Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Apollo kokoaa rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun työkalut yhteen palveluun

Kuntarahoituksen digitaalinen Apollo-palvelu on laajentunut palvelukokonaisuudeksi, jossa asiakkaat voivat hallita rahoitussopimuksiaan ja sijoituksiaan sekä seurata takauksiaan ja markkinainformaatiota yhdestä paikasta. Pilvipohjainen palvelu saa pian odotetun lisän, kun pilotointivaiheessa oleva talousennustetyökalu tuodaan kuntien käyttöön ensi vuoden alussa. Työkalu mahdollistaa tulevaisuuden talousennusteiden rakentamisen ja investointien vaikutusten arvioinnin kuntatalouteen pitkällä aikavälillä. 

–  Investointi- ja rahoituspäätöksillä on pitkän aikavälin vaikutuksia kuntien talouteen. Kokoamme siihen liittyvän tiedon ja päätöksenteon työkalut Apollo-palveluun pala kerrallaan. Samalla viemme eteenpäin digitaalisten palveluiden kehitystä, talouden suunnittelua ja vastuullista päätöksentekoa koko sektorilla, kertoo Apollon kehitysprosessista vastaava Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä. 

Jo yli 160 asiakkaan käytössä oleva Apollo on Pekkilän mukaan otettu ilolla vastaan.

– Olemme saaneet hyvää palautetta palvelusta kokonaisuudessaan, sen notkeasta pilvikäytettävyydestä, sisällöistä sekä yksityiskohdista. Kiitosta on saanut esimerkiksi se, että talouden ennusteita voidaan esittää lukujen ohella myös visuaalisesti graafeina, mikä auttaa niiden viestimisessä. 

Asiakkaan kanssa asiakkaan asialla

Apollon työkalujen kehitystä onkin alusta alkaen ohjannut asiakaslähtöisyys ja päätökset palvelun kehityssuunnista on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi uutta talousennustetyökaluja on rakennettu palvelumuotoilun menetelmin nopeissa kehityssprinteissä, mikä on vauhdittanut sen käyttöönottoa.

– Jaettu halu ja intressi kehittää digitaalisia työkaluja eteenpäin on ollut laajalti läsnä. Asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan työkalun kehitystyöhön ja olleet mukana ideoinnissa ja pilotoinnissa sekä haastatteluissa aktiivisesti, Pekkilä kiittelee.

Kuntarahoitus on Pekkilän mukaan luontainen taho rahoituksen hallinnan ja talouden suunnittelun digitaalisten palveluiden kehittämiseen, koska sillä on laaja näkymä sektorilla toteutettaviin hankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

– Teemme nimenomaisesti kunta- ja yleishyödyllisen asuntokentän kanssa töitä, joten asiakaskuntamme on samanhenkistä. Valtaosa asiakkaistamme on myös omistajiamme, joten vauhdittaessamme digipuolta ja vastuullista päätöksentekoa keskitetysti koko sektorilla olemme myös omistajien asialla.

Pekkilän mukaan Kuntarahoituksen asiantuntijat tulevat jatkossakin palvelemaan asiakkaitaan rahoituksen tarpeissa henkilökohtaisesti, mutta tarvitaan myös Apollon kaltaisia uudentyyppisiä palveluita ohjaamaan keskustelua oikeisiin asioihin ja tuomaan siihen lisää näkemystä.

– Tähtäämme siihen, että voimme enenevässä määrin tuoda asiakkaidemme käyttöön tietoa siitä, millaisia investointeja sektorilla toteutetaan, mitkä ovat olleet toimivat toteutustavat ja parhaat rahoitusvaihtoehdot ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Näin pystymme auttamaan asiakasta tekemään vastuullisia ja kaukonäköisiä talouspäätöksiä.

Kattava digitaalinen työkalupakki

Apollo-palvelun tavoitteena on helpottaa asiakkaiden rahoituksen hallintaan ja talouden suunnitteluun liittyvää arkipäivän työtä ja lisätä tietoa päätöksenteon tueksi.

Palvelun avulla asiakkaiden on mahdollista hallita kaikkia rahoitussopimuksia yhdestä paikasta.

– Kuntarahoituksen lainat ja johdannaiset siirtyvät Apolloon rajapintojen kautta automaattisesti ja palveluun on mahdollista syöttää tiedot myös muiden rahoituslaitosten sopimuksista, jolloin saadaan kattava näkemys kokonaisuudesta, Pekkilä kertoo.

Palvelussa asiakkaat voivat analysoida rahoitussalkkujaan sekä simuloida eri rahoitusvaihtoehtoja esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Apollo mahdollistaa myös vaihtoehtoisten markkinaskenaarioiden tarkastelun. Palvelun avulla voi ennakoida esimerkiksi sitä, miten korkokäyrän yhden prosentin nousu vaikuttaa koko salkun korkokustannuksiin tulevina vuosina.

Yhteistyö asuntoyhtiöihin erikoistuneen Pandia Finance -ohjelman kanssa on suoraviivaistanut myös asuntoyhtiöiden salkkujen hallintaa Apollo-palvelussa, mikä on lisännyt läpinäkyvyyttä koko kuntakonsernien taloustilanteeseen.

Vuoden alusta alkaen Apollossa on ollut mahdollista lainojen ohella ajantasaisesti hallita kuntien eri yhtiöille myöntämiä takauksia. Palvelun takausaikataulusta voi seurata takausten elinkaarta, taattujen saldojen kehitystä ja takausprovisioita. Järjestelmään saa tallennettua myös takauksiin liittyvät vastavakuudet ja palvelun avulla voi arvioida sitä, ovatko ne tasapainossa takauksiin nähden. 

Vastuiden lisäksi Apolloon voi lisätä myös varat sijoitustenhallinnan sovelluksen avulla, joka on kehitetty yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa. Sovellus mahdollistaa varallisuuden salkuttamisen omaisuusluokkiin. Perinteiset sijoitustuotteet markkina-arvoistetaan automaattisesti ja omaisuuserien digitalisoiminen auttaa myös kirjanpidon hoitamisessa.

Digitaaliset palvelut

Kriisikuntakriteerien uudistus on tervetullut

­– Kriisikuntakriteerien uudistaminen on tervetullutta, sillä vanhat kriteerit eivät kuvaa kuntien taloutta riittävästi esimerkiksi rahoituksen riittävyyden näkökulmasta, Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kiittelee.

Uudessa esityksessä kunnan velkaantumisen tarkastelussa on pyritty huomioimaan sekä pidempää että lyhyempää aikajännettä. Ehdotettu kertynyt alijäämä -kriteeri kuvaa pääsääntöisesti hyvin kunnan taloutta pidemmällä aikajänteellä. Se ei tunnuslukuna välttämättä kuitenkaan anna oikeaa kuvaa kunnan nykytilasta. Lisäksi erilaiset yhtiöittämiseen liittyvät järjestelyt vaikuttavat tämän tunnusluvun arvoon, vaikka ne eivät välttämättä vaikuta kunnan taloudelliseen tilaan.

Kuntien ja rahoitusmallien tasa-arvoinen kohtelu varmistettava

Suurin haaste uudistusehdotuksessa liittyy siihen, miten eri rahoitusmalleja käsitellään konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrää tarkasteltaessa. Ehdotuksessa kiinteistöleasingvastuut katsotaan vuokravastuueräksi, mutta esimerkiksi PPP-hankkeisiin, erilaisiin kumppanuussopimuksiin tai elinkaarihankkeisiin liittyviä, tosiasiallisesti rakennuksiin kohdistuvia sopimusvastuita ei uudistusehdotusta koskevassa luonnoksessa ole selkeästi rinnastettu vuokravastuueriksi. Tällaisena uudistusehdotus asettaisi lainoja ja vuokravastuita koskevaa tunnuslukua laskettaessa paitsi erilaiset rahoitusmallit myös kunnat tulkinnallisesti eriarvoiseen asemaan, koska erilaisiin rahoitusmalleihin sisältyvät kunnan vastuut saattavat olla suuruudeltaan erittäin merkittäviä.

– Huolenamme on, että laskennallisten tunnuslukujen ulkopuolelle ”muina sopimusvastuina” katsottaisiinkin kuuluvan myös tosiasiallisesti rakennusten vuokravastuiksi katsottavissa olevia eriä. Tämä asettaisi kiinteistöleasingin eriarvoiseen asemaan verrattuna esimerkiksi erilaisen palvelumaksun sisältäviin kumppanuussopimuksiin, elinkaarihankkeisiin tai PPP-hankkeisiin. Vuokravastuun kriteereitä pitääkin jo valmisteluvaiheessa varsinaiseen lakitekstiin täsmentää, jotta tätä tunnuslukua laskettaessa rakennuksiin tosiasiallisesti kohdistuvia vastuita ja rahoitusmalleja kohdellaan samalla tavoin, Helminen painottaa.

Vuokravastuiden kuntakohtaisia tietoja ei vielä ole kattavasti kerätty, joten uuden konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä -tunnusluvun toimivuus herättää tältäkin osin kysymyksiä. Pienemmissä kunnissa isot rakennushankkeet tai muut yksittäiset suuremmat investoinnit aiheuttavat merkittäviä vuositason poikkeamia. Uusi tunnusluku mahdollistaisi esimerkiksi kunnan velkaantuneisuuden pidemmän aikavälin kehityksen analysoinnin vasta kun tunnuslukuja on kertynyt riittävän pitkältä aikaväliltä.

Suhdanteet ja sote-uudistus huomioitava aikataulussa

Uudistuksessa on myös tärkeää pitää huoli siitä, että raja-arvoja ei aseteta liian tiukoiksi. Nyt on ehdotettu, että uudistus toteutettaisiin vuosin 2016 ja 2017 konsernilukujen perusteella, jotka ovat olleet kunnille hyviä vuosia. Uudistuksen ajoituksessa on myös huomioitava maakunta- ja soteuudistuksen aikataulu.

– Mikäli maakunta- ja soteuudistus toteutuu, kuntien luvut saattavat näyttää hyvin erilaisilta sen jälkeen. Tämä voisi johtaa raja-arvojen ja mahdollisesti myös arviointikriteerien uudelleen määrittämiseen, Helminen huomauttaa.

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö sekä lausunnot ovat luettavissa täällä.

Talous

Ei mikään perinteinen koulu – Kyyjärven uusi koulukeskus on modernin oppimisympäristön edelläkävijä

Tilanne on tuttu monessa Suomen kunnassa: vanhat, pääosin 60- ja 70-luvuilla rakennetut koulurakennukset ovat tulossa elinkaarensa päähän ja sisäilmaongelmat puhuttavat niin arkipäivän keskusteluissa kuin valtakunnan medioissakin. 

Keski-Suomessa sijaitsevassa Kyyjärven kunnassa tilanne oli sama vielä neljä vuotta sitten: useat korjausyritykset eivät tuottaneet tulosta, eikä pienen kunnan ainoa peruskoulu ollut enää turvallinen oppimispaikka pienille koululaisille. Vuonna 2014 tehtiin päätös uuden koulukeskuksen rakentamisesta.

Uuden koulun suunnittelun ytimessä on ollut alusta asti yhteisöllisyys. Suunnitteluvaiheessa kuunneltiin tarkalla korvalla koulutilojen käyttäjiä. Kyyjärveläiset lähtivät suunnittelu-urakkaan tarmolla. 

– Halusimme tehdä käyttäjiensä näköisen koulun. Ajatus oli alusta alkaen se, että tämä koulu ei ole perinteinen koulu, vaan siinä on oltava jotain uutta, sanoo Kyyjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Huumarkangas.

Suunnitelmat ja monet toiveet kuitenkin paisuttivat koulua sekä neliöiltään että kustannuksiltaan.

– Ensimmäisten suunnitelmien tuloksena syntyi luonnos varsin perinteisestä koulusta, jonka kustannuksiksi arvioitiin 8 miljoonaa euroa, Huumarkangas muistelee projektin alkutaivalta.

Kunnan talouden neuvonantaja

Oli otettava askel taaksepäin ja arvioitava kriittisesti kunnan talouden kantokykyä. Kuntarahoitus tuli mukaan projektiin poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa, jo ennen uuden suunnitelman valmistumista. Kuntarahoituksen analyysin tulos asetti uudet reunaehdot kouluhankkeelle.

– Uusi koulukeskus on aina iso investointi. Kyyjärvellä investointi oli vuosien varrella kasvanut ja olisi kahdeksan miljoonan euron suuruisena rasittanut Kyyjärven taloutta kohtuuttomasti. Yhdessä Kyyjärven kunnan päättäjien kanssa ryhdyimme miettimään uusia vaihtoehtoja, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson.

Samoihin aikoihin Opetushallitus oli valmistellut uuden yhdessä oppimista ja toiminnallisuutta painottavan opetussuunnitelman, josta Nopolan koulukeskuksen suunnittelu sai uutta pontta. Tilojen suunnittelussa otettiin huomioon erityisesti niiden monikäyttöisyys ja hyödyntäminen myös koulun aukioloajan ulkopuolella.

– Tuntui, että nyt olemme menossa oikeaan suuntaan. Yksi huomionarvoinen seikka oli se, että usein koulutilojen käyttöaste on hyvin matala. Rakennusliike suunnitteli nämä asiat mielessä neliömäärältään paljon pienemmän, mutta toimivan nykyaikaisen koulun, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti myös vapaa-ajan toiminnassa. Suunnitelmista puuttui koulurakennuksille tyypillinen perinteinen labyrinttimainen kompleksisuus, Huumarkangas sanoo.

Toteutuneessa ratkaisussa koulukeskuksen neliöt ovat tehokkaassa käytössä ilman hukkaneliöitä.

– Tehokkaalla tilankäytöllä koulukeskuksen neliömäärää pystyttiin oleellisesti pienentämään ilman, että 145 oppilaalle suunnitellun koulukeskuksen toiminnallisuus kärsi. Toteutunut versio tuli lopulta yli puolet edullisemmaksi aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna ja on hyvin linjassa suhteessa Kyyjärven kunnan talouden kantokykyyn, Eriksson jatkaa.

Kiinteistöleasingilla joustavuutta lainan takaisinmaksuun

Perinteinen ei myöskään ollut hankkeen rahoitusmuoto. Taselainan sijaan Kyyjärvellä päädyttiin joustavaan kiinteistöleasingiin. Kiinteistöleasing-mallissa Kuntarahoitus on kohteen omistaja ja rahoittaja myös rakentamisen aikana. Kyyjärven kunta puolestaan vuokraa Nopolan koulukeskusta Kuntarahoitukselta ja vastaa sen ylläpidosta.

Kiinteistöleasingin suosio yhteiskunnallisten projektien, kuten koulujen ja päiväkotien, hankinnassa on kasvanut nopeasti. Kyyjärvellä ratkaisua puolsi investointiin liittyvien kustannusten jaksotus.

– Emme halunneet laittaa niin sanotusti kaikkia munia yhteen koriin. Pienen kunnan talouden kannalta näimme järkevämmäksi vaihtoehdoksi jaksottaa kustannuksia pidemmälle aikavälille, Huumarkangas kertoo.

Projektin lopullinen hinta asettui alle puoleen alkuperäisestä arviosta, 3,5 miljoonaan euroon. Miten se on edes mahdollista?

– Tarkalla laskemisella ja analysoinnilla – numerot eivät valehtele. Kyse on myös tekemisen tavasta. Koemme suurta vastuuta tarjoamiemme ratkaisujen kestävyydestä. Leasing-rahoituksessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta toisin kuin taselainalla rahoitettaessa, sanoo Kuntarahoituksen kehitysanalyytikko Janne Karaus.

Kompromisseista ei syntynyt kompromissiratkaisua

Nopolan koulukeskus toivotti tervetulleeksi kunnan 145 oppilasta elokuussa. Modernissa koulussa on avoimet tilat ja kiertävät paikat. Työpareina toimivat opettajat opettavat tasoryhmissä, jolloin jokainen oppilas saa oman tasonsa mukaista opetusta. Uudet tilat ja toimintatavat ovat vaatineet sopeutumista sekä opettajilta että oppilailta, mutta palaute on ollut erittäin positiivista.

– Vaikeuksien kautta voittoon. Tämä projekti oli kaiken kaikkiaan hyvä oppimiskokemus. Koko kunta on elänyt ja hengittänyt hanketta – Nopolan koulu on koko kunnan koulu, Huurmarkangas iloitsee.

Uusi koulu on vetovoimainen myös Kyyjärven kunnan ulkopuolella.

– Haluamme pitää Kyyjärven virkeänä ja elinvoimaisena, ja luoda näin lapsiperheille terveen ja turvallisen paikan elää. Iloksemme toivotimme tänä syksynä tervetulleeksi myös kaksi vieraspaikkakuntalaista oppilaista kouluumme, Huumarkangas kertoo.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Kiinteistöleasing yleistyy

Kiinteistöleasing on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas vuokraa kohteen omistavalta rahoittajalta. Leasing mielletään usein lainaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi, mutta Kuntarahoituksen kiinteistöleasingin rahoituskustannukset ovat lähes yhtä edulliset kuin lainalla. Se onkin noussut suosituksi rahoitusmuodoksi etenkin kouluja rakennettaessa.

– Kiinteistöleasing on hyvä vaihtoehto uusia rakennuksia, kuten kouluja, hyvinvointikeskuksia tai vaikka paloasemia, rakennettaessa. Leasingilla rahoitettaessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta kuten taselainalla rahoitettaessa, Kuntarahoituksen leasingtuotteista vastaava rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Kun rakennusinvestointi rahoitetaan kiinteistöleasingilla, kaikki kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin usein korkeat purkukustannuksetkin voidaan jaksottaa jopa 20 vuodelle. Leasingvuokraa aletaan maksaa vasta, kun kohde on valmis.

– Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa useita suuria rakennushankkeita täytyy käynnistää samanaikaisesti. Kun kustannukset voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille, voidaan useitakin hankkeita toteuttaa yhtä aikaa, Lintukangas kertoo.

Kuten lainalla rahoitettaessa, kiinteistöleasingissakin asiakas vastaa kilpailuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta.

Tukea rahoitusvaihtoehdon valintaan

Kiinteistöleasingsopimusten tyypillinen kesto on 20 vuotta. Kun leasingkausi päättyy, asiakas voi joko lunastaa kohteen, jatkaa leasingsopimusta tai osoittaa kohteelle ostajan. Kiinteistölle lasketaan jäännösarvo, josta asiakas aina vastaa.

– Jos kiinteistöllä on 30 vuoden poistoaika, leasingsopimuksen kestoksi halutaan useimmiten 20 vuotta. Tällöin jäännösarvo 33,33 prosenttia investoinnin arvosta. Asiakas pidetään jatkuvasti ajan tasalla jäljellä olevasta pääomasta kuten perinteisessä taselainassakin, Lintukangas selvittää.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusmallin valinnan tueksi myös neuvontaa ja laskureita, joilla voi verrata taselainan ja kiinteistöleasingin kustannuksia. Kuntarahoitukselta saa myös mallipohjia maanvuokrasopimuksen tekemiseen tai rahoituksen kilpailutukseen. Tarvittaessa asiantuntija voi esitellä leasingvaihtoehtoa kunnanvaltuuston iltakoulussa ja samalla vastata valtuutettuja askarruttaviin kysymyksiin.

Kiinteistöleasingin myöntämisperiaatteet eivät ole taselainaa löysemmät.

–  Rahoitusmallista riippumatta arvioimme ja analysoimme jokaisen hankkeen huolellisesti. Otamme esimerkiksi kantaa siihen, minkä kokoinen rakennus kunnan kannattaa rakentaa. Myös kiinteistöleasingin yhteydessä teemme tarkat laskelmat siitä, miten investointi vaikuttaa kunnan talouteen tulevaisuudessa. Leasingrahoitusta ei siis saa lainaa löperömmin perustein, Lintukangas muistuttaa.

Digitaaliset palvelutLeasing

Kotka näyttää vihreää valoa

Miksi ihmeessä kaupunki tuhlaa sähköä polttamalla katuvaloja aikaisempaa kirkkaammin? Eikö sähköä olisi päinvastoin syytä säästää?

Kotkalaisen asukkaan huolestunut palaute kuvaa kaupungin sähkövalvoja Ilpo Rinteen mukaan hyvin sitä, kuinka paljon katuvalaistuksen tekniikka on kehittynyt viime vuosina.

Uudet kirkkaat ledkatuvalaisimet nimittäin kuluttavat sähköä vain kolmasosan aikaisempiin elohopealamppuihin verrattuna. Vaikka valo on kirkkaampi, se on samalla energiapihimpi.

Kotkan kaupunki uusii katuvaloverkostoaan usean vuoden projektina, joka on jaettu vuosittaisiksi yhden asuinalueen ja noin tuhannen katuvalaisimen osahankkeiksi. Ledvaloihin siirtyminen alkoi Kotkassa vuonna 2014.

– Noin tuhannen valaisimen uusiminen vuosittain tarkoittaa noin 400 000 euron vuosittaista investointia, Ilpo Rinne kertoo.

Hinta on sen vuoksi korkea, että kaupunki uusii katuvaloverkon kokonaisuudessaan alue kerrallaan. Se tarkoittaa verkon ja keskusten rakentamista uudelleen. Katuvalaistuksen pienentyvän sähkötehon kulutuksen vuoksi osasta keskuksia voidaan luopua, mikä tuo lisäsäästöjä.

– Katuvaloverkko on jo niin vanha, paikoitellen jopa 40-vuotias, että se on teknisen käyttöikänsä päässä ja uusiminen on tarpeen. Kun samalla siirrymme ledvaloihin, uusitulla verkolla on edessään pitkä elinkaari, Rinne sanoo.

Ledeihin siirtymisen taustalla on vanhojen elohopealamppujen valmistuksen loppuminen, minkä vuoksi asia on ajankohtainen muillekin suomalaisille kaupungeille. Rinteen mukaan ledeihin on nyt järkevä siirtyä energiansäästön lisäksi sen vuoksi, että ledtekniikka on jo koeteltua ja luotettavaa, ja kilpailu on tuonut ledvalojen hintaa alas. Ledit myös pienentävät katuvalojen huoltokustannuksia.

Investointi maksaa itse itsensä

Tänä vuonna katuvalot uusitaan Otsolan kaupunginosaan. Hanke rahoitetaan Kuntarahoituksen 400 000 euron vihreällä leasingilla. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen ehtoihin arvioi puolueeton ympäristöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Kotkan tapauksessa merkittävä energiansäästö tekee hankkeesta vihreän. Leasingin rahoitusaika on kymmenen vuotta ja ideana on, että kaupunki maksaa leasingvuokrat energiankulutuksen pienentymisestä saaduilla säästöillä.

– Investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä sen vuoksi, että uusimme muutakin kuin vain katuvalaisimien polttimot. Jos vaihtaisimme pelkät polttimot, investointi olisi maksettu muutamassa vuodessa, Kotkan kaupungin tekninen johtaja Hannele Tolonen sanoo.

Investoinnin suunnittelussa auttoi se, että katuvalaistuksen uusimisen taloudelliset vaikutukset voidaan laskea tarkasti etukäteen katuvalaisinten vuotuisen käyttöajan ja sähkönkulutuksen perusteella. Ilpo Rinteen mukaan myös uuden katuvaloverkon ylläpitokustannukset ovat hyvin haarukoitavissa.

Leasing on rahoitusmuotona tuttu Kotkassa jo entuudestaan. Kaupunki on käyttänyt leasingia muun muassa autojen, tietoteknisten laitteiden ja kopiokoneiden rahoituksessa. Viime aikoina myös suurempia investointihankkeita on tehty leasingilla: yksi päiväkoti ja kaksi rakenteilla olevaa koulukiinteistöä. Katuvalaistuksen uusiminen kuuluu isojen investointien sarjaan heti päiväkotien ja koulujen jälkeen.

Kotkan velkataakka on iso, joten kaupungissa on haluttu hakea vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja velkamäärän kasvattamisen sijaan. Leasingin kulut ovat hyvin selvillä etukäteen ja kustannukset tulevat kaupungin käyttökulujen puolelle.

Ilmasto- ja energiaohjelma ohjaa valintoja

Ympäristökysymysten huomioon ottaminen on Hannele Tolosen mukaan osa kaupungin normaalia arkea. Kotkalla on joulukuussa 2011 hyväksytty ilmasto- ja energiaohjelma, jonka avulla ohjataan kaupungin toimia energiatehokkuuteen ja luonnonvarojen säästöön sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tolonen on toiminut muutaman vuoden kaupungin energia- ja ilmastotyöryhmän puheenjohtajana.

Ohjelma perustuu kuntien energiatehokkuussopimukseen, joka oli voimassa 2008–2016. Tänä vuonna kuntien energiatehokkuussopimuksessa on alkanut uusi sopimuskausi, joka ulottuu vuoteen 2025. Energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

– Kotkassa on tehty päätös liittyä kuntien energiatehokkuussopimuksen uuteen kauteen, ja nyt alkusyksyllä alamme valmistella kaupungin uutta energia- ja ilmasto-ohjelmaa, Tolonen sanoo.

– Samaan aikaan Kotkassa laaditaan uutta kaupunkistrategiaa, ja energia- ja ilmasto-ohjelma on tarkoitus kytkeä osaksi strategiaa.

Tolosen mukaan ohjelma näkyy kaikessa teknisen puolen toiminnassa, ja avainasia on saada vietyä isot linjaukset osaksi kaupungin työntekijöiden jokapäiväistä tekemistä. Kotkassa huomiota on kiinnitetty muun muassa kiinteistöjen valaistukseen ja energiakatselmuksiin. Lisäksi joukkoliikenteeseen on panostettu ja sen seurauksena matkustajamäärät ovat kasvaneet noin kahdeksan prosenttia. Ympäristökeskus on myös kouluttanut kaupungin työpisteisiin ekotukihenkilöitä kehittämään ympäristöasioita.

Infrahankkeissa panostetaan uusiomateriaalien tehokkaampaan käyttöön, ja kolmen kaupungin kiinteistön katolle on tulossa aurinkopaneeleita. Kaupungin pientalorakentajille tarjotaan energianeuvontaa yhdessä muiden Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson kuntien kanssa.

Valmius valaistuksen älyohjaukseen

– Meillä on menossa kaksi hanketta, joissa päiväkoti ja koulu pyrkivät energiansäästöön kiinteistöissään. Jos energiansäästö onnistuu, päiväkoti ja koulu saavat puolet energiansäästön tuomasta rahallisesta hyödystä omaan käyttöönsä, Tolonen kertoo uudesta lähestymistavasta.

Ympäristöystävällisissä ratkaisuissa pyritään katsomaan eteenpäin ja ottamaan huomioon mahdollisia kehityskulkuja. Katuvalaistuksen kohdalla se tarkoittaa, että jatkossa valaistuksessa voidaan käyttää älykästä ohjausta. Se toisi entistä enemmän säästöä energiankulutuksen suhteen, koska valot eivät enää palaisi turhaan.

Käytännössä älykäs ohjaus tarkoittaa, että esimerkiksi kuntopolun varressa olevat valot syttyvät ja himmenevät sen mukaan, onko polulla kulkijoita vai ei. Vastaavanlainen liiketunnistukseen perustuva valaistuksen ohjaus on jo arkipäivää toimistotiloissa.

– Uusissa ledkatuvaloissa on valmius liiketunnistukseen perustuvaan ohjaukseen, mutta emme ole vielä Kotkassa ottaneet ohjausta käyttöön. Jos siihen halutaan joskus tulevaisuudessa siirtyä, valaisimia ei sen vuoksi tarvitse uusia, Ilpo Rinne sanoo.

Rinne huomauttaa, että valaistustekniikkaa kehittyy kokonaisuutena jatkuvasti yhä paremmaksi ja energiatehokkaammaksi. Se todennäköisesti tuo jatkossa lisää kustannussäästöjä kaupungille pienentyvän sähkönkulutuksen kautta.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Tien päällä viihtyvä myyntimies

Kun Daniel Eriksson saapuu aamulla työpaikalleen, hän napsauttaa ensimmäisenä kahvinkeittimen päälle. Aamun rauhallisina hetkinä on hyvä käydä läpi erityistä tarkkuutta vaativat työt. Silloin keskitytään tarjouspyyntöihin ja tehdään syventyen rahoituslaskelmia.

Työaikaa on reilusti ennen kuin työpaikalla vilisee työntekijöitä, sillä toimistopäivät Eriksson aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo kukonlaulun aikaan.

– Aamuvirkun parasta työaikaa ovat varhaisen aamun tunnit, hän tietää.

Erikssonin keittämistä aamukahveista saavat työkaverit nauttia harvoin, sillä suurimman osan työajastaan hän viettää tien päällä reissaten. Suomea ristiin rastiin matkustamiseen kuluu 120–130 päivää vuodessa.

Jollekin matkatyö on pakkopullaa, Erikssonille se on edellytys työssä viihtymiselle.

– En millään jaksaisi istua vain työpöytäni ääressä päivästä toiseen. Nautin siitä, että saan tehdä töitä ympäri Suomea asuvien ihmisten kanssa ja vieläpä ihan kasvotusten, hän sanoo.

Vuosien mittaan Eriksson on huomannut, että eri puolella maata asuvissa ihmisissä on vivahde-eronsa. Tämän hän kokee suurena rikkautena, työnsä mukavana mausteena.

– Mitään yleistyksiä ei voi tehdä, kysehän on aina persoonasta. Sen olen kuitenkin huomannut, että eri puolilla maata keskustelun mallit ovat erilaisia: ruuhka-Suomen ulkopuolella bisnesasioihin ei suunnata heti, vaan ensin rupatellaan kuulumiset, hän valaisee.  

Omassa työssään Eriksson arvostaa erityisesti sitä luottamusta, joka asiakkaiden kanssa on ajan saatossa kehittynyt.  Että ihan oikeasti molempien osapuolien tavoitteena on löytää asiakkaalle ne edullisimmat rahoitusratkaisut.

– Tiedostan sen, että Kuntarahoituksen edustajana minuun luotetaan ja se on minulle todella merkittävä asia. Kuntarahoitushan on kuntien omistama rahoituslaitos, ja on mukavaa, että asiakkaat ottavat meidät vastaan kumppanina, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Leasing sopii myös kiinteistöjen rahoittamiseen

Työtään rahoituspäällikkönä Eriksson kuvailee yhdistelmäksi myyjän ja rahoituskonsultin työtä. Kuntarahoituksen asiakasvastaavana hän toimii noin 50 kunnassa enimmäkseen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja ruotsinkielisen rannikkoseudun alueilla.

– Tällä saralla työni on pitkälti vuosisuunnitelmien tekemistä ja kuntien rahoitustarpeiden suunnittelua. Keskustelemme asiakkaan kanssa yhdessä siitä, mitä investointeja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan: laskemme auki erilaisia rahoitusmalleja ja pohdimme järkevintä vaihtoehtoa, hän sanoo.

Lisäksi Eriksson toimii leasingrahoituksen tuoteasiantuntijana. Rahoitusmallina leasing on Erikssonin mielestä lyönyt nyt läpi.

– Leasingin läpinäkyvyys ja joustavuus nostavat sen suosiota. Lisäksi se on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, hän perustelee.

Perinteisesti leasingrahoitusta hyödynnetään kunnissa esimerkiksi tietotekniikkaan, toimistolaitteisiin, autoihin, työkoneisiin ja yleensäkin kaikenlaiseen irtaimeen omaisuuteen. Viime vuosina myös kiinteistöleasing on nostanut valtavasti suosiotaan.

– Kuntien taloustilanteet vaihtelevat, mutta kaikkialla on kohteita, joihin on taloustilanteesta riippumatta investoitava. Uskon, että tarjoamamme rahoitusmalli kiinnostaa asiakkaita myös hajauttamisen näkökulmasta: on ymmärretty, että investointien rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin taselaina.

Vapaa-aika perheen parissa

Vaikka reissutyö ei Erikssonia väsytäkään, venyttää matkustaminen kuitenkin työpäivän pituutta melkoisesti. Päätä hän nollaa liikuntaharrastusten, kuten kuntosalitreenin parissa. Kesäkautena kuvaan astuu myös rullaluistelu ja viime vuodesta alkaen pyöräily. Liikkuminen pitää huolen siitä, että reissutyötä jaksaa myös fyysisesti.

Mieluiten vapaa-aika kuluu kuitenkin ihan normaalia arkea eläen.

– Vaikka minulla onkin luontainen kiinnostus tavata ihmisiä, niin vapaa-ajalla en hakeudu jatkuvasti uusien ihmisten seuraan. Silloin viihdyn parhaiten oman perheen kesken ruokaa laittaen, lasten kanssa pihalla peuhaten tai jalkapallokentän reunalla seisten. Kun vapaa-aikaa on vähän, haluaa perhearjesta ottaa kaiken ilon irti ja nauttia jokaisesta hetkestä.

KuntarahoitusTöihin meille

Hyvinvointikeskus kokoaa palvelut yhdelle luukulle

Sodankylän vanha terveyskeskus on rakennettu 1970-luvulla, ja sitä on laajennettu vuosien mittaan. Rakennus on kuitenkin päässyt niin huonoon kuntoon, ettei sen jatkolle ole muita vaihtoehtoja kuin purkaminen. Yksi rakennuksen siivistä on jo jouduttu sulkemaan pahojen sisäilmaongelmien takia.

– Menossa on taistelu aikaa vastaan: pystymmekö käyttämään vanhoja tiloja uuden hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti? kuvaa tilannetta kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Vuoden 2019 lopussa valmistuva hyvinvointikeskus on nimensä mukaisesti erilainen kuin käytöstä poistuva terveyskeskus. Sote-uudistuksen myötä tiloihin integroidaan terveydenhuoltopalvelujen lisäksi myös sosiaalitoimen palvelut.

– Tavoitteena on luoda yhden luukun periaate kaikille sote-palveluille. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut ovat toiminnallisesti lähellä toisiaan, mutta tällä hetkellä terveyskeskuksessa asioivat joutuvat tapaamaan sosiaalityöntekijöitä kunnantalolla, neljän kilometrin päässä terveyskeskuksesta. Toivomme, että myös apteekki saadaan hyvinvointikeskukseen saman katon alle.

On ajateltava maakunnan puolesta

Sodankylässä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että uusi hyvinvointikeskus tarvitaan. Hankkeen vaikeusastetta on kuitenkin nostanut sote-uudistuksen aikataulu ja epävarmuus sen lopullisesta sisällöstä.

– Kunta ei tule tuottamaan päivääkään tulevan hyvinvointikeskuksen palveluja, mutta me teemme kaikki sen rakentamiseen liittyvät päätökset. Haastavaksi suunnittelun on tehnyt se, että meillä ei ole vielä vastapuolta, jonka kanssa neuvotella keskuksen toiminnasta.

– Sote-palvelujen kirjosta kunnan vastuulle jää jatkossa vain sairauksia ennaltaehkäisevä työ, joten hyvinvointikeskuksen toimintojen osalta meidän on ajateltava tulevan maakunnan puolesta. Olemme tutkineet mahdollisimman tarkkaan sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmat ja yrittäneet tulkita pieniäkin vinkkejä tulevaisuudensuunnitelmista. Olemme pyytäneet sairaanhoitopiiriltä ja Lapin liitolta toiveita ja näkemyksiä tiloihin liittyvistä tarpeista, mutta kenelläkään ei ole toimivaltaa ottaa asiaan kantaa, Pesonen kuvailee.

Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut. Rakennushankkeen kanssa oli pakko edetä huolimatta siitä, ettei ajoitus ollut ihanteellinen.

– Jotkut ovat jopa epäilleet, että halusimme tällä investoinnilla paaluttaa Sodankylään uuden maakunnan palveluja. Se ei missään tapauksessa ollut peruste, vaan asukkaiden aito tarve, Pesonen sanoo.

Sodankylän hyvinvointikeskuksen investointi vaatikin sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeusluvan. Sote-uudistuksen valmistelun aikana suurten sote-investointien tekemistä on rajoitettu väliaikaisella lailla. Poikkeuslupa myönnetään vain hankkeille, jotka ovat perusteltuja sote-uudistuksen tavoitteiden ja koko maakunnan näkökulmasta.

– Ministeriön toiminnalle poikkeuslupaprosessissa täytyy antaa kiitosta: päätöksenteko oli sujuvaa ja lupa saatiin yllättävänkin nopeasti. Hanketta toki oli kunnassa valmisteltu jo kaksi vuotta eli kaikki paperit olivat valmiina. Ministeriö pyysi vain muutamia lisätarkennuksia, Pesonen kertoo.

Avainsanoja muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys

Sodankyläisten hyvinvointipalveluihin liittyviä tarpeita on selvitetty laajasti. Kuntalaisten ja eri ammattiryhmien toiveita kartoitettiin jo ennen varsinaisen suunnittelutyön käynnistymistä osana Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun laitoksen tutkimushanketta, joka keskittyi julkisen rakentamisen ennakoivaan tarveselvitykseen.

Varsinaisen hankesuunnittelun pohjaksi eri käyttäjäryhmien tarpeita ja asiakkaiden palveluketjuja on kartoitettu pienryhmätapaamisissa.

Ensisijaisesti Sodankylän hyvinvointikeskus tulee tarjoamaan tulevan maakunnan palveluja. Tarkoitus on kuitenkin tuoda samaan yhteyteen myös kunnan asiakaspalvelupiste. Iso osa kunnan asioinnista on sähköistä, ja sen hoitamiseksi hyvinvointikeskuksen yhteyteen on luvassa neuvontaa ja sähköisen asioinnin palvelupiste.

Monia kuntalaisia ja päättäjiä huolettaa se, saadaanko valmistuvan keskuksen tilat riittävän kattavasti vuokrattua maakunnan käyttöön. Riskinä voi olla, että keskukseen jää tyhjiä tiloja kunnan maksettavaksi.

– Tyhjien tilojen riskiä taklataan suunnittelemalla tiloja niin, että ratkaisut joustavat tilanteiden muuttuessa. Esimerkiksi sote-uudistukseen kuuluva asukkaan valinnanvapaus on huomioitu niin, että hyvinvointikeskuksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös yksityisiä palveluntarjoajia. Tilat ylipäätään suunnitellaan muuntuviksi, ja optioksi on jätetty myös mahdollisuus laajennushankkeille.

Elinkaarihanke on alansa pilottiprojekti

Sodankylän suurinvestointi on tiettävästi Suomen ensimmäinen elinkaarihankkeena toteuttava hyvinvointikeskus. Kiinteistöinvestointi tulee olemaan noin 20 miljoonan euron luokkaa ja koko elinkaarihankkeen arvo huolto- ja ylläpitokustannuksineen on tuplasti tämän verran.

Elinkaarihankkeet eivät itsessään enää ole Suomessa uusia. Tyypillinen elinkaarihanke on kuitenkin esimerkiksi koulurakennus. Hyvinvointikeskuksesta tekee haastavavamman se, että sen tilat poikkeavat paljon toisistaan: poliklinikalta, kuntoutusosastolta, laboratoriolta tai röntgenosastolta vaaditaan aivan erilaisia toiminnallisuuksia.

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira teki Sodankylälle esiselvityksen hyvinvointikeskuksen toteutusvaihtoehdoista vuoden 2016 alussa.

– Inspiran selvityksellä oli aivan ratkaiseva merkitys sille, että päädyimme toteuttamaan hyvinvointikeskuksen elinkaarihankkeena. Se auttoi hahmottamaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja rohkaisi valinnassa. Päädyimme elinkaarihankkeeseen ennen kaikkea sote-uudistuksen tuoman epävarmuuden takia. Kunnan ja maakunnan välisiä tulevia kiinteistöneuvotteluja ajatellen elinkaarisopimus tuo selkeyden ylläpidon ja huollon vastuisiin, Pesonen sanoo.

Hankinta päädyttiin tekemään kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Inspira on kilpailutuksessa yhtenä neuvonantajana. Kilpailullisena neuvottelumenettelynä hoidettu prosessi päätös sinetöidään kuluvan valtuustokauden aikana kunnanvaltuustossa.

– Alkuun kunnassa käytiin keskusteluja siitä, tarvitaanko hankkeen kilpailutukseen ulkopuolisia kumppaneita. Nyt olemme huomanneet, että neuvonantajien ja Kuntarahoituksen asiantuntemus ja palvelualttius on helpottanut ratkaisevasti meidän työtämme. Kukaan ei enää kyseenalaista yhteistyökumppanien keskeistä roolia, Pesonen sanoo.

– Prosessi on sen verran monimutkainen ja kunnan oma organisaatio niin pieni, että omin voimin työ olisi osoittautunut hankalaksi. Me teemme omat ratkaisut, mutta neuvonantajien tekemiin selvityksiin perustuen. Kaikkiin kysymyksiimme on osattu vastata.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Vinkkejä tulevaisuuden koulun rakentamiseen

Miltä näyttäisi koulu, joka suunnitellaan ja rakennetaan kokonaan puhtaalta pöydältä? Mitä kaikkea prosessissa tulee ottaa huomioon? Opetusinnovaatioiden levittämistä varten perustettu HundrED-yritys on seurannut Hämeenlinnassa käynnissä olevaa kunnianhimoista uuden koulun rakennusprosessia syksystä 2016 alkaen. Rakennusprosessi kuvataan aina suunnitteluvaiheesta valmistusvaiheeseen.

Mukana hankkeessa ovat uutta Nummikeskusta rakentava Hämeenlinnan kaupunki, Finnish Education Group, Kuntarahoitus, YIT, WSP Finland, LINJA ARKKITEHDIT OY, Caverion, Qroom ja HundrED. Projektin tavoitteena on kerätä yhteen tärkeimmät havainnot koulujen suunnittelu- ja rakennusprosessista.

Koulujen rakentaminen on uusien haasteiden edessä, sillä käsitys oppimisesta ja opetustyön luonteesta on muuttunut. Uudenlaiset opetusmenetelmät ja työskentelytavat edellyttävät oppilaitosten fyysiseltä ympäristöltä ja tiloilta uudistumista. Myös jatkuvasti kehittyvä teknologia asettaa omat haasteensa toimitiloille. Osana hanketta on nyt syntynyt opas, joka antaa vinkkejä uusien opetusmenetelmien vaatimuksiin vastaavien tilojen suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja rahoitusvaihtoehdoista.

Opas on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien eri toimialojen päättäjille, joilla on keskeinen rooli uusien koulurakennushankkeiden ohjaamisessa ja suunnittelussa. Iso osa ohjeista on hyödyllisiä myös muunlaisten rakennushankkeiden vastuuhenkilöille.

Digitaaliset palvelut