukkaita kannustetaan kehittämään toimintaa itse. Ohjaaja toimii tarvittaessa apuna käytännön järjestelyissä, Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula kertoo.
Maunulan mukaan tekemistä riittää, eikä Jason kohteissa yhteisöllisyys jää paperille.
– Joka päivä kokoonnutaan yhteisille kahvihetkille. On käsityöpiiriä ja erilaisia peliporukoita. Joissain taloissa asukkailla on yhteisiä remonttiryhmiä, jotka auttavat arjen askareissa, Maunula luettelee.
Koasilla yhteisöllisyys näkyy jaetuissa tiloissa ja asuntokohteiden palveluissa. Opiskelijoilla on käytössään yhteiskäyttöauto ja sähköpyörä. Uusiin ja remontoituihin kohteisiin on tuotu lisää yhteistä työskentelytilaa opiskelua ja ryhmätöitä varten. Etäaikana on panostettu myös virtuaaliseen yhteisöllisyyteen.
– Meillä on oma Naapuriapu-sovellus. Siellä opiskelijat voivat ilmoittautua vaikka hoitamaan toisen lemmikkiä tai pyytää apua pyöränkumin korjaukseen. Nämä ovat pieniä asioita, joilla on iso merkitys, Tanskanen kertoo.
Ensimmäisiä monisukupolvitaloja Suomessa
Koas ja Jaso aloittivat yhteiskohteen suunnittelun pari vuotta sitten. Kaupunki oli toivonut Kankaan alueelle uudenlaisia, kokeilevia asumisratkaisuja, ja monisukupolvitalo istui tähän ajatusmaailmaan hyvin. Tilasuunnittelun tueksi järjestettiin luovia työpajoja, joissa opiskelijat ja ikäihmiset pääsivät esittämään ideoitaan ja toiveitaan. Huolellinen suunnittelu oli paikallaan, sillä vastaavia kohteita ei ole Suomeen juuri rakennettu.
– Tietääkseni vain Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on ollut rakentamassa tällaista monisukupolvikohdetta. Se valmistui pari vuotta sitten, Koasin Tanskanen muistelee.
Kankaan monisukupolvitalo on jaettu kahteen siipeen. Koas Kankaan asunnot sijoittuvat Ailakinkadulta katsottuna talon vasempaan päätyyn ja Jason Kankaan Ilonan asunnot oikeanpuoleiseen päätyyn.
Molemmat kohteet täyttivät Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit, ja ne rahoitettiin pitkällä korkotukilainalla. Rahoituksen neuvotteluvaiheessa 2019 Kuntarahoitus ei ollut vielä tuonut yhteiskunnallista rahoitusta markkinoille. Tätä nykyä monisukupolvitalo vastaisi yhteiskunnallisen rahoituksen vaatimuksiin erinomaisesti, kertoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen.
– Tämä on hieno kohde, jossa yhdistyvät sekä ympäristöasiat että yhteiskunnalliset arvot. Näitä ei Suomessa montaa ole, Sistonen kehuu.
Seuraavaksi työn alla on suuri yhteinen sisäpiha, jota kaikki Kankaan alueen asukkaat voivat vapaasti käyttää. Monisukupolvisuus jatkuu naapuritontilla, jossa toimii kieli- ja taidepainotteinen päiväkoti Touhula Fabriikki.
Monisukupolvitalon pohjakerroksen oleskelutiloja.
Ullakkokerroksen yhteisistä saunatiloista näkee pitkälle.
IT-tukea, villasukkia ja aamuun asti juhlimista
Kankaan monisukupolvitalon 168 asuntoa menivät kuumille kiville, ja talon molemmat siivet täyttyivät päivissä. Korona on varjostanut yhteiskohteen käyttöönottoa, mutta askel kerrallaan suunta on kohti normaalia. Seuraavaksi suunnitellaan yhteistä tekemistä, kun asukastoimikuntaelimet pääsevät vauhtiin.
– Meillä on yhteinen biljardipöytä ja kovia bilispelaajia Jason puolella. Ehkä saamme turnauksen pystyyn, Maunula pohtii.
Ideoita tulee talon molemmista siivistä.
– Eräs opiskelija oli jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi IT-tueksi vanhemmalle väelle. Myös villasukankutomiskurssia on toivottu, Maunula iloitsee.
Poikkipuolista palautetta ei Maunulan tai Tanskasenkaan korviin ei ole kantautunut. Asumisjärjestelyyn ollaan tyytyväisiä kautta linjan. Koasin opiskelijat ovat saaneet Jason Kankaan Ilonan asukkailta suitsutusta reippaasta asenteestaan ja huolellisuudestaan. Siisteys on tuonut lisäpisteitä.
– Jason hississä on kuulemma välillä roskia lattialla, mutta Koasin hissi on aina tip top -kunnossa. Näin minulle kerrotaan, Maunula naurahtaa.
Opiskelijoille monisukupolvitalo on turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Yhteiskohteen tavoitteena oli törmäyttää eri sukupolvia ja siinä on Koasin Tanskasen mukaan onnistuttu.
– Ehkä se osaltaan laajentaa opiskelijoiden maailmankuvaa. Kun asutaan vierekkäin, ymmärretään, että tämä on yhteinen talo ja yhteinen kaupunki. On tärkeää, ettei mikään ryhmä asu omassa kuplassaan, Tanskanen pohtii.
Hankkeen alkuvaiheissa pohdittiin, sopivatko ikäihmiset ja railakas opiskelijaelämä saman katon alle. Jo ensimmäisissä työpajoissa kävi ilmi, että huoli on turha.
– Siellä vanhempi väki totesi, että ei huolta. Aiemmissa seniorikohteissa on kuulemma juhlittu ihan aamuun asti, Tanskanen naurahtaa.
Arolan alueelle Turun Hirvensaloon kohoaa kaksi ulkoisesti identtistä taloa. Tällä kertaa ensivaikutelma pettää, sillä toinen taloista on rakennettu puusta, toinen betonista. Turun kaupungin omistaman TVT Asuntojen hankkeen tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia.
– Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029, tämä on yksi meidän tavoistamme myötävaikuttaa tuon tavoitteen toteutumiseen. Yhteiskunnallisena toimijana meillä on mahdollisuus tehdä tämänkaltaisia kokeiluja, TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi kertoo.
Puukerrostalon rakentaminen on TVT Asunnoille uutta, mutta itse materiaali tuttu jo yli 100 vuoden takaa.
TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi iloitsee kokeilun etenemisestä. Urakka sujuu suunnitelmien mukaisesti.
– Meillä on lähes 500 vanhaa puutaloasuntoa kaupunkimaisissa puutaloissa, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Materiaali on siis vanha ja tuttu, vaikka viime vuosikymmenien aikana onkin painotettu muita materiaaleja, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss jatkaa.
Kirsikka ja Kide -nimiä kantavien kahden identtisen talon hanke käynnistettiin kolmisen vuotta sitten, pienimuotoisia koronaturvallisia harjannostajaisia vietettiin toukokuun alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloihin vuoden 2021 lopussa. Urakka on edennyt suunnitelmien mukaisesti, puusta rakennettu talo on hieman betonitaloa pidemmällä.
– Ero ulospäin näkyy tässä vaiheessa siinä, että puutaloa tehdään säältä suojassa. Siellä hupun alla poppi raikaa. Tähän mennessä puurakentaminen on vakuuttanut, lopputulos näyttää hyvältä Malmi iloitsee.
Talot ovat ulkonäöltään ja pinta-alaltaan identtisiä, pohjapiirrokset ovat samanlaiset. Puutalon materiaaliksi valikoitui CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy. Vain tarkkasilmäinen huomaa, että puutalo on rakennusteknisistä syistä ulkomitoiltaan hieman betonitaloa suurempi. Suunnittelullisesti ja rakennetyypeiltään talot ovat täysin erilaisia ja muun muassa äänimaailma ja paloturvallisuusratkaisut ovat täysin omanlaisensa eriävistä rakennusmääräyksistä johtuen.
– Olemme pyrkineet jättämään puutalon asuntoihin puuta näkyviin. Enemmänkin olisimme mielellämme jättäneet, mutta paloturvallisuussyistä se ei ole mahdollista. Kirsikka-talossa puuta on näkyvissä asuntojen ikkunaseinissä, myös Kide-taloon on jätetty betonia paikoitellen näkyviin, Forss kertoo.
Oppia toisten kokemuksista
Hirvensalon taloja mitataan monin tavoin. Rakentamisen aikana syntynyt jäte tiedetään kilon tarkkuudella. Hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä on tehty laskelmia, rakennusten energiankulutusta mitataan ja verrataan. Asukaskyselyitä suunnitellaan tehtäväksi säännöllisesti. Niissä tiedustellaan muun muassa kokemuksia akustiikasta ja äänimaalimasta.
– On mielenkiintoista nähdä, miten hakemukset tulevat kohdistumaan taloihin, onko toinen taloista suositumpi kuin toinen. Äänimaailma myös jännittää vähän, miten ja minkälaiset äänet kulkevat missäkin talossa, Malmi puntaroi.
Hankkeessa hyödynnetään hyväksi todettuja materiaaleja ja rakennustapoja. Mallia on otettu myös kotimaisesta toteutuksesta, kertoo TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss.
Malmi kokee, että kompromisseja ei kahden eri materiaalista rakennetun talon suunnitelmissa jouduttu tekemään. Kustannuksiltaan puutalo on hieman betonitaloa kalliimpi.
– Puupuolella ei ole vielä vakiintuneita kokonaistoimituksia tai paketteja kuten betonipuolella. Toimitukset joudutaan räätälöimään. Volyymit ovat pieniä, eikä toimittajien puolella ole vielä oikein kunnollista kilpailua. Tämä nostaa osaltaan rakentamisen kustannuksia, Malmi harmittelee.
Ennen projektin aloittamista TVT Asunnot tutustui A-Kruunun saman tyyppiseen hankkeeseen, jossa myös oli laskettu ilmastovaikutuksia.
– Meillä oli hyvä kotimainen esimerkki, jota pystyimme omassa hankkeessamme hyödyntämään. Olemme kehittäneet muun muassa hiilijalan- ja -kädenjäljen laskentaa A-Kruunun kokemusten pohjalta sekä lisänneet asukastyytyväisyyden mitattaviin asioihin, Forss jatkaa.
Miehet pitävät hanketta oppimisprosessina, jonka satoa korjataan vielä pitkä aika talojen valmistumisen jälkeenkin. Oppeja jaetaan mielellään myös muille ja kiinnostusta hanketta kohtaan on ollut ulkomaita myöten.
”Parempaa asumista pala kerrallaan”
Tähän mennessä TVT Asuntojen kokemus puukerrostalon rakentamisesta on ollut positiivinen ja niiden rakentamista voidaan harkita myös jatkossa.
– Turussa on valitettavasti monin paikoin kaavoja, jotka eivät mahdollista puukerrostalon rakentamista. Tätäkin taloa varten asemakaavaan jouduttiin tekemään muutos. Tuntuu, että kaava seuraa hyvin hitaasti rakennusmääräysten muuttumista, eikä tue kokeiluja, Malmi harmittelee.
Forss korostaa, että yleishyödyllisten rakentajien tehtävä on rakentaa pitkäikäisiä taloja, joissa on terveellistä ja turvallista asua. Materiaaleihin mies suhtautuu neutraalisti.
– Meille on tärkeää käyttää hyviä, toimivia ja kestäviä materiaaleja ja rakennustapoja, joita on jo koeteltu, ja jotka ovat hyviksi havaittuja. Kokeiluja voimme tehdä rajallisen määrän kerrallaan. Kun rakentamisen määrät ovat suuria ja osaamista on paljon, kokeilut kuitenkin useimmiten onnistuvat, Forss sanoo.
Puurakentamiskokeilu on yksi TVT Asuntojen toimenpiteistä kohti hiilineutraaliutta, betonialan kehitystä kohti hiilineutraaliutta seurataan. Erilaisia toimenpiteitä yhtiö toteuttaa kattavasti koko rakennuksen elinkaaren ajan niin maanhankinnassa, rakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa, rakentamis- ja peruskorjausvaiheessa kuin asumisen aikanakin. Asukkaita on kannustettu ilmastotoimiin jätteisiin, lämpöön ja vedenkulutukseen liittyvin kampanjoin.
Hankkeessa vertaillaan rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia puun ja betonin välillä.
Ympäristötoimenpiteiden ohella toimenpiteissä huomioidaan myös rakentamisen kohtuuhintaisuus. Turussa vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina runsaasti ja niitä on paljon myös suunnitteilla. Siitä huolimatta asuminen on yhä kalliimpaa. Tämä huolettaa.
– Jokaisella kaupungin sektorilla pitäisi miettiä, miten pystymme toteuttamaan järkevänhintaista asumista. Asemakaavasta valmiiseen asuntoon on pitkä matka. Kustannukset muodostuvat ja niihin voi vaikuttaa koko prosessin ajan. Tuntuu, että välillä unohtuu, että asukkaita vartenhan näitä taloja rakennetaan ja koteja tehdään, Malmi pohtii.
– Meille on tärkeää tehdä asuntoja, joista asukkaat pitävät ja joihin heidän rahansa riittävät. Parasta on, jos siinä samalla saamme kehitettyä tapoja ja menetelmiä, joilla on jotain laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Kehitämme parempaa asumista pala kerallaan, Forss jatkaa.
Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja ilokaasun eli dityppioksidin (N2O).
Hiilikädenjälki Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä – niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminenkin. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään.
Yritys voi oman toimintansa kehittämisen ohella parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti markkinoille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Monet kiertotalouden mukaisista ratkaisuista tuottavat hiilikädenjälkeä asiakkaille, kun verrokkina on vastaava tavanomainen ratkaisu.
Erona hiilijalanjälkeen, hiilikädenjälki korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt.
