Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena energiakriisissä

– Kuntarahoituksen likviditeettiasema on vahva ja pystymme tarjoamaan riittävän rahoituksen, jos kunta-asiakkaamme tarvitsevat apua energiayhtiöidensä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Muun muassa Venäjän hyökkäyssodan käynnistyminen, koronapandemia ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että Kuntarahoitus on onnistunut jatkamaan varainhankintaansa häiriöittä myös kriisiolosuhteissa.

– Pystymme vastaamaan asiakkaidemme rahoitustarpeisiin, vaikka ne kasvaisivat nopeastikin. Energiakriisistä aiheutuva mahdollinen hätärahoitustarve kohdistuu pääsääntöisesti lyhytaikaisiin kuntatodistuslainoihin, ja olemme sitoutuneet käsittelemään kuntatodistusohjelmien korotukset ripeästi, sanoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.    

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kallio
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3363 914

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Pitkät korot nousevat – mistä on kyse?

Pitkien korkojen viimeaikainen nousu on ollut markkinoiden polttavimpia puheenaiheita. Yhdysvalloissa nousu alkoi jo viime kesänä. Elokuun pohjatasoilta USA:n kymmenen vuoden lainan korko on kohonnut kutakuinkin prosenttiyksiköllä. Euroopan valtionlainamarkkinoille nousutrendi sen sijaan tarttui vasta vuodenvaihteessa. Saksan kymmenvuotinen lainakorko on vuoden alusta noussut kolmisenkymmentä korkopistettä, mikä on näin lyhyessä ajassa varsin merkittävä pomppu.

Sinänsä pitkien korkojen nousussa ei ole mitään yllättävää. Viimeisen puolen vuoden aikana usko talouden elpymiseen on vahvistunut ja myös tulevaisuuden inflaatio-odotukset ovat toipuneet. Olemme suhdannevaiheessa, jossa korkokäyrä yleensä jyrkkenee. Käyrän jyrkentyminen tapahtuu ensivaiheessa nimenomaan pitkien korkojen nousun kautta. Elvyttävä rahapolitiikka ankkuroi lyhyet korot mataliksi vielä niin pitkäksi aikaa, että taloudet ovat varmasti päässeet koronapandemian aiheuttamasta stressistä ulos.

Bidenin massiivinen elvytys tuonut korkonäkymään oman mausteensa

Tällä kertaa ylimääräistä pöhinää markkinoilla on aiheuttanut Yhdysvaltain uuden hallinnon massiivinen velkaelvytys, joka nousee kuluvana vuonna noin 14 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jopa uuskeynesiläiset talousprofessorit Larry Summers ja Olivier Blanchard – jotka eivät yleensä ole olleet elvytysaikeita jarruttelemassa – varoittelevat talouden ylikuumenemisen riskeistä. Liian löysä finanssipolitiikka voi heidän mukaansa johtaa epätoivottuun inflaation kiihtymiseen, jolloin keskuspankki Fed olisi pakotettu nostamaan nopeasti ohjauskorkoja.

Summersin ja Blanchardin viesti resonoi markkinoilla: USA:n lainakorot nousivat helmikuussa poikkeuksellisen voimakkaasti.

Ylikuumenemisteoria on sinänsä looginen ja varteenotettava riski, jota kannattaa ehdottomasti seurata. Summersin ja Blanchardin skenaario on kuitenkin vain yksi mahdollinen kehityskulku. Markkinat ehkä innostuivat hinnoittelemaan sitä hieman liian nopeasti. Arvelisin, että seuraava merkittävä nousupyrähdys koroissa vaatii jo kouriintuntuvampaa näyttöä kysynnän ylikuumenemisriskeistä. 

Euroalueella talouden perustekijät eivät vielä tue korkotason voimakasta nousua


Euroalueella pitkien korkojen merkittävä nousutrendi on vielä useamman mutkan takana kuin Yhdysvalloissa. Talouden perustekijät eivät toistaiseksi tue korkotason voimakasta nousua. Euroopassa elvytys on paljon maltillisempaa kuin Yhdysvalloissa, jakautuu pidemmälle ajalle eikä myöskään kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Siksi riskit inflaation pysyvästä kiihtymisestä ovat Euroopassa huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa.

Toki euroaluekin toipuu taantumasta, ja makrotalouden iso kuva on menossa selvästi parempaan suuntaan. Korkokäyrän maltillinen jyrkkeneminen on meilläkin perusteltua. Eikä korkojen nousu sitä paitsi Euroopassa vielä olekaan ollut erityisen voimakasta.

Väliaikainen hintojen nousu ei välttämättä merkitse pysyvää inflaation kiihtymistä


Talouden perustekijät ratkaisevat korkojen pidemmän aikavälin trendit, mutta välillä markkinoilla syntyy ilmiöitä, jotka aiheuttavat koroissa lyhyen aikavälin heiluntaa. Kuluvana vuonna yksi tällainen mahdollinen ilmiö saattaa olla inflaation lyhytkestoinen kiihtyminen.

Koronapandemia on aiheuttanut talouden tarjontapuolelle monenlaisia vauriota. Tuotannossa ja logistiikassa ei välttämättä heti pystytä vastaamaan elpyvään kysyntään. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen toipuminen tulee väliaikaisesti kiihdyttämään kustannusinflaatiota. Nämä ohimenevät tekijät tuskin kuitenkaan oleellisesti muuttavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia, jotka ovat viime kädessä ratkaisevia keskuspankin rahapolitiikalle ja joukkolainamarkkinoiden hinnoittelulle.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti

Miten talous kehittyy tulevaisuudessa? Kuntarahoitus julkaisee tiistaina Q1 2021 suhdanne-ennusteen tiistaina 9.3.2021. Ilmoittautuminen avoimeen julkaisutapahtumaan verkossa on nyt auki täällä.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Poikkeusvuosi toi Kuntarahoituksen merkityksen näkyville – vuoden 2020 vuosikertomus ja vastuullisen rahoituksen vaikutusraportti on julkaistu

Vaikutusraportissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä vuonna 2020 lanseeratun, erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset. 

Katso oheiselta videolta, miten toimitusjohtaja Esa Kallio ja asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kuvailevat Kuntarahoituksen vuotta 2020. 

Rahoituksen määrä kasvoi, yhteiskunnallinen rahoitus herätti vahvaa kiinnostusta 

Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarve kasvoi merkittävästi vuonna 2020. Rahoitusta uusiin kohteisiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 4 699 miljoonaa euroa, mikä on 52 % enemmän kuin vuonna 2019. 

Asiakkaita pystyttiin palvelemaan häiriöttä, vaikka kuntarahoituslaiset siirtyivät nopealla aikataululla etätöihin koronapandemian vuoksi. Asiakkaiden palveluun ja kohtaamiseen otettiin käyttöön uusia tapoja ja mahdollisuuksia digitaaliseen asiointiin laajennettiin. 

– Pääekonomistimme taloudelliset katsaukset ja digitaalisten palveluiden verkkokoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja, toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo. 

Alkuvuodesta 2020 lanseerattu yhteiskunnallinen rahoitus sai asiakkaiden keskuudessa positiivisen vastaanoton. Rahoitusta myönnettiin ensimmäisenä vuonna 589 miljoonaa euroa 27 eri hankkeelle. Kansainvälisille sijoittajille ensimmäisenä pohjoismaisena julkisen sektorin kategoriaan kuuluvana liikkeeseenlaskijana toteutettu 500 miljoonan euron yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti. 

Kuntarahoituksen oma varainhankinta jatkui läpi vuoden keskeytyksettä, vaikka tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla oli erityisesti keväällä 2020 epävakaa. Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä nousi 11 miljardiin euroon. 

– Liikkeeseen laskettujen viitelainojen erinomainen menestys epävarmana aikana on osoitus varainhankintastrategiamme toimivuudesta ja Kuntarahoituksen hyvästä maineesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Vuosi 2020 korosti Kuntarahoituksen perustehtävän merkitystä, Kallio iloitsee. 

Vuonna 2020 Kuntarahoitus jatkoi uudistumistaan organisaation ja toimintatapojen kehittämisellä. Toiminnan ja digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu. 

– Kaiken työmme tavoitteena on tehokkaampi ja entistäkin laadukkaampi palvelu asiakkaillemme, Kallio summaa. 

Tutustu vuosikertomukseen täällä.Lataa tiedosto
Tutustu vastuullisen rahoituksen vaikutusraporttiin täällä. Lataa tiedosto

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäasiantuntija, puh. 045 2139 3229

KuntarahoitusTalousVarainhankintaVastuullisuus

Kuntarahoitus liittyi YK:n Global Compact -verkoston jäseneksi

Global Compactin välityksellä yritykset sitoutuvat noudattamaan työoloihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja lahjonnan ehkäisyyn liittyviä velvoitteita, jotka yhdessä muodostavat Global Compactin kymmenen periaatetta.

– Olemme halunneet omalla liiketoiminnallamme osoittaa, että rahoituksen avulla voidaan aidosti ohjata yhteiskunnan kehitystä. Global Compact -jäsenyys on meille tapa osoittaa oma sitoutumisemme yritys- ja yhteiskuntavastuun jatkuvaan kehittymiseen ja hakeutua verkostoon, jossa voimme vahvistaa osaamistamme, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo.

Kuntarahoitus on profiloitunut vastuullisten rahoitustuotteiden edelläkävijänä tuomalla ensimmäisenä Suomessa markkinoille vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteet. Se on saanut hyviä tuloksia myös kansainvälisten vastuullisuusluokittajien arvioissa. Muun muassa maailman suurin vastuullisuusluokittaja Sustainalytics on arvioinut maailmanlaajuisesti 947 pankin vastuullisuutta, ja Kuntarahoitus on tässä joukossa sijalla 28.

– Vastuullisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja myös sidosryhmien odotukset yritysten vastuullisuudelta kasvavat koko ajan. Sen takia meidän on koko ajan arvioitava omaa toimintaamme ja etsittävä asiakaskuntamme näkökulmista tärkeimpiä kehityskohteita, Kallio sanoo.

– On hienoa, että merkittävä, jo vuosia vastuullisuutta edistänyt rahoitustoimija tulee mukaan YK:n yritysvastuualoitteeseen. Sitoutumalla Global Compactiin Kuntarahoitus pääsee mukaan maailman suurimpaan yritysvastuuverkostoon ja mukaan aloitteisiin ja ohjelmiin, joiden avulla vastuullisuutta ja kestävää kasvua voi vahvistaa edelleen, kertoo Global Compact Network Finland pääsihteeri Lenita Toivakka.

Suomen Global Compact -verkostossa on reilut sata jäsenorganisaatiota.

Kuntarahoitus on myös muun muassa yritysvastuuverkosto FIBSin Pro-jäsen, vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin jäsen, Climate Bonds Initiativen kumppani sekä WWF:n sertifioima Green Office.

KuntarahoitusVastuullisuus

Suomen ensimmäinen social bond oli jättimenestys: Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla vauhditetaan laaja-alaisesti vaikuttavia investointeja

Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tuodaan esiin investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja joissa on huomioitu esimerkillisesti palvelujen käyttäjien tarpeet.

Kuntarahoitus lanseerasi yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen erityisen vaikuttavien ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavien hankkeiden rahoitukseen keväällä 2020. Nämä hankkeet rahoitetaan nyt liikkeeseen lasketulla, kansainvälisille sijoittajille suunnatulla yhteiskunnallisella joukkovelkakirjalainalla. Kuntarahoitus on Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisötaustainen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija.

– Kuntarahoitus on rakentanut itselleen vahvan maineen vastuullisuuden alueella, ja se näkyy vastuullisten sijoittajien kiinnostuksena sitä kohtaan ja yhtiön erinomaisena osaamisena liikkeeseenlaskun järjestelyssä. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys ja ensimmäinen liikkeeseenlasku asettaa esimerkkitason muille pohjoismaisille liikkeeseenlaskijoille, kommentoi liikkeeseenlaskua BNP Paribas -pankin Robert Matthews. BNP Paribas oli yksi lainan järjestäjäpankeista yhdessä Credit Agricole CIBin, DZ Bankin ja SEBin kanssa.

Yli 91 prosenttia merkinnöistä allokoitiin eurooppalaisille sijoittajille: tästä lähes kolmasosa Euroopan saksankieliselle alueelle ja lähes viidennes Pohjoismaihin. Varainhoitajien osuus kasvoi lähes puoleen kaikista sijoituksista ja myös vastuullisiin kohteisiin erikoistuneiden SRI-sijoittajien osuus oli huomattava.

– Hurja sijoittajakiinnostus ei tullut yllätyksenä. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia. Kuntarahoitus on suurin kuntasektorin ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja Suomessa: jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta haluamme nostaa esiin hankkeita, jotka erityisesti edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Olimme Suomen ensimmäinen vihreän rahoituksen tarjoaja, ja asiakaskuntamme huomioon ottaen yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoaminen oli meille luonteva seuraava askel, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Investointien vaikuttavuus näkyväksi

Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallisen rahoituksen kohteet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Tähän mennessä rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuussa ja viimeisimmät neljä elokuussa.

Elokuussa portfolioon hyväksyttiin mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Majakkasairaala, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, Virkkulankylä Oy:n ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula sekä Äänekosken Asumispalvelusäätiön Eerolankadun asumispalveluyksikkö muistisairaille vanhuksille.

– Hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää kunnianhimoisesti asetetut tavoitteet tuottaa vaikuttavia ja kohderyhmän tarpeet huomioivia palveluita. Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämä on huomioitu rahoitetuissa hankkeissa poikkeuksellisen laaja-alaisesti, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Tähän mennessä rahoitetut yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet:

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS: useita opiskelija-asuntokohteita
  • Karstulan kunta: Karstulan yhtenäiskoulu
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Sairaala Nova
  • Setlementtiasunnot: Jousenpuistonkadun vuokra-asuntokohde, jossa osa asunnoista erityisryhmäasuntoja lievästi kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille
  • Sodankylän kunta: Hyvinvointikeskus Sopukka
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö: opiskelija-asuntokohde Tyyssija
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Tyks Majakkasairaala
  • Versonsilmu Oy: kehitysvammaisten lasten ja nuorten ryhmäasuntokohde Versokoti
  • Virkkulankylä Oy: ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula
  • Äänekosken Asumispalvelusäätiö: muistisairaiden asumispalveluyksikkö Eerolankatu

Lisätietoja

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö
puh. 040 761 7665

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/20

BKT:n pudotus alkuvuonna historiallisen jyrkkää mutta huomattavaa toipumista jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. BKT:n supistuminen on ollut historiallisen voimakasta mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät skenaariot ole toteutuneet. Talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle.

Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa. Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Korkomarkkinat ennakoivat heikkoa talouskasvua pitkällä aikavälillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin sekä kauppapolitiikan jännitteiden pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin.

Euroopan keskuspankin mittavat pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka. Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioinevat, että talouden pahin sukellus on jo ohi ja rokotteesta saadaan viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Viruksen toinen aalto on keskeisin riskitekijä myös omaisuusarvojen kannalta.

Rajoitustoimien purkaminen on useissa maissa johtanut tartuntamäärien kasvuun – teollisuusmaista vaikein tilanne USA:ssa

Q1–Q2/2020 talous on supistunut jyrkästi – toipumista kuitenkin tapahtunut jo toukokuusta lähtien


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille) ja toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Epidemiatilanne ratkaisee loppuvuoden kehityksen
– uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen

USA:n työllisyyden toipuminen hidastui heinäkuussa. Työllisyys on edelleen noin 13 miljoonaa alempana kuin helmikuussa.

Euroalueella talousluottamus kohentunut – investointihyödykkeiden kysynnässä tosin ei ole pohjaa vielä ohitettu.

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka täysin poikkeuksellista – elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Teollisuusmaissa julkisen talouden nettovelanotto vuonna 2020 pelkästään jo tehdyillä elvytyspäätöksillä yleisesti yli 10 prosenttia BKT:sta. Yhdysvallat on velkaelvytyksen kärjessä, ja alijäämä voi kasvaa jopa lähelle 20 prosenttia BKT:sta. Uusista tukipaketeista vielä neuvotellaan. EU sopi heinäkuussa 750 miljardin yhteisestä elvytysrahastosta, joka tukee jäsenmaiden toipumista 2021 alkaen.

EU:n elvytyspaketti ja USA:ta vakaampi epidemiatilanne tukeneet euroa ja inflaatio-odotuksia

EKP:n toimet purkaneet kevään riskihinnoittelun euribor-koroista – pitkien korkojen lasku kertoo pessimistisistä tulevaisuuden kasvuodotuksista

Osake- ja yrityslainamarkkinat uskovat pahimman olevan taloudessa ohi – negatiiviset (reaali-)korot tukevat myös riskinottohalukkuutta

Suomi selvisi koronakeväästä hyvin – epidemian sekä viennin kehitys ratkaisevat toipumisvauhdin

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit maailmanlaajuisesti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee. Rakentamisen jäähtymisen sekä teollisuuden jälkisyklisyyden vuoksi Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kevään BKT-pudotus ei Suomessa liene ollut aivan niin jyrkkä kuin vielä alkukesästä näytti. Toisaalta kansainvälisen kysynnän hiipuminen voi pitää elpymisen odotettua hitaampana. Kesäkuisen suhdanne-ennusteemme mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020 ja kasvaa noin 3 % vuonna 2021. Päivitämme suhdanne-ennusteemme syyskuussa.

Koronatartunnat olleet Suomessakin elokuun vaihteesta lievässä nousussa –testauskapasiteetin ylläpito tärkeää

Suomen talous lienee supistunut alkuvuonna noin 6–7 prosenttia
– teollisuus reagoi jälleen viiveellä

Kuluttajien luottamus toipunut sangen nopeasti – talouden elpymisvauhti on kiinni viennistä

Myös rakentaminen vaikuttaa elpymistahtiin – julkista elvytystä tarvitaan, mutta on seurattava tarkkaan, mitä kysyntää ”puuttuu”

Elvytys 1: Terveyskriisin torjunta. Investoinnit hoitokapasiteettiin. Investoinnit tehokkaaseen testaus-jäljitysketjuun.

Elvytys 2: Tuotantokyvyn ylläpito. Tuotannon ja kulutuskysynnän suora tukeminen akuutin kriisin yli. Haasteita: Mikä on ”terve yritys”? Kuinka suureksi teollisuuden tukitarpeet muodostuvat?

Elvytys 3: Tuetaan kasvupotentiaalin vahvistumista. Terveyskriisin akuutin vaiheen jälkeen pääpaino pitkävaikutteisissa investoinneissa ja rakenneuudistuksissa. Seurattava tarkkaan, minkä tyyppisestä kysynnästä vajausta – kotimainen elvytys ei auta vientiä.

Kevään BKT-pudotus voi jäädä odotuksiamme pienemmäksi mutta toipuminen hitaammaksi

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Hae mukaan ilmastojohtamisen ohjelmaan!

Ilmava on uusi kuntien ilmastotavoitteita tukeva valmennus kuntien ylimmälle johdolle. Se kokoaa kuntien tueksi ilmasto- ja kuntajohtamisen parhaat asiantuntijat. Kuntarahoitus on yksi ohjelman mahdollistajista.

Valmennus koostuu orientaatiosta, kuntakohtaisesta työskentelystä, vertaisoppimisesta ja asiantuntijasparrauksesta. Yhteisten valmennustavoitteiden rinnalla jokainen osallistuja syventyy kuntakohtaisessa sparrauksessa yhteen itse valitsemaansa ilmastotyön viheliäiseen ongelmaan. Lähijaksoja on kolme, lähipäiviä yhteensä neljä.

Vuonna 2021 Ilmava järjestetään yhteistyössä Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden kanssa.

Valmennukseen hakevilla kunnilla tulee olla valtuustossa asetettu ilmastotavoite sekä käynnissä sellaista ilmastotyötä, jossa helpot ja haastavat tavoitteet erottuvat toisistaan. Ensimmäiseen valmennukseen otetaan mukaan 10–15 kuntaa.

Ohjelmassa on huomioitu kevään 2021 kuntavaalit. ILMAVA-valmennus tarjoaa työkalut tehokkaaseen ja tavoitteelliseen ilmastotyön starttiin uudella valtuustokaudella. Valmennuksen alkupuoli on suunnattu osallistujakuntien ylimmälle virkajohdolle (esim. kunnanjohtaja, johtoryhmän jäsen, toimialajohtaja), jälkipuoli virkajohdolle ja uuden kauden poliittiselle johdolle.

Valmennukseen haetaan kuntana. Vuonna 2021 valmennukseen valitaan 15 kuntaa. Hakuvaiheessa kuntia pyydetään kertomaan ilmastotyönsä nykytilasta ja hahmottelemaan niitä haasteita ja viheliäisiä ongelmia, jotka on ratkaistava.

Hakuaika on 1.8.–30.9.2020. Kunnan omarahoitusosuus on 2000 euroa.

Hae mukaan valmennukseen tästä!

Valmennuksen järjestämistä tukevat Kuntarahoitus, ympäristöministeriö, Sitra ja Kestävä Lahti -säätiö.

Lue lisää ilmastojohtamisen ohjelmasta Kuntaliiton sivuilta.

Vastuullisuus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 6/2020

Maailmantalouden näkymät

Koronavirus on aiheuttanut taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen estämällä kotitalouksien normaalin kulutuskäyttäytymisen. Talousvaikutusten ensimmäinen aalto on iskenyt erityisesti kuluttajia lähellä olevaan palvelusektoriin.

Kotitalouksien loppukysynnän horjuminen vaikuttaa laajasti arvoketjuihin. Käynnissä on hyvin yhtäaikainen maailmantalouden pikataantuma, joka ohentaa nopeasti myös teollisuusyritysten tilauskirjoja.

Koronakriisi on erityislaatuinen taloussokki, jonka juurisyy ei ole talouden epätasapainoissa vaan viruksessa. Pandemian saaminen uskottavasti hallintaan voisi nopeasti muuttaa talouden näkymän huomattavasti positiivisemmaksi. Riskinä on pandemian pitkittyminen, jolloin yksityistalouksien investointi- ja kulutuskyky voisivat pitkäkestoisesti vaurioitua.

Talouden synkin hetki koettiin huhtikuussa – elpymisvauhti edelleen suuri kysymysmerkki

Talouden pohjakosketus todennäköisesti ohitettiin huhtikuussa. Elpymisvauhdin määrittelee se, miten nopeasti kulutuskysyntä normalisoituu sekä miten syvä ja pitkäkestoinen investointikysynnän ja maailmankaupan notkahduksesta tulee.

Keskuspankkien ja valtioiden voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhallinen ja sijoittajien riskinottohalukkuus toipunut. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta. EKP on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia ja kasvattanut uusimman arvopapereiden osto-ohjelmansa (PEPP) kokoa yhteensä 1350 mrd euroon ja kestoa ainakin kesään 2021 asti. EU:n aiempien yli 500 miljardin tukitoimien lisäksi valmistelussa on 750 miljardin elpymis- ja jälleenrakennusrahasto.

Pandemiakeskus on siirtynyt Etelä-Amerikkaan – Euroopassa tilanne merkittävästi helpottunut

Tartuntatilanne 14.6.2020

BKT supistuu 2020 alkupuoliskolla erittäin jyrkästi – toipuminen käynnistyy Q2:n loppua kohden



EKP odottaa inflaation pysyvän pitkään hitaana, mikä
antaa odottaa lisää keskuspankin elvytystoimia.

Koronakriisin ensimmäinen isku osui palvelusektoriin, mutta teollisuuden tilanne on heikentynyt nopeasti – edessä syvin globaali taantuma sitten 1930-luvun

Talouden pohjakosketus ajoittui todennäköisesti huhtikuulle



PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka on rauhanajan oloissa täysin poikkeuksellista



Nykytiedoilla valtioiden nettovelanotto kasvaa vuonna 2020 selvästi IMF:n huhtikuisia ennusteita suuremmaksi.

EKP:n ja EU:n toimet ovat rauhoittaneet valtioiden lainamarkkinat – myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset hieman toipuneet 

Euroalueen korkotason odotetaan pysyvän vielä vuosia hyvin matalana

Osakemarkkinat ovat maaliskuusta toipuneet selvästi, mutta epävarmuus viruksen toisesta aallosta kalvaa

Miltä näyttää Suomen talous?

Koronan ensivaiheen vaikutukset ovat Suomessa jäämässä hieman euroalueen keskiarvoa pienemmiksi. Epidemiatilanne on pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta ratkaisevaa on, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi vaikuttaa Suomen viennin kannalta tärkeään globaaliin investointikysyntään.

Pelkona jälleen on, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia.

Kuntarahoituksen uuden suhdanne-ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020. Loppuvuotta kohden talous alkaa hiljalleen toipua, ja vuonna 2021 talous kasvaa noin 3 %.

Kulutuskysynnän asteittainen elpyminen on jo käynnistynyt. Viennissä ja investoinneissa ongelmat jatkuvat kuitenkin pidempään. Rakentamisessa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna.

Koronakriisi koettelee kuntataloutta vielä pitkään 

Kuntatalous kärsii koronakriisistä voimakkaasti verotulomenetysten ja lisääntyvien sairaanhoitomenojen vuoksi. Valtion noin 1,5 miljardin tukipaketti kompensoi kohtuullisesti vuoden 2020 koronavaikutuksia, mutta verotulojen heikkous ja hoitosumien purkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät kuntataloutta vielä lähivuosinakin.

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään. Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ikääntyminen sekä maan sisäinen muuttoliike ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit.

Suomi oli jo ennen koronaa taantumassa – koronakriisin ensivaiheen vaikutukset jäämässä euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi

Vientiteollisuudessa pelätään 2010-luvun toisintoa: investointilamaa ja kilpailukyvyn rapautumista

Finanssikriisin jälkeiseen aikaan verrattuna lähtötilanne on nyt parempi: kiky-eroa on kurottu umpeen eikä Nokian romahduksen kaltaista shokkia ole näköpiirissä.

Elvytyksen kaava on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Valtio kompensoi kuntatalouden koronavaikutuksia 2020 melko hyvin, vaikutukset jatkuvat kuitenkin pidempään

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään

Isossa kuvassa kuvassa kuntatalouden kestävyyden kannalta ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit. Korona-ajan digiloikkien hyödyntäminen voi kuitenkin tuoda säästöjä ja tehokkuutta palvelutuotantoon. Tärkeää on myös vaikuttavuuteen panostaminen: esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä.

Lataa markkinakatsaus

Markkinakatsaus 06_2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet on valittu: mukana erityisryhmien asuntoja, hyvinvointikeskus ja yhtenäiskoulu

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa.

– Kuntarahoituksen asiakkaat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisen ja infrastruktuurin investoinneista. Investointien tarvetta, hyötyjä ja taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava pitkällä aikavälillä ja laajasti paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, sanoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

– Yhteiskunnallisilla investoinneilla on paljon laajempia vaikutuksia kuin usein ajatellaan. Esimerkiksi kirjasto tai uimahalli vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja alueensa yhteisöön, Dunderfelt havainnollistaa.

Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuun lopussa. Hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta sekä yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

– Ensimmäiset hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet ovat hyviä esimerkkejä vaikuttavien investointien kirjosta. Esimerkiksi koulujen ja opiskelija-asuntojen hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti lasten ja nuorten turvallisuudentunteeseen ja yhteisöllisyyteen. Se lisää hyvinvointia, mutta myös ehkäisee syrjäytymistä, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Hyväksytyt yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet

  • Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas, useita kohteita
    Rakennusten pitkään elinkaareen panostaminen on ympäristön kannalta kestävää kaupunkirakentamista. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Karstulan yhtenäiskoulu, Karstula
    Toimivat, terveelliset ja turvalliset varhaiskasvatuksen ja opetukset tilat ovat perusta lasten, nuorten ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille. Turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten itsetuntoon ja myöhempään elämään. Koulun käyttö kyläkeskuksena tuo kylätaajamaan elävyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää kunnan vetovoimaa.
  • Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu, Espoo
    Setlementtiasuntojen asumiskonsepti on erittäin ansiokas, monipuolistaa normaaliuden käsitettä, integroi erityisryhmiin kuuluvia muuhun yhteiskuntaan ja tukee kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistumista.
    Yhteisöllisten asumisratkaisujen myötä erityisryhmät pääsevät osallisiksi tavallista asuinyhteisöä, mikä vähentää yksinäisyyttä, lisää osallisuutta ja estää syrjäytymistä ja vähentää laitosmaisen asumisen ja hoidon tarvetta. Osa kohteen asukkaista on maahanmuuttajia, minkä vuoksi hanke voi syvällisesti edistää asukkaiden integroitumista.
  • Sodankylän kunta, Hyvinvointikeskus Sopukka
    Hankkeen perusteluja pidettiin erittäin painavina. Pohjois-Suomen olosuhteet ovat poikkeuksellisia pitkien välimatkojen vuoksi ja alueelliset haasteet mittavia. Hyvinvointikeskus Sopukan toimintamalli tehostaa asiantuntijaresurssien käyttöä, tehostaa hoitoketjuja, parantaa merkittävästi alueen asukkaiden turvallisuutta ja lisää alueen vetovoimaisuutta. 
  • Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Tyyssija, Turku
    Kohde on kokonaisuudessaan kunnianhimoinen kestävän kehityksen hanke, jossa on monipuolisia ympäristön ja yhteisöllisyyden kannalta vaikuttavia elementtejä. Opiskelijoiden yhteisöllisen ja laadukkaan asumisen avulla tuetaan nuoria heidän elämänsä merkittävässä nivelvaiheessa, millä luodaan edellytyksiä aktiivisen ja hyvinvoivan arjen rakentumiselle ja estetään syrjäytymistä.
  • Versonsilmu Oy, Versokoti
    Toimivien ja turvallisten asuinratkaisujen myötä kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuudet paranevat. Lähellä palveluita asuminen lisää omatoimisuutta ja aktiivisuutta, mikä lisää merkittävästi henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös integroituminen muuhun yhteiskuntaan helpottuu, millä on pitkäkantoisia vaikutuksia asukkaiden tilanteeseen aikuisiällä.

Vastuullisen rahoituksen edelläkävijä Suomessa

Kuntarahoitus toi vuonna 2016 ensimmäisenä rahoituslaitoksena Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

Vastuulliset sijoituskohteet ovat yhä halutumpia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Varat yhteiskunnalliseen rahoitukseen hankitaan kohdennetuilla yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla, ja niihin kohdistuu suuri sijoittajakysyntä. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen ympäristöinvestointeihin kohdennettujen joukkovelkakirjojen eli vihreiden bondien liikkeeseenlaskija. Myös yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijana se on eurooppalaisten rahoituslaitosten eturintamassa.

Lisätietoja:

Päivi Petäjäniemi
yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, Kuntarahoitus
puh. 040 761 7665

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Yhteiskunnallinen rahoitus

KuntarahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue raportti

Asuntotuotantotarve 2020–2040. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 35 p. (VTT Technology; No. 377)

Asuntotuotantotarve 2020-2040Lataa

Taustatietoja tutkimuksesta

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.

Tutkimus on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015 väestöennusteeseen.

Lisätietoja:

Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914

NäkökulmatTalous