Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suomi painumassa lievään taantumaan, hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntiin

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Maailma on myllerryksessä, mutta talous on toistaiseksi pitänyt yllättävän sitkeästi pintansa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessa. Syksyn mittaan taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen voimakkaan kasvun aiheuttama ”kolmoisisku” heikentää kuluttajien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta. Korkojen jyrkkä nousu jarruttaa investointeja ja hiljentää asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet selvään laskuun, toteaa pääekonomisti Vesala.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden bkt-ennusteensa 1,8 prosenttiin (ed. ennuste 1,5 %) mutta pitää lähivuosien kasvuennusteen ennallaan ja povaa Suomelle lievää taantumaa. Suomen bkt supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024.

– Korkea työllisyys on suhdannekuvan vahvin henkivakuutus. Mikäli työttömyys nousee odotustemme mukaisesti vain vähän, suhdannekuoppa jäänee suhteellisen matalaksi ja lyhytkestoiseksi, Vesala perustelee.

Suhdanne-ennusteen perusolettamiin liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

– Kuluttajien säästöpuskurit pienenevät ja elinkustannusten nousun negatiiviset vaikutukset voivat alkaa ensi vuoden aikana kasautua. Monilla kotitalouksilla, joilla korontarkistuspäivät ajoittuvat vuoden alkupuoliskolle, korkomenojen tuntuva kasvu tulee eteen vasta ensi talven ja kevään aikana, Vesala huomauttaa.

Inflaatio on taittumassa, tavoitetasoon parin vuoden matka

Kuluttajahintainflaatio on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt Suomessa korkeimmilleen lähes 40 vuoteen. Pahin kustannuspaine on hiipumassa, mutta inflaatio on sitkeä vieras. Pääekonomisti Vesala uskoo, että koronnostot jatkuvat vuoden 2023 alkupuolella ja muilta osin rahapolitiikkaa kiristetään vielä selvästi pidempään.

– Yhdysvalloissa ohjauskorkoa nostettaneen noin viiteen prosenttiin ja euroalueella 2,5–3 prosentin tuntumaan. Inflaation laantuminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 7,0 prosenttiin (ed. ennuste 6,7 %). Vuoden 2023 inflaatioennuste on nostettu 4,5 prosenttiin (ed. ennuste 4,0 %), ja vuonna 2024 inflaation odotetaan laskevan kahteen prosenttiin (ed. ennuste 2,0 %).

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on myös kuntatalouden ongelma

Hiipuva suhdannenäkymä ja kasvavat korot ovat myrkkyä myös kunnille, joiden talous on muutenkin perusteellisessa myllerryksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus ei kuitenkaan heti vaikuta kuntalouteen täydellä voimallaan, sillä kuntia hellii ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteinen verohyöty. Tämä ns. verohäntä johtuu siitä, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Tilapäisen verohyödyn ansiosta kuntatalous on vuonna 2023 rahoituksellisesti vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

– Ensi vuosi tarjoaa kunnille aikalisän, mutta väliaikaisesti vahvojen talouslukujen ei pidä antaa hämätä, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. – Nyt kannattaa miettiä, kuinka kestävällä uralla kunnan talous on pitkällä aikavälillä.

Sote-uudistus muokkaa kuntien tulojen ja menojen rakennetta perustavanlaatuisesti. Käyttötalous puolittuu, mutta kuntien investointitarpeet eivät vähene läheskään samassa suhteessa.

– Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Erityisesti nyt, kun korkotaso on selvästi noussut ja lainanhoitokustannuksista on jälleen tullut aidosti merkitsevä menoerä.

Myös hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntien talouteen, varoittaa Kallio. Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota, ja vauhdilla velkaantuva valtio joutuu jakamaan niukkuutta.

– Olettaa sopii, että valtio suosii tässä hyvinvointialueiden rahoitusta. Kuntien on syytä varautua siihen, että valtiontalouden vaikea epätasapaino heijastuu tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa!

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Näkökulma: Avaako talouden noususuhdanne EKP:lle ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista?

Yhdysvallat nousee koronataantumasta sen verran kovalla voimalla, että maan keskuspankki Fed on jo joutunut vihjaamaan tulevista rahapolitiikan kiristyksistä. Tällä hetkellä Fed näkee nostavansa ohjauskorkoja vuonna 2023, mutta talouden kasvu- ja inflaatioennusteista päätellen näkemys tulee vielä siirtymään aikaisemmaksi. Määrällistä elvytystä eli keskuspankin arvopaperiostoja voidaan hyvinkin alkaa vähentää jo reilun puolen vuoden päästä. Ruodin Fedin haastavaa tasapainoilua elvytyksen ja talouden ylikuumenemisen torjumisen välillä viime viikkoisessa blogikirjoituksessani Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut.

Euroalueella talous toipuu huomattavasti Yhdysvaltoja hitaammin. Inflaatio on väliaikaisten kitkatekijöiden vuoksi meilläkin kiihtymässä, mutta riski talouden ylikuumenemisesta on huomattavasti vähäisempi kuin USA:ssa. Euroalueen rahapolitiikassa ei olekaan vielä näköpiirissä nopeaa suunnanmuutosta.

Silti myös Euroopan keskuspankin viestintä on jo muuttunut aiempaa optimistisemmaksi: talouden elpyminen nähdään odotuksia voimakkaampana ja kasvuennusteita on selvästi nostettu. EKP arvioi euroalueen bkt:n kasvavan sekä tänä että ensi vuonna yli 4,5 prosentin vauhdilla. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi jokin aika sitten valoisasti, että euroalue on saavuttanut merkittävän ”käännekohdan”.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Eurooppa on lähes kirinyt rokotekattavuudessa USA:n kiinni, koronaviruksen delta-muunnoksen leviäminen on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä riskitekijä ja taloudessa on yhä varauduttava takapakkeihin. Sitä mukaa kun molemmat rokoteannokset saaneiden osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan normaalia toimintaa pitkäkestoisesti rajoittavien sulkutilojen riski kuitenkin pienenee. Siksi talouden perusvirityksen voidaan sanoa osoittavan jo kohti parempia aikoja.

Alkava noususuhdanne voi avata Euroopan keskuspankille ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista, jotka pitkäkestoisena ilmiönä voivat aiheuttaa talouteen haitallisia sivuvaikutuksia. Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote lähestyy vuonna 2023 kehitysuraa, jolla oltiin ennen pandemiaa. Koronakriisistä jää eittämättä yhteiskuntaan monenlaisia arpia, mutta tuotannon volyymiin ei pysyvää pudotusta ole näillä näkymin syntymässä. Vuosi 2023 saattaa lopulta olla EKP:lle sopiva ajankohta aloittaa korkopolitiikan asteittainen normalisointi.

Viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana euroalueen riskittömien pitkien korkojen (Saksan lainakorot) suhdanneluontoinen vaihtelu on tapahtunut suunnilleen -0,80 ja +1,00 prosentin haarukassa. Näin alhainen pitkien korkojen taso on ollut oire ”sekulaarisesta stagnaatiosta”, jossa säästetään enemmän kuin investoidaan, deflaatio uhkaa ja tuottavuuskasvu on kituliasta.

Seuraavan parin vuoden aikana koronakriisistä toipuminen ja varovaiset muutokset EKP:n rahapolitiikassa nostanevat euroalueen pitkät korot edellä mainitun vaihteluvälin ylälaitaan. Merkittävästi ylemmälle tasolle murtautuminen edellyttäisi kuitenkin uutta tasapainoa, jossa tuottavuuskasvun voimistuminen nostaisi talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

EKP:n rahapolitiikan ja EU:n elvytysrahaston yhteispelillä tällaista siirtymää nyt yritetään. Saavutettujen tulosten kestävyyttä tosin voitaneen arvioida kunnolla vasta kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Lue Timo Vesalan blogisarjan ensimmäinen osa Yhdysvaltojen korkonäkymistä täällä.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Näkökulma: Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut – mitä Fedin tuoreesta korkoennusteesta pitäisi ajatella?

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin avomarkkinakomitean viime viikkoinen kokous tarjosi odotuksia vahvemman signaalin rahapolitiikan tulevasta kurssimuutoksesta. Vielä maaliskuussa Fed ei nähnyt koronnostoille tarvetta ennen vuotta 2024, eikä keskustelua arvopaperiostojen vähentämisen aikataulusta pidetty ajankohtaisena. Fedin uuden ennusteen mukaan korkopolitiikan kiristykset aloitettaisiin vuonna 2023 kahdella koronnostolla. Lisäksi ennustepaneelin 18 jäsenestä seitsemän oli sitä mieltä, että korkoja voitaisiin nostaa jo ensi vuonna.

Myös määrällisen elvytyksen oikeaa mitoitusta on alettu puntaroida. Rahapolitiikan kiristyminen todennäköisesti käynnistyykin juuri arvopaperiostojen vähentämisellä – jos ei vielä tänä vuonna niin mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella.

Muutokset Fedin linjauksissa kertovat Yhdysvaltain kasvunäkymän vahvistumisesta: omassa ennustepäivityksessään Fed nosti arvionsa kuluvan vuoden bkt-kasvusta peräti 7 prosenttiin. Inflaation Fed odottaa kiihtyvän tänä vuonna 3,4 prosenttiin. Fed siis lienee herännyt myös talouden ylikuumenemisriskeihin, joita Bidenin hallinnon voimakas kysyntäelvytys on ruokkinut.

Tuoreeltaan Fedin melko jyrkkä suunnanmuutos säikäytti markkinoita – varsinkin osakemarkkinoita, joilla keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka on tukenut vahvaa kurssinousua. Omalla tavallaan Fedin viesti markkinoille on kuitenkin myös huojentava: kun data muuttuu, keskuspankki reagoi ja toimii loogisesti uuden tiedon mukaisesti.

Tasapainoisen kehityksen kannalta on oleellista, että keskuspankin reaktiot ovat ennakoitavia. Tällöin markkinahinnoittelu sopeutuu jo ennen varsinaisia ilmoituksia uusista rahapolitiikkatoimista ja äkkinäisiltä korkotason heilahteluilta vältytään. Ennakoitavuuden vahvistamisessa Fedillä on edelleen tehtävää. Esimerkiksi se, mitä tuore strateginen muutos inflaatiotavoitteessa (tavoitellaan tiettyä yli ajan laskettua keskimääräistä inflaatiovauhtia) käytännössä tarkoittaa, on vielä osittain epäselvää.

Talouden luotsaaminen kovan alkukiihdytyksen jälkeen tasapainoiselle kasvu-uralle on joka tapauksessa Fedille erittäin vaativa tehtävä: Yhtäältä rahapolitiikkaa ei saa kiristää liian nopeasti, etteivät yritysten ja kotitalouksien tulevaisuuden odotukset jäähdy ennen aikojaan. Toisaalta, jos talous pääsee ylikuumenemaan, käsissä voi olla inflaatio-ongelma, jonka tainnuttamiseen tarvitaan niin kovia kiristystoimia, että niiden seurauksena myös reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan.

Fed on aloittanut nuorallatanssin, jonka ensimmäinen askel taisi lopulta sujua kohtalaisen hyvin. Korkokokouksen jälkeen keskipitkät korot nousivat eli viesti tulevista ohjauskoron nostoista meni perille. Toisaalta korkokäyrän pitkä pää kääntyi ensipompun jälkeen laskuun – pisimmät korot jopa varsin tuntuvasti. Positiivisesti tulkittuna markkinat uskovat Fedin pitävän inflaation kurissa. Mikäli pisimpien korkojen lasku jatkuu, se voi kertoa huolesta, että oraalla oleva nousukausi jää kiristyvän rahapolitiikan vuoksi odotettua lyhyemmäksi. USA:n talouden lähivuosien veto näyttää kyllä kuitenkin niin vahvalta, että hieman pidemmässä katsannossa koko korkokäyrälle on jäljellä selvää nousupotentiaalia.

Mitä tapahtuu rahapolitiikalle Euroopassa? Timo Vesalan blogisarjan jatko-osa euroalueen talouden ja korkomarkkinoiden näkymistä julkaistaan viikolla 26.

NäkökulmatPääekonomistiTalous