Näkökulma: Talouden kasvuluvut saattavat näyttää liiankin hyviltä

Talouden kehitys on aina epävarmaa ja usein ikävimmät yllätykset tulevat suunnista, joita ei ole osannut ajatellakaan. Silti on todettava, että vuodelle 2022 tiedossa olevien riskitekijöiden kavalkadi on poikkeuksellisen vaikuttava: Inflaatio on korkeampi kuin vuosikymmeniin, korona kuormittaa yhä sairaaloita ja Kiina kamppailee pahasti ylikuumentuneen kiinteistösektorinsa kanssa. Samaan aikaan rahapolitiikan elvytyksessä kalkkiviivat pölisevät. Ultramatalien korkojen aika voi olla päättymässä tilanteessa, jossa omaisuuserien arvostukset ovat pilvissä ja velkasuhteet korkeita.

Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin Himalajalle lähdössä – ilman lisähappea. Kaiken epävarmuuden keskellä odotukset ovat kuitenkin yhä varsin selväpiirteiset: bkt-kasvu säilyy perusuraa nopeampana, inflaatiopaineet voimakkaina ja keskuspankit kiristävät rahahanoja kiihtyvään tahtiin. Tämä konsensusnäkemys suorastaan kutsuu pientä ravistelua. Pöyhäisy on hyvä aloittaa pohtimalla, mitä viime vuonna oikeastaan tapahtui.

”Vuodessa 2022 on seikkailun tuntua. Vähän kuin oltaisiin himalajalle lähdössä – ilman lisähappea.”


Talousvuoden 2021 tarinan voi tiivistää kutakuinkin näin: Kysyntä elpyi paljon nopeammin kuin tuotanto- ja toimituskyky. Erirytmisyys kohotti energian, raaka-aineiden ja erilaisten komponenttien hintoja sekä nosti kuljetuskustannuksia. Energian hintoihin vaikuttivat myös epäsuotuisat sääolosuhteet ja muut tuotantovaikeudet. Lyhytkestoiset mutta toistuvat koronasulut siirsivät kulutuksen painopistettä palveluista tavaroihin, jolloin ”aineellisessa” taloudessa hinnat nousivat entisestään. Toimitusketjujen häiriöt pistivät firmat kasvattamaan omia varmuusvarastojaan, mikä osaltaan pahensi komponenttipulaa ja kiihdytti inflaatiota. Just-in-time -ajattelun muuttuminen just-in-case -toiminnaksi lihotti varastoja – ja samalla bruttokansantuotetta.

Koska suuressa osassa länsimaita sekä bkt että työllisyys ovat jo suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla, kysynnän elpymisvauhti jäänee tänä vuonna selvästi viime vuotta hitaammaksi. Ehkäpä tuotantokapeikotkin alkavat siten hiljalleen helpottaa. Mikäli näin on, vähenee myös motiivi tilailla välituotteita tai valmistavaroita varastoon. Yritykset saattavat pikemminkin alkaa purkaa ylimääräisiä varastojaan. Samalla tarjontakitkoista johtuvat kustannuspaineet helpottaisivat, mikä osaltaan hillitsisi inflaatiota.

Tällaisilla teknisiltä kuulostavilla käyttäytymismuutoksilla voi lyhyellä aikavälillä olla yllättävän suuria vaikutuksia bkt-kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuoden kolmannella neljänneksellä varastojen kerryttäminen selitti bkt:n 2,3 prosentin kasvuvauhdista jopa 2,2 prosenttiyksikköä. Pinnalta katsottuna syksyn bkt-luvut näyttivät siis Yhdysvalloissa ehkä vähän liiankin hyviltä. Ylimääräinen kerma arvatenkin myös vahvisti hyvää fiilistä ja nosti odotuksia.

Tänä vuonna saatamme nähdä liikettä toiseen suuntaan: varastojen purkaminen voi hidastaa bkt-kasvua. Toki on katsottava varastosyklin läpi ja arvioitava aidon loppukysynnän kehitystä. Otsikkotason tekniset kasvupettymykset voivat kuitenkin olla haitallisia, mikäli ne vaikuttavat laajan yleisön talousluottamukseen.

Edellä kuvattu teoria toimitusketjujen pullonkaulojen oikenemisesta on kieltämättä altis monenlaisille epävarmuuksille. Ei vähiten siksi, että koronan omikronmuunnos vaikeuttaa edelleen talouden normaalia toimintaa.

Joka tapauksessa odotukset rahapolitiikan kiristystahdista ovat viime viikkoina nousseet ehkä vähän turhankin nopeasti. Talouden kasvuodotukset voivat olla viritetty liian koviksi. Euroalueen inflaatiossa avainkysymys on jo pitkään ollut, meneekö energian hintapiikki talven aikana ohi. Jos menee, euroalueen inflaatiovauhti voi jo loppuvuodesta palata EKP:n kahden prosentin tavoitetason alapuolelle.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 31.1.2022.

Riskienhallinta vaatii epäsuotuisten tilanteiden pohtimista

– Kiinnostuin Kuntarahoituksesta, sillä olemme Euroopan keskuspankin alainen luottolaitos. Vaikka henkilöstömäärämme ei ole kovin suuri, vaatii EKP:n alaisuus sen, että pääomien ja likviditeetin hallinta ja niihin liittyvät suunnitelmat ja raportointivaatimukset ovat samalla tasolla kuin muillakin EKP:n pankeille, Antti kertoo.

Antin tausta on akateemisessa maailmassa, jossa hän on toiminut kansantaloustieteiden tutkijana vuoteen 2009 saakka. Väitöskirjan julkaisun jälkeen hän päätti poiketa akateemiselta uralta yritysmaailmaan. Nokia- ja Microsoft-vuosien jälkeen Antti teki kuitenkin paluun finanssialalle vuonna 2016, ja vuonna 2017 ovet aukesivat Kuntarahoitukselle.

Kuntarahoituksen asiakkaita ovat suomalaiset kunnat ja yleishyödylliset asuntotoimijat. Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisulla rahoitetaan yhteiskunnallisesti vastuullisia ja ympäristön kannalta kestäviä kohteita, kuten julkiseen liikenteen hankkeita ja kestävää rakentamista.

– Vaikka asiakaskunta on suomalainen, varainhankinta ja riskienhallinta ovat kansainvälisiä. Tekeminen on kansainvälisempää kuin uskoisikaan, Antti kertoo.

Tiivis ja kunnianhimoinen työyhteisö

Kuntarahoituksen toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa, jossa työskentelee noin 170 henkilöä, mikä tekee Kuntarahoituksesta verrattain pienen toimijan. Antti näkee kuitenkin suhteellisen pienen ja matalan organisaation positiivisena asiana.

– Firman sisällä on helppo luoda verkostoja, kun istumme kaikki samassa toimistossa. Täällä voit helposti törmätä johtoryhmän jäseniin ja pääekonomistiin käytävillä ja kahvikoneen äärellä. Teemme töitä kunnianhimoisesti pienellä porukalla, Antti kertoo.

Pienen organisaation etu on myös se, että tehtävänkuvat ovat laajoja ja oman työnjäljen pääsee jättämään monenlaisiin projekteihin.

– Pidän siitä, että pääsen laaja-alaisesti miettimään pankkibisnestä sekä asiakasrahoituksen että varainhankinnan näkökulmasta. Välillä on myös kiva miettiä, miten makrotalouden asiat vaikuttavat meidän liiketoimintaamme, Antti kertoo.

Antti on myös tyytyväinen siihen, että sisäiseen urakehitykseen on panostettu vuosi vuodelta enemmän.

– Aina urakehitys ja vaativampi työtehtävä ei vaadi tehtävänvaihtoa, vaan meillä on käytössä eri vaativuustasot. Kun vaativuustasoani korotettiin, sain laajemman asiantuntijatehtävän ja sitä kautta enemmän vastuuta.

Riskienhallinta on varautumista tulevaan

Työ riskienhallinnassa on varautumista epäsuotuisiin tilanteisiin ja katse pidetään vahvasti tulevaisuudessa. Kuntarahoituksella riskienhallinnan tehtävät on jaettu eri vastuualueisiin, joista kannattavuus ja vakavaraisuus laskeutuvat Antin tontille.

– Työhöni kuuluu pääomien hallinnan suunnittelua sekä raporttien ja ennusteiden tekemistä, joihin kirjoitan myös pidempiä narratiiveja. Tutkijakoulutuksessa tekstin tuottamista englanniksi opeteltiin paljon, mistä on ollut todella paljon hyötyä nykyisessä työssäni.

Riskienhallinnassa tehdään tulevaisuuden ennusteita. Toiminnalla pyritään varmistamaan se, että vaikka tapahtuisi epäsuotuisa skenaario, toimintaa ja asiakkaiden rahoittamista pystytään jatkamaan.

– Syksyisin meitä työllistävät erityisesti budjetointi sekä vuotuisen elvytyssuunnitelman päivitys – se vaaditaan kaikilta EKP:n alaisuudessa toimivilta pankeilta. Suunnitelma tehdään niiden kaikista epäsuotuisimpien tilanteiden varalle.

Rima nousi EKP:n valvonnan alaisuudessa

Vuonna 2017 Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin valvonnan alaisuuteen, minkä myötä Kuntarahoituksessa tehtiin kunnianhimoisia järjestelmähankkeita, kuten yhteinen tietovarasto, tasehallintajärjestelmä ja viranomaisraportoinnin järjestelmä.

– Raportoinnissa rima nousi selkeästi EKP:n myötä. Raportointikielikin vaihtui englanniksi, kun raportteja alettiin lähettää EKP:lle Frankfurtiin. Meidän raporttimme ovat isojen pankkien dokumenttien seassa, mikä nostaa rimaa entisestään. Haluamme yltää samalle tasolle.

EKP:n alaisuus on tuonut työhön myös huippuhetkiä, kuten matkat samoihin tilaisuuksiin muiden EKP:n valvonnassa olevien pankkien työntekijöiden kanssa.

– On se konkarillekin edelleen iso juttu, kun pääse EKP:n pankkivalvojien kanssa samoihin tapaamisiin kuulemaan, mitä he ajattelevat koko Euroopan pankkisektorista. Hienoja hetkiä on ollut myös se, kun olen päässyt käymään Frankfurtissa tilaisuudessa, jossa ohjeistetaan esimerkiksi elvytyssuunnitelmaa, Antti toteaa.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!  

Näkökulma: Avaako talouden noususuhdanne EKP:lle ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista?

Yhdysvallat nousee koronataantumasta sen verran kovalla voimalla, että maan keskuspankki Fed on jo joutunut vihjaamaan tulevista rahapolitiikan kiristyksistä. Tällä hetkellä Fed näkee nostavansa ohjauskorkoja vuonna 2023, mutta talouden kasvu- ja inflaatioennusteista päätellen näkemys tulee vielä siirtymään aikaisemmaksi. Määrällistä elvytystä eli keskuspankin arvopaperiostoja voidaan hyvinkin alkaa vähentää jo reilun puolen vuoden päästä. Ruodin Fedin haastavaa tasapainoilua elvytyksen ja talouden ylikuumenemisen torjumisen välillä viime viikkoisessa blogikirjoituksessani Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut.

Euroalueella talous toipuu huomattavasti Yhdysvaltoja hitaammin. Inflaatio on väliaikaisten kitkatekijöiden vuoksi meilläkin kiihtymässä, mutta riski talouden ylikuumenemisesta on huomattavasti vähäisempi kuin USA:ssa. Euroalueen rahapolitiikassa ei olekaan vielä näköpiirissä nopeaa suunnanmuutosta.

Silti myös Euroopan keskuspankin viestintä on jo muuttunut aiempaa optimistisemmaksi: talouden elpyminen nähdään odotuksia voimakkaampana ja kasvuennusteita on selvästi nostettu. EKP arvioi euroalueen bkt:n kasvavan sekä tänä että ensi vuonna yli 4,5 prosentin vauhdilla. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi jokin aika sitten valoisasti, että euroalue on saavuttanut merkittävän ”käännekohdan”.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Eurooppa on lähes kirinyt rokotekattavuudessa USA:n kiinni, koronaviruksen delta-muunnoksen leviäminen on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä riskitekijä ja taloudessa on yhä varauduttava takapakkeihin. Sitä mukaa kun molemmat rokoteannokset saaneiden osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan normaalia toimintaa pitkäkestoisesti rajoittavien sulkutilojen riski kuitenkin pienenee. Siksi talouden perusvirityksen voidaan sanoa osoittavan jo kohti parempia aikoja.

Alkava noususuhdanne voi avata Euroopan keskuspankille ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista, jotka pitkäkestoisena ilmiönä voivat aiheuttaa talouteen haitallisia sivuvaikutuksia. Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote lähestyy vuonna 2023 kehitysuraa, jolla oltiin ennen pandemiaa. Koronakriisistä jää eittämättä yhteiskuntaan monenlaisia arpia, mutta tuotannon volyymiin ei pysyvää pudotusta ole näillä näkymin syntymässä. Vuosi 2023 saattaa lopulta olla EKP:lle sopiva ajankohta aloittaa korkopolitiikan asteittainen normalisointi.

Viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana euroalueen riskittömien pitkien korkojen (Saksan lainakorot) suhdanneluontoinen vaihtelu on tapahtunut suunnilleen -0,80 ja +1,00 prosentin haarukassa. Näin alhainen pitkien korkojen taso on ollut oire ”sekulaarisesta stagnaatiosta”, jossa säästetään enemmän kuin investoidaan, deflaatio uhkaa ja tuottavuuskasvu on kituliasta.

Seuraavan parin vuoden aikana koronakriisistä toipuminen ja varovaiset muutokset EKP:n rahapolitiikassa nostanevat euroalueen pitkät korot edellä mainitun vaihteluvälin ylälaitaan. Merkittävästi ylemmälle tasolle murtautuminen edellyttäisi kuitenkin uutta tasapainoa, jossa tuottavuuskasvun voimistuminen nostaisi talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

EKP:n rahapolitiikan ja EU:n elvytysrahaston yhteispelillä tällaista siirtymää nyt yritetään. Saavutettujen tulosten kestävyyttä tosin voitaneen arvioida kunnolla vasta kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Lue Timo Vesalan blogisarjan ensimmäinen osa Yhdysvaltojen korkonäkymistä täällä.