Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Valtakunnan komein Pirtti löytyy Pudasjärveltä

Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.

– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.

Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.

Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.

Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.

Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.  

– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.

– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.

Kirjasto on yksi Pirtin monista palveluista.

Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle

Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.

– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.

Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.

Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.

”Hirteen ei hirttäydytä”

Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.

– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.

– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.

Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.

– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Punkalaitumelta ponnistaa Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja

Vasta 22-vuotias Lähdeniemi valittiin toukokuussa Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Töitä on nyt paiskittu kuukauden päivät.

Ensiaskeleet yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla Lähdeniemi otti kunnan nuorisovaltuustossa, jossa hän toimi puheenjohtajana reilun kahden vuoden ajan. Keväällä 2017 kunnallisvaaleissa ehdolla ollut Lähdeniemi oli jo ehtinyt aloittaa Turussa journalismiopinnot, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen. Tämä yllätti varapuheenjohtajuuteen valmistautuneen Lähdeniemen täysin.

– Totta kai otin paikan vastaan, kun kerran sellainen suotiin. Siitä ei ollut epäilystäkään!

Vaikka Lähdeniemen opiskelukaupungiksi valikoituikin Turku, on Punkalaidun ollut hänelle aina se oikea koti, ja maalaiselämä lähellä sydäntä. Yhteiskunnallisista asioista puhuttaessa Lähdeniemi pitääkin tärkeänä kuntien vetovoiman edistämistä. Lähdeniemen mukaan maaseudulla asumisen pitäisi aina olla varteenotettava vaihtoehto.

– Kuntien vetovoiman lisäämiseen liittyvät olennaisesti hyvät liikenneyhteydet kotoa työpaikalle, samoin kuin hyvät nettiyhteydet sekä esimerkiksi postipalvelut – ihmiset kaipaavat yllättävänkin yksinkertaisia asioita.

Pienten kuntien houkuttelevuuteen liittyen Lähdeniemi ottaa esiin myös huolen siitä, millaista kuvaa maaseudusta tarjotaan mediassa.

– Maakuntalehdetkin puhuvat lähinnä maakuntakeskuksista. Uutiskynnys tuntuu olevan huomattavasti korkeammalla pienemmistä paikkakunnista puhuttaessa.

Kuntien elinvoimaisuuden lisäksi erityisesti koulutukseen ja sivistykseen liittyvät teemat, kuten kunnassa toimivan lukion säilyttäminen, ovat Lähdeniemelle tärkeitä. Koulutustaustansa puolesta hän mainitsee yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen kunnan viestinnän kehittämisen avoimempaan suuntaan. Myös kunnan markkinoinnin saralla voisi tuoreelle kunnanhallituksen puheenjohtajalle olla tekemistä.

Nuori puheenjohtaja on toki kiinnostanut myös mediaa, ja yksi haastatteluissa usein toistuva kysymys on ollut, mistä Lähdeniemen kiinnostus kunnallispolitiikkaan oikein kumpuaa.

– En yksiselitteisesti osaa kertoa, mistä tämä innostus on lähtenyt. Oma kotikunta on rakas paikka, jonka asioista olen halunnut tietää enemmän. Tämän pestin myötä Suomen ja maailman asiat ovat laajemminkin alkaneet kiinnostaa. Journalismi ja politiikka ovat yllättävän lähellä toisiaan – molemmissa on kyse yhteiskunnallisista asioista puhumisesta ja niihin vaikuttamisesta!

Lähdeniemelle tulevaisuus näyttää vielä avoimelta. Parivuotisen puheenjohtajakauden jälkeen vuorossa olisi journalismiopintojen loppuun saattaminen, ja tämän jälkeen kaikki vaihtoehdot ovat auki.

– Tämäkin mahdollisuus tuli niin yllättäen, että ikinä ei tiedä, mitä vastaan tulee. Toivotaan, että tulevaisuuskin olisi yhtä mielenkiintoinen ja luvassa olisi jotain, mitä en osaa vielä aavistaakaan!

Kunta-/aluevaikuttaja

Pääekonomisti auttaa kuntia tulkitsemaan globaalin talouskehityksen tunnusmerkkejä

Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.

Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.

Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!

 

KuntarahoitusTöihin meille

Merkityksellisyys ja työelämän tasapaino houkuttelivat analyytikon Lontoosta Suomeen

Kun helsinkiläinen Miia Palviainen valmistui muutama vuosi sitten kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, hän halusi töihin ulkomaille. Kohdemaiden listalla ykkössuosikki oli Lontoo, minne Palviaisen tie lopulta vei.

– Halusin kokemusta ja näkemystä koko uraa ajatellen ja niitä todella sainkin. Lontoo oli kaiken hektisyytensä keskellä valtavan hieno kokemus, jota kannan mukanani varmasti koko loppuelämän ajan, hän sanoo.

Pari vuotta investointipankki Citillä Canary Wharfilla sujui vauhdilla. Canary Wharf on kaupungin merkittävin finanssikeskittymä Lontoon Cityn jälkeen ja kasvaa jatkuvasti.

Viime vuonna Palviainen päätti kuitenkin palata Suomeen. Hän aloitti syyskuussa Kuntarahoituksella varainhankinnan analyytikkona.

– Muutto oli itselleni aika kokonaisvaltainen elämänmuutos monessakin mielessä. Kuulostaa varmaan kliseeltä, mutta koen nyt eläväni englantilaisittain niin sanottua work-life balance -elämää parhaimmillaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorena ammattilaisena minulla on aikaa ja tilaa muillekin asioille kuin pelkälle työlle. Elämä on nyt helpompaa kuin Lontoossa, hän toteaa.

Citillä Palviainen työskenteli globaalien asiakkuuksien tiimissä, jossa tehtiin monipuolisesti varainhankintaa eri segmenteille. Alueina olivat Eurooppa, Afrikka ja Lähi-itä.

– Tein paljon töitä eri lähtökohdista ponnistavien maiden kanssa, mikä oli erittäin mielenkiintoista, mutta ajoittain myös hyvin haasteellista. Esimerkkitilanteessa Kenian kaltainen kehittyvä valtio lähti kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille hakemaan rahoitusta, jolloin meidän tehtävänämme oli rakentaa potentiaalisille sijoittajille tarina kyseisestä valtiosta, eli puhutaan niin sanotusta credit storysta. Siitä työssäni oli noin tiivistettynä kyse.

Arvot edellä

Citillä ollessaan hän kertoo ”löytäneensä” Kuntarahoituksen.

– Kuntarahoitus kuului silloisen tiimini asiakkaisiin yhdessä muiden vastaavien skandipankkien kanssa. Pienen selvittelyn ja tutkiskelun jälkeen kuntasektorin rahoitusinstituuttien mallit alkoivat avautua kunnolla ja ymmärsin, että kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä toimija. Mietin, että tekisin Kuntarahoitukselle mielelläni töitä.

Juuri Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta merkityksestä Palviainen puhuu paljon ja mielellään.

– Taustatyö, tavoitteisiin pääseminen ja niiden ylittäminen näkyvät asiakkaalle edullisempana rahoituskustannuksena, mikä ruokkii yhteiskunnallista vaikuttamista entisestään. Kun tietää rahan menevän suoraan kuntien käyttöön, tajuaa, että nyt ollaan jokaiselle ihmiselle tärkeiden asioiden äärellä.

Kuntarahoituksen varainhankintastrategia perustuu aktiiviseen läsnäoloon kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä varainhankinnan hajauttamiseen eri markkinoille ja erilaisiin varainhankinnan instrumentteihin.

Kuntarahoituksella panostetaan valtavasti myös vastuullisuuteen, mikä on erityisen lähellä Palviaisen sydäntä.

– Kuntarahoitus on vahvasti vihreän rahoituksen edelläkävijä ja tiedän, että tämä suunta vain vahvistuu jatkossa. Tässä työssä vihreät arvot sisältävät myös sosiaaliset aspektit, joten niitä edistetään aina käsi kädessä. Tämä on koko työyhteisölle tärkeää.

Hän kokee, että työnantajan rento ja rakentava ilmapiiri tukee myös ammatillista kasvua.

– Citillä on koko maailmassa yli 200 000 työntekijää, joten byrokratiakin siellä oli aikamoista. Nyt työskentelen noin 150 ihmisen paikassa, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään joka päivä kannustavassa ilmapiirissä.

KuntarahoitusTöihin meilleVarainhankinta

Yhteiskunta pienoiskoossa

Lasten äänet kuuluvat käytävälle ja suuren hallin täyttää itse Yrityskylä kaupungintaloineen ja yrityksineen. Kuudesluokkalaisia ja ohjaajia vilisee käytävillä ja kylä on täynnä intoa, ja hyvästä syystä.

Oppilaat ovat tulleet Yrityskylään viettämään opintokokonaisuuden viimeistä päivää, jossa he soveltavat oppimaansa työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Takanaan heillä on kymmenen oppituntia opiskelua näistä aiheista ja itse kyläpäivä on opintokokonaisuuden kauan odotettu kohokohta. Kyläpäivänä oppilaat tekevät töitä sekä toimivat kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa eli Yrityskylää.

Päivän aikana oppilaat työskentelevät ammateissa, joihin he ovat etukäteen hakeneet: asianmukaisesti kirjoittaneet työhakemuksen, osallistuneet työhaastatteluun ja tulleet valituiksi. Jokaisessa yrityksessä on erilaisia ammatteja ja vastuita, jotka yhteistyöyritys on käsikirjoittanut yhdessä Yrityskylän tiimin kanssa. On toimitusjohtajia, päälliköitä, asiantuntijoita ja myyjiä.

Päivää ohjaa aikataulu, johon sisältyy työtehtävien hoitoa, tiimipalavereita, neuvotteluja ja taukoja. Päivä ja työtehtävät näyttävät sujuvan oppilaita hyvin, mutta laskut tuottavat päänvaivaa ja niitä tuntuu tulevan ihmeen paljon. Asiasta pitää ottaa selvää ja neuvokkaat oppilaat lähtevätkin selvittämään ja neuvottelemaan laskuja lähettävään yritykseen. Tämä todellakin on yhteiskuntasimulaatio!

Yrityskyläläiset saavat työstään palkkaa, jonka he voivat käyttää päivän aikana Yrityskylän palveluihin ja tuotteisiin. Oppilaat voivat vuokrata esimerkiksi potkulaudan ja huristella sillä kylänraitilla. Tuotteita myydään Alepassa ja K-raudassa. K-raudasta on mittanauhat loppuunmyyty kyseiseltä päivältä ja iltapäivän puolella käytävillä kiirii sana, että Alepasta saa lakuja alennuksella.

Yrityskylä on osa Talous ja nuoret TATin palveluita. Opintokokonaisuus perustuu opetussuunnitelmaan ja sen kehittämisessä on ollut mukana pedagogiikan ammattilaisia. Merkittävässä roolissa Yrityskylän opetuksessa ovat mukana olevat kumppaniyritykset, -yhdistykset ja -yhteisöt, joita on kymmenittäin.

Kumppanit voivat hyvällä omalla tunnolla sanoa tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää yhteistyötä. Yrityskylää järjestetään ympäri Suomen sekä kuudesluokkalaisille että yhdeksäsluokkalaisille ja vaikuttavuus on huikea: Yrityskylä tavoittaa 6.-luokkalaisista yli 75 prosenttia ja 8.-luokkalaisista 40 prosenttia.

Oppilaiden työskentelyä seuratessa ilahtuu siitä, miten yhteistyökykyisesti ja neuvokkaasti he toimivat. Toiset otetaan huomioon ja oppimisen iloa on hienoa seurata.

Kuntarahoitus Yrityskylä on yhteiskunta pienoiskoossa

Yritän muistella, millainen itse olin kuudennella, mutta en osaa ollenkaan suhteuttaa itseäni ympärilläni oleviin oppilaisiin. He vaikuttavat erityisen eteviltä ja aikuismaisilta. Eräänkin yrityksen kuudesluokkalainen toimitusjohtaja kävelee kylän käytävillä pitkä takki päällään, kädet taskuissa ja hitain, pohtivin askelin, kuten oikeat toimitusjohtajat konsanaan.

Voin kuitenkin ilokseni huomata, että he ovat edelleen nuoria, ikäisilleen tyypillisine juttuineen. Poika intoutuu juttelemaan kanssani Pokemoneista. Jutteluhetken keskeyttää pojan kollega, saman luokan tyttö, joka toteaa ystävällisesti, että työt jatkuvat – sen jälkeen, kun on ensin itsekin osallistunut keskusteluun.

Kyläpäivä alkaa olla lopussa ja yritykset sulkevat ovensa. Oppilaat kerääntyvät kaupungintalon aukiolle kuulemaan jokaisen yrityksen toimitusjohtajan yhteenvetoa yrityksen päivästä. Yritysten toimitusjohtajat ovat varmoja esiintyjiä, eikä mikkiin puhuminen tunnu jännittävän ketään. Kun lopuksi vetäjä kysyy koko Yrityskylän koululaisilta ketkä ovat oppineet paljon ja tulisivatko he Yrityskylään uudelleen, kaikkien kädet nousevat – yhdellä innokkaalla jalatkin.

Eräs tyttö totesi minulle päivän aikana, että Yrityskylä on niin kiva paikka, että haluaisi asua kylässä useamman päivän. Tyttö kuvaili Yrityskylää myös söpöksi, mikä kyllä pitää paikkansa. Keskustelun päätteeksi muistutin jostain, joka sai tytön mietteliääksi: kun astuu Yrityskylän ovista ulos, on edessä maailma, joka on kovasti tämänkaltainen, mutta paljon isompi.

Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus, jossa koululaiset oppivat työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Kuntarahoitus on 2018–2019 lukuvuodella mukana Helsinki–Vantaan ja Itä-Suomen yrityskylissä. Raportti perustuu Helsinki–Vantaan kyläpäivään.

Koulutuksen ja talousosaamisen tukeminen on tärkeä osa yhtiön yhteiskuntavastuuta. Lisäksi Kuntarahoituksen työntekijät ovat voineet osallistua vapaaehtoistyönä ohjaajaksi Yrityskylään.

Eeva Toivonen
Kirjoittaja on ESG-analyytikko Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutiimissä.

Näkökulmat

"Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee 'ei voi'"

1. Luovuus käyttöön

Kun Raikko Törönen aloitti Imatran kaupungin kehittämiskoordinaattorina vuonna 2013, hän löysi uuden työhuoneensa pöydältä kaupungin talousarvion, tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen. Hän selaili opuksia ja yritti löytää osavuosikatsauksesta yhtymäkohtia talousarvioon. Se oli vaikeaa.

Törönen mietti, miksei tietoa voisi koota digitaalisesti yhteen paikkaan siten, että samalla kerrottaisiin, miten toteuma vastaa tavoitetta.

Törönen ei tiennyt ohjelmoinnista mitään, mutta se ei häntä haitannut.

–Viikonloppuna harjoittelin ohjelmointikielen, ja maanantaina oli kolmen sivun ohjelmademo valmiina. Siitä se sitten lähti.

Alusta on Törösen mukaan tärkein. Imatran tapauksessa sen olla avoin ja responsiivinen eli skaalautua kaikkiin näyttöpäätteisiin. Ja sitten sen piti tietysti olla halpa. Sopiva alusta löytyi Googlesta hakemalla ja kokeilemalla.

Alustan päälle rakentui lopulta neljä ohjelmaa, jotka mahdollistavat tarvittavat toiminnallisuudet. Rakentamisessa auttoi tietojohtaja Kari Perälä, joka kehotti myös myymään idean ensin sisäiselle tarkastukselle ja tarkastuslautakunnalle ja vasta sitten päättäjille. Se tepsi.

Nyt Imatran päättäjät voivat seurata kaupungin talouden kehittymistä mobiilisti kuukausittain päivittyvistä luvuista. Tavoitteiden toteutuminen päivitetään kolmesti vuodessa. Manuaalisesti tuotetun osavuosikatsausten julkistamista edeltänyt ”kahden viikon ryntäily” on Törösen mukaan jäänyt historiaan. Havaittuihin poikkeamiin ehditään reagoimaan nopeammin kuin ennen.

Imatran taloushallinnon digitalisoiminen onnistui pitkälti yhden innostuneen ideanikkarin voimin, mutta nykyisin talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkönä työskentelevä Törönen tietää, että pienissä kunnissa resurssit ovat vähissä. Pelle Pelottomien palkkaaminen on investointi, mutta ilman ”luovaa hulluutta” kunta ei kehity, hän sanoo.

Toisaalta työntekijöistä jo löytyvän luovuuden esteiden raivaaminen ei maksa mitään. Esimerkiksi kun aletaan ideoida jotain ihan uutta, kriitikoille pitää näyttää ovea, Törönen sanoo.

–Kehittäjäporukasta lentää pois heti, jos suusta tulee ”ei voi”.

2. Kanavat auki tietoturva-avulle

Muutama vuosi sitten Solitan Cloud and Security Specialist Iiro Uusitalo valmisteli luentoa siitä, miten esimerkiksi Googlella voi etsiä digijärjestelmistä haavoittuvuuksia. Hän löysi vahingossa eräältä kunnalta haavoittuvuuden ja sitä kautta ”vähän isompiakin” tietoturvaongelmia.

Uusitalo ilmoitti löydöstä Kyberturvallisuuskeskukselle, mutta ajatus jäi kytemään. Uusitalo on mukana Team ROTissa, valkohattuhakkereiden ryhmässä, joka auttaa organisaatioita kehittämään tietoturvaansa. Mitä jos Team ROT auttaisi kuntia? Yhdenkin haavoittuvuuden löytämisellä voisi olla iso vaikutus, koska kunnat käyttävät usein samoja sovelluksia.

Syntyi #kuntahaaste-kampanja: kunnat saivat hakea avoimesti mukaan, ja muutama valittiin hakkerien tietoturvasyyniin. Hakkerit löysivät kaikkiaan yhdeksän haavoittuvuutta, kolme niistä kriittisiä.

Uusitalon mukaan kuntien tietoturva on huonolla tolalla. Rahaa on vähän, järjestelmiä ei välttämättä ole testattu riittävän hyvin eikä kuntien palkkalistoilta yleensä löydy haavoittuvuuksien etsimiseen erikoistuneita henkilöitä.

Yksi isoimmista haasteista on Uusitalon mielestä kuitenkin jo se, ettei kunnissa usein ole edes kanavaa, johon löytyneestä tietoturvaongelmasta voisi ilmoittaa, ja ihmisiä on vaikea saada kiinni. Uusitalon mukaan kuntien kannattaisikin aloittaa ilmoituskanavan luomisesta ja miettiä prosessit valmiiksi. Vinkkejä löytyy Tietoturvailmoitus.fi-sivulta.

Etsimiseen voi myös kannustaa – esimerkiksi Espoon kaupunki on valjastanut tähän lukiolaisiaan. Edistyneempi versio olisi niin kutsuttu bug bounty -järjestely, jossa kunta maksaisi hakkereille aukkojen löytämisestä. Kunnilla on valtava määrä kriittistä dataa, joka ei saisi päätyä vääriin käsiin, Uusitalo sanoo.

–Veikkaan, että bug bounty palvelisi koko yhteiskuntaa aika hyvin.
Sitä odotellessa Team ROTin hyväntekeväisyys saa jatko-osan nimeltään kouluhaaste, jossa kohderyhmänä ovat lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

3. Ikä ei ole ongelma, jos niin päätetään

Digihype on herättänyt myös huolta siitä, pysyvätkö kaikki kyydissä. Miten käy esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten, kun sosiaali- ja terveyspalveluja digitalisoidaan?

Hyvin, jos heidän osallistaminen vain pidetään mielessä palveluja kehitettäessä, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun sote-muutokseen erikoistunut lehtori ja asiantuntija Taru Lehtimäki.

–Hyvinkin iäkkäät ihmiset pystyvät ottamaan kantaa, jos menetelmä on suunniteltu sellaiseksi, että sillä on tarkoitus pystyä itse ottamaan kantaa asioihinsa.

Lehtimäki on ollut mukana hankkeissa, joissa on tarkasteltu sote-palvelujen digitalisaatiota erityisryhmien näkökulmista. Hänen mukaansa digipalvelujen kehittäminen esimerkiksi ikääntyneille tyssää usein jo ennakkoluuloihin siitä, ettei ”meidän äiti” osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta.

–Vähitellen alkaa olla aika hyvää näyttöä siitä, että ikäihmiset voivat olla joissain digitaalisissa palveluissa jopa suurin käyttäjäryhmä. Eli meillä ei voi ikäkategorisoida.

Ikää huolestuttavampana tekijänä Lehtimäki pitää sitä, onko kaikilla varaa nettiyhteyteen tai älypuhelimeen.

Digitaalisuus voi tuoda myös vammaisille uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jos esimerkiksi palveluja visualisoidaan kuvin. Puhumattakaan siitä, jos robotti oppii tulkitsemaan vammaista ja auttaa häntä ilmaisemaan itseään.

Lehtimäen mielestä on selvää, että erityisryhmät eivät ole kaupallisten toimijoiden näkökulmasta kiinnostavia.

–Meidän pitäisi nähdä kasvava volyymi ja varmaan osittain julkisin rahoin pystyä tukemaan palveluiden kehittämistä ja nimenomaan kantaa ottamisen mahdollisuutta.

Lehtimäki korostaa, että digitaaliset sote-palvelut eivät koskaan täysin korvaa perinteisiä, eikä se ole tarkoituskaan. Pitkällä tähtäimellä digitalisoiminen voi mahdollistaa perinteisten sote-palvelujen tuottamisen entistä paremmin, mutta ensin täytyy varmistaa, että resurssit riittävät jatkossakin edes nykyiseen tasoon, hän sanoo.

–Meillä ei ole sellaista vaihtoehtoa, että pidetään meidän hyvinvointipalvelumme sellaisina kuin ne ovat nyt. Siihen ei raha riitä eivätkä ihmiset.

Tästä huolimatta kuntien pitäisi Lehtimäen mukaan olla nyt kriittisiä digipalvelujen ostajia: arvioida niiden vaikuttavuutta ja käytettävyyttä tarkasti ja välttää tekemästä liian pitkiä sopimuksia, jotta kunnat pääsevät liittymään esimerkiksi tulevaisuuden maakuntien yhteisiin palveluihin.

–Kyllä kuntien näkökulmasta yhteistyössä on nyt voimaa.

4. Digi murtaa maantieteellisiä rajoja

Uudenlaisesta yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia kuntien rakentamisen lupapalveluissa, joista suurin osa kulkee nykyään Lupapisteen läpi.

Lupapiste on digipalvelu, jonka kautta voi hakea rakennetun ympäristön lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti. Palvelu sai alkunsa valtakunnallisesta sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta. Nykyään kunnat ostavat palvelun Evoltalta, ja mukana on lähes 200 kuntaa.

Evoltan liiketoimintajohtaja Ilkka Mattilan mukaan vielä paperimaailmassa elävät ovat enimmäkseen pienimpiä kuntia, joissa lupahakemuksia tulee hyvin vähän. Vähänkään isommissa kunnissa keskitetyn palvelun hyöty tulee Mattilan mukaan siitä, että kaikki rakennuslupiin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä paikassa ja asiakaspalvelu siten helpompi organisoida. Kustannushyötyjä saadaan esimerkiksi siitä, piirustusten käsittely ja arkistointi tehdään sähköisesti.

–Kaikki näkevät asiat, mitä siellä on keskusteltu, mitä materiaalia on toimitettu, mitä on luvattu ja pyydetty. Kaikki on siellä sen sijaan, että ne olisivat tarkastajien omissa sähköposteissa.

Lupapisteen kaltaisella digitaalisella yhteistyöllä on myös syvällisempiä, kuntien resurssien tehostamiseen liittyviä mahdollisuuksia. Mattila ottaa esimerkiksi Keski-Uusimaan, jonka kunnat ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään rakennusvalvonnassa. Hyvinkää ja Järvenpää käytännössä jakavat jo työvoimaansa kummankin kiireen ja hankkeiden vaativuuden mukaan.
Evolta on kannustanut yhteistyöhön järjestämällä tapaamisia ja verkostofoorumeja. Mattilan visiossa siintää jo aika, jolloin rakennuslupien käsittely ei seisahtuisikaan heinäkuun lomasesongin takia.

–Ehkä jonain päivänä pystyttäisiin järjestämään se niin, että kunnat olisivatkin vähän eri aikaan lomilla ja pystyisivät hoitelemaan toistensa lupia.

NäkökulmatVastuullisuus

Vetovoimainen Jyväskylä satsaa liikuntaan

Miten Jyväskylän kaupungilla menee?

Meillä menee aika hyvin, monellakin mittarilla. Kaupungin vetovoima on erittäin kova. Viime vuonna maan sisäistä muuttovoittoa tuli noin 900 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaupungin väkiluku kasvoi yli 1 200 hengellä eli lähes prosentilla.

Myös uusia asuntoja valmistui kaupunkiin ennätysmäärä, noin 2 000 kappaletta. Tämä kertoo aikamoisesta rakentamisen aktiivisuudesta.

Kaupungin talous on ollut kahdessa edellisessä, vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöksessä tasapainossa. Tasapaino näyttäisi jatkuvan 2018 tilinpäätöksessä ja kuluvan vuoden talousarviokin on tasapainoinen.

Yksi suurimmista hankkeistamme eli liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Hippos2020 etenee suunnitellusti. Nyt näyttää siltä, että useamman vuoden kestävät rakennustyöt voisivat alkaa ensi syksynä.

Mitkä ovat Jyväskylän vahvuudet?

Yksi Jyväskylän ehdottomista vahvuuksista on opiskelijavaltaisuus. Oppilaitoksemme, Jyväskylän yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ovat suosittuja ja tuovat hyvää sykettä kaupunkiin. Opiskelijoiden suuri osuus väestöstä leimaa kaupunkia ja sen tunnelmaa, täällä on eloisa ilmapiiri.

Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian suuri eikä liian pieni. Muuttohalukkuustutkimuksissa kaupunki on ollut kärkipäässä. Jyväskylää pidetään hyvänä kaupunkina.

Myös liikunta ja urheilu kuuluvat ehdottomasti vahvuuksiimme. Yksi kaupunkimme strategian neljästä kärjestä on olla Suomen liikuntapääkaupunki, ja tämän tavoitteen arvoisia pyrimme jatkossakin olemaan. Hippos-osaamiskeskittymän lisäksi kaupungin tavoitteena on lisätä asuinympäristöjen liikkumismahdollisuuksia, luoda mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen sekä kehittää uudenlaisia yhteistyö- ja palvelumalleja.

Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet?

Talous on jatkuva haaste, rahareikiä on nähtävissä joka puolella. Talouden tasapainossa pysymisen eteen on tehtävä paljon töitä yhdessä päättäjien kanssa.

Työttömyysluvut ovat Jyväskylässä melko korkeat, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Meillä opiskelijoiden suuri osuus kaupunkimme väestöstä vaikuttaa myös varmasti työttömyyslukuihin. Vihdoin työttömyys on hieman taittunut laskuun. Usein opiskelijat haluaisivat jäädä töihin Jyväskylään, mutta kaikki eivät valitettavasti työllisty kaupunkiin.

Myös Jyväskylän liikenteellinen asema aiheuttaa päänvaivaa. Kaupungin maantieteellinen sijainti on hyvä, mutta liikenneyhteyksiä pitäisi kehittää nopeammiksi. Tunnin juna Tampereelle olisi erittäin tarpeellinen!

Lisäksi kohtuuhintaisten asuntojen puute vaivaa Jyväskylääkin. Markkinat tuntuvat tuottavan vain sijoitusasuntoja ja yksiöitä. Mistähän tähän löytyisi lääke?

Miten Jyväskylässä varaudutaan maakunta- ja sote-uudistuksen kiemuroihin?

Olemme olleet aktiivisesti mukana soten valmistelussa. Seuraamme tietysti tarkasti tilannetta ja valmistaudumme siihen, ettei sote toteudukaan suunnitellussa aikataulussa. Olemme pohtineet myös vapaaehtoista kuntayhtymää yhtenä vaihtoehtona.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala, johon on tulossa myös perusterveydenhuollon sairaansijoja. Niiden käsittely riippuu siitä, mitä koko sote-uudistukselle tapahtuu. Lakien läpimenosta riippumatta paljon konkreettisia asioita on ratkaistavana.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen kävin Lahdessa maanviljelyskoulun ja valmistuin maanviljelysteknikoiksi. Sen jälkeen opiskelu alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta ja olin onnekas, että sain jäädä tänne töihin. Opintojen jälkeen tein Jyväskylän kaupungille päivähoidon tarveselvityksen, silloin kunnallinen päivähoito oli vasta alkamassa. Tämän jälkeen olin sairaanhoitopiirillä eri taloustehtävissä noin kymmenen vuotta, minkä jälkeen siirryin kaupungin leipiin. Ensin toimin terveyskeskuksen talouspäällikkönä, sitten kaupungin taloussuunnittelupäällikkönä ja talousjohtajana 2000-luvun alkupuolelta asti.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

Jonkun verran tulee luettua. Viimeksi luin joululahjaksi saamani kirjan, Mikko Paasin Sukellus valoon. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen, koska itsekin harrastan sukellusta. Siksikin se oli ihan pakko lukea!

Kenet kollegasi haluaisin nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraavaksi haluaisin nähdä palstalla Tampereen kaupungin talousjohtajan Jukka Männikön. Suuret kaupungit tekevät melko tiiviisti yhteistyötä, hän on sitä kautta minulle tuttu mies.

Kunta-/aluevaikuttajaTöihin meille

Lempäälä sanoi kyllä digitalisaatiolle

Elämyksellinen, yhteisöllinen, edelläkävijä – näin kuvaa henkilöstöjohtaja Auli Nevantie Tampereen kainalossa sijaitsevaa Lempäälän kuntaa. Lempäälä on 23 000 asukkaan elinvoimainen kotiseutu, joka houkuttelee asukkaikseen monipuolisesti erilaisia kuntalaisia ja erityisesti lapsiperheitä. Tasaisesti kasvava väkiluku vaatii Lempäälältä aktiivista otetta digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Kuntia ei kuitenkaan perinteisesti ole mielletty digitalisaation edelläkävijöiksi. Silti arjen toimivuudessa juuri kunnallisilla palveluilla on valtava merkitys. Lempäälässä aihe kirjattiin uuteen strategiaan, jonka ytimessä on ajatus kunnasta myönteisenä keskustelukumppanina. ”Kunta, joka sanoo kyllä” on Lempäälän palvelulupaus, jonka mukaisesti kunta haluaa olla laajasti kuntalaisten tavoitettavissa niin sähköisesti kuin kasvokkain.

– Haluamme olla ihmisen näköinen kunta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa palveluiden kehittämistä ja järkeviä investointeja. Uhkapuheen sijaan päätimme keskittyä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Periaatteemme on, etteivät sähköiset palvelut riistä kuntalaisilta kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuvia palveluita. Päinvastoin: haluamme tarjota lempääläisille tärkeitä palveluita ympärivuorokautisesti sähköisesti ja panostaa niihin kohtaamisiin, joita todella tarvitaan, Nevantie kertoo.

Palvelumuotoilusta pontta uusille toimintatavoille

Lempäälässä strategiaa toteutetaan kokonaiskehittämisen mallilla, jolloin mukana on koko kuntakonsernin palvelut. Käytännön suunnittelutyössä on hyödynnetty palvelumuotoilun tekniikoita, joiden keskiössä on asiakaslähtöisyys.

– Olennaista ei ole se, miten palvelut on aiemmin järjestetty. Sen sijaan pohdimme aidosti, miten ja millaisista palveluista kuntalaiset eniten hyötyvät ja missä nämä palvelut ovat saatavilla. Tämä on iso näkökulmamuutos perinteiseen lähestymistapaan, Nevantie sanoo.

Kunnan palvelut ovat yhteisiä palveluita, minkä vuoksi lempääläläiset otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun. Keskustelua kuntalaisten kanssa käytiin tilaisuuksissa ja oppimiskahvila-tyyppisissä työpajoissa, joissa selvitettiin kuntalaisille tärkeitä sähköisten palveluiden elementtejä. Tarpeiden ja toiveiden perusteella syntyi muun muassa kohderyhmäkortteja, joiden avulla mallinnetaan kuntalaisten elämää ja mielikuvitellaan tulevaisuuden palveluita.

– Yhdessä tekeminen luo ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä. Iso työ menee mönkään, jos palveluiden käyttäjät eivät ole mukana suunnittelussa. Yksi konkreettinen oppimme oli se, miten tärkeitä sähköiset palvelut ovat erityisryhmille, joille liikkuminen on vaikeaa, Nevantie kertoo.

Tulevaisuuden visiona kuntalaisten verkkokauppa

Kuten monissa muissakin Suomen kunnissa myös Lempäälässä digitalisaatio etenee pienin askelin. Samaan aikaan on pidettävä mielessä iso kuva ja pienet yksityiskohdat sekä huolehdittava siitä, että jokainen kuntalainen pysyy muutoksessa mukana. Se vaatii läsnäoloa, kohtaamisia ja oikeanlaista viestintää.

– Uusien palveluiden on lähtökohtaisesti tuotava kuntalaisille jotain uutta, esimerkiksi parempi palveluprosessi, läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. Tästä lisäarvosta on myös viestittävä aktiivisesti, jotta palvelut alkavat herättää kiinnostusta. Pelkkä manuaalisen lomakkeen vieminen sähköiseen ympäristöön ei innosta ketään, sanoo Lempäälän kunnan digipäällikkö Arto Mattila.

– Digitalisoituminen ei ole ylhäältä johdettua, vaan se tapahtuu verkostoissa. Meillä kohtaamiset ja oppiminen tapahtuvat luontaisissa paikoissa, esimerkiksi yhdistysten kautta. Lempäälään on syntymässä kulttuuri, jossa kuntalaiset auttavat ja opastavat toisiaan. On ollut ilo huomata, miten joistain kuntalaisista on kuoriutunut digiaktiiveja, jotka toimivat myytinmurtajina ja omaehtoisesti opastavat muita palveluiden käytössä, Nevantie jatkaa.

Lempäälän digiremontti on aloitettu palveluista, joita kuntalaiset käyttävät eniten. Pienimuotoiseksi menestystarinaksi on noussut verkossa toimiva karttapohjainen palautekanava, jonka välityksellä kuka tahansa lempääläinen voi saada muutoksessa äänensä ja toiveensa kuuluviin. Yksi toivottu uudistus on ollut rakennuslupien sähköistäminen, joka on poikinut kuntalaisilta hyvää palautetta.

Lempäälässä digitalisaatio on vasta alussa, mutta Nevantien ja Mattilan haavelistalla siintää jo suurempi kokonaisuus, kuntalaisten verkkokauppa.

– Haluamme haastaa sen, mitä kunta tarkoittaa. Meille kunta ei ole vain sen tuottamat palvelut, vaan kaikki ihmiset, yritykset ja yhdistykset. Olemme rakentamassa yhteisöä, jonka kotipesä kuntalaisen verkkokauppa olisi. Sieltä löytyisivät kaikki palvelut, tieto ja mahdollisuudet helposti ja ilman, että kuntalaisen tarvitsisi tietää, mistä järjestelmästä tai hallintokokonaisuudesta mikäkin ratkaisu kumpuaa, Nevantie summaa.

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutKuntien asiakastarinat

Ilmastotoimien aika on nyt – Nuorten ilmastokokous toi nuorten äänen kuuluviin

Lauantaina 2.3. Helsingin Finlandia-talo täyttyi puheensorinasta, kun Meidän ilmasto 2030: Nuorten ilmastokokous keräsi paikan päälle yli 500 nuorta ilmastoaktiivia. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä tapahtuma huipentui julkilausumaan, joka tuo suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Nuorten ilmastojulkilausumassa vaaditaan päättäjiltä aktiivisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kuten ilmastopolitiikan priorisoimista ulko- ja EU-politiikassa, hiiliveron käyttöönottoa ja ilmastokasvatuksen kytkemistä kaikkien luokka-asteiden opintosuunnitelmaan. Julkilausumaa on ollut työstämässä lukuisat kotimaiset nuoriso-, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt.

Ilmastoseinä innosti nuoret pohtimaan vaikeita kysymyksiä

Yhdessä muiden merkittävien kansallisten toimijoiden kanssa myös Kuntarahoitus oli mukana tapahtumassa osoittamassa tukeaan nuorten ilmastotavoitteille. Tapahtumassa Kuntarahoitus antoi nuorille mahdollisuuden kertoa ilmastohuolensa kuntapäättäjille kirjoittamalla ilmastopoliittisia odotuksiaan ja vaatimuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Visuaalinen ja suora tapa viestiä innoitti jakamaan valtavan määrän ideoita sekä fyysisellä seinällä että sosiaalisessa mediassa.

– Nuorilla on valtava määrä ideoita ja potentiaalia pohtia vaikeita kysymyksiä, kun siihen annetaan tilaa ja alusta. Ilmastoseinä herätti keskustelua sekä toimi vaikuttamisen ja vuoropuhelun kimmokkeena. Yksittäisistä odotuksista ja toiveista syntyi nopeasti seinällä dialoginen ketju, jossa osoitettiin tukea, kehitettiin ideoita eteenpäin ja haastettiin toisia. Oli ilo huomata, miten perinteisesti mollisävytteinen ilmastokeskustelu sai tapahtumassa uusia sävyjä: tapahtuman ilmapiiri oli motivoiva ja ratkaisukeskeinen, ja esiin nousi paljon konkreettisia mahdollisuuksia toiminnan uudistamiseen, kertoo Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä Eeva Toivonen.

Nuorten odotukset kuntapäättäjiltä vaihtelivat laidasta laitaan. Toiveita esitettiin niin hiilineutraaliuudesta, kasvisruoasta kuin kierrätysmahdollisuuksista. Monenkirjavia toiveita yhdistää yksi seikka:

– Monet ehdotukset vaikuttivat helposti toteutettavilta. Jäin itse usean ratkaisuehdotuksen kohdalla miettimään, miksei näin jo toimita, jatkaa Toivonen.

Ratkaisuja etsitään kuntien vaikuttajien kanssa

Ilmastoseinälle kirjoitetut odotukset eivät kulu musteen mukana, sillä jatkosuunnitelmat ovat jo selvillä. Kuntarahoitus koostaa nuorten odotuksista yhteenvedon sekä etsii keskeisiin esiin nouseviin teemoihin kuntapäätöksentekoon soveltuvia ratkaisuja yhdessä asiantuntijoiden ja kuntien vaikuttajien kanssa. Tietylle kunnalle osoitetut odotukset toimitetaan suoraan kunnan johdolle.

Vaikka edessä oleva tie on pitkä, valoi tapahtuma uutta uskoa sukupolvien välisen yhteistyön voimaan.

– Parasta tapahtumassa oli yhteishenki. Kaikki etsivät yhteisiä ratkaisuja, eikä keskusteluissa sorruttu turhaan vastakkainasetteluun tai syvennetty ikäluokkien välistä kuilua. Näistä nuorista on kasvamassa paremman huomisen tekijöitä, ja kannustankin heitä seuraamaan kutsumustaan ilmastoasioiden parissa, summaa Toivonen.

Kevään 2019 mittaan Huomisen tekijät -lehden verkko- ja printtiversioissa avataan nuorten ilmastokokouksessa esiin nousseita teemoja. Ratkaisuja ehdotusten nopeampaan käyttöönottoon kunnissa etsitään yhdessä virkamiesten, päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

NäkökulmatVastuullisuus

Kunnan talot kuntoon tai kumoon

Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa olevien rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 50,6 miljoonaa kerrosneliömetriä – ylläpidettävää tilaa on yli 7 000 jalkapallokentän edestä ²⁾. Tyhjiä rakennuksia on jo noin 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja määrän on arvioitu kasvavan väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Lisäksi rakennuskannassa on paljon vajaakäytöllä olevia ja alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomia rakennuksia. Myös korjattavaa riittää vuosiksi eteenpäin.

– Pääosa kuntien hallinnoimista rakennuksista on peräisin 1970­–80-luvulta, eivätkä kunnat ole vielä saaneet korjausvelasta niskalenkkiä. Jos nyt tehdään asiat hyvin, taitekohta korjausvelan kasvulle tulee noin 10 vuoden päästä. Tähän vaikuttaa myös se, että seuraavaksi peruskorjausikään tulee 1990-luvun rakennuskanta, joka on pienempi ja tehty kosteusteknisesti paremmin, FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelujen toimialajohtaja Juhani Pirinen ennustaa.

Työtä terveiden talojen puolesta

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen tunnetaan tulisieluisena terveiden talojen puolestapuhujana ja rakennuskannan vaalijana. Aiemmin ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoita vuosia luotsannut mies on edelleen huolissaan sisäilma-asioista, mutta näkee myös valonpilkahduksia.

– Erityisesti asennepuolella on menty eteenpäin, sisäilmaongelmien tutkimista ei enää juurikaan tarvitse perustella, eikä oireilevia ihmisiä leimata luulosairaiksi. Myös kosteudenhallinnan valvominen työmailla on paranemaan päin, vaikka vielä ei olla sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut kosteuskoordinaattorivaatimus parantaa tilannetta ja Kuivaketju 10 -järjestelmä toteuttaa vaatimuksia, joskin sen käytettävyys vaatii vielä kehittämistä, Pirinen listaa.

Nykyisessä tehtävässään Pirinen asiantuntijajoukkoineen konsultoi rapistuvan kiinteistökannan parissa tuskailevia kuntia sekä tutkii ja korjaa niiden hallinnoimia rakennuksia. Parhaillaankin FCG:llä on käynnissä useita koulu- ja päiväkotityömaita eri puolilla Suomea. Mutta mitä kuntien pitäisi rakennuksilleen tehdä? Omistaa vai vuokrata tilat? Korjata vai jyrätä kelvottomat talot kumoon uusien tieltä? Pirisen mukaan polku on loppujen lopuksi yksinkertainen.

– Ensin kartoitetaan nykyinen kiinteistökanta ja rakennukset ’koritetaan’ vaikkapa neljään luokkaan niiden kunnon ja tarpeellisuuden mukaan. Alueiden palveluverkkoselvitys ja arvio tulevaisuuden tarpeista antavat näkymän siihen, mihin ja minkälaisia rakennuksia oikeasti tarvitaan. Turhista kiinteistöistä pitää rohkeasti luopua ja jäljelle jäävien hallinnointi keskittää suurempiin tilapalveluyksiköihin. Näihin yksiköihin pitää palkata kuntotutkimisen ja rakennusterveyden ammattilaisia ohjaamaan tutkimuksia ja korjaussuunnittelua. 

– Hyvä johtoajatus tässäkin on se, että kunnan tehtävä ei ole omistaa, vaan tuottaa palveluja kuntalaisille.

Huomisen tekijät Juhani Pirinen

Rahalla saa myös laatua

Monissa kunnissa tehdään jo määrätietoista työtä kiinteistöjen hallinnoinnin, ylläpidon ja kunnon parantamiseksi, mutta vielä on paljon kuntia, joissa vasta heräillään. Myös tuoreimman vuonna 2017 julkaistun ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuuden hallinnassa on suuria kuntakohtaisia eroja ³⁾.

– On aika surullista, että edelleen osa kuntapäättäjistä herää asiaan vasta, kun rakennusten käyttäjät hermostuvat niiden surkeaan tilaan lopullisesti ja päädytään koululakkoon tai valtakunnan uutisiin, Juhani Pirinen toteaa.

Pirinen muistuttaa, että rakentamisen ja korjaamisen laatuun voi vaikuttaa. – Rahoitusta kannattaa käyttää vipuvartena laadunvarmistamisessa jo kilpailutusvaiheessa. Pelkän hinnan tarkastelun sijaan tulisi esimerkiksi korjaushankkeissa edellyttää pätevien asiantuntijoiden ja tervetalo- tai kosteudenhallintakoordinaattorin käyttöä.

Viime vuosina kiinnostavaksi ratkaisuksi nousseessa elinkaarimallissa ulkopuolinen taho, esimerkiksi urakoitsija, vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sopimuksen mukaisen ajan, joka on tyypillisesti 20 vuotta. Juhani Pirinen näkee tässä mallissa kunnan kannalta myös sudenkuopan. 

– Rakennuksen tekninen arvo tippuu vuodessa 1,5–1,7 %, vaikka sitä olisi pidetty sopimuksen mukaisesti kunnossa. Elinkaarimallissa palvelusopimus päättyy yleensä juuri, kun rakennuksen isot korjaustyöt alkavat olla ajankohtaisia, Pirinen varoittaa ja kehottaa tähän malliin päädyttäessä kiinnittämään erityistä huomiota kumppanin valintaan sekä sopimuksen sisältöön myös pitkällä tähtäimellä.

Digitaaliset palvelutTalous