Nuorten ääni kuului maaliskuun alussa järjestetyssä Meidän ilmasto 2030: Nuorten ilmastokokous -tapahtumassa, johon osallistui yli 500 ilmastoaktiivia. Kuntarahoitus antoi nuorille mahdollisuuden kertoa ilmastohuolensa kuntapäättäjille kirjoittamalla ilmastopoliittisia odotuksiaan ja vaatimuksiaan koti- ja asuinkunnilleen.

Nuoret jakoivat valtavan määrän ideoita sekä fyysisellä seinällä että sosiaalisessa mediassa. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden. Huomisen tekijät tarttui nuorten eniten esiin nostamiin aiheisiin ja keräsi niihin ratkaisuja asiantuntijoilta sekä ilmastohaasteeseen tarttuneilta kunnilta.

Kunnat ruokatuotannon suunnannäyttäjiä

Elintarviketieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Viivi Wanhalinnan mukaan ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat jopa kolme neljäsosaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Leijonanosa ruoan hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannossa.

Vahvan kouluruokailuperinteen ansiosta julkishallinnon rooli ruokailutottumuksien määrittäjänä on meillä suurempi kuin maailmalla. Kouluruokailu voi ohjata lasten ja nuorten ruokailutottumuksia pysyvästi parempaan suuntaan tarjoamalla runsaasti erilaisia terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja maukkaita vaihtoehtoja.

– Julkisessa ruokahuollossa ilmastovaikutukset tulee huomioida toiminnan joka tasolla: reseptisuunnittelussa tulee suosia enemmän kasviperäisiä proteiininlähteitä ja keittiön energia- ja vesitehokkuutta tulee parantaa. Esimerkiksi hävikkiruuan myyminen kuluttajalle kotiin vietäväksi on helppo ja yksinkertainen tapa vähentää niin julkisen tarjoajan kuin yksittäisen kuluttajan ruokailun ilmastovaikutuksia, kertoo Wanhalinna.

Helsinki on asemoitunut Suomessa kasvisperäisen ruokailun edelläkävijänä. Kaupungin tavoitteena on puolittaa lihan- ja maidonkulutus julkisessa ruokahuollossa vuoteen 2025 mennessä.

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs uskoo pääkaupungin uudistusten luovan pohjaa muulle maalle. Lihankulutuksen puolittamalla Helsingin kaupungin vuotuinen hiilijalanjälki pienenisi Kivekkään mukaan arviolta 10 000 – 20 000 tonnia vuodessa.

– Kyseessä on oikeastaan melko maltillinen muutos. Tarkoitus ei ole pakottaa ketään syömään kasvisruokaa, vaan tarjota ihmisille parempia, ravinteikkaampia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, joita he haluavat syödä. Puolittamalla lihankulutuksen nykyisestä olemme samalla tasolla kuin 80-luvulla. Silloinkin voitiin ihan hyvin, Kivekäs muistuttaa.

Uusia teknologioita ja päästökauppaa

Liikennepäästöistä leijonanosa – yli 60 prosenttia – syntyy yksityisautoilusta. Korvaajaa perinteisille bensiini- ja dieselkäyttöisille polttomoottoreille on viime vuosina etsitty esimerkiksi sähköstä.

VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko uskoo sähköautoilun tulevaisuuteen, mutta näkee vielä mutkia matkassa: läpimurto valtavirtaan edellyttää harppauksia niin latausverkon kuin akkuteknologian saralla. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista vastausta.

– Haasteet johtuvat pitkälti siitä, että olemme hirttäytyneet yhteen käyttövoimateknologiaan, raakaöljyjalosteisiin. Tulevaisuuden energiakeskustelussa ei saa etsiä vain yhtä vaihtoehtoa, vuodesta 1985 liikenteen päästöihin erikoistunut Laurikko painottaa.

Käyttövoimateknologioiden monipuolisen soveltamisen lisäksi Laurikko peräänkuuluttaa rohkeaa liikennesuunnittelua. Tulevaisuuden liikenteessä avainsana on tehokkuus.

– Liikkumistarpeiden minimointi tulee olla lähtökohtana kaikessa liikennesuunnittelussa. Se osuus liikenteestä, jota ei voida poistaa, tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, Laurikko tiivistää.

Lahden kaupunki rohkaisee asukkaitaan tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisvalintoja henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa CitiCAP-hankkeessa jokaiselle käyttäjälle lasketaan yksilöllinen päästökiintiö LUT-yliopiston kehittämän laskentalogiikan avulla. Päästökiintiön alittuessa sovellus palkitsee käyttäjän virtuaalieuroilla. Palvelun täysmittaisen lanseerauksen jälkeen käyttäjät voivat vaihtaa virtuaalieuroja esimerkiksi kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikön Anna Huttusen mukaan liikennepäästöjen leikkaaminen on osoittautunut muita ympäristötyön osa-alueita haastavammaksi. Yli kahden kilometrin matkoilla auto on edelleen lahtelaisten suosituin kulkuväline.

– Lahti on erittäin autovaltainen paikkakunta. Jos kehityskulku ei muutu, vuonna 2030 jopa 80 prosenttia kaupungin kokonaispäästöistä syntyy liikenteestä.

Vaikka päästöteknologia kehittyy, kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman yksityisautoilun vähenemistä. Ihmisten päiden kääntämisessä Huttunen uskoo porkkanan olevan keppiä voimakkaampi: tavoitteena on tehdä kestävistä valinnoista helppoja ja miellyttäviä vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

Iissä ekologisuus tuo euroja

Älykäs kaupunkisuunnittelu tarvitsee rinnalleen vahvat kiertotalouden periaatteet ja elinkaarimallin lainalaisuudet. Sitran Hiilineutraali Kiertotalous -teeman johtavan asiantuntijan Nani Pajusen tavoitteena on edistää ratkaisuja, joissa yhdistyvät luonnonvarojen kestävä käyttö, materiaalien tehokas kierto ja tuotteiden pitkä elinikä.

– Uskon, että nämä teemat ymmärretään Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta eri juttu on se, onko asioita myös sisäistetty ja kiertotalouden ratkaisuja otettu käyttöön. Moni kokee edelleen, että ympäristö- ja ilmastoasiat eivät kuulu minulle, vaan joku tulee ja hoitaa kaiken puolestani, Pajunen sanoo.

Pajusen mukaan suomalaiset kunnat ovat tehneet hienoa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja olleet aktiivisesti mukana kiertotaloustyössä. Yksi esimerkki aktiivisuudesta on pohjoispohjanmaalainen Iin kunta, jossa ilmastotyö on muutettu euroiksi ja työpaikoiksi. Kunta on muun muassa luopunut fossiilisista polttoaineista kiinteistöjensä lämmityksessä ja rakentanut yhden Suomen suurimmista tuulivoimakeskittymistä.

Kunnassa suositaan paikallisia yrittäjiä, mikä on luonut uusia työpaikkoja alueelle. Ekologisten valintojen ansiosta kunnan kassaan kilahtaa yli kaksi miljoonaa lisäeuroa.

Kunta saa ympäristöasioissa aktiivista tukea ja konsultointia Iissä toimivalta kehitysyhtiö Micropolikselta. Kehitysyhtiön toimitusjohtajan Leena Vuotoveden mukaan Ii tuottaa jo tällä hetkellä 10 kertaa enemmän energiaa kuin kuluttaa – ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa, mutta työ ei ole vielä lähelläkään maalia.

Ennen kaikkea tarvitaan luottamusta, asennetta ja vahvaa tahtoa toimia kiertotalouden ehdoilla.

– Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Samalla Ii haluaa olla sekä täysin muoviton että jätteetön kunta.

Lue Ilmastohaaste-juttusarja kokonaisuudessaan:

• Ilmastohaaste osa 1: Täytyykö ilmaston ystävän luopua kokonaan lihasta?
• Ilmastohaaste osa 2: Onko henkilöautoilla sijaa tulevaisuuden liikenteessä?
• Ilmastohaaste osa 3: Miten kunnissa ja kaupungeissa vastataan ilmastotyön haasteisiin?

Teksti: Pihla Hakala & Roope Huotari