Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Talousluottamus kyntää mittaushistorian pohjalukemissa – onko tunnelma jo turhankin synkkä? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2022Lataa

Maailmantalouden näkymä on kesäkuukausien aikana synkentynyt ja taantumariskit kasvaneet – varsinkin Euroopassa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön syyskauden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Keskuspankkien odotuksia ripeämpi koronnostotahti hidastaa kysyntää, ja toimintaympäristön riskitekijät kalvavat talousluottamusta.

Euroopan kannalta suurin riski koskee energiaa: mikäli Venäjä katkaisee kaasutoimitukset Eurooppaan, taantumaa ei voitane välttää, pääekonomisti arvioi.

– On kuitenkin todennäköistä, että keskieurooppalaiset yritykset pystyvät sopeutumaan tuontikaasun vähenemiseen paremmin kuin erilaisissa riskiskenaarioissa on annettu ymmärtää.

Maailmantaloudessa riskejä muhii myös Euroopan ulkopuolella. Kiinan ja Taiwanin tulehtuneet välit uhkaavat horjuttaa koronan jäljeltä yhä yskiviä maailmanlaajuisia toimitusketjuja.

– Mikäli Kiina asettaisi Taiwanin kauppasaartoon, globaaleille arvoketjuille oleellisten välituotteiden, erityisesti puolijohdekomponenttien, toimitukset häiriintyisivät jälleen pahasti.

Pahin inflaatiohuippu voi pian olla takana – tavoitetaso silti kaukana

Kesän aikana taloudesta on kantautunut myös hyviä uutisia. Energian ja erilaisten raaka-aineiden hintakehitys on rauhoittunut ja toimitusketjujen sitkeitä solmuja on vihdoin saatu ratkottua. Inflaatio voi kääntyä laskuun jo lähiaikoina, pääekonomisti Vesala arvioi.

– Huipun ohittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel tilanteen normalisoitumisessa. Palkkapaineet ja energiapulan mahdollinen paheneminen voivat pitää hintapaineet vielä pitkään EKP:n tavoitetason yläpuolella.

Rahapolitiikka kiristyi kesällä odotuksia nopeammin. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed nosti ohjauskorkojaan sekä kesä- että heinäkuussa 0,75 prosenttiyksiköllä. Myös Euroopassa ohjauskorot nousivat 0,5 prosenttiyksiköllä – vastoin Euroopan keskuspankin ennakko-ohjeistuksia. Kasvavat taantumariskit ovat saaneet pitkät korot luisuun, ja esimerkiksi Suomen valtion 10-vuotinen lainakorko on laskenut lähes prosenttiyksiköllä kesäkuun puolivälin huipputasolta (n. 2,4 %).

– Markkinaodotukset EKP:n koronnostotahdista ovat selvästi maltillistuneet. EKP:n talletuskoron ennakoidaan nyt nousevan noin 1,5 prosentin tasolle ensi kesään mennessä. Tämän jälkeen koronnostoja ei enää odoteta suhdannekuvan jäähtymisen vuoksi. Vielä kesäkuussa korkojen odotettiin nousevan 2023 aikana vähintään 2,5 prosenttiin, Vesala kertoo.

Kotitaloudet historiallisen synkissä tunnelmissa

Suhdannekuva on viime kuukausina heikentynyt myös Suomessa. Sota, inflaatio ja nousevat korot ovat painaneet kuluttajien talousluottamuksen mittaushistorian pohjalukemiin. Tällä kertaa kotitalouksien synkät tunnelmat saattavat kuitenkin yliarvioida talouden käännettä, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Teollisuudessa tuotanto on jatkanut koko alkuvuoden selvässä kasvussa, ja palvelualat ovat piristyneet koronarajoitusten poistumisen jälkeen. Työllisyyskehityskin on edelleen hyvää, mikä vahvistaa tuntuvasti myös valtion ja kuntien verotulokertymiä.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2022Lataa


Kiinnostavatko tulkinnat talouden näkymistä?

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste julkaistaan keskiviikkona 7.9.2022 klo 10. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan tästä! (linkki)

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kuluttajien ostovoima historiallisessa luisussa – talouskasvu hiipuu 2023 puoleen prosenttiin

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2022Lataa
Ennustetaulukko, jossa Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista.

Venäjän hyökkäyssota on kääntänyt talouden kuvan uuteen asentoon: kuluttajien luottamus on luisussa, ja myös elinkeinoelämän suhdanneodotukset osoittavat alaviistoon. Kustannusten ja korkotason nousu varjostaa näkymiä erityisesti rakentamisessa. Suomen talous lipuu kohti vastatuulta, mutta uusi kriisi otetaan vastaan koronaa paremmista lähtökohdista, muistuttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rajoitusten poistuminen on luonut palvelusektorille hyvää virettä, ja myös työllisyydessä vahvistuva trendi on jatkunut. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen niin vahva, että sen voimin teollinen tuotanto yltänee kasvuun ainakin tänä vuonna.

Heikko ostovoima jarruttaa kulutusta – Kuntarahoitus ennustaa talouskasvuun tuntuvaa pudotusta

Kotimaan taloudessa suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, kuinka voimakkaasti kiihtyvä inflaatio jarruttaa kotimaista kulutuskysyntää. Suuri osa hintapaineesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten ruokaan, polttonesteisiin ja asumiseen. Myös korkomenot ovat lähdössä reippaaseen nousuun.

– Kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Inflaation käännettä seurataan silmä kovana, mutta Vesalan mukaan helpotusta saadaan vielä odottaa.

– Vaikka energian hintapiikki alkaisikin jo pikkuhiljaa taittua, muut hinnat jatkanevat vielä jonkin aikaa nousussa. Näillä näkymin inflaatio kääntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuoden alkupuolella.

Kesäkuun suhdanne-ennusteessaan Kuntarahoitus arvioi Suomen kuluttajahintainflaatioksi 5,5 prosenttia vuonna 2022 ja 2,5 prosenttia vuonna 2023. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana 1,5 prosenttia, ja 0,5 prosenttia vuonna 2023.

Hiipuva talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio kiristävät syksyn palkkaneuvotteluja, joita käydään poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Reaalitulojen kehitys on syvästi pakkasella, mutta stagflatorisen paineen alla myös työnantajien palkanmaksukyky kärsii.

– Tilannetta mutkistavat kunta-alan jumittavat sopimusneuvottelut, jotka voivat kiihdyttää palkkavaatimuksia muissakin pöydissä. Nimellispalkkojen nousukierrettä ei kuitenkaan saisi nyt päästää laukalle, jottei inflaatiosta tule pitkäaikainen riesa, Vesala varoittaa.

Sota lisää valtiontalouden alijäämää – kunnille jaetaan niukkuutta

Sodan vaikutukset näkyvät myös Suomen kunnissa: lisämenot puolustukseen ja huoltovarmuuteen kasvattavat valtiontalouden alijäämää, ja pienentävät liikkumavaraa julkisessa taloudessa. Nyörien kiristyminen on ilmeinen riski kunnille, jotka ovat osittain riippuvaisia valtion rahoituksesta. Samalla kuntien on varauduttava taloudenpidossaan korkomenojen selvään kasvuun.

Koronapandemiassa yhteiskunnan sulkutoimet koettelivat erityisen raskaasti suuria kaupunkeja, joissa palvelualojen merkitys on muita kuntia suurempi. Myös sodan talousvaikutukset näkyvät ensi sijassa kaupungeissa.

– Suomi on pitkään hyötynyt asemastaan lännen ja idän markkinoiden solmukohdassa. Nyt on riskinä, että meidät nähdään entistä leimallisemmin Euroopan reuna-alueena. Vaikutus on suurin kaupungeissa, joilla on keskeinen rooli kilpailussa ulkomaisista investoinneista, työvoimasta ja turisteista. Suomen Nato-jäsenyys on tärkeä askel luottamuksen säilyttämiseksi kansainvälisten osaajien ja sijoittajien silmissä, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Myös sote-uudistus luo riskejä kasvavien kaupunkiseutujen taloudelle ja pitkän aikavälin investointikyvylle.

– Veropohjaltaan vahvat kaupungit menettävät sote-uudistuksessa keskimääräistä enemmän omia verotuloja ja saavat tilalle valtion rahoitusta, jonka kehitysnäkymä on valtiontalouden haasteiden vuoksi kyseenalainen, Kallio lisää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2022Lataa


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853


Lue myös:

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Keskuspankit haluavat inflaation kuriin, vaikka kasvun paras terä onkin ehkä jo taittumassa – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

Koronaviruksen omikronvariantti sai teollisuusmaat jälleen kiristämään rajoitustoimiaan. Talous on silti jatkanut kasvuaan, joskin hidastuvasti. Kuluvan vuoden bkt-ennusteita on laskettu, ja kasvu näyttää jaksottuvan arvioitua enemmän vuodelle 2023, pohtii Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa markkinakatsauksessa. Epävarmuustekijöitä kuitenkin riittää: Kiinan talous on vaikeuksissa, rahapolitiikka kiristyy kautta linjan ja tulenarka geopoliittinen tilanne uhkaa äityä sodaksi Euroopassa.

Viime aikoina talouskeskustelua on hallinnut inflaatio. Yhdysvalloissa ja Euroopassa hintojen nousuvauhti on kiihtynyt lukemiin, joita ei ole nähty vuosikymmeniin.

– Tasaantumista piti tapahtua jo viime vuoden lopulla, varsinkin Euroopassa. Hintatason nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja riski inflaatio-odotusten voimistumisesta uhkaa talouden tasapainoista kehitystä, Vesala arvioi.

Keskuspankkien kelkka kääntyy nopeasti

Pääekonomistin mukaan rahapolitiikka muuttuu nyt vauhdilla. Viime viikkoina keskuspankit ovat kertoneet lopettavansa talouden elvyttämisen selvästi ennakoitua nopeammin.

– Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka kasvun paras terä alkaakin taittua.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkoaan tänä vuonna vähintään kuusi kertaa eli ainakin 1,50 prosenttiyksiköllä. Fedin uskotaan myös supistavan tasettaan vuoden puolivälistä lähtien, mikä kiristäisi rahoitusolosuhteita entisestään. Paine kasvaa myös Euroopassa.

– Euroopan keskuspankin arvellaan aikaistavan netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot mahdollisesti kuluvan vuoden loppupuolella.

Muutos rahapolitiikan suunnassa näkyy jo nousevina markkinakorkoina. Vesalan mukaan koronnostojen vauhtia on kuitenkin vaikea ennakoida: paljon riippuu siitä, miten talouskasvu ja rahoitusmarkkinat reagoivat koronnosto-odotuksiin ja miten keskuspankit suhtautuvat näihin reaktioihin.

– Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.

Pandemian loppulaskua vasta arvuutellaan

Talouden tarjontapuoli jatkaa toipumistaan, ja reaalitaloudessa riittää epävarmuuksia ilman kiristyvää rahapolitiikkaakin.

– Toimitusketjut ovat olleet ajoittain pahasti jumissa, eikä konttiliikenne toimi vieläkään normaalisti, pääekonomisti Vesala luettelee.

Toistaiseksi yritysten koronatuet ovat pitäneet konkurssimäärät ja pankkien luottotappiot poikkeuksellisen matalina, mutta yrityssektorin on hiljalleen alettava tulla toimeen omillaan.

– Samaan aikaan yrityksissä joudutaan miettimään, mitkä liiketoimintaympäristön muutokset jäävät pysyviksi ja miten korona-aikana otetut digiloikat saadaan parhaiten hyödynnettyä, Vesala lisää.

Useimmissa maissa myös julkista taloutta on alettava tasapainottaa massiivisen koronaelvytyksen jälkeen. Silti yhteiskuntien perustoiminnot, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, voivat yhä vaatia erityistä tukea.

– Kansanterveyteen ja ihmisten työkykyyn aiheutuneita ruhjeita parannellaan vielä pitkään. Pandemian loppulasku nähdään ehkä vasta vuosien päästä. Se, miten hyvin jälkihoidossa onnistutaan, voi vaikuttaa jopa eri maiden kilpailukykyyn.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, helmikuu 2022Lataa

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Näkökulma: Rahapolitiikan suunta muuttuu nyt nopeasti

Vaikka kumpikaan ei tehnyt merkittäviä uusia päätöksiä, markkinat ovat puheista ja muista eleistä tulkinneet, että rahapolitiikan näkymä on oleellisesti muuttumassa. Rahatalouden arvellaan nyt kiristyvän huomattavasti nopeammin kuin vielä pari kuukautta sitten näytti.

Rahoitusmarkkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää jo taloutta

Viime aikoina rahapolitiikkanäkymän muutos on nostanut markkinakorkoja selvästi. Tämä markkinoiden itseohjautuvuus jäähdyttää taloutta jo ennen kuin keskuspankit ovat varsinaisesti puuttuneet peliin. Rahoitusolosuhteiden omaehtoinen kiristyminen tarjoaa keskuspankeille tärkeää palautetta siitä, miten reaalitalous reagoi korkotason nousuun. Mikäli markkinakorkojen nousu puree vahvasta kysynnästä johtuvaan inflaatioon, keskuspankit saattavat välttyä rajuilta kiristystoimilta.

Markkinoiden reaktiot ja niiden takaisinkytkentä keskuspankkien päätöksiin tekee koronnostojen nopeuden ennakoinnista hyvin vaikeaa. Tämä on erityisen totta nyt, kun keskuspankkien viestinnässä on lyhyessä ajassa tapahtunut huomattavan suuria muutoksia ja markkinaliikkeet ovat olleet voimakkaita.


Graafi valtioiden 10-vuotisten lainakorkojen kehityksestä.


Keskuspankkien hapuilu hermostuttaa markkinoita

Koronapandemia on aiheuttanut voimakkaan häiriön talouden toimitusketjuihin, kuluttajien käyttäytymiseen sekä työmarkkinoiden toimintaan. On vielä hankala arvioida, mitkä muutokset ovat pysyviä ja mitkä ohimeneviä. Inflaation voimakas kiihtyminen nähtiin pitkään luonnollisena ja jopa odotettuna seurauksena koronan aiheuttamista häiriöistä. Nyt keskuspankkien sisällä on selvästi kasvanut pelko, että itseään ruokkiva hintojen nousu voi olla käynnistymässä ja rahapolitiikka jo pahasti myöhässä inflaation taltuttamisessa.

Huoli on erityisen suuri Yhdysvalloissa, jossa työvoimapula on pahentunut ja palkkojen nousu kiihtynyt. Euroopassa inflaation tasohyppäys on yhä selittynyt pääosin energian kallistumisella. Palkkojen ja palvelujen hintojen kehitys on toistaiseksi pysynyt suhteellisen maltillisena. Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan euroalueen inflaation olisi kuitenkin pitänyt ohittaa huippunsa jo loppusyksystä. Näin ei ole tapahtunut, vaan vuosi-inflaation kiihtyminen jatkui myös tammikuussa.

EKP:n torstaisessa lehdistötilaisuudessa kävi selväksi, että myös keskuspankki on nyt hintadynamiikan luonteesta ymmällään. Oletettavasti EKP:n ja muiden keskuspankkien sisällä on myös tavallista enemmän erimielisyyttä inflaatioriskien vakavuudesta. Keskuspankkien hapuileva punninta inflaationäkymään vaikuttavista tekijöistä lienee yksi keskeinen syy markkinoiden hermoiluun: politiikkavirheiden mahdollisuus on nyt poikkeuksellisen suuri.

Inflaation torjunnan nousu ykkösprioriteetiksi on suhdanneriski

Riskimarkkinoiden kannalta huolestuttavinta lienee, että inflaatiokierteen torjunta on noussut selvästi keskuspankkien ykkösprioriteetiksi. Rahapolitiikka viritetään nyt hintavakauden ehdoilla, vaikka suhdannenäkymä ottaisikin siipeensä. Markkinat odottavat Yhdysvaltain keskuspankin nostavan tänä vuonna korkoja vähintään viisi–kuusi kertaa eli yhteensä 1,25–1,50 prosenttiyksiköllä. EKP:n puolestaan arvellaan aikaistavan arvopaperien netto-ostojen lopettamista ja aloittavan koronnostot jo kuluvan vuoden lopulla. Keskuspankit joutuvat aiemman viivyttelynsä vuoksi kiiruhtamaan tekemättä jääneitä säätötoimia. Terävän aloituksen jälkeen keskuspankkien viestintä saattaa vuoden edetessä uudelleen pehmetä, mikäli talousluottamus ja kasvu heikkenevät liikaa. Korkomarkkinoiden tilannekuva voi tänä vuonna muuttua vielä moneen kertaan.


Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä: @TimoVesala!

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Näkökulma: Avaako talouden noususuhdanne EKP:lle ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista?

Yhdysvallat nousee koronataantumasta sen verran kovalla voimalla, että maan keskuspankki Fed on jo joutunut vihjaamaan tulevista rahapolitiikan kiristyksistä. Tällä hetkellä Fed näkee nostavansa ohjauskorkoja vuonna 2023, mutta talouden kasvu- ja inflaatioennusteista päätellen näkemys tulee vielä siirtymään aikaisemmaksi. Määrällistä elvytystä eli keskuspankin arvopaperiostoja voidaan hyvinkin alkaa vähentää jo reilun puolen vuoden päästä. Ruodin Fedin haastavaa tasapainoilua elvytyksen ja talouden ylikuumenemisen torjumisen välillä viime viikkoisessa blogikirjoituksessani Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut.

Euroalueella talous toipuu huomattavasti Yhdysvaltoja hitaammin. Inflaatio on väliaikaisten kitkatekijöiden vuoksi meilläkin kiihtymässä, mutta riski talouden ylikuumenemisesta on huomattavasti vähäisempi kuin USA:ssa. Euroalueen rahapolitiikassa ei olekaan vielä näköpiirissä nopeaa suunnanmuutosta.

Silti myös Euroopan keskuspankin viestintä on jo muuttunut aiempaa optimistisemmaksi: talouden elpyminen nähdään odotuksia voimakkaampana ja kasvuennusteita on selvästi nostettu. EKP arvioi euroalueen bkt:n kasvavan sekä tänä että ensi vuonna yli 4,5 prosentin vauhdilla. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi jokin aika sitten valoisasti, että euroalue on saavuttanut merkittävän ”käännekohdan”.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Eurooppa on lähes kirinyt rokotekattavuudessa USA:n kiinni, koronaviruksen delta-muunnoksen leviäminen on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä riskitekijä ja taloudessa on yhä varauduttava takapakkeihin. Sitä mukaa kun molemmat rokoteannokset saaneiden osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan normaalia toimintaa pitkäkestoisesti rajoittavien sulkutilojen riski kuitenkin pienenee. Siksi talouden perusvirityksen voidaan sanoa osoittavan jo kohti parempia aikoja.

Alkava noususuhdanne voi avata Euroopan keskuspankille ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista, jotka pitkäkestoisena ilmiönä voivat aiheuttaa talouteen haitallisia sivuvaikutuksia. Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote lähestyy vuonna 2023 kehitysuraa, jolla oltiin ennen pandemiaa. Koronakriisistä jää eittämättä yhteiskuntaan monenlaisia arpia, mutta tuotannon volyymiin ei pysyvää pudotusta ole näillä näkymin syntymässä. Vuosi 2023 saattaa lopulta olla EKP:lle sopiva ajankohta aloittaa korkopolitiikan asteittainen normalisointi.

Viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana euroalueen riskittömien pitkien korkojen (Saksan lainakorot) suhdanneluontoinen vaihtelu on tapahtunut suunnilleen -0,80 ja +1,00 prosentin haarukassa. Näin alhainen pitkien korkojen taso on ollut oire ”sekulaarisesta stagnaatiosta”, jossa säästetään enemmän kuin investoidaan, deflaatio uhkaa ja tuottavuuskasvu on kituliasta.

Seuraavan parin vuoden aikana koronakriisistä toipuminen ja varovaiset muutokset EKP:n rahapolitiikassa nostanevat euroalueen pitkät korot edellä mainitun vaihteluvälin ylälaitaan. Merkittävästi ylemmälle tasolle murtautuminen edellyttäisi kuitenkin uutta tasapainoa, jossa tuottavuuskasvun voimistuminen nostaisi talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

EKP:n rahapolitiikan ja EU:n elvytysrahaston yhteispelillä tällaista siirtymää nyt yritetään. Saavutettujen tulosten kestävyyttä tosin voitaneen arvioida kunnolla vasta kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Lue Timo Vesalan blogisarjan ensimmäinen osa Yhdysvaltojen korkonäkymistä täällä.

NäkökulmatPääekonomistiTalous