Venäjän hyökkäyssota jatkuu, ja Kiinan talous kipuilee ankarien koronarajoitusten alla. Kevät on ollut kylmää kyytiä maailmantaloudelle, ja kovin isku kohdistuu Eurooppaan, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa.

– Erityisesti Euroopassa makrotalouden tunnusluvut, kuten erilaiset talouden luottamusmittarit, ovat kääntyneet alaviistoon. Myös teollisuuden tuotantomäärissä on tapahtunut selvää laskua esimerkiksi Saksassa. Yhdysvalloissa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajatumpia.

Keskuspankkien karu herätys

Kevään aikana väliaikaiseksi povattu inflaatio on jatkanut kiihtymistään, ja häiriöt talouden tarjontapuolella nostavat hintapaineita entisestään. Vesalan mukaan keskuspankit nukahtivat inflaatioriskien suhteen rattiin, ja nyt niillä on kiire korjata virheensä.

– Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että talouden koronaelvytystä jatkettiin liian kauan ja liian voimakkaana – varsinkin Yhdysvalloissa. Uinahduksen jälkeen on järkeilty, että varminta on ottaa rahapolitiikan kiristystoimissa terävä aloitus ja mikäli inflaatio alkaa hellittää, koronnostotahtia voidaan myöhemmin hidastaa.

Koronnostot on jo aloitettu muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Euroopan odotetaan seuraavan perässä.

– Arvopapereiden netto-ostot päättynevät vuoden toisen neljänneksen lopussa, jolloin ensimmäinen koronnosto voisi toteutua jo heinäkuussa. Heinäkuun koronnostoa pidettiin vielä hetki sitten lähinnä teoreettisena spekulointina, mutta nyt se alkaa olla enemmän kuin todennäköistä, pääekonomisti Vesala kertoo.

Markkinat odottavat EKP:ltä terävää mutta suhteellisen lyhyttä koronnostosykliä, jonka huippu saavutettaisiin jo ensi vuoden lopussa. Markkinaodotusten mukaan EKP:n talletuskorko olisi silloin noin 1,5 prosentin tasolla eli kaksi prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla.

Vesala näkee nopean korjausliikkeen loogisena suuntana, johon kuitenkin liittyy huomattavia riskejä.

– On epäselvää, missä määrin rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa inflaatioon, jonka juurisyyt ovat talouden tarjontapuolen häiriöissä. Toisaalta kaikki Ukrainan sodan ja Kiinan ongelmien vaikutukset tuskin ovat vielä valjenneet. Talous on siis joka tapauksessa jäähtymässä, mutta kuinka nopeasti? Rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen melko pitkällä viiveellä, ja siksi keskuspankit yleensä suosivat asteittaisia muutoksia voimakkaiden ohjausliikkeiden sijaan.

Sota vaikuttaa kuntiin myös mutkan kautta

Suomessa epävarmuus on iskenyt talousluottamukseen lujaa. Erityisesti kuluttajien luottamus on ottanut kolauksen, vaikka talouden aktiviteetissa ei vielä näy voimakasta käännettä heikompaan.

– Työllisyystilanne jatkuu vahvana, ja Suomi ottaa sodan talousvaikutukset vastaan selvästi paremmista lähtökohdista kuin kahden vuoden takaisen koronakriisin, pääekonomisti Vesala kertoo.

Sota Ukrainassa vaikuttaa monella tapaa myös kuntiin. Välitön vaikutus kohdistuu palveluntarpeeseen, mutta vaikutuksia nähdään myös viiveellä. Vesala listaa sodan kolme heijastusvaikutusta Suomen kuntiin:

1. Valtio joutuu panostamaan entistä enemmän puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Samalla liikkumavara muussa julkisessa rahankäytössä kapenee, millä voi olla negatiivinen vaikutus myös kuntien valtionrahoitukseen.
2. Venäjän viennin ja venäläisen turismin tyrehtymisellä voi olla huomattavia talousvaikutuksia, etenkin alueellisesti.
3. Venäjän eristäminen läntisestä maailmasta muuttaa Suomen geotaloudellista asemaa. Kilpailu kansainvälisistä osaajista ja investoinneista voi vaikeutua, mikä saattaa pitkällä aikavälillä heikentää kaupunkiemme vetovoimatekijöitä.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, Q2/2022

Ukrainan sota horjuttaa talousluottamusta, mutta miten voimakkaasti kasvu lopulta hidastuu? Kuntarahoituksen vuoden 2022 toinen suhdanne-ennuste julkaistaan jälleen isojen myllerrysten keskellä. Suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan talouden polttavimpiin kysymyksiin pääekonomisti Timo Vesalan ja toimitusjohtaja Esa Kallion johdolla. Tilaisuudesta saat markkinoiden tuoreimman tiedon talouden kehityssuunnista ja sen keskeisistä ajureista.

Aika: maanantaina 6.6. klo 10.00–11.00
Paikka: Microsoft Teams
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan täällä. Esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tilaisuuden jälkeen.