Sote vaikuttaa kuntien tukipalveluihin – uudelleenjärjestelyillä alkaa olla kiire

Kuntien tai kuntayhtymien tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviksi laskettavat lääkinnälliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueille. Muut, sote-palveluja ja pelastustoimea tukevat palvelut voivat vaatia uudelleenjärjestelyä monessa kunnassa, kun henkilöstöä tai palvelun käyttäjiä siirtyy hyvinvointialueille. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä ICT-palvelut, kiinteistötoimi ja tekniset palvelut.

Tukipalveluiden uudelleenjärjestelyille ei alkuperäisessä laissa ollut määritelty siirtymäaikaa. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa täydentävässä hallituksen lakiesityksessä tukipalvelujen yhtiöittämiselle esitetään vuoden siirtymäaikaa, mikäli kunta on tuottanut kyseisiä tukipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollolle ennen vuotta 2023.  

– Nykymallille ei voi jäädä makaamaan. Kuntien kannattaa olla aktiivisessa vuoropuhelussa hyvinvointialueiden valmistelutyöryhmien kanssa jo nyt, mikäli asia on työtyhmän valmistelussa. Lisäksi kuntien kannattaa tehdä omaa selvitystä organisointivaihtoehdoista, jotta päätöksiä etenemismallista pystytään tekemään, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kehottaa.

Keskitetyt ruokapalvelut yhtiöksi?

Tukipalveluista uudistus vaikuttanee eniten keskitettyyn ruokahuoltoon. Monessa kunnassa keskuskeittiö palvelee sekä sote-puolta että päiväkoteja ja kouluja.

– Mikäli halutaan, että keittiö jatkaa palvelua sote-puolelle uudistuksen astuttua voimaan, on kunnan ja hyvinvointialueen perustettava yhteinen yhtiö, joka palvelut tarjoaa, Pentinmikko sanoo.

Yhtiöittämisen hyötynä on se, että tällöin sekä kunta että hyvinvointialue voivat hankkia keittiöpalvelut ilman kilpailuttamista. Yhtiöittämisvelvoite tulee lainsäädännöstä, jonka mukaan kunta ja hyvinvointialue ovat erillisiä oikeudellisia toimijoita, ja palveluiden myynti hyvinvointialueille olisi kunnalle ulkoista myyntiä.

Kunnat voivat myös jatkaa keittiöpalvelujen tarjoamista ilman yhtiöittämistä omana tuotantona, mutta silloin ne eivät voi myydä palveluja hyvinvointialueelle.

– Tässä tapauksessa kunnan pitäisi todennäköisesti supistaa toimintaansa ja infran käyttöaste heikkenisi. Volyymien supistuminen kasvattaisi luultavasti yksikkökustannuksia. Yhteisen ratkaisun etsiminen olisi varmasti järkevintä molemmille osapuolille sekä palvelujen tuottamisen että kustannusten näkökulmasta. Koko yhteiskunnan näkökulmasta on järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa infraa, Pentinmikko sanoo.

Kolmas vaihtoehto on keskitetty malli, jossa hyvinvointialueen sisälle perustettaisiin yksi tukitoimintoyhtiö, joka palvelisi kaikkia kuntia.

– Tämä voi olla hankala malli maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Monen kunnan infra vaatii ruoan toimittamisen lämpimänä. Lisäksi tällaisessa mallissa logistiikkakustannukset voisivat korottaa palvelun hintaa. Parempi ja todennäköisempi vaihtoehto täysin keskitetylle mallille on muutaman yhteisateriapalveluyhtiön perustaminen hyvinvointialueen sisälle, Pentinmikko arvioi.

Pentinmikko ei pidä ateriapalveluiden ulkoistamista kovin realistisena vaihtoehtona ainakaan harvaan asutuilla alueilla.

– Ulkoistamisen edellytyksenä on, että palveluita pystyy tarjoamaan useampi toimija. Varsinkaan reuna-alueilla ei välttämättä ole yksityisiä toimijoita, jotka palvelua pystyvät tarjoamaan. Ulkoistus voi olla taloudellisesti kannattamaton vaihtoehto.

Siirtyvästä henkilöstöstä ehdotus helmikuun loppuun mennessä

Sote-uudistuksen myötä kuntien tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille. Henkilö siirtyy, mikäli tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali-, terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä. Kuntien on määriteltävä siirtyvän henkilöstön määrä ja tehtävä ehdotus hyvinvointialueelle siirtyvästä henkilöstöstä helmikuun 2022 loppuun mennessä.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä, vanhat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

– Kyllä tässä siirtymässä väistämättä tulee kitka- ja päällekkäiskustannuksia. Pärjääkö hyvinvointialue sillä henkilöstöllä, joka sinne siirtyy tai toisaalta jääkö kuntien tukipalveluihin henkilöstöä, jolle ei sote-palvelujen poistuttua jää riittävästi työtä? Tärkeintä on, että sekä kunnissa että hyvinvointialueilla etsitään sellaisia ratkaisuja, että molemmissa voidaan toimia vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin asti, Pentinmikko painottaa.

Tutustu myös:

Sote Huomisen talous -podcastissa:


Muokattu 13.12.2021. Lisätty linkki Radio Suomen haastatteluun.

Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Eriytymiskehitys on ollut jo pitkään laajalti tunnistettu ilmiö suomalaisessa kuntakentässä, ja tulevaisuudessa kunnat muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kuntien menestymiseen vaikuttavat paitsi ulkoiset tekijät, kuten sääntelyn tuomat vaatimukset ja taloudellinen kehitys, myös kuntien omat valinnat.

Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen keskustelutilaisuudessa 21.10.2021.

Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!



Lisää asiantuntijanäkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, voit lukea Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperista. Lataa julkaisu käyttöösi täällä.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Elpyminen ylitti odotukset, osa-aikatyöt pönkittävät työllisyyslukuja – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2020–2023.

Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.

Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.

Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken

Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.

– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.

Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä

Kartta: Avoimien työpaikkojen määrä maakunnittain, 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kuukausitilasto.

Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.

– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.



Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Alkuvuosi painui pakkaselle, mutta investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Taulukko: Kuntarahoituksen kesäkuun 2021 suhdanne-ennuste. Taulukossa eritelty Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisimpien mittarien kehityksestä vuosina 2020–2022.

Yhteiskunnan rajoitustoimet ja pelko koronaviruksen leviämisestä supistivat yksityistä kulutusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rumalta näyttävää jälkeä syntyi myös ulkomaankaupassa, kun vienti tippui vuosineljänneksen aikana noin viisi prosenttia.

– Notkahduksesta ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä laskua selitti loppuvuoden 2020 haastava vertailujakso, jolloin laivatoimitukset nostattivat viennin tasoa. Viennin perustrendi on vahvistuva ja se tulee olemaan yksi kuluvan vuoden kasvun ajureista, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdanne-ennusteessa.

Investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Alkuvuonna investoinnit kääntyivät nousuun. Yritysten usko tulevaan on vahvistunut ja tuotantokapasiteettia viritetään vastaamaan elpyvään kysyntään.

Investointirohkeuden palautumisen ja koronarokotusten ennakoitua nopeamman etenemisen vuoksi Kuntarahoitus nostaa ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kehityksestä 2,3 prosentista 2,7 prosenttiin. Ensi vuoden kasvunäkymä on säilynyt ennallaan: vuonna 2022 Kuntarahoitus odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 3,0 prosenttia.

– Talouskasvu näyttäisi vauhdittuneen pian alkukevään sulkutilan jälkeen, ja kuluttajien vedolla vuoden keskivaiheesta on tulossa aiempia arvioitamme vahvempi, Vesala kertoo.

Osaavan työvoiman puutteesta voi tulla kasvun jarru

Työmarkkinat ovat toipuneet pandemiasta odotettua paremmin: työttömyyshuippu ohitettiin jo viime syksynä ja työllisyys on talven lyhyen suvantovaiheen jälkeen elpynyt varsin rivakasti. Kuntarahoitus arvioi kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Luvun odotetaan laskevan edelleen 7,1 prosenttiin vuonna 2022.

– Työmarkkinoiden imu on ollut selvästi aiempia odotuksiamme vahvempaa. Työmarkkinoille osallistutaan jopa innokkaammin kuin ennen pandemian puhkeamista, Vesala iloitsee.

Uusi nousukausi on vasta aluillaan, mutta osaajien puute uhkaa jo rajoittaa kasvua. Pääekonomisti Vesalan mukaan osaamisvajeesta on vaivihkaa tullut yksi Suomen talouden hankalimmista rakenteellisista ongelmista.

– Osaamispohjan vahvistaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Oppivelvollisuusiän pidennyksellä on hyvä tarkoitus, mutta uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on riittävästi keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen.

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen nostaa väliaikaisesti inflaatiota

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen sekä energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen nostavat inflaatiolukuja. Viime kuukausina Suomen inflaatio on kohonnut euroalueen keskiarvon yläpuolelle, mikä voi pidemmän päälle nakertaa kilpailukykyä. Suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus nostaa arviotaan kuluvan vuoden inflaatiosta 1,9 prosenttiin. Vuoden 2022 inflaatioarviomme on ennallaan 1,7 prosentissa.

Inflaation nousun oletetaan jäävän väliaikaiseksi, mutta kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida.

– Kyse on osin joukkopsykologiasta ja eri toimijoiden odotuksista. Ei myöskään ole ilmeistä, miten tehokkaasti inflaatiota kyettäisiin jarruttamaan, mikäli hintojen nousu ja inflaatio-odotukset voimistuisivat liikaa, Vesala arvioi.

Jos EU:n elvytyspolitiikka onnistuu, Euroopan keskuspankille voi avautua mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Vesalan mukaan EKP:n ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023.

Sotella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn

Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa todennäköisemmältä kuin koskaan. Esitetyn uudistuksen välitön vaikutus kuntien taloudelliseen asemaan on pieni, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat kertautua.

– Kustannuspaineiden siirtyminen hyvinvointialueiden ja valtion huoliksi hyödyttää kaikkia kuntia, mutta vaikutus on erityisen merkittävä ikääntyville muuttotappioalueille, joissa soten osuus nettokustannuksista on huomattavan suuri, Kuntarahoituksen Esa Kallio arvioi.

Esitetyn soten vaikutukset kuntien käyttötalouden rahoitusrakenteeseen ovat eri alueilla hyvin erilaisia. Vahvan veropohjan kunnat menettävät omia verotuloja ja saavat tilalle valtion tulonsiirtoja. Näissä kunnissa tulopuolen kasvunäkymä ja ennustettavuus heikkenevät, ja uudistuksella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn.

– Sote-uudistuksessa kunnista poistuu suhteellisesti selvästi enemmän juoksevia käyttötalouden kustannuksia kuin investointitarpeita. Riittävän vuosikatteen ylläpitäminen tarvittavien investointien rahoittamiseksi ei ole nykytilaan verrattuna enää yhtä hyvin kuntien omassa hallinnassa. Omien verotulojen suhteellisen merkityksen pieneneminen voi pitkällä aikavälillä heikentää taloudellisesti vahvimpien kuntien kykyä investoida, Kallio huomauttaa.



Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Koronakriisi oli sairaanhoitopiirille tuplaisku

Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä menee? 

“Aika kuluu pitkälti koronan parissa – yllätys, yllätys. Pirkanmaan tautitilanne on taas huonontumassa, mutta vielä sairaalassa hallinnassa. Täytyy vain toivoa, että koronan johdannaisvaikutukset ovat jatkossakin suurin huolenaihe, itse epidemian kärjistymisen sijaan.” 

Mitä uutta sairaanhoitopiirissä tapahtuu? 

”Tällä hetkellä valetaan perustuksia uudelle psykiatriselle sairaalalle, jonka on määrä avata ovensa vuonna 2023. Lähes sadan miljoonan euron rakennushanke korvaa vanhat tilat Nokian Pitkäniemessä ja keskittää sairaanhoitopiirin toimintoja yhteen osoitteeseen.” 

Miten poikkeuksellinen vuosi on näkynyt sairaanhoitopiirin taloudessa? 

”Pirkanmaalla siirryttiin hiljattain käytön mukaiseen laskutukseen, eli sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia palveluiden käyttöasteen mukaan. Niinpä huhtikuussa, kun sairaalan ovet laitettiin säppiin, myös tulovirrat romahtivat. Laskutus painui nolliin, mutta kulut ja investoinnit juoksivat. Samaan aikaan koulutettiin lisää henkilökuntaa ja satsattiin toimintavarmuuteen. Sairaanhoitopiiri tuotti pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja tappiota kuukausittain. Kesäkuun palkat maksettiin velalla.” 

Ovatko talousnäkymät muuttuneet keväästä? 

”Valtion tukitoimien – jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien – ansiosta talousvaikutukset saadaan onneksi kuitattua ilman suurempia pitkäaikaisia ongelmia. Kaiken kaikkiaan koronan vaikutus on jäänyt kevään kauhukuvia pienemmäksi. Toivotaan, että linja pitää. 

Kevään kriisitilanne oli koko sairaanhoitopiirille merkittävä stressitesti, jossa otettiin mittaa ei vain hoitovalmiudesta vaan myös talouden paineensietokyvystä. Vuosikymmeniin sairaanhoitopiiri ei ollut käyttänyt lainkaan lyhytaikaista rahoitusta. Yhtäkkiä tarve oli valtava, eikä kriisin kuumimpana aikana moni rahoittaja kyennyt sitä tarjoamaan. Jouduimme myös hakemaan valtuustolta uusia valtuuksia niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen rahoitukseen ylimääräisessä kokouksessa.” 

Milloin kertynyt hoitovelka saadaan kurottua umpeen? 

”Vielä elokuussa olisin väittänyt, että hoitovelkaa kuitataan vielä vuosikaudet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pääsemme hoitojonojen osalta takaisin lähtöruutuun jo tämän talven aikana – joillain toimialoilla jopa kuluvan vuoden puolella. 

Myös hoitojaksojen määrä on palautumassa ennalleen. Ilmassa on vielä varovaisuutta, ja kynnys lähteä sairaalaan on entistä korkeampi. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi TAYSin vuodeosastolla on tällä hetkellä 1 200 potilasta, joista vain noin prosenttia hoidetaan koronapotilaina, omalla ilmatiiviillä osastollaan. Sieltä eivät pöpöt pääse karkaamaan, eli tänne on kyllä ihan turvallista tulla.” 


Uuden psykiatrisen sairaalan myötä Taysin psykiatrinen hoito saa nykyaikaiset puitteet. Uusiin tiloihin siirrytään historiallisesta Pitkäniemen sairaalasta Nokialla, jossa psykiatrisia potilaita on hoidettu 1900-luvun alusta.


Mikä on näkökulmasi sote-uudistukseen? 

”Esillä oleva malli on aiempia ehdotuksia selvästi maltillisempi, ja se korjaa monta valuvikaa edellisistä esityksistä. Se ei missään nimessä ole täydellinen, mutta sen kanssa voidaan elää – kunhan esityksestä korjataan yhtiömuotoista toimintaamme koskevat esteet. Sosiaali- ja terveyssektorilla on niin merkittäviä rakenteellisia ongelmia, että jotain on pakko tehdä.” 

Mitä terveisiä lähettäisit päättäjille? 

”Toivon hartaasti, että sote-uudistuksen kanssa päästään nyt eteenpäin. Kompromissi ei koskaan miellytä kaikkia, joten uudistus pitäisi vain viedä maaliin. Korjataan pahimmat virheet valiokuntakäsittelyissä, ja viilataan pienempiä ongelmia toiminnan käynnistyttyä.” 

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Tykkään teemakartoista, maantieteilijä kun olen. Olen pistänyt merkille, että Pohjois-Karjalan Kontiolahti erottuu teemakartoissa aina ympäristöstään – oli aihe mikä hyvänsä. Olisi mielenkiintoista kuulla kunnanjohtaja Jere Penttilältä, mitä Kontiolahdella tehdään toisin. En ole koskaan häntä tavannut, mutta seuraan Twitterissä.” 


PASI VIRTANEN 
Työ: Talousjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 
Koulutus: Maantieteilijä, FM 
Ura: Yli 30 vuotta kunnissa ja kuntayhtymissä, taloushallinnon tehtäviä mm. Nokian ja Vammalan kaupungeilla sekä Eteläpohjanmaan liitossa 
Syntynyt: 1962 
Asuu: Vammalassa 


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Petra Kotro

Pirkkalassa kytee vahva usko tulevaan

Petri, miten Pirkkalan kunnalla menee? 

”Korona maalaa tummia pilviä horisonttiin, mutta pahimmilta skenaarioilta on onneksi vältytty. Pirkkala on pitkään lukeutunut Suomen vahvimpiin kasvukuntiin, ja Tilastokeskuksen vuoteen 2040 tähtäävä väestöennuste nostaa Pirkkalan jopa maan nopeimmin kasvavaksi kunnaksi – kokoonsa suhteutettuna. Kunhan kaavoitus toimii suunnitellusti niin tulokkaita riittää, koronasta huolimatta.” 

Miten poikkeuksellinen vuosi näkyy kunnan taloudessa? 

”Koronan välitön talousisku jäi odotettua pienemmäksi, ja kuluneesta vuodesta on selvitty yllättävän hyvin. Kuntien valtionosuuksien tilapäinen korotus tuli todella tarpeeseen ja auttoi akuutin kriisin yli. Verotuloja on kertynyt hieman vähemmän, ja myynti- ja maksutulot ovat sakanneet.” 

Millä mielin Pirkkalassa tarkastellaan syksyä ja tulevaa talvea? 

”Pirkanmaa on päässyt terveyskriisistä vähällä – ainakin toistaiseksi. Paljon riippuu nyt siitä, miten koronatilanne kehittyy: täällä on paljon teollisuus- ja vientiyrityksiä, joiden menestys on kytketty globaaliin markkinatilanteeseen. Pandemian pitkittyminen herättää myös huolia yritysten kantokyvystä. Pahimmassa tapauksessa korona jättää pysyvän jäljen työllisyyteen ja talouden kehitykseen.” 

Mitä terveisiä lähettäisit kuntakentältä päättäjille? 

”Ensiksi haluan kiittää päättäjiä nopeasta toiminnasta valtavan paineen alla. Kuntien merkitys kriisin hallinnassa ja sen suitsemisessa tunnistettiin heti pandemian puhjettua – siitä kiitos. 

Jotta kriisistä tullaan vahvempina ulos, on jatkossakin tehtävä faktoihin perustuvia, johdonmukaisia linjauksia kuntien ja valtion tehtävistä sekä rahoitusvastuista. Tarvitsemme järjestelmällisen, pitkän tähtäimen suunnitelman siitä, miten talous saadaan takaisin kasvu-uralleen. Kipeitäkin päätöksiä on tehtävä, eikä politikointiin ole varaa.”


Pirkkalan konsernihallinnon talousjohtaja Petri Lätti. Taustalla Pirkkalan keskustan eli Suupan alueen kehittämishanke.
Pirkkalan uutta keskustakorttelia alettiin rakentaa syyskuussa. Työt aloitettiin kahdesta talosta Suupantien ja Koulutien kulmassa, minkä jälkeen on vuorossa 16-kerroksisen tornitalon rakennus. Kunnan ydinkeskustaan kohoaa yhteensä kuusi kerrostaloa vuoteen 2025 mennessä.


Mikä on mielestäsi Pirkkalan suurin vahvuus? 

”Kunnan sijainti Tampereen kupeessa on loistava, mutta sijainti yksin ei takaa mitään. Täytyy olla myös halua uudistua ja kykyä tehdä rohkeita ratkaisuja. Pirkkalan ja pirkkalaisten vahvuus piilee kuntalaisten päättäväisessä ja eteenpäin katsovassa elämänasenteessa. 

Pirkkala on vanha pitäjä, jolla on pitkät juuret ja vahva omaleimainen identiteettinsä. Tänne kotiutuu nopeasti.” 

Miltä kunnan tulevaisuus näyttää pitkällä tähtäimellä – koronakriisin jälkeen? 

”Pirkkalaan halutaan tulla, ja täällä halutaan myös pysyä. Niin kuntalaiset kuin yritykset ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin, ja Pirkkala onkin nimetty maakunnan yritysystävällisimmäksi kunnaksi. Uskon, että Pirkkala vetää puoleensa myös koronakriisin jälkeisessä maailmassa. Haasteita riittää, mutta aina niistä selvitään. Positiivinen paikallisylpeys kantaa pitkälle.” 

Mitä uutta Pirkkalassa tapahtuu? 

”Pitkään suunniteltu keskustan kehitystyö on lähtenyt tänä syksynä käyntiin, ja kaivurit möyrivät katuja parasta aikaa. Pirkkalan keskustaan kohoaa yhteensä kuusi kerrostaloa, joista yksi on 16-kerroksinen tornitalo. Pirkkalan keskustakortteliin kaavaillaan yli kolmeasataa asuntoa ja viidestä kymmeneen uutta liiketilaa. 

Uutta tapahtuu myös lentokentällä, jonne suunnitellaan kansainvälistä ilmailualan osaamis- ja kehittämiskeskusta AiRRhow-hankkeessa. Hanketta ajaa laaja kirjo eri toimijoita Tampereen yliopistosta Patriaan, Finaviaan, Pirkkalan kuntaan ja Pirkanmaan liittoon, ja keskuksesta on määrä tulla suomalaisen pilottikoulutuksen ulkomaanviennin valttikortti.” 

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Opiskelujen ohessa tein töitä sahalla, minkä jälkeen työura onkin kulunut julkisen sektorin hommissa: vapaassa sivistystyössä ja kunnanhallinnossa – lähinnä talouspuolen tehtävissä. Viimeiset kymmenen vuotta olen viettänyt Hattulan ja sittemmin Pirkkalan kunnan talousjohtajana.” 

Minkä kirjan luit viimeksi? 

”Olen lapsuudesta saakka ollut hienoinen historiafriikki, ja tämä mieltymys näkyy lukulistalla. Tällä hetkellä työn alla on Olli Beckströmin Polttolunnaat, joka kertoo 30-vuotisen sodan alkuvaiheista Euroopassa.” 

Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Tässä maailmanajassa kuulisin mielelläni sote-puolen kuulumisia, ja mieleen juolahti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajan Pasi Virtasen nimi. Pasi on pitkän linjan kuntavaikuttaja, jolla on oivaltavia näkökulmia aiheeseen kuin aiheeseen.”


PETRI LÄTTI
Työ: Konsernihallinnon talousjohtaja, Pirkkalan kunta
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1972
Asuu: Pirkkalassa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Petra Kotro

Väestökehityskeskustelu tarvitsee ratkaisukeskeisyyttä

Tilastokeskuksen syyskuun lopussa julkaistu väestöennuste maalaa synkän kuvan tulevaisuuden Suomesta: väestö vanhenee vauhdilla, maaseutu autioituu eikä lapsia synny riittävästi. Sanotaan, että hyvinvointiyhteiskunnan näivettyminen uhkaa seuraavina vuosikymmeninä.

Kuhmon kaupunginjohtaja, haja-alueiden rohkaisevaksi äänitorveksi profiloitunut Tytti Määttä sanoo olevansa avoimesti eri mieltä. Jos Määttä saisi päättää, hän kääntäisi oikeastaan täysin koko keskustelun suunnan.

– Suomessa tuntuu vallitsevan vahva ajatus siitä, että vain väestönkasvulla on mahdollista luoda hyvinvointia. Kaikilla kunnilla ei käsittääkseni voi olla väestönkasvua strategianaan, eikä sitä uusien ennusteiden perusteella ole edes mahdollista ottaa osaksi strategiaa.

Määtän mielestä Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea uutta ajattelua. Sen turvin voisi saada vastauksia siihen, miten hyvinvointia ja elinvoimaa syntyy ilman väestönkasvua.

Hän haluaa rohkaista toisenlaiseen ajatusmaailmaan.

– Missä vaiheessa ymmärrämme, että vakituisen väestön määrä ei ole mittari sille, onko alue kukoistava vai kurjistava? Kestävä elämäntapa ei voi perustua siihen, että taloudellinen hyvinvointi on kiinni väestön lisääntymisestä.

Syntyvyyskeskustelu on oma kysymyksensä. Määttä ei aivan käsitä, miksi syntyvyyden laskusta puhutaan kuin se olisi uusi ilmiö.

– Syntyvyys on ollut matalalla ennenkin: esimerkiksi 70-luvulla oltiin lähes samalla tasolla kuin nyt, mutta erona on tosin se, että tuon ajan Suomessa asui enemmän nuoria aikuisia eli potentiaalisia vanhempia.

Hän sanoo kuitenkin ehdottomasti ymmärtävänsä, mistä huoli kumpuaa.

– Se on selvää, sillä ovathan eläkejärjestelmä ja palvelut kriisissä. Myös yrittäjät miettivät, mistä saisivat osaavaa työvoimaa. On kuitenkin ristiriitaista samaan aikaan kauhistella kehitysmaiden väestön- ja kulutuksen lisääntymistä ja samaan aikaan haluta palauttaa Suomi väestönkasvun uralle.

Elinvoima ei ole kiinni paikasta

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on profiloitunut haja-alueiden rohkaisevaksi äänitorveksi.

Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2040 enää vain neljä maakuntaa, joissa väkiluvun odotetaan olevan nykyistä suurempi. Näistäkin neljästä vain Uusimaa pystyy ylläpitämään väestönkasvua vielä ennustejakson lopussa.

Määttä suhtautuu ennusteisiin kriittisesti.

– Emme voi vuonna 2019 varmuudella tietää, mitä ihmiset ajattelevat tai miltä maailma ympärillä näyttää vuonna 2040. On mahdollista, että kaikista ansiokkaista toimistamme huolimatta osa maailman alueista muuttuu elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen takia. Tämä voi tarkoittaa siirtolaisvirtaa esimerkiksi Suomen haja-alueille. Pitää muistaa, että tilanteet voivat kääntyä päälaelleen.

Sana elinvoima yhdistetään usein kolmen kasvukeskuksen, pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen ympärille. Määttä laajentaisi tätä jaottelua.

– Elinvoimaisia alueita, yrityksiä ja ihmisiä voi olla eri puolilla Suomea, etelästä pohjoiseen. Digitalisaatio on avannut markkinoita viennille aivan uudenlaisella tavalla. Esimerkiksi pienen kuhmolaisen kivijalkakaupan markkina-alue voi tätä nykyä olla koko maailma.


Kestävä elämäntapa ei voi perustua siihen, että taloudellinen hyvinvointi on kiinni väestön lisääntymisestä.


Alueen elinvoima ja alueen ihmisten hyvinvointi pitää siis pystyä erottamaan myös kuntien taloudellisesta tilanteesta, hän jatkaa. Fakta on Määtän mukaan se, että kunnilla menee taloudellisesti huonosti Helsinkiä ja muutamaa muuta paikkaa lukuun ottamatta. Ongelmana on, että valtionosuusjärjestelmä on rakennettu pääsääntöisesti asukasperusteisesti ja kuntien verokertymä tulee pääosin kunnallisverosta.

Hän mainitsee yhtenä teemana myös palveluiden lisäämisen. Määtän mukaan hallitus on lisäämässä kuntien tehtäviä merkittävästi, vaikka tilanne rahoituspohjan osalta on vaikea väestön vähetessä.

– Kuntien järjestelmä ja hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu täysin sen varaan, että työssäkäyviä veronmaksajia riittää kasvaneen palvelutarpeen rahoittamiseksi. Jatkossa näin ei kuitenkaan ole, joten järjestelmän pitää pystyä uusiutumaan. Ja jos yksittäisen asukkaan hyvinvointia ajatellaan, niin kuka on sanonut, että mahdollisimman suuri määrä ihmisiä ympärillä tekee automaattisesti onnelliseksi?

Ilon kautta

Määttää hämmentää yleinen negatiivisuus niin yhteiskunnallisessa keskustelussa mutta myös yksilötasolla.

– Moni sanoo, että usea pieni kunta on epäonnistunut ja alamäessä ollaan. Jos aina ajattelisimme noin synkästi, olisi aika moni matkailukeskus jäänyt avaamatta, kaivos syntymättä ja puutuoteklusteri kehittämättä. Meidän pitäisi ennemminkin rohkaista, eikä heti tuomita.

Hänen mielestään nykypäivänä tuntuu välillä siltä, ettei mikään saisi olla hauskaa.

– Vaikuttaa vähän siltä, että tärkeintä on olla mahdollisimman ahdistunut ja kulkea kuin kuolemanpelossa muun lauman mukana. Negatiivinen ilmapiiri ei ainakaan helpota tilannetta. Pelkään, että elintärkeä innovatiivisuus ja yritteliäisyys hukkuvat toivottomuuden alle.

Esimerkiksi lapsiperhearkikin on saatu näyttämään julkisuudessa varsin ankealta, hän jatkaa.

– Tämän valossa ei siis välttämättä ole mikään ihme, että niin moni ei halua lapsia. Suomalaiset tarvitsisivat iloa elämään ylipäätään. Se olisi ensimmäinen askel.

Kuntien palvelurakenne mullistuu

MDI:n aluetutkija Timo Aro ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala
Timo Aro (vas.) tuntee alue- ja väestörakenteen muutokset perinpohjaisesti. Aro vieraili Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa marraskuussa. Jaksossa Suomen väestönkehitystä puivat Aro ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala (oik.).

Konsulttitoimisto MDI:n aluetutkija Timo Aro tuntee alue- ja väestörakenteen muutoksen koukerot paremmin kuin ehkä kukaan muu Suomessa. Tilastokeskuksen syyskuinen ennuste onnistui kuitenkin yllättämään jopa Aron kaltaisen konkarin.

– Osasimme odottaa synkkiä lukuja, mutta ne olivatkin vielä odotettua synkemmät. Käyttäisin jopa sanoja karu ja jäätävä, Aro sanoo.

MDI julkaisi oman selvityksensä aiheesta alkuvuonna. Se on sisällöltään hyvin samankaltainen kuin Tilastokeskuksen vastaava. Molemmista nousee esiin alueellinen eriytyminen, josta Aro kertoo olevansa erityisen huolissaan.

– Vaikka Suomi on väestöltään pieni maa, kuilu alueiden välillä on syventynyt jo pitkään. Meillä on suuret kantokykyerot, jotka näkyvät myös maakuntien välillä ja kaupunkikuntien sisällä. Tämä myös selittää huoltosuhteissa olevia merkittäviä eroja. Kun väestö ikääntyy ja lopulta vähenee, niin huollettavia tulee enemmän, ja potentiaalisia huoltajia taas vähemmän. Siksi suppenevasta potentiaalisesta työvoimasta pitää saada niin sanotusti enemmän tehoja irti.

Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi myös palvelurakenteeseen.

– Vaikutus näkyy ensin neuvoloiden toiminnassa, sitten varhaiskasvatuksessa ja lopulta ketjun toisessa päässä esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikoissa. Voidaan puhua palvelurakenteen murroksesta, jonka vaikutukset näkyvät valitettavasti etenkin sivistyksessä ja kasvatuksessa, Aro sanoo.

Samaan aikaan kuntien pitää varautua siihen, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes neljälläsadalla tuhannella vuoteen 2040 mennessä, mikä vaatii kunnilta ja kaupungeilta täysin erilaista palvelurakennetta kuin tällä hetkellä, huomauttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Tilanne on hyvin hankala. Ilmiö ei koske vain maaseutua tai syrjäseutua, vaan yhtä lailla ruuhka-Suomea. Esimerkiksi Espoolla ja Vantaalla vanhusväestön määrä kasvaa erittäin voimakkaasti jo ensi vuosikymmenellä, mikä aiheuttaa täysin uudenlaisia haasteita esimerkiksi soten näkökulmasta, Vesala sanoo.


Aro ja Vesala käsittelivät aihetta Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.
Kuuntele jakso: Huomisen talous – Suoraa puhetta väestöennusteesta



Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Kimmo Rauatmaa & Annukka Pakarinen

Porilainen pärjää aina

Miten Porin kaupungilla menee?

Olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin. Porilla on merkittävä asema Satakunnan maakuntakeskuksena, ja tätä vastuuta pyrimme kantamaan kunnialla. Tänä vuonna olemme jälleen kutsuneet porivetoisesti maakunnan kunnat koolle pohtimaan yhteistä soteratkaisua.

Talous on viime vuosina alkanut puristaa, kuten monessa muussakin kunnassa. Emme kuitenkaan ole tehneet millään sektorilla sellaisia säästötoimenpiteitä, jotka näkyisivät kuntalaisten palveluissa.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Tänä vuonna tehtiin merkittävä päätös koskien koko sivistystoimialan palveluverkkoa. Peruskorjaamme lähivuosien aikana koko kouluverkon ja rakennamme pari uutta isoa oppimiskeskusta ja päiväkotia. Tämä on meille todella iso asia ja näkyy tavalla tai toisella lähes kaikkien porilaisten arjessa.

Lisäämme myös jatkuvasti osallistavaa suunnittelua ja toimintaa. Porissa kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon monissa eri asioissa. Kaupungilla on tälläkin hetkellä pop-up -toimisto, jossa kuntalaiset pääsevät osallistumaan kaupunkikeskustan palvelujen kehitykseen. Yhdistykset ja kuntalaiset ideoivat aktiivisesti hyvinvointia lisääviä asioita, joita kaupunki tukee ja mahdollistaa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Poriin liitetään?

Haluaisin tietysti, että Pori mielletään paikkana, jossa on hyvä asua ja yrittää. On silti hienoa, että Pori tunnetaan erityisesti tapahtumistaan, kuten SuomiAreenasta ja Pori Jazzeista sekä ainutlaatuisesta Yyterin hiekkarannasta.

Meillä on hiljattain tehty todella perusteellinen valtakunnallisella tasolla palkittu brändityö. Porin uusi brändi lähtee siitä, että kaupunki synnyttää aitoja tunnereaktioita – Pori menee ihon alle. Porissa on jotain outoa ja uniikkia. Kaupungin erikoisuus on sen vahvuus.

Täytyy sanoa, että yllätyin siitä, miten iso asia hyvin tehty brändityö voi olla. Uusi brändi näkyy kunnan toiminnassa ja kuntalaisten tekemisessä, ja sillä on valtava merkitys porilaisten identiteetille.

Entä mistä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Muistan opiskeluvuosiltani 90-luvun Turusta, kuinka kaverit irvailivat TV-sarja Pulkkisen porilaisesta taparikollisesta. Vuosien saatossa Pulkkis-vitsit ovat vähenemään päin – Pori nähdään monipuolisena opiskelijakaupunkina sekä turvallisena paikkana asua ja elää. Taparikollisista ei enää heitetä niin paljon huulta.

Mikä on Porin suurin vahvuus?

Niitä on tietysti paljon, ehkä kaikista tärkeimpänä kuntalaisten ja kaupungin työntekijöiden älyttömän hyvä asenne. Kaupungin strategiaan on kirjattu, että porilainen pärjää aina, ja se pitää kyllä hyvin paikkansa.

Konkreettisimmista vahvuuksista voi mainita esimerkiksi Porin ja koko Porin seudun monipuolisen elinkeinorakenteen, jonka ansiosta olemme selvinneet ja selviämme varmasti jatkossakin markkinoiden ja taloudellisten suhdanteiden vaihteluista keskimääräistä paremmin. 

Entä haaste?

Suuri haaste meillä kuten monella muullakin tämän kokoisella tai pienemmällä kaupungilla on väestönkehitys. Väestömäärät eivät tahdo mennä oikeaan suuntaan, syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikentyy. Ratkaisuja tähän haasteeseen pohditaan jatkuvasti.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Koko työurani on kulunut julkisen sektorin palveluksessa. Tulin kaupungille töihin vuonna 2009, ja siirryin konsernihallinnon tehtäviin vuonna 2010. Taustaa ennen tätä löytyy sotepuolen talousjohdosta. Maakunta- ja soteuudistuksessa Satakunnassa vastasin taloussuunnittelusta. Siinä nyt tietysti kävi, miten kävi. Pikkuhiljaa aletaan pohtia seuraavaa kierrosta.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pitää myöntää, että leffoista nuo romanttiset komediat ovat aina olleet lähellä sydäntä. Viimeksi muistaakseni katsottiin sellainen kuin Falling inn Love. Voin suositella. Lasten kanssa tulee aika paljon myös katsottua leffoja – Lemmikkien salainen elämä viihdytti sekä minua että muksuja.

Kenet haluaisit nähdä haastateltavan seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Hyvinkäällä on tehty todella innovatiivisia ratkaisuja talouden suunnittelussa: esimerkiksi talousarvioita on lähestytty aivan eri kantilta kuin muissa kaupungeissa. Heittäisin siis seuraavaksi pallon Hyvinkään talousjohtajalle Markus Peevolle!


TUOMAS HATANPÄÄ
Työ: Konsernihallinnon talousyksikön päällikkö, Porin kaupunki
Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, pääaineena taloustiede
Syntynyt: 1978
Asuu: Porissa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Miikka Kiminki

Klash-kuntakisaan ilmoittautui 65 kuntaa haasteineen – työ jatkuu yhteistyökumppaneista muodostetun asiantuntijaraadin arvioinneilla

Kilpailu tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää kuntakenttään soveltuvia ratkaisumalleja sekä tekee osallistuvia ratkaisijoita tutuksi kuntakentälle potentiaalisina yhteistyökumppaneina.

Kilpailun jatko

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kunnista etsittiin ongelmia, joihin halutaan ratkaisuja. Seuraavaksi kilpailun yhteistyökumppaneista koostuva asiantuntijaraati valitsee kuntien ehdotuksista neljästä kuuteen ongelmaa, joihin etsitään ratkaisuja haastekilpailun kautta.

Tammikuussa 2019 haastekilpailu avataan erilaisille tiimeille ja työryhmille, kuten pk-yrityksille, start up-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille. Tämän vaiheen päätteeksi valitaan jatkoon 8-12 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.

Jatkoon päässeille ratkaisijoille Klash-yhteistyökumppanit tarjoavat loppukilpailuun valituille kilpailijoille mentorointia ideoiden jalostamisen tueksi. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2019. Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki.

Kisan etenemistä voi seurata Twitterissä@kunta_klash ja tunnuksella #kuntaklash sekä verkkosivuilla osoitteessa klash.fi.

Klash: Mistä miljoonan euron kehittämishaasteessa on kyse?

Kunta-alan isot toimijat ovat käynnistäneet täysin uudenlaisen haastekilpailun löytääkseen ratkaisuja ja uusia avauksia kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Klash-haastekilpailun ja ideakiihdyttämön tavoitteena on auttaa kuntia ratkaisemaan tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmia. Kilpailun avulla pyritään löytämään uusia ratkaisumalleja ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin sekä talouden kehittämiseksi.

Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä kertoo videohaastattelussa, mistä Klashissa oikeastaan on kyse. 

Lue lisää Klashista >

Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Suomen Kuntasäätiö, Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus sekä FCG Finnish Consulting Group.