Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Päiväkoti Martta Wendelin on ympäristöystävällisyyden ja lapsilähtöisyyden taidonnäyte

Tuusulan kunnan maisemaa on elävöittänyt kesästä 2022 lähtien poikkeuksellinen rakennus, joka on omistettu todellisille huomisen tekijöille – lapsille. Lasten ehdoilla suunniteltu päiväkoti Martta Wendelin on jo ehtinyt voittaa arvostetun arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan ja toteutuksellaan.

Käyttäjälähtöisyys ja ympäristöarvot ohjasivat projektia

Tuusulassa oli vuonna 2018 palveluverkkosuunnittelun yhteydessä päätetty korvata huonokuntoiset päiväkodit uusilla rakennuksilla. Päiväkoti Martta Wendelin sai alkunsa esikoululaisten visiosta, ja lopputuloksena Tuusulaan saatiin uusi, 10-ryhmäinen päiväkoti, jossa päivähoitopaikkoja on noin 200 lapselle.

– Idea päiväkodista syntyi, kun lähdimme yhdessä etelätuusulalaisten esikouluikäisten lasten kanssa luonnostelemaan visiota unelmien päiväkodin pihasta. Myöhemmin projektiin liittyi Martta Wendelin -seura. Tämä oli luontevaa, sillä suomalaisen maalaiselämän ja kodin kuvaajana tunnettu taiteilija Martta Wendelin vietti suurimman osan elämästään juuri Tuusulassa, Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Tiina Simons muistelee projektin alkuvaiheita.

Nimen lisäksi Martta Wendelinin taidetta on käytetty näkyvästi osana päiväkodin sisustusta.

– Koko projekti on viety läpi käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Tuusulan historiaa on tuotu rakennukseen taidokkaalla ja kauniilla tavalla, toteaa kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirén.

Päiväkoti Martta Wendelinin toteutuksessa on panostettu merkittävästi ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja ilmastoviisaaseen rakentamiseen. Tämä näkyy muun muassa energiatehokkuudessa ja siinä, miten kiertotalouden periaatteet on otettu huomioon niin rakennusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren suunnittelussakin.

Päiväkoti on saanut myös pohjoismaisen Joutsenmerkki-tunnuksen, jonka myöntämisessä painotetaan rakennuskohteen alhaista energiankulutusta, hyvää sisäilmaa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä kierrätettävyyttä. Ympäristöystävällisyytensä ansiosta projekti on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vaikka laadukkaan toteutuksen myötä päiväkoti vaati merkittävän investoinnin, odotamme saavuttavamme säästöjä käyttötalouspuolella. Neljän varhaiskasvatuksen yksikön yhdistäminen yhdeksi tekee toiminnan järjestämisestä kustannustehokkaampaa ja kiinteistön ylläpidosta helpompaa, toteaa kunnan virkaa toimittava kansliapäällikkö Markku Vehmas.

Etusijalla lapset ja luonto

Päiväkoti Martta Wendelin huokuu kunnioitusta ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Rakennuksessa on suosittu ympäristöystävällisiä ja terveellisiä materiaaleja.

–  Ulko- ja väliseinien sekä välipohjien rakenteissa on käytetty hiilinieluna toimivaa CLT-massiivirakennetta. Tilojen suunnittelussa on keskitytty monimuotoisuuteen ja muuntojoustavuuteen, jotta ne voivat palvella erilaisia käyttötarkoituksia. Leikkiä ja liikuntaa varten suunniteltu piha avautuu kauniisti etelään. Piha-alueelle on jätetty myös osa metsästä säilytettäväksi sekä hulevesilätäkkö, jossa lapset saavat hyppiä sadesäällä sydämensä kyllyydestä, Sirén kuvailee.

– Rakennusta ei myöskään ole täytetty väreillä tai taideteoksilla. Puiset pinnat luovat kehykset, joihin lapset saavat tuoda värit, Simons jatkaa.

Projektista saatuja oppeja tullaan hyödyntämään myös tulevaisuuden hankkeissa.

– Sekä päiväkoti Martta Wendelinissä että tulevissa päiväkodeissa on hyödynnetty yhteisiä oppimisympäristön suunnittelun periaatteita, jotka kirjattu Iloisen oppimisen Tuusula-käsikirjaan. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelussa opittua tullaan hyödyntämään myös uusien yksiköiden suunnittelussa, Simons kertoo.

Rakennuksen poikkeuksellisuus on tuonut kuntaan erilaisia tunnustuksia. Päiväkoti Martta Wendelin palkittiin vuoden 2023 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla sekä jo aiemmin kansainvälisellä puuarkkitehtuuripalkinnolla.

– Ajattelen palkintoja myös kunnianosoituksina laadukasta varhaiskasvatustamme kohtaan, Simons toteaa.

Mikä tärkeintä, myös rakennuksen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta.

– Erityistä kiitosta olemme saaneet tilojen valoisuudesta ja avaruudesta. Lapset viihtyvät päiväkodissa ja nauttivat olostaan niin sisällä kuin pihan puuhissa, Simons iloitsee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Anne Laiho

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Oppivelvollisuus laajenee – asiantuntijat kiittelevät, kunnat huolissaan käytännöstä

Suomen koulutusjärjestelmä kokee syksyllä historiallisen muutoksen, kun oppivelvollisuus laajenee ­ensi kertaa vuosikymmeniin. Elokuusta lähtien toisen asteen koulutus on peruskoulunsa päättäville nuorille pakollinen ja maksuton. Asiantuntijoiden mukaan uudistus on tarpeen, kunnissa kannetaan huolta sen kustannuksista ja rivakasta aikataulusta.

Miten uudistus näkyy isossa kuvassa ja sivistystoimen arjessa? Ähtärin kaupungin sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho, VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen ja SOSTE:n erityisasiantuntija Aleksi Kalenius vastaavat.

Väliinputoajien joukko on kirjava

Oppivelvollisuuden laajentamisella on kolme pääasiallista tavoitetta: nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja ja edistää yhdenvertaisuutta sekä tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Vastaako uudistus sille asetettuihin tavoitteisiin? ”Kokonaisuudessaan kyllä”, sanoo VATT:n Pekkarinen.

– Esimerkiksi anglo-saksisissa maissa oppivelvollisuuden laajentaminen on selvästi lisännyt koulutusvuosia ja vähentänyt väliinputoajien määrää.

SOSTE:n Kalenius allekirjoittaa arvion.

– Koko maassa noin 15 % ikäluokasta jää perusasteen koulutuksen varaan. Uudistus näyttäisi maksavan itsensä takaisin varsin vaatimattomallakin vaikuttavuudella, mutta olisin toiveikas, että uudistuksen jälkeen perusasteen varaan jäävien osuus voisi painua alle kymmeneen prosenttiin.

Peruskoulun varaan jäävien nuorten määrä vaihtelee alueittain. Kuoppa-aho uskoo, että Ähtärissä uudistuksen vaikutus jää vähäiseksi.

– Täällä lähes koko ikäluokka hakeutuu toisen asteen koulutukseen. Vain harva jää perusasteen varaan, monena vuonna ei yksikään.

Kuoppa-aho kertoo, että koulutusputkesta putoamisen taustalla vaikuttavat usein painavat sosiaaliset ja terveydelliset syyt. Hän liputtaa uudistuksen tavoitteiden puolesta, mutta pohtii, miten hyvin se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria.

– On myös tapauksia, joissa perusopetustakaan ei saada läpi. Siinä vaiheessa koulu on kyllä tehnyt kaikkensa. Auttaako näitä nuoria se, että heitä pusketaan koneistossa eteenpäin kaksi vuotta lisää?

VATT:n Pekkarinen muistuttaa, että Suomessa ”väliinputoajien” joukko on kirjava: ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jää paljon oppilaita, joilla koulu menee hyvin.

– Puhutaan myös yli seiskan keskiarvon oppilaista. Näissä tapauksissa on usein kyse viivästyksistä: nuori ei pääse haluamaansa kouluun, ja toisen asteen aloitus lykkääntyy. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämä on todella huono ikä jäädä rannalle. Syrjäytymisen ja rikollisuuden riski kasvaa.

Hakuammuntaa sivistystoimen budjetissa

Valtio on sitoutunut hyvittämään kunnille oppivelvollisuuden laajentamisesta koituvat kustannukset. Arviot vaihtelevat opetus- ja kulttuuriministeriön 129 miljoonasta Kuntaliiton 147 miljoonaan euroon vuodessa. Summa on suuri, mutta kalpenee suhteessa perusopetuksen kokonaiskustannuksiin, huomauttaa SOSTE:n Kalenius.

– Se on parin prosentin luokkaa. Vuositasolla puhutaan hieman indeksikorotusta suuremmasta rahamäärästä.

Kalenius muistuttaa, että toiselle asteelle jatkavien nuorten määrää on yritetty nostaa aiemminkin – paljon kalliimmilla keinoilla.

– 90-luvulta alkaen toisen asteen aloituspaikkoja on lisätty kymmenillä tuhansilla ilman minkäänlaista vaikutusta. Yksi ammatillinen opiskelija maksaa kuitenkin kymppitonnin vuodessa.

Uudistuksen aikataulu aiheuttaa kunnissa harmaita hiuksia. Vuoden lisäaika olisi tullut tarpeeseen, sanoo Ähtärin Kuoppa-aho.

– Tieto tuli siinä vaiheessa, kun tämän vuoden talousarviota jo valmisteltiin. Kuinka paljon oppimateriaaleihin pitäisi varata rahaa? Entä ohjaukseen? Hakuammuntaahan se oli budjetin suhteen, Kuoppa-aho harmittelee.

Hallitus arvioi oppivelvollisuuden laajentamisen maksavan itsensä takaisin, kun nuorten syrjäytyminen vähenee ja työllisyys lisääntyy. Kalenius uskoo, että uudistus on yhteiskunnalle jopa laskettua parempi sijoitus.

– Arvio työllisyysvaikutuksista perustuu 2000-luvun alun dataan. Jos osaamisen kysyntä työmarkkinoilla jatkaa kasvuaan, myös uudistuksen avulla saatujen lisäopintojen merkitys työllistymiselle kasvaa ja uudistuksen työllisyysvaikutus sen mukana.

Lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden laajentaminen tuo julkistalouteen lisää kustannuksia, mutta siirtää myös kuluja sektorilta toiselle. VATT:n Pekkarisen mukaan lakiuudistuksissa jumiudutaan usein fiskaaliseen keskusteluun, jolloin talouden kokonaiskuva jää taka-alalle.

– Nythän lukion oppimateriaalit ovat usein vanhempien maksettavina. Uudistuksessa vastuu siirtyy kunnille. Kansantalouden näkökulmasta kustannukset voivat jopa pienentyä, kun kunnat käyttävät neuvotteluvoimaansa.

Pekkarinen ihmettelee, ettei nykyjärjestely ole kirvoittanut enemmän eripuraa.

– Ei tällaista ole esimerkiksi markkinavetoisessa Yhdysvalloissa. High schoolin oppimateriaalit ovat ilmaisia, koska siellä opiskelu kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Tästä on keskusteltu Suomessa yllättävän vähän.

Siinä missä oppimateriaaleissa selvitään kustannusten siirtelyllä, on opinto-ohjaukseen syytä satsata lisää.

– Se on erittäin tärkeää onnistumisen kannalta. Valintamahdollisuuksien kirjo on toisella asteella niin valtava. Opintojen ohjaukseen pitää panostaa selvästi nykyistä enemmän, sen toimivuudesta ei tiedetä nytkään tarpeeksi, Pekkarinen kertoo.

Osaajia on kuitenkin rajattu määrä, muistuttaa Ähtärin Kuoppa-aho.

– Moni kunta on yrittänyt saada lisää OPO-resursseja, mutta ei heitä ole vapailla markkinoilla.

Keskeytykset seurantaan, kokemukset jakoon

Aluksi laajemman oppivelvollisuuden piirissä ovat keväällä peruskoulunsa päättäneet, pääosin vuonna 2005 syntyneet nuoret. Tästä ikäluokasta alkaen uudistus tulee voimaan asteittain ja koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.

Mitä asioita kolmikko pitää silmällä nyt, kun uudistus astuu voimaan?

– Ensin kiinnittäisin huomiota oppilaan ohjaukseen ja siihen, miten hyvin väliinputoajat saadaan ohjattua heille oikeaan koulutukseen. Jää nähtäväksi, miten kuntien rahkeet riittävät. Moni on kuitenkin pieni toimija, Pekkarinen pohtii.

Uudistuksen jälkeen Pekkarinen muokkaisi toisen asteen koulutusta kokonaisvaltaisemmin. Hänen mukaansa työmarkkinat eivät enää tunnista vahvaa rajanvetoa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.

– Monessa ammatissa tarvitaan sekä ammatillista osaamista että lukiokoulutusta. Näiden kahden yhdistäminen ei ehkä ole realistista mutta pitäisi miettiä, miten raja-aitoja voidaan madaltaa. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi korkeakouluissa.

Kalenius jää seuraamaan, kuinka moni toiselle asteelle jatkavista nuorista jättää opintonsa kesken.

– Olisin pidentänyt oppivelvollisuusikää suoraan 19 vuoteen, jolloin se riittäisi toisen asteen tutkintoon. Harva keskeyttänee opinnot niin lähellä valmistumista, mutta tätä on syytä pitää silmällä.

Hän pitää takertumista 18 ikävuoteen vanhentuneena ajatuksena.

– Onhan meillä paljon velvollisuuksia myös täysi-ikäisyyden jälkeen: verot on maksettava, asevelvollisuus suoritettava. Ei kansalaisvelvollisuuksilla ole ikärajaa, Kalenius muistuttaa.

Kuoppa-aho toivoo kunnilta yhteistyötä uuden edessä.

– Tämä on joka ainoassa kunnassa uusi asia, eikä kukaan oikein tiedä miten se viedään läpi. Toivon, että hyviä käytäntöjä jaetaan, kun niitä alkaa syntyä.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat ja VATT / Veikko Somerpuro

IlmiötNäkökulmat

Esa Kallio: Kuinka monta alueliigajoukkuetta Suomi tarvitsee menestyäkseen?

Julkiseen talouteen, kunnat mukaan lukien, korona jättää pitkän varjon, vaikka viime vuonna monen kunnan talous ylsi plussalle valtion koronatukien siivittämänä. Kuntien velkataakka on ollut selkeässä kasvussa ja usean kunnan taloustilanne haastava. Suomen väestörakenne muuttuu, eikä kaupungistuminen koronan myötä kääntäne suuntaansa. Ikäluokat pienenevät hurjaa vauhtia ja jo vuonna 2026 arvioidaan peruskoulun aloittavia lapsia olevan 15 000 vähemmän kuin vuonna 2019. Ilmastokriisi painaa päälle, ja samaan aikaan kunnissa etsitään keinoja elinvoiman ylläpitämiseen ja palveluiden rahoittamiseen.

Pahimmillaan kamppailu elinvoimasta voi johtaa palvelurakenteita pöhöttävään nollasummapeliin, jossa toisen hyöty on yleensä naapurin tappio. Uusia upeita kouluja rakennetaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Pienistä lukioista saatetaan pitää kynsin hampain kiinni, vaikka nuoret joka tapauksessa lukion jälkeen karkaisivat isompiin kaupunkeihin. Tällaiset, paikallisesti toki ymmärrettävät ratkaisut, mietityttävät julkisen talouden tehokkuuden näkökulmasta jo alueellisella tasollakin. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että Suomen koululaitoksella on edessään “massiivinen ongelma”, kun lapsia ei monessa kunnassa synny edes yhden koululuokan vertaa.

Urheilussa on Suomessa mielestäni hieno järjestelmä, josta voi ammentaa mallia myös koulutukseen. Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa luodaan pohja lapsen tulevaisuudelle. Kunnat ovat ikään kuin koulutuksen kasvattajaseuroja. Niitä on ja pitääkin olla melko tiheästi ympäri maata. Tämä tärkeä tehtävä tulee jatkossakin säilymään kuntien vastuulla.

Kun kasvattajaseura on tehtävänsä hoitanut, nuoren on aika ponnistaa seuraavalle tasolle, toiselle asteelle, urheilumaailmassa alueliigaan. Alueliigajoukkueita ei ole joka paikkakunnalla, eikä edes voi tai tarvitse olla. Tämä on koulutuksessakin harkinnan paikka: mikä on se koko tai väestöpohja, jolla pystytään kouluttamaan menestyviä alueliigapelaajia? Minkä kokoisissa ja millaisissa yksiköissä on mahdollista tai järkevää tarjota kuntien yhteistyöllä sellaista toisen asteen koulutusta, jonka avulla nuorella on hyvät mahdollisuudet menestyä työelämässä tai ponnistaa haluamaansa valioliigaan?

Korkeakoulut edustavat koulumaailman valioliigaa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, suurten maiden maineikkaat yliopistot pärjäävät vertailuissa. Menestyminen vaatii kansainvälisten yhteyksien rakentamista ja huippuopiskelijoiden houkuttelemista, myös oman maan rajojen ulkopuolelta. En usko, että meillä kansakuntana on tulevaisuudessa varaa satsata nykyisenkaltaiseen korkeakouluverkostoon ja moneen tähtikorkeakouluun, vaan niissäkin tarvitaan keskittämistä ja erikoistumista.

Jo ennen kuin koronan ote kokonaan hellittää, on palattava pitkän aikavälin haasteiden pariin. Mitkä ovat niitä valintoja, joilla kunnat ja yhteiskunta ovat tulevaisuudessa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä? Mitä ovat ne asiat tai palvelut, joita nykyajan kuntalaiset arvostavat? Entisajan tarjonnasta tiukasti kiinni pitämisen sijaan voisi olla järkevää suunnata resurssit asioihin ja investointeihin, joilla saataisiin elinvoiman kannalta kestävämpiä tuloksia. Usean kunnan voimat yhdistämällä voisi koulutuksessakin saada aikaan enemmän ja laadukkaammin.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja ja jalkapallotuomari

IlmiötNäkökulmat

Siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin ennusteisiin

Monen kunnan kouluverkko kaipaa päivitystä, mutta uudistustarve osuu poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Väki vanhenee, mutta syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun. Kaupungit kasvavat, mutta korona horjuttaa niiden vetovoimaa.

Kun vanha koulu on tiensä päässä, tilalle tarvitaan usein uusi. Mutta riittääkö siihen enää oppilaita kymmenen vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen?

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, voi siihen silti varautua – ja minimoida riskejä. Kaikkien rakennusten ei nimittäin tarvitse olla pysyviä.

Pitkässä juoksussa ennuste-erot kertautuvat

Porvoon kaupunki rakentaa kolme uutta koulua Jokilaaksoon, Sannaiseen ja Ilolaan. Erityisen rakennuksista tekee niiden siirtokelpoisuus sekä rahoitus- ja sopimusjärjestelyt: kaupungilla on kouluista myyntioptio, eli se voi halutessaan myydä rakennukset takaisin urakoitsijalle.

Järjestely takaa oppilaille laadukkaat opetustilat ja antaa kaupungille pelivaraa epävarmojen ja osin ristiriitaisten väestöennusteiden edessä.

– Lasten määrä tulee todennäköisesti vähenemään, mutta kuinka paljon ja millä alueilla? Esimerkiksi MDI:n ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin Tilastokeskuksen, kertoo Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainion siteeraamista julkaisuista molemmat povaavat Porvoon lapsimäärän vähenemistä, mutta eri tahtiin. Pitkässä juoksussa pienet erot kertautuvat merkittävästi.

– Sitäkään emme tiedä, miten korona vaikuttaa ennusteisiin. Muutaman vuoden kehityksen pystyy näkemään kohtuullisen järkevästi, mutta esimerkiksi 2030-lukua on jo todella vaikea ennakoida.

Kaikki kolme kouluhanketta on rahoitettu Kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Sopimuskokonaisuuteen on kirjattu takaisinostovelvoite, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu ostamaan kohteen sen jäännösarvon hinnalla joko kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua – mikäli kaupunki näin haluaa. Kaupunki voi myös pitää koulut itsellään tai myydä ne ulkopuoliselle taholle.

Järjestely antaa Porvoolle mahdollisuuden reagoida lapsimäärän muutoksiin.

– Jos lapsia on riittävästi, näille kouluille on tulevaisuudessakin tarvetta. Jos taas lapsimäärät alenevat ja tilat käyvät tarpeettomiksi, niistä päästään helposti eroon. Juoksevat kulut loppuvat kuin seinään, Rainio jatkaa.


Havainnekuva Porvoon Jokilaakson uudesta siirtokelpoisesta koulusta. Kaksikerroksinen, harmaa koulurakennus, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Etualalla leikkiviä lapsia asfaltoidulla pihalla, ympärillä puita ja peltomaisemaa.
Arkkitehtitoimiston havainnekuva Porvoon Jokilaakson siirtokelpoisesta koulusta. Jokilaakson koulu kuuluu A-energialuokkaan, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella.


Parakkikouluista on tultu pitkälle

Miten koulujen siirtokelpoisuus sitten näkyy rakennuksissa ja koululaisten arjessa? Siirtokelpoisten rakennusten juuret ovat parakkikouluissa, joihin ne vielä tänäkin päivänä välillä rinnastetaan. Toisin kuin väliaikainen parakki, siirtokelpoinen koulu on kuitenkin varta vasten käyttötarkoitukseensa suunniteltu. Porvoossa rima pidetään korkealla.

– Käytettävyyden kannalta ne ovat ihan normaaleja, ei niitä erota ulkoa tai sisältäpäin pysyvistä rakennuksista. Kilpailutusvaiheessa halvimmat vaihtoehdot eivät täyttäneet kaupungin laatukriteerejä. Esimerkiksi huonekorkeuden vaatimus oli niin iso, ettei ”bulkkitavara” siihen yltänyt, Rainio kertoo.

Ympäristöasioistakaan ei ole tingitty. Koulujen suunnittelussa panostetaan energiatehokkuuteen, ja A-energialuokkaan kuuluva Jokilaakson koulu täytti Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit. Tämä on siirtokelpoiselle rakennukselle harvinaista.

– Kaupungin linjaus on, että pyritään mahdollisimman vihreään rakentamiseen. Ei tästä lipsuta, vaikka kyseessä onkin siirtokelpoiset kohteet.



Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Ilolan siirtokelpoisen koulun julkisivusta. Kuvassa yksikerroksinen, vaalea ja harjakattoinen koulurakennus, jossa koko kerroksen korkuiset ikkunat. Etualalla nurmea, taustalla puita.
Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Sannaisen siirtokelpoisen koulun sisätiloista. Kuvassa käytävä, jonka varrella vaaleita naulakkoja, taustalla pöytiä ja tuoleja.
Ero siirtokelpoisten ja pysyvien rakennusten välillä kapenee vuosi vuodelta. Yllä arkkitehtitoimiston tarjousvaiheen näkemys Ilolan koulun julkisivusta, alla havainnekuva sisätiloista Sannaisen koulussa.


Huokea hintalappu houkuttaa

Entä näkyykö siirtokelpoisuus koulujen hinnassa? Yllättävän vähän, sanoo rahoitusjohtaja Rainio.

– Aluksi pohdittiin rakennusten vuokraamista, mutta se oli selvästi tyyriimpää. Leasing-rahoituksella tämä tuli vain hieman taseeseen rakentamista kalliimmaksi. 

Kustannustehokasta siirtokelpoisten koulujen rakentamisesta tekee rakennusten lyhyt kuoletusaika ensimmäisinä käyttövuosina. Kymmenessä vuodessa koulurakennuksista kuoletetaan 80 prosenttia, viidessätoista vuodessa 98. Jos kaupunki käyttää myyntioptionsa, urakoitsija saa rakennuksen takaisin verrattain edullisesti. Jos taas kaupunki haluaa 10 tai 15 vuoden jälkeen pitää koulut itsellään, kustannus on huokea.

– Kaupungille jousto ja mahdollisuus päästä eroon juoksevista kuluista on isompi juttu kuin pitkä kuoletusaika, Rainio selittää.

Leasing-rahoituksessa yhdistyvät omaan taseeseen rakentamisen edullisuus ja vuokramallin jousto.

– Molempien parhaat puolet, Rainio tiivistää.

Ei sokeaa uskoa, vaan aitoa varautumista

Porvoon Jokilaaksossa siirtokelpoisen koulun rakennustyöt ovat jo käynnissä, Sannaisessa ja Ilolassa työt on määrä aloittaa pian. Kaikki kolme koulua valmistuvat alkusyksystä.

Tässä laajuudessa Porvoo ei ole aiemmin siirtokelpoisia hankkeita toteuttanut, mutta Jokilaakson, Sannaisen ja Ilolan koulut tuskin jäävät viimeisiksi. Pitkään Kuntaliitossa työskennellyt Rainio on pistänyt merkille, että väestöennusteet painavat kuntien ja kaupunkien vaakakupeissa vuosi vuodelta enemmän.

– Keskusteluun on tullut sellainen tietty realismi mukaan. Moni päättäjä haluaa tietysti uskoa oman kunnan vetovoimaan, mutta jos koko maan tasolla väki vähenee, niin pakkohan sen on jossain näkyä.

Rainio toivoo, että kuntapäättäjät ympäri Suomen katsoisivat asioita vaalikautta pidemmällä tähtäimellä. Optimismi on hyvästä, mutta se ei saisi tulla tulevaisuuteen varautumisen kustannuksella.

– Totta kai kaikki toivovat kunnan elinvoiman kasvua, mutta tarvitaan myös strategia siitä, miten kunta skaalautuu alaspäin. Ei se ole kurjuutta kaikille, vaan kyllä pienenevissä kunnissakin voidaan elää hyvää elämää.

Siirtokelpoiset koulut tarjoavat kunnille mahdollisuuden varautua eri tilanteisiin – etenkin alueilla, joissa väestönkehitys on aidosti epävarmaa. Myyntioption ansiosta kristallipalloa ei tarvita investointivaiheessa vaan päätökset voidaan tehdä myöhemmin, kun näkymä selkenee.

– Kunhan joku sitten kymmenen vuoden päästä muistaa, että tällainen optio on olemassa, Rainio keventää.


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavan kuva: Porvoon kaupunki
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy

Kuntien asiakastarinatKuntien uudet tietLeasing

Lassi Vuorela: Kunnan talouden tasapaino huomioitava palveluverkkosuunnittelussa

Usein uudistustarvetta lisäävät myös rakennusten vanheneminen ja siitä johtuvat tilojen vanhanaikaisuus tai sisäilmaongelmat. Palveluverkon uudelleenjärjestely nostaa palveluiden laatua ja takaa, että opetus ja varhaiskasvatus voidaan järjestää nykyaikaisissa, toimivissa ja terveellisissä tiloissa. Palveluverkkosuunnitelman investointeja ja toiminnallisia muutoksia suunniteltaessa on syytä arvioida, miten uudistukset vaikuttavat kunnan talouteen ja sen kantokykyyn. 

Palveluverkon kustannukset muodostuvat pääasiassa henkilöstökustannuksista, kiinteistökustannuksista, palveluiden ostoista sekä aineista ja tarvikkeista. Mikäli uuden palveluverkkoratkaisun kustannuksia halutaan arvioida, tulee kunnan ymmärtää, minkälaisia kustannuksia nykyinen palveluverkko tuottaa. Uuden palveluverkkosuunnitelman lisäksi on siis laskettava kustannusvaikutus nykyverkon ylläpidolle. Jos nykyverkon kustannuksia ei arvioida 5–20 vuodeksi eteenpäin, myös uuden palveluverkkosuunnitelman todelliset, pitkän aikavälin talousvaikutukset jäävät tunnistamatta. 

Osaajapula ajaa kohti henkilöstötarpeen vähentämistä 

Palveluverkon suurimmat kustannuserät muodostuvat henkilöstökustannuksista, joiden arvioinnissa tulee huomioida väestön kehitys ja ryhmien muodostuminen eri palveluverkkoratkaisuissa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kysynnän muutos vaikuttaa henkilöstötarpeeseen eri palveluverkkoratkaisuissa eri tavoin riippuen siitä, miten rajallisesti ryhmiä voidaan muodostaa. Käytännössä tilojen mitoitus kysyntää vastaavaksi parantaa mahdollisuuksia ryhmien muodostamiselle ja siten mahdollistaa henkilöstön työtuntien hyödyntämisen entistä tehokkaammin. Myös varhaiskasvatus- ja kouluyksiköiden lukumäärä vaikuttaa esimerkiksi erityisopettajien ja tukihenkilöstön työn tuottavuuteen yksiköiden välisiin matkoihin kuluvan ajan vuoksi. 

Tässä kohtaa on syytä tarkentaa, ettei henkilökustannusten tehokkuudella tarkoiteta henkilöstön irtisanomisia, vaan henkilöstötarpeen vähentymistä, johon moni kunta tähtää henkilöstön huonon saatavuuden vuoksi. Varhaiskasvatus- ja perusopetushenkilöstöstä on jo nyt pulaa, eikä tutkimusten valossa nuoren väestön vähenemä itsessään riitä alentamaan kysyntää riittävästi.1, 2 Lisäksi lastentarhaopettajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, psykologit ja erityisopettajat ovat kaikki vuoden 2020 ammattibarometrissa työvoimapulan top 10:ssä3. 

Kiinteistökustannuksissa huomioitava koko elinkaari 

Toisiksi suurimmat kustannukset palveluverkossa muodostuvat kiinteistöistä. Päätöksenteon kannalta on olennaista, että kiinteistöjen peruskorjaustarve nykyverkossa ja palveluverkkosuunnitelmassa arvioidaan koko kustannusennusteen tarkastelujaksolle. Kun palveluverkkosuunnitelmassa vanhaa rakennuskantaa korvataan uudella, peruskorjausmenot todennäköisesti vähenevät nykyverkkoon verrattuna. Jos nykyverkon ja palveluverkkosuunnitelman korjausinvestointeja ei huomioida, uusi palveluverkkosuunnitelma vaikuttaa kasvattavan investointeja nykyverkkoon verrattuna huomattavasti enemmän, kuin todellisuudessa asian laita on. Myös uusien rakennusten alhaisemmat ylläpitokustannukset on otettava huomioon. Palveluverkon investointien ja ylläpitokustannusten nettomuutosten laskeminen vaatii siis uuden palveluverkon sekä nykyverkon kiinteistöjen elinkaarikustannusten arvioimisen. 

Peruskorjauskustannukset on syytä arvioida käyttämällä laskennallista peruskorjausmallia, joka pohjautuu esimerkiksi tekniseen kulumaan ja jälleenhankinta-arvoon suhteutettuihin peruskorjausten kustannuksiin. Kuntokartoituksiin ja niiden yhteydessä tehtyihin investointisuunnitelmiin perustuvat palveluverkkojen kustannusvertailut sisältävät epävarmuutta, sillä kunta tuskin on laatinut kaikille rakennuksilleen ja uudisinvestoinneilleen yhdenmukaisia korjaustarvearvioita 5–20 vuoden ajalle. Teknisen arvon malli mahdollistaa myös tilojen laadun arvioinnin seuraavalle 20 vuodelle ja tarkastelujakson jälkeisten peruskorjaustarpeiden arvioinnin. Kiinteistöjen kuntoluokka korreloi tilojen laadun, toimivuuden sekä sisäilman riskien kanssa, joten kiinteistöjen kunto on oleellinen näkökulma, kun tarkastellaan eri palveluverkkoratkaisujen kustannusten ja saavutettujen hyötyjen välistä suhdetta.  

Hukkatilasta luopumalla saadaan suoraan mitattavaa säästöä ylläpitokustannuksissa. Rakentamalla uusia päiväkoteja ja kouluja energiakustannukset pienenevät merkittävästi. Uusien rakennusten energiakustannuksia arvioitaessa saadaan samalla hyvää tietoa kunnan ilmastotavoitteiden täyttymisestä uudessa palveluverkkosuunnitelmassa. 

Palveluverkon muut kustannukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäiseksi. Päätöksenteon kannalta on kuitenkin hyvä huomioida kunnalle ajankohtaisia teemoja – on parempi esittää selvitys esimerkiksi kuljetus- tai ruokapalveluiden kustannuksista, kuin jättää niiden merkityksen pohdinta kuulijalle. 

Palveluverkon kustannusten huolellinen arviointi auttaa kuntaa kohdistamaan investointeja oikeisiin paikkoihin ja rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. 


Kuvassa on Inspiran analyytikko Lassi Vuorela.


Lassi Vuorela 

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin. 




Lue myös: 


— 

[1] Opetushallitus, 2020, Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 

[2] Oulun yliopisto, 2019, Selvitys Kajaanin/Kainuun ja Iisalmen/Ylä-Savon kelpoisen opetushenkilöstön saatavuudesta 2020-luvulla 

[3] Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskus, TE-palvelut, 2020, Ammattibarometri 

InspiraNäkökulmat

Tuusula halusi 150 miljoonan uudistukselle vedenpitävät perusteet – Inspiran pilottityökalu tarjosi ”mustaa valkoisella”

Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Kuvassa harmaahiuksinen ja -partainen mies, joka nojaa pylvääseen. Taustalla vehreää kesäistä maisemaa.
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.

Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.

– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.

Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.

–  Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.

Joustavat tilat tulevaisuuden takeena

Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara. Kuvassa hymyilevä tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.

Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.

Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.

Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.

– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.


Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kuvassa etuvasemmalla amfiteatterimainen katsomo, keskellä kenttä ja oikealla kolmikerroksinen, moderni koulurakennus.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.


Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt

Tuusulan kunnan talousjohtaja Markku Vehmas. Kuvassa vaalealla taustalla silmälasipäinen mies, joka nojaa lasiseinään.
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.

Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.

Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.

– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.

Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.

– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.

Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.

– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.

Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.

– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.

Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.

Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.

– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusKuntien asiakastarinatTalous

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa – Ivalon uusi koulukeskus on Kuntarahoituksen pohjoisin vihreän rahoituksen kohde

Ivalojoen rannan jylhiin ja pohjoisiin maisemiin kohoaa uusi ja nykyaikainen koulukeskus, joka käsittää lähes 9000 kerrosneliömetriä ja tarjoaa valmistuessaan puitteet 500 esikoululaisen, peruskoululaisen ja lukiolaisen opetukselle.

Kyseessä on kunnan historian suurin investointi, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Keskusteluja uudesta koulusta käytiin ensi kerran 2017, rakennustyöt alkavat loppukesästä 2020 ja tavoitteena on, että portit aukeavat koululaisille lukuvuoden alkaessa elokuussa 2022.

– Vastaavien hankkeiden mittakaava on valtava ja suunnitteluun menee reilusti aikaa. Mitään ei tapahdu hetkessä, vaikka tätä onkin viety koko ajan aktiivisesti eteenpäin. Odotukset ovat korkealla koko kunnassa, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Uusi keskus on vahva satsaus tulevaisuuteen ja tärkeä askel kohti modernimpaa ja palvelevampaa kuntaa.

– Kuntien on korkea aika laittaa kouluja ja muita julkisia tiloja kuntoon. Inarin kunta haluaa omalta osaltaan näyttää tästä esimerkkiä. Meillä on kunnassa selkeä ohjelma julkisen kiinteistökannan uusimiselle ja koulukeskus on suunnitelmillemme merkittävä päänavaus, Laine jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomen kunnat on pitkälti rakennettu 70- ja 80-luvuilla. Kiinteistökanta alkaa olla auttamattomasti vanhentunutta.

– Joillakin paikkakunnilla rakennukset ovat vielä tätäkin vanhempia. Tilanteelle on pakko tehdä jotain. Kunnissa tietenkin toivotaan, että myös valtio olisi tulevaisuudessa mukana palveluinvestointien rahoittamisessa edes joiltain osin. Rakennettavaa ja tehtävää Suomen kunnissa kyllä riittää, Laine lähettää terveisensä päättäjille.


Ivalon uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus
Uuden koulukeskuksen allekirjoitustilaisuus. Kuvassa vasemmalta: Lehto Tilat Oy:n myynti- ja hankekehitysjohtaja Juha Paananen sekä aluejohtaja Perttu Haapalahti, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine ja sivistysjohtaja Ilkka Korhonen. Etäyhteydellä taustalla hymyilevät Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Kuntarahoituksen Daniel Eriksson. 


Tulvariski aiheuttaa omat haasteensa

Kuten monissa muissakin Suomen kouluissa, myös Ivalon vanhoissa koulukiinteistöissä on ollut sisäilmaongelmia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy uuden koulukeskuksen rakentamiselle.

– Sisäilma-asiat ovat monesti niin sanottuja kipinöitä, joihin on pakko reagoida nopeasti, mutta taustalla on lukuisia muitakin syitä. Merkittävä liikkeellepaneva tekijä oli se, että elämme uuden opetussuunnitelman mukaisessa maailmassa, jonka pedagogisiin vaatimuksiin vanhat tilat eivät yksinkertaisesti taivu. Nykyinen kouluympäristö on suunniteltu aivan erilaiseen opetussuunnitelmaan ja omalle aikakaudelleen. Tätä aikaa se ei enää ole, Laine sanoo.

Laineen mukaan kunnassa vallitsi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa täydellinen konsensus siitä, että uusi koulukeskus tarvitaan ja rakennetaan. Keskustelua herätti jonkin verran vain tulevan koulun sijainti.

– Ivalo on hyvin hankala paikka rakentaa, sillä taajamassa on merkittäviä alueita tulvariskin alla. Toki meillä on järeät tulvasuojaukset olemassa jo entuudestaan, mutta niistäkin huolimatta uusien hankkeiden sijainti pitää aina miettiä todella tarkkaan.

Uusi koulu nousee nykyisen alakoulun tilalle joen pohjoispuolelle.

– Halusimme myös, että rakennus on harmoniassa joen kanssa, Laine kertoo.

Rinnakkain Lapin luonnon kanssa

Energiatehokkuutensa ansiosta rakennus hyväksyttiin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen piiriin, ja se on toistaiseksi pohjoisin vihreän rahoituksen kohde. Keskittämällä toiminnot moderneihin puitteisiin saavutetaan selkeitä kustannushyötyjä ja samalla on mahdollista taata lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset ja ennen kaikkea terveelliset opetustilat.

– Inari pyrkii kaikissa projekteissa mahdollisimman ekologiseen rakentamiseen. Toki pohjoiset olosuhteet tekevät ekologisen rakentamisen käytännön toteuttamisesta selkeästi vaikeampaa kuin etelässä ihan vain kylmien talvien takia, Laine sanoo.

Lapin upea luonto ja ainutlaatuiset puitteet ovat toimineet perustana tilojen suunnittelulle.

– Arkkitehdeille annettiin lähtökohdaksi nimenomaan Lappiin sopiva arkkitehtuuri, joka ammentaa paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Puu näkyy vahvasti yhtenä rakennuselementtinä, ja lasi taas on samantyyppinen elementti kuin vesi, mikä on linjassa viereisen joen kanssa.


Ivalon koulukeskus, havainnekuva: Lehto Group
Puu ja lasi ovat näkyviä elementtejä uudessa koulukeskuksessa. Suunnittelussa inspiraatiota haettiin Lapin luonnosta.


Koska Inari on monikielinen kunta, haluttiin pienryhmätoimintaan panostaa erityisesti.

– Erinomaisten pienryhmätilojen lisäksi keskukseen tulee myös esimerkiksi korkeatasoinen auditorio, jota on mahdollista hyödyntää elokuvateatterina sekä korkeatasoisten kulttuurinäytösten esityspaikkana. Saamme uuden täysmittaisen liikuntahallin sekä keskuskeittiön, joka on kunnan palvelutoiminnan kannalta todella olennainen asia. Lapin lumoa tuo myös erillinen kota, jota voidaan käyttää niin oppimis- kuin kokoontumistilana, Laine kertoo.

Muuttoliike Inariin on ollut Laineen mukaan positiivisen puolella jo pidemmän aikaa. Kouluinvestointi tukee entisestään kunnan vetovoimatyötä.

– Uusi keskus on ehdottomasti hyvä imagotekijä. Meillä on mahdollisuus osoittaa muuttoa harkitseville ihmisille, että haluamme järjestää lapsille ja nuorille terveelliset ja turvalliset tilat sekä olemme vahvasti kiinni pedagogisessa kehityksessä ja kasvatustyössä fyysisten olosuhteiden kautta. Uudessa koulukeskuksessa kasvatetaan tulevia sukupolvia. Tätä tärkeämpää tekijää on vaikea löytää, Laine summaa.


Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystävällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea isompiin tai pienempiin investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista:
– uusiutuva energia
– julkinen liikenne
– kestävä rakentaminen
– vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely
– energiatehokkuus
– jätteenkäsittely
– ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu

Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Lehto Group (havainnekuvat), Inarin kunta (allekirjoitustilaisuus)

Kuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Vuosaaren uusi lukio haastaa opetuksen ja hankesuunnittelun vallitsevia käytäntöjä

Vuosaaren keskustaan kohoaa vauhdilla uusi maamerkki. Valmistuessaan moderni ja näyttävä Vuosaaren lukio edustaa muuttuvan kaupunginosan uutta identiteettiä parhaimmillaan: rakentamisen ja arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota, ja rakennuksen vehreät kattopihat tuovat palan luontoa keskelle urbaania kaupunkimaisemaa.

Hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä uskoo Vuosaaren uuden lukion olevan tärkeä lisäys kehittyvän kaupunginosan imagoon.

Tontin pieni koko ja keskeinen sijainti metroaseman kupeessa ovat poikineet monta luovaa tilaratkaisua. Monikerroksisen koulurakennuksen kaksi ulkoilutilaa sijaitsevat rakennuksen katolla, ja niille kuljetaan lukion ulkoreunusta kiertävän portaikon kautta. Pihat ovat puolijulkisia tiloja ja siten osittain kaikkien vuosaarelaisten käytössä.

Uuden lukion myötä lukiolaisten määrä Vuosaaressa lähes kaksinkertaistuu. Vanha yksikerroksinen lukio puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

– Rakennus alkaa olla käyttöikänsä päässä sekä teknisesti että toiminallisesti. Käytävämallista koulua ei alun perin edes suunniteltu lukiokäyttöön, kertoo hankkeen projektinjohtaja Arja Törmä Helsingin kaupungilta.


Nykyaikaiset tilat nykyaikaiselle opetukselle

Uudesta ja vanhasta lukiosta ei montaa samankaltaisuutta löydy. Perinteiset käytävät ja luokkahuoneet vaihtuvat nykyaikaisiin, joustaviin opetustiloihin, ja myös opetuksessa puhaltavat uudet tuulet. Päivitetyn opetussuunnitelman mukaisesti tilasuunnittelun avainsanana on monikäyttöisyys.

– Opetustiloja voidaan tarpeen mukaan yhdistää tai jakaa verhoilla ja kalusteilla pienempiin työskentelytiloihin. Myös ryhmätyöhuoneiden määrää on kasvatettu tuntuvasti, kertoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtava arkkitehti Viivi Snellman.


Uuden lukion tilasuunnittelua ohjaa monikäyttöisyys.


Snellmanilla on ollut tärkeä rooli uuden lukion suunnittelussa. Hankkeen aikana hän on toiminut tulkkina lukion käyttäjien – opettajien, oppilaiden ja henkilöstön – sekä rakennuttajien välillä. Snellmanin tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että käyttäjäkunnan toiveet löytävät tiensä arkkitehdin piirtopöydälle ja lopulta rakennustyömaan ohjeisiin.

Snellmanin mukaan suurin haaste ei ole niinkään ollut tilojen vaan ajattelutavan muutos. Uudessa opetussuunnitelmassa työtavat ja ryhmäkoot vaihtuvat lennosta. Tiloilta, kuten opettajiltakin, vaaditaan joustavuutta.

– Ihannetilanteessa ensin kehittyisi opetus ja sitten tilat. Mutta eihän opetusta voi kehittää, jos tilat eivät sitä salli. Ajatus työtapojen muuttamisesta tuntui monesta aluksi vieraalta, mutta nyt opettajakunnalta suorastaan tulvii hyviä ideoita. Myös oppilaat ovat kiinnostuneet uuden lukion kehittämisestä, Snellman iloitsee.


Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen. Myös opettajilta vaaditaan joustavuutta.


Opetustapojen ja -tilojen muutos ei kuitenkaan tarkoita, että luokkahuoneet jäisivät historiaan.

– Ei luokkahuoneista tulla luopumaan. Luokkahuoneopetus on jatkossakin tapa muiden joukossa – se ei enää vain ole ainoa tapa, Snellman huomauttaa.

Lukio-opetuksen lisäksi Vuosaaren uusi lukio tarjoaa puitteet taide- ja musiikkiopiston toiminnalle, ja uudessa monitoimisalissa voidaan järjestää laajasti erilaisia konsertteja ja liikuntatapahtumia.

Kun tilat joustavat, myös opetus on entistä monipuolisempaa. Lukion kurssivalikoimassa on runsaasti monen oppinaineen yhdistäviä kokonaisuuksia, kuten kurssi hiilineutraalista Helsingistä.

– Uusissa tiloissa tällaisia kursseja voidaan opettaa esimerkiksi kolmen opettajan voimin: välillä jakaannutaan eri tiloihin ja sitten taas yhdistetään opetustilat yhdeksi saliksi. Myös ulko- ja sisätilojen välinen yhteys on pyritty tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Esimerkiksi luonnontieteiden tiloista on suora käynti tutkimuspihalle kasvatuslaatikoineen, Snellman kuvaa.


Vuosaaren lukio on Helsingin kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.


Uusi hankemalli haastaa tutut toimintatavat

Vuosaaren lukio on monella tavalla ainutlaatuinen. Se on Helsingin kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke sekä kaupungin ensimmäinen uusi lukio vuosikymmeniin.

Hanke on toteutettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on kaupunkisuunnittelun ketterää kehitystä. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä rakennusliikevetoiset ryhmittymät kehittävät omaa suunnitteluratkaisuaan yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa kaupungin asiantuntijoiden ohjauksessa.

Inspiran Ville Riihisen mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely on työläs, mutta lopputulos sen arvoinen.

Kuukausien mittaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kaikkien tarjoajien ehdotukset ovat hyviä – lopuksi täytyy vain valita paras. Vuosaaressa palveluntuottajaksi valittiin YIT:n ja Caverionin ryhmittymä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Verstas Arkkitehdit. Päätöstä ohjasivat tasapuolisesti hinta ja laatu.

– Kilpailullinen neuvottelumenettely on hieman työläs, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Menettelyn avulla monimutkainen ja haastava hanke saatiin muotoon, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä, kertoo Helsingin kaupunkia kilpailutuksessa avustaneen Inspiran projektista vastaava johtaja Ville Riihinen.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankkeen sidosryhmiä kuullaan laajasti. Myös elinkaarimalli vaatii kaupungin toimialoilta tiivistä yhteistyötä. Vanhat toimintatavat eivät tähän taipuneet, ja esimerkiksi kilpailuasiakirjoja kehitettiin yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen välillä.

– Perinteisesti Helsingissä vastaavia hankkeita on tehty hyvin lineaarisesti. Kukin osapuoli vuorollaan antaa oman panoksensa, ja prosessi liikkuu eteenpäin tarvesuunnittelusta hankesuunnitelmaan, suunnitteluun ja toteutukseen. Elinkaarihankemalli ei etene samalla tahdilla ja vaatii uudenlaisten asiakirjojen ja sopimusten kehittämistä. Projekti vaatii tarkkaa koordinointia ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, projektinjohtaja Arja Törmä tiivistää.

Tie ei ole ollut yksioikoinen, mutta elinkaarimallin ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn hyötyihin on Helsingissä herätty. Vuosaaren lukiohankkeen jälkeen kaupunki on käynnistänyt kolme uutta elinkaarihanketta ja viisi kilpailullisen neuvottelumenettelyn hanketta.

– Asiakirjojen, ohjeiden ja säännösten yhtenäistämisen eteen on tehty paljon työtä. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta suunta on oikea, Törmä arvioi.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Verstas Arkkitehdit, haastateltavat

KuntarahoitusKuntien asiakastarinat

Pöytyä investoi rohkeasti koulutukseen

Kunnassa uskotaan yhtenäiskoulumalliin ja moderniin opetukseen.

Hieman alle 8 400 asukkaan kunta investoi kokoluokkaansa nähden rohkeasti, 3–4 vuoden aikana investointeja tehdään lähes 30 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan alijäämäinen talous on saatu käännettyä reilusti plussalle. Miten yhtälö on mahdollinen?

­– Investointeja suunnitellessamme ja rahoitusratkaisuja tehdessämme olemme tarkastelleet niiden vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme tehneet paljon työtä, jotta saamme tehokkuutta myös käyttötalouden puolelle, Pöytyän kunnanjohtaja Anu Helin kertoo.

Pöytyällä perusopetusmallia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2015, jolloin tehtiin päätös yhtenäiskoulumalliin siirtymisestä. Tähän liittyvät myös kouluinvestoinnit. Riihikosken yhtenäiskoulu otettiin käyttöön elokuussa 2019, vuonna 2022 valmistuva, arviolta 14–15 miljoonan euron Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on kunnan historian suurin investointi. Uudisrakennuksena toteutettava koulurakennus päädyttiin rahoittamaan kiinteistöleasingilla.

– Ryhdyimme viime syksynä pohtimaan, miten pystyisimme tekemään toisen suuren kouluinvestoinnin mahdollisimman kestävällä tavalla. Perehdyimme kiinteistöleasingiin huolellisesti, jotta tuntisimme asian riittävän syvällisesti, kun rahoituksesta aikanaan päätetään. Kuntarahoituksen asiantuntijat kävivät avaamassa mallia niin johtoryhmälle, kunnanhallitukselle kuin -valtuustollekin. Tästä oli suuri apu. Mielestäni on tärkeää, että myös kunnan luottamushenkilöt ymmärtävät tämän rahoitusinstrumentin, Helin sanoo.

Asiantuntijat tukena investoinneissa

Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on rakennusteknisesti erityinen kohde, johon liittyy poikkeuksellisia ratkaisuja. Vanha rakennus puretaan suurimmaksi osaksi uuden tieltä, mutta koulun yhteydessä sijaitseva kirjasto kuitenkin säilytetään. Vanha ruokala jää palvelemaan väistötiloissa opiskelevia koululaisia siihen asti, kun uusi koulu valmistuu.

Kunta on tehnyt koko investoinnin suunnittelun ajan tiivistä yhteistyötä Kuntarahoituksen ja teknisen kumppanin kanssa, että palapeli on teknisesti saatu toimimaan ja kiinteistöleasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen pystytty varmistamaan.

– Leasing antaa meille aikaa, kuluja aletaan maksaa käyttötalouden puolelta vasta, kun rakennus valmistuu. Toisaalta, tällä hetkellä maksamme vuokrattavista väistötiloista lähes saman verran kuin tulemme maksamaan leasinglyhennystä rakennuksen valmistuttua.

Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion rakentamishankkeen ohella Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat olleet mukana Pöytyän talouden pitkän aikavälin suunnittelussa. Kunta on myös hankkinut ulkopuolelta rahoitusmarkkina- ja juridista osaamista, jotta suuret ja osin kiemuraisetkin investoinnit onnistuisivat suunnitellusti.

– Näin pienen kunnan on pakko ja kannattaa hankkia osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kyse on niin suurista investoinneista, että niistä ei kannata oppirahoja riittämättömän perehtymisen ja valmistelun takia maksaa, Helin painottaa.

­Perusopetuksen kehittäminen ja siihen liittyvät kouluinvestoinnit ovat osa kunnan Tulevaisuusmatkaksi nimettyä kehittämisohjelmaa.

­– Uskomme että laadukkaat lähipalvelut ja hyvät, modernit koulut tuovat pito- ja elinvoimaa. On ollut hienoa nähdä, minkälaisia mahdollisuuksia uudet, turvalliset ja laadukkaat tilat luovat koulun toiminnalle, Helin hymyilee.

Lue myös: Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Pasi Määttälä

AsiakastarinatKestävä kuntaKunta-/aluevaikuttajaKuntien asiakastarinat

Koulu, kirjasto, musiikki- ja kansalaisopisto – tätä kaikkea on Tohmajärven uusi sivistyskeskus

Venäjän rajalle, Kiteen ja Joensuun kupeeseen kätkeytyvä Tohmajärvi on aloittanut tänä keväänä historiansa suurimman projektin: keskustaajamaan valmistuva rakennuskompleksi kokoaa kaikki kunnan sivistyspalvelut saman katon alle.

Valmistuttuaan sivistyskeskuksessa on kerrostilaa lähes 5 500 neliömetriä, ja rakennus on suunniteltu täyttämään 350 oppilaan tarpeet. Ajatus kulttuuri- ja sivistyspalveluiden yhdistämisestä kumpusi monelle kunnalle surullisen tutusta ongelmasta: 60- ja 70-luvuilla rakennettu koulukiinteistökanta on auttamatta tulossa käyttöikänsä päähän.

– Tiesimme, että nykyisen koulukeskuksen osalta korjauspäätöksiä olisi tehtävä viiden vuoden sisällä. Päätimme hoitaa ongelmat kertaheitolla, kertoo Tohmajärven kunnan talous- ja hallintojohtaja Vesa Karhapää.

Jättiurakka rakentuu joustavalla kiinteistöleasingilla

Yli 11 miljoonan euron urakka on Tohmajärven kokoiselle kunnalle valtava hanke. Kokoluokka asetti projektille omat haasteensa: uuden sivistyskeskuksen rahoittaminen perinteisellä taselainalla olisi kohdistanut suuren rasitteen kunnan omavaraisuuteen. Rahoitukseen etsittiin alusta alkaen vaihtoehtoista ratkaisua.

– Yllätykseksemme ainoastaan yksi liikepankki pystyi tarjoamaan hankkeen rahoitusratkaisuna kiinteistöleasingia. Kuntarahoitus oli niin kirkkaasti edullisempi, ettei jäänyt epäilystäkään siitä, mistä rahoitus hankitaan, Karhapää toteaa.

Kuntarahoituksen hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo joustavan kiinteistöleasingin kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta.

– Olemme tarjonneet kiinteistöleasingia seitsemän vuotta, eikä kysynnän kasvulle näy loppua. Rahoitusmuoto on erityisen suosittu pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Koulurakentaminen on hyvin tyypillinen kiinteistöleasing-kohde, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan kiinteistöleasingin sopimusaika pyritään sovittamaan kunnassa käytettäviin rakennusten poistoaikoihin. Tyypillinen leasingaika on 20 vuotta, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus joko lunastaa rakennus sen todellista jäännösarvoa vastaavaan hintaan, jatkaa leasing-sopimusta tai jälleenmyydä kohde.

Oikea kumppani voi tietää miljoonasäästöjä

Alustavien rahoitusneuvottelujen pohjalta oli selvää, että projekti tulisi ylittämään EU:n asettaman unioninlaajuisen julkisen kilpailutuksen kynnysarvon. Tämä tiesi lisävaateita hankkeelle, joka jo pelkän kokonsa puolesta venyttäisi pienen kunnan äärimmilleen.

Kilpailutusprosessin tueksi Kuntarahoitus tarjosi tytäryhtiönsä Inspiran palveluja. Inspiran kymmenhenkinen tiimi on erikoistunut kuntien ja kaupunkien investointihankkeiden ja omaisuusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan asiantuntijakumppanin hyödyntäminen voi säästää kunnille pitkän pennin.

– Hyödynnämme kaikissa hankkeissamme vuosien saatossa karttunutta tietotaitoa ja olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa. Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kuusi suurta investointihankkeiden kilpailutusprosessia, jotka sisältävät yhteensä yli kymmenen rakennusta, ja joiden investointikustannus on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Etenkin pienillä kunnilla vastaavaa kokemuspohjaa ei ole. Suurhankkeissa oikean asiantuntijakumppanin valinta voi tietää kunnille miljoonasäästöjä, Riihinen summaa.

Inspiran kumppaneina Tohmajärven asiantuntijoina hankkeessa toimivat teknisten asioiden osalta Ramboll sekä juridisten asioiden osalta asianajotoimisto Krogerus.

– Kumppanuudet olivat Inspiralta loistava ehdotus. Kaikilla kolmella on omista erityisalueistaan niin pitkä kokemuspohja, että saimme valmiita sapluunoita parhaista toimintatavoista ja neuvoja siitä, mitä sudenkuoppia varoa. Ilman ammattitaitoisia kumppaneita olisimme olleet niin sanotusti lirissä, Karhapää naurahtaa.

Hankkeen kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kahdeksankuukautisen prosessin aikana eri rakennusliikkeet työstivät kukin omia suunnitelmiaan kunnan asettamien suuntaviivojen ja suunnittelun ohjauksen mukaisesti. Sivistyskeskuksen suunnitteluun osallistettiin eri käyttäjäryhmiä, kuten opettajia, oppilaita ja kiinteistönhuoltoa.

Uusi sivistyskeskus on sijoitus kunnan tulevaisuuteen

Paperitöiden osalta jättiprojekti lähenee loppuaan, mutta rakentaminen on vasta aluillaan. Sivistyskeskuksen perustuksia alettiin valaa toukokuussa Tohmajärven kuuluisimman kasvatin mukaan nimetyn Katri Helenan raitin varrelle.

Vanhenevan väestön, muuttotappion ja yksipuolisen työllisyysrakenteen kanssa kamppailevalle Tohmajärvelle sivistyskeskus on paljon muutakin kuin osiensa summa. Hanke on olennainen osa entistä elinvoimaisempaa Tohmajärveä – merkittävä investointi kunnan tulevaisuuteen.

– Sivistyskeskuksella pyrimme lisäämään kunnan houkuttelevuutta erityisesti nuorten perheiden silmissä. Tavoitteenamme on luoda Tohmajärvestä entistä parempi kotikunta – paikka, jossa jokaisella on mahdollisimman hyvät edellytykset monipuoliseen elämään, Karhapää tiivistää.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut