Pilotointi vaatii rohkeutta

Jos Kivisalmen sillan kupeesta katsoo viistosti ylös ja luoteeseen, näkee vain jäätyneen Saimaan valkean selän. Mutta jos kääntää katseensa suoraan alas sillan eteen, näkeekin tummaa vettä, joka virtaa itsepäisesti pakkasesta piittaamatta. Vieressä kyltti varoittaa heikoista jäistä.

Pilkkijät ovat joutuneet etsimään uudet apajat, mutta kaiken kaikkiaan Lappeenrannan ja Taipalsaaren erottavan sillan viereen vuonna 2015 valmistunut pumppaamo on ollut suuri menestys. Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan vesiä sekoittava pumppu on saanut fosforipitoisuuden laskemaan ja veden kirkastumaan Piiluvan- ja Sunisenselällä.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tuloksiin erityisen tyytyväinen, koska pumpun kanssa otettiin riski. Kaupunginhallitus halusi, että Kivisalmessa käytetään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitettyä uudenlaista, energiatehokasta pumpputeknologiaa, vaikka konsulttiyhtiö suositteli tyytymään jo markkinoilla olevaan pumppuun. Riski kannatti, ja samalla lappeenrantalainen cleantech-innovaatio sai tärkeän referenssin.

– Tämä on yksi esimerkki pilotoinnista, Jarva sanoo.

– Se vaatii tiettyä rohkeutta päätöksentekijöiltä, 

Ympäristöpolitiikka on elinkeinopolitiikkaa

Green reality, vihreä todellisuus. Sellaisena Lappeenranta markkinoi itseään, ja esimerkkejä riittää: pumppaamon lisäksi on yli 80-prosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella tuotettu kaukolämpö, tuulipuisto, joiden tuottamalla sähköllä voidaan lämmittää jopa 3 000 omakotitaloa, vuoden pyöräilykaupunki 2015 -titteli, eniten aurinkopaneeleita asukaslukuun suhteutettuna ja niin edelleen.

Jarvan mukaan Lappeenrannan kaupunki alkoi tavoitella kestävän kehityksen kansainvälisen edelläkävijän roolia tosissaan noin viitisen vuotta sitten oikeastaan siksi, että se huomasi Lappeenrannan olevan jo kovaa kyytiä kehittymässä sellaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto korosti omassa strategiassaan vihreää energiaa ja kestävää kehitystä, ja tulokset herättivät huomiota myös kansainvälisesti.

Yliopisto toi alueelle yhä enemmän cleantech-osaamista, mikä taas kiinnosti yrityksiä ja alkoi synnyttää yhä enemmän työpaikkoja.

Luontomatkailun merkitys ja kansainvälisen huomion takaava Saimaa sekä 70 kilometrin pätkä rajaa Venäjän kanssa tekivät astetta rohkeammista ympäristötavoitteista vieläkin houkuttelevampia.

Jarvan mielestä Lappeenrannan erottaa muista kaupungeista juuri se, että ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ovat tiiviisti osa elinkeinopolitiikkaa.

Viime keväänä julkaistussa uudessa, vuoteen 2033 tähtäävässä strategiassa tavoitteet seisovat tyytyväisinä vierekkäin: hiilidioksidipäästöt -80 prosenttia vuoden 2007 tasosta, ”green reality” -työpaikat +800 paikkaa.

Tee se itse

Yksi strategian tärkeimmistä teemoista on Lappeenrannan kehittäminen täyden ympyrän kiertotaloudeksi. Tällä hetkellä kaupungin jätteistä 94 prosenttia on jollain tavalla uusiokäytettävää, ja tavoitteena on saada viimeiset prosentit samaan joukkoon. Suunnitteilla on uutta biokaasulaitosta ja jätevedenpuhdistamoa.

– Tulevaisuudenvisio on, että vesikiertokin olisi suljettu, Jarva sanoo.

Mitä kaupunki sitten voi tehdä? Jarvalta löytyy ainakin kolme keinoa.

Ensimmäinen on omistajaohjaus, joka näkyy esimerkiksi aurinkovoiman kohdalla. Kehitteillä on konsepti, jossa kaupungin omistama konserniyhtiö Lappeenrannan Energia alkaa toimittaa halukkaiden kotitalouksien katoille aurinkopaneeleita, joita kotitaloudet vuokraavat. Jos paneeli esimerkiksi kesällä tuottaa energiaa enemmän kuin kotitalous käyttää, yhtiö ostaa ylijäämäenergian kuluttajalta takaisin verkkoon.

Toinen keino on rahoitus. Lappeenrannan oma osuus suurista investoinneista on usein maltillinen, ja vähintään yhtä tärkeää onkin valtakunnallisen ja EU-rahoituksen hankkimiseen laitettu työvoima.

Esimerkiksi viime vuoden lopussa Lappeenrannan kaupunki sai kumppaniensa kanssa EU:lta yli kolmen miljoonan rahoituksen uusiutuvan, betonin korvaavan materiaalin kehittämiseen.

Kolmas keino on kaupungin omat aloitteet. Siis vaikkapa käynnissä oleva selvitys siitä, miten koulurakennusten varaus-, laskutus-, lukitus- ja valvontajärjestelmät voitaisiin automatisoida niin, että tiloja voitaisiin vuokrata kaupunkilaisten käyttöön kouluaikojen ulkopuolella ilman sen suurempia hallinnollisia ponnisteluja.

– Kaikista kalleinta on, että kallis tila on tyhjänä, Jarva sanoo.

Kiertotalousinto on herättänyt paikoin myös kritiikkiä. Kun kaupunki viime syksynä tiedotti alkavansa vuokrata omia ajoneuvojaan kaupunkilaisille virka-aikojen ulkopuolella, autonvuokrausyritykset syyttivät kaupunkia varpailleen astumisesta. Jarvan mukaan autoja on tähän mennessä vuokrattu joitakin kymmeniä kertoja. Perimmäinen tavoite on vauhdittaa kaupungin omien ajoneuvojen vaihtamista sähkö- ja kaasuautoihin siten, että kaupunki ei ole ajoneuvojen omistaja. Resurssiviisauden näkökulmasta kaupungilla on kuitenkin myös velvollisuus varmistaa nykykaluston ja kiinteistöjen tehokas käyttö.

Jarvan näkökulmasta autojen vuokraus, vaihto kaasu- ja sähkökulkupeleihin ja aurinkopaneelien asennus kaupungin kiinteistöjen katolle kertovat kaikki samaa, voimakasta viestiä: kaupunki ei pelkästään puhu vaan johtaa ja markkinoi tekemällä itse.

– Me näytämme esimerkkiä, Jarva sanoo.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää vihreää rahoitusta houkuttelevana, ja neuvottelut sen hyödyntämiseksi kaupungissa ovat paraikaa käynnissä. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vihreä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

Kun sitkeys on DNA:ssa

Maailma on kylä. Globaalin talouden puhurit romuttivat Nokian matkapuhelintuotannon menestystarinan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Nokian rajut henkilöstöleikkaukset ja lopulta Microsoftin tehtaan sulkeminen muutti Salon alueensa talousveturista kriisialueeksi. Tehtaan ympärille oli rakentunut kokonainen yritysklusteri, joka oli yhtäkkiä vailla asiakasta.

– Tosiasiat on tunnustettava, eikä kaupungin tulevaa strategiaa voi luoda huomioimatta taustaa: Salon rakennemuutoshaaste on koko valtakunnan mittakaavassa poikkeuksellinen. Kaupungin nykytilanteen taustalla on 7000 työpaikan äkillinen menettäminen, sanoo kesäkuussa Salon kaupunginjohtajana aloittanut Lauri Inna.

Viisi vuotta Microsoftin tehtaan sulkemisen jälkeen Innan ei kuitenkaan tarvinnut enää aloittaa työtään kriisitunnelmissa. Kaupungissa on hyvä vire päällä.

– Joku sitkeä innovatiivinen DNA salolaisissa ihmisissä on. Kaupunkilaiset ymmärtävät talouden syklisyyden. Salossa on jo ennen kännykkäbisnestä ollut monia vahvoja teollisuudenaloja: koneteollisuutta, sähköalaa, puuteollisuuden kausia, tekstiiliteollisuutta, elintarviketeollisuutta, radio- ja tv-tuotantoa. Täällä on opittu, että laskua seuraa uusi nousu, Inna sanoo.

Mukaan nousutrendiin

Kuin ihmeen kaupalla Salo selvisi pahimman kriisin yli velkaantumatta hurjasti. 1750 euron asukaskohtainen velka on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Parhaina Nokia-vuosina kaupungissa oli investoitu niin vahvasti, että vaikealla kaudella investointeja on voitu leikata synnyttämättä valtavaa korjausvelkaa.

Tiukan 2010-luvun jälkeen Suomen talous on taittunut nousuun. Vaikka Salon aluetaloudessa ei vielä olla plussan puolella entiseen verrattuna, Innan mielestä kaupunkilaisilla on vahva käsitys talouden käänteestä.

– Kaupunginjohtajana näen miten se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Jauheliha on vaihtumassa kokolihaan ja kalaan.  

Salolaisten optimismin taustalla on myös vahva alueellinen kasvutrendi. Turun lääketeollisuus ja laivanrakennus porskuttavat ja Lounais-Suomen teknologiateollisuuden näkymiä kuvataan poikkeuksellisen hyviksi.

– Nyt myös Salossa pitää uskaltaa puhua talouden kasvusta. Monia lupaavia merkkejä on nähtävillä. Entisten nokialaisten paluumuutto Saloon uusien työpaikkojen perässä on jo alkanut.

Inna näkee omana roolinaan kasvuinnon kanavoimisen oikeisiin asioihin.

– Yhdessä tekeminen on minun juttuni: haluan saada kaikki mukaan peliin. Salossa on älyttömän vahva muutosvalmius. Kaupungin oman organisaation lisäksi tarvitsemme yhteistyöhön paikalliset yritykset, taideyhteisön ja urheiluyhteisön, mutta myös muun maakunnan ja valtion.

Yritysten tarpeet ykkösenä

Nokia-kriisin jälkimainingeissa Saloa kritisoitiin kaupungin talousrakenteen yksipuolisuudesta: liian paljon oli yhden kortin varassa.

Siitä on opittu. Salossa on tällä hetkellä noin 5000 yritystä, ja määrä kasvaa. Kaupunkiin on suunnitteilla sadan miljoonan euron ekovoimalaitos, joka tulee palvelemaan koko Lounais-Suomen aluetta. Hanke tuo mukanaan isoja liikenneinfrainvestointeja. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin edistämään myös IT-alan, metalliteollisuuden, telakkateollisuuden ja kaupan alan yritysten menestymistä.

– Tavoitteena on olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Salossa on valmiudet tehdä maailmanluokan tuotteita. Vahvuutenamme on koko ketjun hallinta tuotantolinjoilta logistiikkaan, Inna sanoo.

Entisissä Nokian ja Microsoftin tiloissa toimii nykyään teollisen internetin kampus, joka kiinnostaa monen alan yrityksiä. Kampus on jo yli 40 yrityksen kotipesä, ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö siirtyy sinne vuodenvaihteessa. Oman paikkakunnan nuorison halutaan jäävän opiskelemaan kotikaupunkiinsa, mutta Inna haluaa houkutella Saloon myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Salossa opiskelleet jäävät todennäköisemmin paikkakunnalle myös töihin, ja osaavat työntekijät ovat yrityksille tärkeitä. Siitä syntyy Salon positiivinen taloussykli. Taas kerran.

Kuopio katsoo vuoteen 2030

Mitkä ovat Kuopion johtamisen päälinjat lähivuosina?

Parhaillaan laaditaan vuoteen 2030 asti ulottuvaa strategiaa. Keskeinen näkökulma on se, miten panostamme elinvoimaan, työllisyyteen, koulutukseen ja kulttuuriin. Jatkamme panostuksia voimakkaaseen kasvuun. Haluamme tehdä rohkeita ratkaisuja, joilla turvataan elinvoima jatkossakin, esimerkkinä Savilahden keskittymän kehittäminen kampuksena, tiedepuistona ja asuinalueena. Tavoitteena on myös byrokratian keventäminen ja kansalaisdemokratian lisääminen. Digitalisointi on keskeisessä roolissa: palveluiden on oltava saavutettavissa muulloinkin kuin virastoaikaan, ja asukkaiden voitava aktiivisesti vaikuttaa päätöksentekoon.

Mitkä näet Kuopion suurimpina haasteina?

Peruspalvelutuotannon tulo- ja menovirrat on saatava tasapainoon. Kuopio ei ole juurikaan velkaantunut viime vuosina, mutta investointeja on jouduttu jarruttamaan liian monta vuotta. Nyt pitää uskaltaa tehdä enemmän kasvuinvestointeja. Sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma asema maakunnan vuokranantajana tuo haasteita. Käyttäjän vaatimukset sote-kiinteistöiltä tuovat investointipaineita, mutta samaan aikaan vuokratuottomalliin liittyy tulovirran heikkenemisen riski. Soten myötä kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa: velkasalkku pysyy ennallaan, mutta tulovirta alle puolittuu. Se ei ole mahdoton yhtälö, mutta yksittäisten riskien toteutuminen vaarantaa aiempaa nopeammin kaupungin velanhoitokyvyn.

Entä mikä tekee Kuopiosta hienon kaupungin?

Ihmiset: ystävälliset ja kaikkeen rennosti suhtautuvat savolaiset. Hieno yhteishenki manifestoitui tämän kevään jääkiekkomittelyissä, kun koko kaupunki nousi joukkueen tueksi ja seisoi omiensa takana loppuun asti. Toinen hieno ominaisuus on luonnonläheisyys. Kaupunkikulttuuria, liikuntamahdollisuuksia ja luonnossa liikkumista on aktiivisesti kehitetty helposti saavutettaviksi.

Joensuun talousjohtaja Satu Huikuri halusi edellisessä Huomisen tekijät -lehdessä tietää, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

Osallistumme uudistuksen valmisteluun maakuntatasolla, ja sisäisesti olemme varautuneet tulevaan setvimällä sopimusviidakkoa. Yksityiskohtaiset laskelmat taloudellisista vaikutuksista saadaan pian valmiiksi valtuustotyön, strategiavalmistelun ja taloussuunnittelun pohjaksi. Uudistus vaikuttaa moneen muuhunkin toimijaan kaupunkikonsernissa. Tuemme konserniyhtiöitä ja teemme tarkistuksia esimerkiksi liikelaitosten yhtiöittämisestä. Sillä varmistamme tulevaa liikkumistilaa ja nopeaa reagointia.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Viimeksi luin Mick Wallin Guns N’ Roses -biografian Viimeiset jättiläiset. Parhaillaan luettavana on Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Lappeenrannassa tapahtuu paljon, ja kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen on aktiivinen keskustelija eri medioissa printistä sosiaaliseen. Kuulisin mielelläni Ollin näkemyksiä Lappeenrannan tulevaisuuden näkymistä.

Joensuussa on jo siirrytty uuteen sote-toimintamalliin

Mitkä ovat Joensuun johtamisen päälinjat ja ydinstrategiat lähivuosina?

Joensuussa mennään koko maahan verrattuna pari vuotta etuajassa: siirryimme jo tämän vuoden alussa uuteen toimintamalliin, jossa sote-palvelut ja pelastustoiminta eivät enää ole kaupungin, vaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten järjestämisvastuulla.

Rahoitusvastuu ja omistajaohjaus säilyvät kaupungilla vielä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon asti. Siun sotelle menevien maksuosuuksien osuus kaupungin nettomenoista on tällä hetkellä runsaat 60 prosenttia.

Samaan aikaan toteutimme myös kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksen. Nyt haetaan uuden kunnan toimintamallia. Miten keskitymme vahvistamaan kilpailukykyä, luomaan elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä? Miten se näkyy konserni- strategiassa?

Siun soten myötä meillä on jo hyvä vauhti päällä uusien toimintamallien rakentamisessa kunnan ja tulevan maakunnan välillä. Tavoitteena on säilyttää tämä etumatka ja nostaa profiilia toteuttamalla fiksuja valintoja ja toimintamalleja ja tuomalla niitä esille.

Miten sote ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Joensuun asukkaiden arkipäivään?

Tavoitteena on, että kaupunkilaisille muutokset näkyisivät parempina palveluina, muun muassa sujuvampina palveluketjuina.

Mitkä näet Joensuun suurimpina haasteina talouden näkökulmasta?

Kaupungin talous on muihin suomalaiskuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Meillä on ollut ylijäämäisiä vuosia, mutta liikkumavara on pieni ja siksi prosessien ja rakenteiden kehittämistä pitää jatkaa.

Joensuussa on perinteisesti korkea työttömyys ja keski- määräistä pienempi asukaskohtainen verotulo. Yritysten houkutteleminen ja työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää.

Joensuun asukasmäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se tuo mukanaan investointipaineita muun muassa lasten ja koululaisten määrän kasvun myötä. Kaupungin toimitilojen, asuntojen ja yhdyskuntatekniikan tarve on suuri. Vuosi 2017 on meille ennätysvuosi talonrakennuksen osalta: rakennamme ja peruskorjaamme kiinteistöjä 49 miljoonalla eurolla.

Mikä tekee Joensuusta hienon kaupungin?

Joensuu on sopivan kokoinen ja kompakti, täällä on helppo toimia ja ilmapiiri on välitön. Meillä asiat hoituvat sujuvasti. Kaupunki kehittyy koko ajan ja kaupunkikuvakin muuttuu nopeasti.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Minulla on aina kirja kesken. Tällä hetkellä luen Raisa Porrasmaan kirjaa Japani pintaa syvemmältä. Olen lähdössä lomamatkalle Osakaan, Kiotoon ja Naraan, ja haluan tutustua maahan ennalta.

Kenet kollegasi haluaisit nähdä seuraavassa Huomisen tekijöissä? Mitä kysyisit häneltä?

Kuopio on Joensuulle rakas naapurikaupunki ja tärkeä verrokki. Haastan Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen vastaamaan siihen, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.