Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Apollo luotaa nykyistä ja tulevaa

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Rahoitussalkun hallintaan tarkoitetun Apollo-palvelun käyttäjämäärä on kasvanut hyvää vauhtia. Myös palvelun sisältö on laajentunut samaa tahtia. Palvelun täysversio on käytössä 70 kuntakonsernissa tai kuntayhtymässä, light-versiolla on saman verran käyttäjiä.

– Apollon sopimusasiakkaina on kaiken kokoisia kuntia ympäri Suomea. Konserniraportoinnin ja rahoitussopimusten hallinnan tarpeet ovat hyvin samankaltaiset kunnan koosta riippumatta, rahoituspäällikkö Okko Rostedt Kuntarahoituksesta kertoo.

Viimeisimpänä laajennuksena Apollo-palveluun on lisätty takausten ja sijoitussalkun hallinta. Palvelua kehitetäänkin jatkuvasti asiakkaiden toiveiden mukaan.

Helpotusta taloustiedon hallintaan

Forssassa ja Ylivieskassa Apollo on otettu käyttöön tänä keväänä. Helppo käyttöönotto saa kiitosta asiakkailta.

– Apollon käyttöönotto on hyvin helppoa. Meillä oli Kuntarahoituksen kanssa käyttöönottopalaveri, jossa veimme kaikki keskeiset tiedot palveluun. Siltä pohjalta olemme itse lisänneet tietoja. Käyttö on sujunut todella hyvin, Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.

Forssan talousjohtaja Leena Järvenpää on samoilla linjoilla.

– Käyttöönotossa oli mukana kolme Kuntarahoituksen asiantuntijaa ja opastus tehtiin ihan kädestä pitäen. Saamme edelleen apua aina, kun tarvitsemme, ja varmaan tarvitsemmekin vielä näin alussa. Palvelu on helppokäyttöinen nyt, kun se on tullut tutuksi.

Kummassakin kunnassa taloustietoja on aiemmin käsitelty muun muassa Excelissä. Apollolla haettiin helpotusta tiedon hallintaan.

– Aikaisemmin kaupungilla ja kahdella tytäryhtiöllä oli käytössä eri ohjelmia ja Exceleitä. Nyt saamme kaikki samaan palveluun: taselainojen lisäksi kuntatodistukset, johdannaissopimukset, takaukset ja vastavakuudet, Leena Järvenpää kiittelee.

Kattavampi näkymä tulevaisuuteen

Vaikka palvelun käyttö on Forssassa ja Ylivieskassa vasta alkuvaiheessa, molemmissa kunnissa sitä on käytetty monipuolisesti.

– Olemme jo parin kuukauden aikana huomanneet, että Apollon avulla meillä on käytössä enemmän ja monipuolisempaa tietoa kuin aiemmin. Palvelulla pystymme tarkastelemaan kaupungin lainasalkkua ja korkosuojaussopimuksia. Eri toimintojen avulla pystyy tekemään myös erilaisia skenaarioita ja katsomaan, miten esimerkiksi korkojen nousu vaikuttaisi kunnan talouteen, Joonas Yliluoma kuvailee.

Leena Järvenpää kertoo talouden seurannan ja ennustamisen helpottuneen palvelun myötä.

– Seuranta helpottuu oleellisesti, kun konsernin asiakirjat löytyvät yhdestä palvelusta. Saamme myös koko ajan ajantasaista markkinaennustetta korkojen kehityksestä. Ennustaminen ja raportointi kehittyvät varmasti. Pitää vain ottaa aikaa ja perehtyä palveluun ja sen ominaisuuksiin.

Apollo-palvelua kehitetään jatkossakin asiakkaiden toiveita kuunnellen ja tiiviissä yhteistyössä Kuntarahoituksen pohjoismaisten sisarorganisaatioiden kanssa.

Digitaaliset palvelut

Yhteistyöstä voimaa

Pitkäjänteinen työ ja yhteistyöhalukkuus näkyvät Kuntarahoituksessa välittöminä suhteina sisarorganisaatioihin maailmalla. Vuosien saatossa tiiviimmät välit ovat muodostuneet Pohjoismaihin ja Hollantiin.

– Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavien rahoituslaitosten kanssa työskentelemme jatkuvasti todella tiiviisti. Näiden organisaatioiden kanssa olemme solmineet kattavan sopimuksen, joka mahdollistaa syvän ja laaja-alaisen yhteistyön, Kuntarahoituksen lakiasioista ja yhtiön hallinnosta vastaava johtaja Mari Tyster kertoo.  

Pohjoismaiden lisäksi yhteistyö on erityisen tiivistä Hollannin sisarorganisaation kanssa. Syy löytyy organisaatioiden yhteisistä intresseistä ja hyvin samanlaisesta liiketoimintamallista.

– Hollantilaisten kanssa meitä yhdistää luonnollisesti se, että kuulumme molemmat euroalueeseen. Euroalueen haasteet, mahdollisuudet ja EKP:n valvonta ovat meille yhteisiä asioita, sanoo Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Leveät pohjoismaiset hartiat

Pohjoismainen yhteistyö on mielekästä organisaatioille, jotka yksinään ovat kansainvälisessä mittakaavassa pienehköjä ja toimivat hyvin erikoistuneella liiketoimintamallilla.

– Yhdessä olemme suurempia: se on ollut meidän lähestymiskulmamme pääomamarkkinoille ja sijoittajien suuntaan. Yksittäisinä instituutioina olemme pieniä, mutta yhteinen markkinointi on alkanut kantaa hedelmää. Pankit ja sijoittajat ovat alkaneet puhua meistä kattotermillä Nordic Local Government Funding Agencies. Kun meitä tarkastellaan yhtenä ryhmänä, varainhankintatarpeemme ovat jo noin 30 miljardia euroa vuodessa. Summana se on hyvinkin verrannollinen suuriin velanottajiin esimerkiksi Saksassa ja Euroopassa, Holmström taustoittaa.

Pohjoismaisten toimijoiden keskinäinen samankaltaisuus on omiaan helpottamaan myös sijoittajien työtä.

– Voidaan ajatella, että Pohjoismaissa yhteiskuntarakenteet ovat keskenään melko samanlaisia ja toimijat myös. Kun sijoittaja tekee omaa analyysiään, hänen ei tarvitse perehtyä jokaiseen yksityiskohtaan, sillä pohjoismainen malli on hyvin yhteneväinen. Kun he ovat ensimmäistä sijoitusta tehdessään tehneet selvitystyöt huolellisesti, seuraavat tulevat aika samalla mallilla perässä, Tyster kuvailee.

Markkinointi on joukkuelaji, ei yksilöiden pelikenttä

Sijoittajamarkkinointi on konkreettinen yhteistyön muoto, jota tehdään yli maarajojen. Tällä hetkellä pohjoismaisten organisaatioiden yhteistä sijoittajamarkkinointia tehdään Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Japanissa ja Yhdysvaltain itärannikolla.

– Olemme julkaisseet sijoittajamarkkinointiin liittyen esimerkiksi Nordic Model -esitteen, jossa kuvataan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä elementtejä ja avataan niitä sijoittajille. Kaiken kaikkiaan yhteismarkkinointi on saanut sijoittajien keskuudessa todella hyvän vastaanoton. Se on myös erinomainen mahdollisuus tavata kerralla neljä lainanottajaa ja saada ajankohtainen katsaus tilanteeseen, Holmström sanoo.

Yhteistyö lähtee ihmisistä

Myös kansainvälisessä yhteistyössä on viime kädessä kyse ihmisistä, luottamuksesta ja tiedon jakamisesta. Kun keskinäinen luottamus on hyvällä tasolla, voivat sisarorganisaatioissa työskentelevät ihmiset tukeutua kansainvälisiin kollegoihin matalalla kynnyksellä.

– Yhteistyöllä haetaan ennen kaikkea tehokkuutta. Emme kilpaile keskenämme perusasiakasbisneksessä ja siksi voimme hyvin keskustella ja hyödyntää toistemme osaamista. Voimme vaikkapa avoimesti kysyä kollegoilta miten he ovat erilaisia haasteita ratkaisseet. Suurella todennäköisyydellä samoja ongelmia on tullut esiin heilläkin ja vertaistuki helpottaa. Esimerkiksi Brexit aiheena puhuttaa tällä hetkellä paljon ja useita erilaisia pankkisääntelyyn liittyviä projekteja on käynnissä. Näiden lisäksi olemme jakaneet paljon kokemuksia riskien hallinnasta ja muista käytännön asioista, Tyster kertoo.

Yhteistyötä tehdään organisaatiossa eri tasoilla, toimitusjohtajista asiantuntijoihin. Työntekijöillä on mahdollisuus myös lähteä vaihtoon sisarorganisaatioon.

Apollo ja leasingtuotteet konkreettisia hedelmiä

Yhteistyö tuo hyötyjä myös asiakkaille, esimerkiksi edullisempana rahoituksena tai uusina palveluina.

– Varainhankinnassa saamme kustannussäästöjä rahoituskustannusten muodossa. Voimme tarjota asiakkaillemme rahoitusta edullisemmin, Holmström pohtii.

Ajoittain sisarorganisaation imussa voi päästä myös ohituskaistalle. Näin tapahtui Apollo-palvelussa, joka on konkreettinen esimerkki yhteistyön hedelmistä.

– Alun perin ruotsalaiset pistivät Apolloa vastaavan oman palvelunsa pystyyn vuonna 2013. Ruotsalaisten jo tekemän kehitystyön ansiosta meidän ei tarvinnut aloittaa nollasta ja saimme palvelun nopeasti asiakkaidemme käyttöön. Kun välissä ei ole kilpailutekijää, yhteistyö oli tässäkin luontevaa. Myös norjalaiset ovat sittemmin ottaneet palvelun käyttöön, Tyster kertoo.

– Toinen vastaava esimerkki ovat leasingtuotteet, joissa saimme paljon hyviä neuvoja tanskalaisilta kollegoilta. Yhteistyön myötä saimme nopeasti leasingtuotteet tarjolle, Holmström jatkaa.

Kuntarahoitus on pidetty yhteistyökumppani

Sisarorganisaatioiden välinen yhteistyö nähdään arvokkaana ja hedelmällisenä myös Suomen ulkopuolella. Ulkomaisten kollegojen näkemykset ja kokemukset yhteistyöstä vaikuttavat hyvin yksituumaisilta.

– Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista. Organisaatiomme ovat hyvin samankaltaiset, mutta emme näe toisiamme varsinaisesti kilpailijoina toisillemme. Yhteistyön kautta asiakkaamme molemmissa maissa saavat parempia tuotteita ja pystymme palvelemaan heitä entistä paremmin. Pitkäjänteisen ja tiiviin tiedonvaihdon myötä molemmat organisaatiot tulevat koko ajan viisaammiksi ja oppivat toinen toistensa onnistumisista ja kokeiluista, sanoo Kommuninvestin varatoimitusjohtaja Maria Viimne.

Viimne nostaa Tysterin tapaan Apollo-lainasalkun hallintapalvelun esimerkiksi onnistuneesta yhteistyöstä.

– Käynnistimme Kommuninvestissa KI-Finans-nimisen projektin. Kuntarahoitus tuli melko aikaisessa vaiheessa mukaan auttamaan meitä ja siitä lähtien olemme kehittäneet palvelua yhdessä. Yhteistyö on tässä projektissa mahdollistanut paljon. Kuntarahoituksen kanssa olemme saaneet esimerkiksi laajemman joukon palvelunkehittäjiä, pystyneet keräämään enemmän asiakaspalautetta ja tulleet entistä läheisemmäksi järjestelmätoimittajan kanssa, Viimne luettelee yhdessä saavutettuja etuja.

Hollantilaisen NWB-pankin johtaja Frenk van der Vliet näkee, että yhteistyön parhaimmat hedelmät ovat poimittavissa silloin, kun työtä tehdään samaan aikaan useilla eri tasoilla. Tämä puolestaan edellyttää luottamusta, joka on rakentunut ajan mittaan.

– Olemme viime vuosina syventäneet yhteistyötämme Kuntarahoituksen kanssa, sillä huomasimme miten paljon meillä kummallakin on opittavaa toisiltamme. Aiemmin vaihdoimme ajatuksia pääasiassa rahoittamiseen ja pääomamarkkinoihin liittyen. Nyt yhteistyö on jo huomattavasti laajempaa ja sitä tehdään samanaikaisesti lukuisilla eri osa-alueilla. Viime aikoina meitä ovat erityisesti puhuttaneet sääntelyyn ja valvontaan liittyvät asiat. Organisaatioihimme kohdistuva valvonta on lisääntynyt hurjasti viime vuosina ja siksi on ollut hyvä kuulla, miten muualla asioita on ratkaistu. Ymmärrämme hyvin toisiamme, sillä olemme kumpikin tällä hetkellä EKP:n valvonnan alla, van der Vliet pohtii. 

Kokemusten vaihtaminen yli maarajojen auttaa sisarorganisaatioita etenkin keskuspankkien ja viranomaisten kanssa asioidessa. Van der Vliet on toiveikas sen suhteen, että yksi pitkäaikaisen yhteistyön tavoitteista konkretisoituu pian.

– Olemme tehneet yhdessä Kuntarahoituksen ja muiden sisarorganisaatioiden kanssa lobbaustyötä Euroopan komission suuntaan vähimmäisomavaraisuusasteen laskentakaavaan liittyen. Jännityksellä ja sormet ristissä odotamme, tuottaako työmme toivotun tuloksen.

Digitaaliset palvelut

Avain laadukkaaseen rahoitusriskienhallintaan

Käyttäjiensä tarpeiden mukaan kehittyvä Apollo nyt reilusti yli sadan tyytyväisen suomalaisen kunnan käytössä. Samaa pilvipalvelua käyttävät päivittäin myös ruotsalaiset ja norjalaiset kunnat ja maakunnat.

Korkokustannukset kuriin

Korkoriski syntyy kun rahoitussopimusten korkokustannukset ovat riippuvaisia korkomarkkinoiden muutoksista. Apollo auttaa riskien hallinnassa.

– Korkoriskien tiedostaminen ja hallinta ovat kunnille ensiarvoisen tärkeitä esimerkiksi nyt kun epätietoisuus korkomarkkinoiden tulevasta suunnasta on lisääntynyt. Epävarmuus näkyy markkinakoroissa ja niiden ennusteissa, sanoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Okko Rostedt.

Apollon korkokustannusanalyysillä voidaan tehdä laskelmat niin menneistä kuin tulevista korkokustannuksista. Analyysin näyttämät korkokustannukset perustavat kunnan salkun sopimusten todellisiin kassavirtoihin sekä Apollon korkomarkkinaennusteisiin. Apollon avulla voidaan myös simuloida erilaisia markkinaskenaarioita, kuten korkokäyrän yhden prosentin nousun vaikutusta kunnan korkokustannuksiin tulevina vuosina.

– Palvelussa voi nähdä miten vaikkapa nostettava talousarviolaina tulee vaikuttamaan kunnan korkomenoihin, jatkaa Rostedt. Apolloa hyödynnetäänkin usein erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutusten vertailuun kilpailutusten yhteydessä.

Korkoriskien hallinta

Apollo tarjoaa valmiit ja helppokäyttöiset analyysit rahoitussalkun riskien hallintaan. Niiden avulla voidaan kuvata salkun suojausastetta tietyllä hetkellä tai sen kehittymistä tulevina vuosina.

– Kun Apollo-palvelua lähdettiin rakentamaan, analyysimalleja kehitettiin nimenomaan kuntasektorin tarpeisiin, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

Korkoriskin jakauma-analyyseissä Apollo tutkii rahoitussopimusten pääomapainotettua korkosidonnaisuutta eli korkoduraatiota. Palvelun avulla voidaan ennustaa tai simuloida suojausastetta tuleville vuosille esimerkiksi tilanteessa, jossa ollaan harkitsemassa korkojen nousulta suojaavia rahoitusratkaisuja kuten johdannaisia.

Korkosidonnaisuuden jakauma-analyysin toimintaperiaate sen sijaan on yksinkertainen ja sellaisenaan toimiva monille asiakkaille. Analyysi kuvaa rahoitussalkun jakautumista kiinteään ja vaihtuvaan viitekorkoon.

Korkoriskianalyysi näyttää sekä pääoma- että korkositoumusten jakautumisen, mikä helpottaa erilaisten rahoitusratkaisujen vaikutusten vertailua salkun rahoitusriskiaseman näkökulmasta.

Jälleenrahoitusriski

Poikkeuksellisissa markkinatilanteissa myös kuntien rahoituskustannukset voivat nousta merkittävästi. Jälleenrahoitusriski syntyy siis tilanteissa, joissa olemassa olevia lainasitoumuksia erääntyy maksettavaksi, mutta ne joudutaan jälleenrahoittamaan. Riski kasvaa, mikäli lainojen maturiteetit ovat lyhyitä tai lyhennystyyppinä on kertalyhenteinen eli bullet-laina.

Jälleenrahoitusriskien kartoittamisessa auttavat Apollon analyysit, joiden avulla voidaan suunnitella esimerkiksi kunnan sopimusten laina-aikojen hajauttamista riskien minimoimiseksi.

Ennakoi sopimustapahtumat

Rahoitussopimukset sisältävät usein aikasidonnaisia erityisehtoja, esimerkiksi jatko- ja purkuoikeuksia tai marginaalien tarkistuksia. Apollon kalenteritoiminto auttaa erilaisten tapahtumien, kuten marginaalien tarkistusten seurannassa. Tapahtumista voi tilata muistutuksen sähköpostiin halutulla ennakointiajalla, jolloin ikäviltä yllätyksiltä voidaan välttyä.

– Sopimustapahtumat, kuten rahoituslaitosten yksipuoliset marginaalintarkistusoikeudet, tapahtuvat kuitenkin usein pitkän ajan kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta, muistuttaa Leppänen.

– Kaikkien rahoitussopimusten tapahtumien löytyminen yhdestä sähköisestä kalenterista helpottaa erityisehtojen hallintaa ja myös minimoi niihin liittyvää henkilöriskiä.

Rahoituspolitiikka käytäntöön

Apolloon lisättävissä olevat compliance-ohjeet mahdollistavat kunnan salkun riskiasemaa kuvaavien lukujen raportoinnin ja ennustamisen rahoituspolitiikan mukaisesti.

Palvelu voidaan asettaa hälyttämään, mikäli seurattava tunnusluku – vaikkapa suojausaste – alittaa määritellyn kynnyksen tai esimerkiksi lainojen yhteissaldo uhkaa nousta asetettua maksimiarvoa korkeammaksi.

Myös sijoitusriskit hallintaan Apollon avulla

Kuntarahoitus julkisti vuodenvaihteessa yhteistyönsä suomalaisen FA Solutionsin kanssa kuntien sijoitustenhallinnasta Apollossa. Yhteistyön avulla kuntakonsernin varat ja velat ovat samassa palvelussa, mikä tuo läpinäkyvyyttä sijoitustoimintaan liittyviin riskeihin.

Kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan eri varainhoitajille, jolloin esimerkiksi tuottoja ja kustannuksia sekä koko sijoitussalkun kehittymistä voidaan nyt vertailla Apollo-palvelussa.

Lisätietoja Apollosta ja Apollo-tiimiltä, apollo(at)kuntarhoitus.fi

Digitaaliset palvelut

Apollo laajeni sijoitusten hallintaan

Kuntarahoituksen keskeisenä tavoitteena on tarjota kunnille digitaalisia työkaluja tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään talouden hallintaan. Palveluiden kehittäminen lähtee aina asiakkaista, mistä nyt julkaistu sijoitustenhallinnan laajennus on yksi konkreettinen esimerkki.

– Järjestämme vuosittain Apollo-asiakkaiden käyttäjäpäivän, joka on hyvä kanava päästä ideoimaan ja keskustelemaan tulevista kehityssuunnista, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

– Tarve sijoitustenhallinnan työkalulle tuli voimakkaasti esiin käyttäjäpäivässä useiden asiakkaiden toiveesta. Olemme iloisia nyt kun voimme tarjota tätä laajennusta asiakkaidemme käyttöön, Leppänen täydentää. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu on ollut kolmen pilottiasiakkaan käytössä. Alkuvuodesta palvelua voidaan tarjota hallitusti myös muun asiakaskunnan käyttöön.

Yksi palvelu varoille ja veloille

Apollo-palvelussa on pitkään jo voinut hallita ja analysoida kuntakonsernien lainasalkkua. Palvelu täydentyy, kun jatkossa asiakas saa paremman kokonaiskuvan taloudestaan taseen molempien puolien ollessa sähköisesti mallinnettuna.

– Tämä on erittäin toivottu lisä Kuntarahoituksen palveluihin. Talouden kokonaiskuvan seuranta ja raportointi helpottuvat, kun velat ja varat ovat hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Lisäksi pystymme tekemään kaupungin taloudenhoitoa yhä läpinäkyvämmäksi, mikä on erityisen tärkeää julkiselle organisaatiolle, kertoo uuden palvelun pilottiasiakkaan Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti.

Yhteistyökumppaniksi hankkeelle valikoitui sijoitustenhallintaan erikoistunut suomalainen finanssiteknologiayritys FA Solutions. Kunnilla on omistuksessaan listattujen arvopapereiden lisäksi paljon reaaliomaisuutta kuten maata ja kiinteistöjä, joiden hallintaan Apollon laajennus tuo helpotusta ja suunnitelmallisuutta.

– Esimerkiksi investointien suunnittelun kannalta on tärkeää tietää sijoitusten tuottavuudesta. Lisäksi monet kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan varainhoitajille, joiden tuotto- ja kustannustasoja on pystyttävä vertailemaan, taustoittaa Hannes Helenius, FA Solutionsin hallituksen puheenjohtaja.

Sijoitustenhallinta on liitettävissä Apolloon asiakkaan pyynnöstä.

– Ajatuksenamme on jatkossa tarjota kunnille eri palveluita yhdessä ympäristössä kumppaniemme kanssa. Toiminta on tehokasta, kun kukin toimija keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Näin asiakas saa aina markkinan parhaan osaamisen käyttöönsä yhdessä kokonaisvaltaisessa palvelussa, sanoo Kuntarahoituksen Leppänen.

Etuja yhteistyöstä

Fa Solutions oli luonnollinen valinta yhteistyökumppaniksi sijoitustenhallintaan, sillä ruotsalainen kuntarahoittaja Kommuninvest on tarjonnut samaista palvelua asiakkailleen jo 2016 lähtien. Apollo on käytössä ruotsalaisten kuntien lisäksi myös Norjan Kommunalbankenin asiakkailla, tosin sijoitustenhallinta ei vielä ole Norjassa mukana paletissa. Pohjoismainen yhteistyö on merkittävä ajan ja resurssien säästäjä sekä kehitystyön tehostaja.

– Vaikka asiakaskentissä on myös eroavaisuuksia, ovat yhteistyön edut helposti todennettavissa, kun kertaalleen naapurissa mietittyä asiaa ei tarvitse lähteä pohtimaan alusta, kertoo Leppänen.

Sijoitustenhallinnan käyttöönottoprosessi olikin synergiaeduista johtuen verrattain nopea. Konkreettista hyötyä on saavutettu sijoitustenhallinnan lisäksi myös aiempien uudistusten osalta. Pohjoismaiset Apollo-asiantuntijat tapaavat jatkossakin säännöllisin väliajoin keskustellakseen meneillä olevista kehityksistä sekä jakaakseen parhaiksi kokemiaan käytäntöjä.

Kuntarahoituksen kolmas Apollo-käyttäjäpäivä järjestettiin 27.10.2017 Helsingissä. Kaiken kaikkiaan 40 Apollo-asiakasta eri puolilta Suomea osallistui tilaisuuteen. Palautteen mukaan suurin osa osallistujista piti päivän sisältöä erittäin hyvänä: arvokkaina pidettiin erityisesti muiden Apollon käyttäjien tapaamista, kokemusten vaihtamista ja tulevien uudistusten esittelyä.
 

Digitaaliset palvelut

Kuntarahoitus auttaa kuntia digitalisaatiossa

Kuntarahoitus tarjoaa kunnille digitaalisia palveluita, joilla voidaan nopeuttaa ja automatisoida julkisen rahoituksen prosesseja. Viimeisimpänä avauksena Kuntarahoituksen tarjoama rahoitussopimusten hallintapalvelu laajennetaan tukemaan myös sijoitustoimintaa.

Kunnallinen omaisuus harvoin rajoittuu vain listattuihin arvopapereihin, vaan sisältää myös reaaliomaisuutta, kuten maata ja kiinteistöjä. Palvelun laajentumisen myötä kunnat voivat hallita monenlaista omaisuutta yhdessä järjestelmässä.

– Esimerkiksi investointien suunnittelun kannalta on tärkeää tietää sijoitusten tuottavuudesta. Lisäksi monet kunnat ovat ulkoistaneet sijoituksiaan varainhoitajille, joiden tuotto- ja kustannustasoja on pystyttävä vertailemaan, taustoittaa Hannes Helenius, FA Solutionsin hallituksen puheenjohtaja.

Kuntarahoitus kehittää palveluitaan asiakaslähtöisesti.

– Tämä on erittäin toivottu lisä Kuntarahoituksen palveluihin. Talouden kokonaiskuvan seuranta ja raportointi helpottuvat, kun velat ja varat ovat hallittavissa yhdessä järjestelmässä. Lisäksi pystymme tekemään kaupungin taloudenhoitoa yhä läpinäkyvämmäksi, mikä on erityisen tärkeää julkiselle organisaatiolle, hanketta pilotoiva Turun kaupungin rahoituspäällikkö Kari Pentti lisää.

Laajennuksessa kumppanina toimii suomalainen finanssiteknologiayritys FA Solutions.

– Ajatuksenamme on tarjota kunnille palveluita ekosysteemissä kumppaniemme kanssa. Toiminta on tehokasta, kun jokainen verkoston jäsen keskittyy omaan ydinosaamiseensa, kommentoi Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Jukka Leppänen.

Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava toimija Kommuninvest on tarjonnut ruotsalaisille kunnille ja maakunnille samanlaista palvelua vuodesta 2016 lähtien.

Lisätiedot:

Jukka Leppänen, Kuntarahoitus
rahoituspäällikkö
jukka.leppanen@kuntarahoitus.fi
050 5910 934

Hannes Helenius, FA Solutions
partneri, hallituksen puheenjohtaja
hannes.helenius@fasolutions.com
020 7118 514

Digitaaliset palvelut

Apollo syntyi kreivin aikaan

Apollo tuli tarjolle kreivin aikaan. Onneksemme rahoituspäällikkö Jukka Leppänen tuli esittelemään Apolloa juuri kun etsimme ratkaisua vanhenevan ohjelmiston ongelmaan, sanoo rahoitussuunnittelija Anita Ryynänen Oulun kaupungista.

Apollo otettiin Oulussa käyttöön pari vuotta sitten. Kuntarahoituksen rahoitukseen liittyvät tiedot siirtyivät Apolloon automaattisesti, muiden rahoittajien ottolainat ja koronvaihtosopimukset tallennettiin muun työn ohella. Tiimin jokainen jäsen osallistui tähän työhön omaan tahtiinsa ja opetteli samalla palvelun käyttöä. Antolainat syötettiin palveluun keskitetysti. – Sekä aloitusvaiheen että jokapäiväisen käytön helppous on yllättänyt iloisesti. Myös Apollon visuaalisuus miellyttää, Ryynänen sanoo.

– Ylivertaista on kuitenkin ollut saamamme tuki. Jukka Leppänen ja Okko Rostedt ovat miehiä paikallaan, olemme saaneet heiltä kaiken mahdollisen avun. Myös Apollon sähköisen HelpDeskin kautta vastaukset tulevat nopeasti.

Monenlaisia käyttötapoja

Apollo on tärkeä työkalu koko Oulun kaupungin rahoitustiimille. Rahoituspäällikkö, rahoitussuunnittelijat ja rahoitussihteeri käyttävät palvelua osittain eri tarpeisiin ja eri rytmeissä: rahoitussihteerille Apollo on päivittäinen työkalu, mutta muutkin käyttävät sitä viikoittain.

– Itse haen Apollon kautta usein esimerkiksi yksittäisen lainan speksejä ja markkinadataa. Teen myös paljon erilaisia yhteenvetoja ja analyysejä. Talousarviota suunniteltaessa Apollon kassavirtaraportti on erinomaisen hyvä, Ryynänen sanoo.

Tärkeänä kehittämiskohteena omassa organisaatiossaan Ryynänen pitää Apollon analyysitoimintojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Järjestelmällisemmän analysoinnin kehittämiseen olisi hyvä irrottaa tiimin yhteistä aikaa.

Työnteko virtaviivaistuu ja tehostuu

Takausten hallinnointi lisättiin Apolloon tänä vuonna. Syksyllä Oulu osallistuu ensimmäisten Apollon käyttäjien joukossa uuteen pilottivaiheeseen, jossa sijoitukset tuodaan mukaan palveluun. Oululaiset ovat alusta lähtien toivoneet sijoitustuotteiden sisällyttämistä Apolloon.

– Kun sijoituksetkin pian saadaan mukaan palveluun, niin Apollo kattaa kaupungin koko rahoitus- ja sijoitustoiminnan ja niiden hallinnointi sujuvoituu merkittävästi. Oulun kaupungilla on useita sijoitussalkkuja ja sijoituksia on määrällisestikin paljon, joten on kiinnostavaa nähdä miten tuotteiden järjestelmään vieminen ja niiden historiatietojen tallentaminen tapahtuu, Ryynänen sanoo.

– Minulla on isot odotukset prosessien virtaviivaistumisen ja ajankäytön tehostumisen suhteen. Jos saamme Apollosta rajapinnat kirjanpitojärjestelmiin ja kassasuunnitteluun ja pääsemme eroon paperisesta laskutuksesta, niin siinä vaiheessa olemme mahtavassa tilanteessa.

Digitaaliset palvelut