Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229