Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Hapuileva suhdannekäänne kaipaa tukea koronlaskuista

Kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa. Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät korkolaskut loiventavat nousua.

Suomen bkt kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 %, mitä voi pitää myönteisenä yllätyksenä. Kysyntätekijöiden kehitys oli alkuvuonna kuitenkin hyvin kaksijakoista. Kotimaisen kulutuksen vahva elpyminen kannatteli taloutta, mutta vienti ja investoinnit supistuivat voimakkaasti.

Yksityisestä kulutuksesta on odotettu suhdannekäänteen keskeisintä ajuria ja ensimmäiset maistiaiset tästä on nyt saatu. Kotitaloussektorin näkymiin liittyy silti edelleen paljon epävarmuutta. Kuluttajien luottamus on yhä poikkeuksellisen matalalla ja uhka työttömyydestä on noussut. Myös odotukset Euroopan keskuspankin koronlaskuista ovat viime kuukausina liudentuneet ja siten velallisten korkorasitus näyttäisi helpottavan toivottua verkkaisemmin. Lisäksi syyskuun alussa voimaan tuleva yleisen arvonlisäveron korotus väistämättä jarruttaa ostovoiman toipumista.

Kertaluonteiset tekijät, kuten poliittiset lakot, vaikuttivat alkuvuoden vientilukuihin poikkeuksellisen paljon. Yleisesti ottaen viennin näkymä on kuitenkin kohenemassa, sillä Euroalueen ja koko maailmantalouden kasvu näyttäisi vahvistuvan odotettua ripeämmin.

Talouden suurin murhe liittyy edelleen rakennusalan lamaan.

Talouden suurin murhe liittyy edelleen rakennusalan lamaan, joka entisestään syveni talven aikana. Myös kone- ja laiteinvestoinnit, jotka olivat viime vuonna talouden harvoja valopilkkuja, kääntyivät alkuvuonna laskuun.

Kitkatekijöistä huolimatta keinahteleva käänne parempaan on jo näköpiirissä. Suomen talouden elpymisnopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta. Korkotason tuntuva aleneminen tukisi sekä kulutusta että investointeja.

Elpymisnopeus on poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta.

Aiempaa korkeammat korot ovat epäilemättä lykänneet myös vihreitä investointeja. Suurvaltojen virittämä valtiontukikilpailu on lisäksi rokottanut pienten maiden osuutta näistä hankkeista. Silti vihreässä siirtymässä muhii edelleen merkittävä kasvupotentiaali myös Suomelle, jossa olosuhteet puhtaan energian tuotannon kasvattamiseen ovat hyvin otolliset.

Vaikka taantuma on jo hiljalleen jäämässä taakse, arvioimme koko vuoden 2024 bkt-kasvun jäävän 0,5 % negatiiviseksi. Sen sijaan ensi vuonna kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Odotamme edelleen bkt-kasvun yltävän vuonna 2025 2,0 prosenttiin.

Ennustejakson loppua kohden vihreän siirtymän investointihankkeet sekä rakennusalan toipuminen ylläpitävät talouden kasvumomentumia. Ennakoimme bkt-kasvun pysyvän 2,0 prosentissa myös vuonna 2026.

Vihreät investoinnit ja rakennusalan toipuminen ylläpitävät kasvua vuonna 2026.

Parisen vuotta jatkuneesta matalasuhdanteesta huolimatta työllisyys on sinnitellyt kohtuullisen hyvällä tasolla, vaikka työttömyysaste onkin noussut alkuvuoden 2022 pohjilta jo lähes kahdella prosenttiyksiköllä.

Rakennusalan ahdinko sekä konkurssimäärien yleinen kasvu pitävät työttömyyden vielä jonkin aikaa nousussa. Ennusteemme vuoden 2024 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,0 prosenttia. Työllisyys reagoi talouden elpymiseen pienellä viiveellä, ja siksi työttömyys kääntyy selvemmin laskuun vasta 2025. Arvioimme työttömyyden laskevan ensi vuonna 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 6,8 prosenttiin.  

Suomessa inflaatio kiihtyy tilapäisesti syksyllä.

Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroalutta nopeammin. Kansallisessa hintaindeksissä myös korkojen vaikutus alkaa hiljalleen kääntyä negatiiviseksi. Arvonlisäveron korotuksella on loppuvuodesta kuitenkin hintoja korottava vaikutus.

Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Näiden tekijöiden vuoksi olemme nostaneet kuluvan vuoden inflaatioennusteemme 2,4 prosenttiin ja vuoden 2025 ennusteemme 1,9 prosenttiin. Vuonna 2026 arvioimme inflaation hidastuvan 1,7 prosenttiin.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden-yhteistyöblogissa 11.6.2024.



Näkökulmat

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/20

BKT:n pudotus alkuvuonna historiallisen jyrkkää mutta huomattavaa toipumista jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. BKT:n supistuminen on ollut historiallisen voimakasta mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät skenaariot ole toteutuneet. Talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle.

Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa. Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Korkomarkkinat ennakoivat heikkoa talouskasvua pitkällä aikavälillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin sekä kauppapolitiikan jännitteiden pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin.

Euroopan keskuspankin mittavat pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka. Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioinevat, että talouden pahin sukellus on jo ohi ja rokotteesta saadaan viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Viruksen toinen aalto on keskeisin riskitekijä myös omaisuusarvojen kannalta.

Rajoitustoimien purkaminen on useissa maissa johtanut tartuntamäärien kasvuun – teollisuusmaista vaikein tilanne USA:ssa

Q1–Q2/2020 talous on supistunut jyrkästi – toipumista kuitenkin tapahtunut jo toukokuusta lähtien


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille) ja toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Epidemiatilanne ratkaisee loppuvuoden kehityksen
– uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen

USA:n työllisyyden toipuminen hidastui heinäkuussa. Työllisyys on edelleen noin 13 miljoonaa alempana kuin helmikuussa.

Euroalueella talousluottamus kohentunut – investointihyödykkeiden kysynnässä tosin ei ole pohjaa vielä ohitettu.

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka täysin poikkeuksellista – elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Teollisuusmaissa julkisen talouden nettovelanotto vuonna 2020 pelkästään jo tehdyillä elvytyspäätöksillä yleisesti yli 10 prosenttia BKT:sta. Yhdysvallat on velkaelvytyksen kärjessä, ja alijäämä voi kasvaa jopa lähelle 20 prosenttia BKT:sta. Uusista tukipaketeista vielä neuvotellaan. EU sopi heinäkuussa 750 miljardin yhteisestä elvytysrahastosta, joka tukee jäsenmaiden toipumista 2021 alkaen.

EU:n elvytyspaketti ja USA:ta vakaampi epidemiatilanne tukeneet euroa ja inflaatio-odotuksia

EKP:n toimet purkaneet kevään riskihinnoittelun euribor-koroista – pitkien korkojen lasku kertoo pessimistisistä tulevaisuuden kasvuodotuksista

Osake- ja yrityslainamarkkinat uskovat pahimman olevan taloudessa ohi – negatiiviset (reaali-)korot tukevat myös riskinottohalukkuutta

Suomi selvisi koronakeväästä hyvin – epidemian sekä viennin kehitys ratkaisevat toipumisvauhdin

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit maailmanlaajuisesti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee. Rakentamisen jäähtymisen sekä teollisuuden jälkisyklisyyden vuoksi Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kevään BKT-pudotus ei Suomessa liene ollut aivan niin jyrkkä kuin vielä alkukesästä näytti. Toisaalta kansainvälisen kysynnän hiipuminen voi pitää elpymisen odotettua hitaampana. Kesäkuisen suhdanne-ennusteemme mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020 ja kasvaa noin 3 % vuonna 2021. Päivitämme suhdanne-ennusteemme syyskuussa.

Koronatartunnat olleet Suomessakin elokuun vaihteesta lievässä nousussa –testauskapasiteetin ylläpito tärkeää

Suomen talous lienee supistunut alkuvuonna noin 6–7 prosenttia
– teollisuus reagoi jälleen viiveellä

Kuluttajien luottamus toipunut sangen nopeasti – talouden elpymisvauhti on kiinni viennistä

Myös rakentaminen vaikuttaa elpymistahtiin – julkista elvytystä tarvitaan, mutta on seurattava tarkkaan, mitä kysyntää ”puuttuu”

Elvytys 1: Terveyskriisin torjunta. Investoinnit hoitokapasiteettiin. Investoinnit tehokkaaseen testaus-jäljitysketjuun.

Elvytys 2: Tuotantokyvyn ylläpito. Tuotannon ja kulutuskysynnän suora tukeminen akuutin kriisin yli. Haasteita: Mikä on ”terve yritys”? Kuinka suureksi teollisuuden tukitarpeet muodostuvat?

Elvytys 3: Tuetaan kasvupotentiaalin vahvistumista. Terveyskriisin akuutin vaiheen jälkeen pääpaino pitkävaikutteisissa investoinneissa ja rakenneuudistuksissa. Seurattava tarkkaan, minkä tyyppisestä kysynnästä vajausta – kotimainen elvytys ei auta vientiä.

Kevään BKT-pudotus voi jäädä odotuksiamme pienemmäksi mutta toipuminen hitaammaksi

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 6/2020

Maailmantalouden näkymät

Koronavirus on aiheuttanut taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen estämällä kotitalouksien normaalin kulutuskäyttäytymisen. Talousvaikutusten ensimmäinen aalto on iskenyt erityisesti kuluttajia lähellä olevaan palvelusektoriin.

Kotitalouksien loppukysynnän horjuminen vaikuttaa laajasti arvoketjuihin. Käynnissä on hyvin yhtäaikainen maailmantalouden pikataantuma, joka ohentaa nopeasti myös teollisuusyritysten tilauskirjoja.

Koronakriisi on erityislaatuinen taloussokki, jonka juurisyy ei ole talouden epätasapainoissa vaan viruksessa. Pandemian saaminen uskottavasti hallintaan voisi nopeasti muuttaa talouden näkymän huomattavasti positiivisemmaksi. Riskinä on pandemian pitkittyminen, jolloin yksityistalouksien investointi- ja kulutuskyky voisivat pitkäkestoisesti vaurioitua.

Talouden synkin hetki koettiin huhtikuussa – elpymisvauhti edelleen suuri kysymysmerkki

Talouden pohjakosketus todennäköisesti ohitettiin huhtikuussa. Elpymisvauhdin määrittelee se, miten nopeasti kulutuskysyntä normalisoituu sekä miten syvä ja pitkäkestoinen investointikysynnän ja maailmankaupan notkahduksesta tulee.

Keskuspankkien ja valtioiden voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhallinen ja sijoittajien riskinottohalukkuus toipunut. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta. EKP on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia ja kasvattanut uusimman arvopapereiden osto-ohjelmansa (PEPP) kokoa yhteensä 1350 mrd euroon ja kestoa ainakin kesään 2021 asti. EU:n aiempien yli 500 miljardin tukitoimien lisäksi valmistelussa on 750 miljardin elpymis- ja jälleenrakennusrahasto.

Pandemiakeskus on siirtynyt Etelä-Amerikkaan – Euroopassa tilanne merkittävästi helpottunut

Tartuntatilanne 14.6.2020

BKT supistuu 2020 alkupuoliskolla erittäin jyrkästi – toipuminen käynnistyy Q2:n loppua kohden



EKP odottaa inflaation pysyvän pitkään hitaana, mikä
antaa odottaa lisää keskuspankin elvytystoimia.

Koronakriisin ensimmäinen isku osui palvelusektoriin, mutta teollisuuden tilanne on heikentynyt nopeasti – edessä syvin globaali taantuma sitten 1930-luvun

Talouden pohjakosketus ajoittui todennäköisesti huhtikuulle



PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka on rauhanajan oloissa täysin poikkeuksellista



Nykytiedoilla valtioiden nettovelanotto kasvaa vuonna 2020 selvästi IMF:n huhtikuisia ennusteita suuremmaksi.

EKP:n ja EU:n toimet ovat rauhoittaneet valtioiden lainamarkkinat – myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset hieman toipuneet 

Euroalueen korkotason odotetaan pysyvän vielä vuosia hyvin matalana

Osakemarkkinat ovat maaliskuusta toipuneet selvästi, mutta epävarmuus viruksen toisesta aallosta kalvaa

Miltä näyttää Suomen talous?

Koronan ensivaiheen vaikutukset ovat Suomessa jäämässä hieman euroalueen keskiarvoa pienemmiksi. Epidemiatilanne on pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta ratkaisevaa on, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi vaikuttaa Suomen viennin kannalta tärkeään globaaliin investointikysyntään.

Pelkona jälleen on, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia.

Kuntarahoituksen uuden suhdanne-ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020. Loppuvuotta kohden talous alkaa hiljalleen toipua, ja vuonna 2021 talous kasvaa noin 3 %.

Kulutuskysynnän asteittainen elpyminen on jo käynnistynyt. Viennissä ja investoinneissa ongelmat jatkuvat kuitenkin pidempään. Rakentamisessa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna.

Koronakriisi koettelee kuntataloutta vielä pitkään 

Kuntatalous kärsii koronakriisistä voimakkaasti verotulomenetysten ja lisääntyvien sairaanhoitomenojen vuoksi. Valtion noin 1,5 miljardin tukipaketti kompensoi kohtuullisesti vuoden 2020 koronavaikutuksia, mutta verotulojen heikkous ja hoitosumien purkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät kuntataloutta vielä lähivuosinakin.

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään. Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ikääntyminen sekä maan sisäinen muuttoliike ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit.

Suomi oli jo ennen koronaa taantumassa – koronakriisin ensivaiheen vaikutukset jäämässä euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi

Vientiteollisuudessa pelätään 2010-luvun toisintoa: investointilamaa ja kilpailukyvyn rapautumista

Finanssikriisin jälkeiseen aikaan verrattuna lähtötilanne on nyt parempi: kiky-eroa on kurottu umpeen eikä Nokian romahduksen kaltaista shokkia ole näköpiirissä.

Elvytyksen kaava on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Valtio kompensoi kuntatalouden koronavaikutuksia 2020 melko hyvin, vaikutukset jatkuvat kuitenkin pidempään

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään

Isossa kuvassa kuvassa kuntatalouden kestävyyden kannalta ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit. Korona-ajan digiloikkien hyödyntäminen voi kuitenkin tuoda säästöjä ja tehokkuutta palvelutuotantoon. Tärkeää on myös vaikuttavuuteen panostaminen: esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä.

Lataa markkinakatsaus

Markkinakatsaus 06_2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronakriisin teollisuudelle aiheuttaman peräaallon voima ratkaisee Suomen toipumisnopeuden

Koronavirus on aiheuttanut globaalissa taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen. Koronapandemia on iskenyt suoraan reaalitalouden ytimeen ja työllisyyden heikkeneminen on monissa maissa ollut historiallisen nopeaa.

Talouden tuotantokyvyn ylläpito edellyttää terveiden yritysten tukemista koronakriisin yli. Tukitoimien oikea viritys on kuitenkin vaikea tehtävä, koska vielä ei tiedetä, miten pitkään tukea tarvitaan ja kuinka voimakkaasti teollisuuden tukitarpeet tulevat kasvamaan.

Teollisuuteen iskevä peräaalto on Suomen kannalta kriittisin vaihe

Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on meillä pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellinen kysymys on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia. Toisin kuin paikallisessa kuluttajapalvelutuotannossa, teollisuudessa kilpailukenttä on globaali ja heikentynyt kilpailukyky voi johtaa pitkäkestoisiin ja jopa pysyviin tuotantomenetyksiin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Talouden pohjalle syöksyttiin nopeasti, ylös kiipeäminen kestää pidempään

Kuntarahoituksen Suomen talouden ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.

– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.

Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.

Korona iskee ensin kaupunkeihin

Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa pääosin omiin verotuloihin. Vaikutus kuitenkin leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta myös pienempiin kuntiin ensi vuodesta alkaen. Jo entuudestaan vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa siten uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.

Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska elektiivisen hoidon lykkäämisten kautta sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi. 

– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä. Muuttotappiokuntien osalta nämä trendit heikentävät talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, mikä vahvistaa kuntarakenteen muutostarvetta harvenevan asutuksen seuduilla, Vesala sanoo.

Kriisi on uuden alku

– Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, siten että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.

– Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.

Korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, Kallio sanoo. 

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus kesäkuu 2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous