Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Laadukasta vuokra-asumista Lohjanjärven rannalla – Päivi viihtyy asuntomessualueella

Kuntarahoituksen rahoittaman vuokratalon ainutlaatuisuus on yllättänyt asukkaat positiivisesti. Onnistunut lopputulos niittää vuolaasti kehuja ja kiitosta.

– Kaikki on uutta, siistiä ja kaunista. Saamme asua uniikissa kohteessa, sillä rakennuksemme on osa asuntomessualuetta. Ilman messujen korkeita laatutavoitteita talostamme tuskin löytyisi ylimmän kerroksen saunaosastoa, josta on hulppeat järvinäkymät, puhumattakaan upeasta julkisivutaideteoksesta, Sahapiha 4:n asukas Päivi Perenius kertoo innoissaan. 

Omakotitalosta Sahapihan taloon muuttanut Perenius kertoo jännittäneensä kerrostaloelämään siirtymistä. Onneksi arki yllätti iloisesti.

– En ole asunut kerrostalossa sitten opiskeluaikojen, joten pelkäsin kerrostalon meluja ja hissien paukkaamista. Todellisuudessa talo on erittäin rauhallinen, kiitos hyvän äänieristyksen. Olen tyytyväinen asuessani täällä.

”Suunnittelijoille täydet pisteet”

Kaksiossa asuva Perenius kehuu lopputuloksen erinomaista suunnittelutyötä. Suunnittelun toteutti UKI Arkkitehdit Oy.

– Asunnon neliöt on käytetty järkevästi ja jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kaksiossani on useita oivaltavia ratkaisuja, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä. Liikenteen melu on muun muassa onnistuttu piilottamaan kahden oven taa, ja eteisen yhteydessä on varasto, joka helpottaa arkea huomattavasti. Häkkivarastossa ei tarvitse ravata jatkuvasti hakemassa tavaroita, sillä ne ovat koko ajan saatavilla.

Arkkitehdin ja suunnittelijoiden oivaltavat ratkaisut eivät rajoitu vain huoneistoihin. Asukkaita hemmotellaan myös erilaisilla yhteiskäytössä olevilla ylellisyyksillä.

– Ihastuin kuudennen kerroksen saunatilaan heti. Elämystä tukee saunaosaston oma lasitettu parveke, jonne voi mennä vilvoittelemaan ja nauttimaan järvimaisemista löylyjen välissä. Tämä jos joku on arjen luksusta.

Lisäksi Perenius mainitsee Sahapiha 4:n julkisivusta löytyvän Kim Jotunin taideteoksen, joka kuvaa alueen historiaa.

– Jo parissa kuukaudessa julkisivun teoksesta on tullut minulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa olemassaolollaan. Sen nähdessäni tiedän, että olen tullut kotiin. Uitto-taideteoksen tarina on myös merkityksellinen, sillä asumme vanhalla Sahan alueella, jossa on aikanaan uitettu tukkeja. 

Sahapihalla tehdään yhdessä

Asuinalue ja sen rakennukset on suunniteltu yhteisöllisyys edellä, eikä yhdessä tekeminen ole jäänyt arjessa ajatuksen tasolle. Naapurissa sijaitseva asumisoikeustalo on avannut ovensa Sahapiha 4:n asukkaille, minkä ansiosta talojen kerhotilat ovat nyt vapaasti kummankin talon asukkaiden käytössä.

– Olemme järjestäneet naapuritalon kerhotilassa kaikenlaista aina illanistujaisista rentoutushetkiin. Pidimme myös omalla kattoterassillamme vastikään pikkujoulut. Yhteiset tilat mahdollistavat naapureiden kokoontumisen kunnioittaen samalla jokaisen yksityisyyttä.

Lohjanjärven rannalle rakentunut asuinalue kehittyy tulevaisuudessa entisestään, mutta asukkaansa se on hurmannut jo nykyisellä olemuksellaan.

– Muutaman kuukauden täällä asuneena voin todeta, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mennyt aivan nappiin. Modernit ratkaisut eivät ole jääneet vain suunnittelupaperille, vaan ne toimivat aidosti käytännössä. Sahapihalla voi asua laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti järven rannalla, aivan kaupungin palvelujen äärellä. Mitä muuta asumiselta voisi toivoa, Perenius kiteyttää.

Lue lisää Sahapihan ratkaisuista:


Teksti: Julia Ruuskanen
Kuva: Roope Huotari

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Inspiran analyysi pitää vuokrataloyhtiöt ajan tasalla

Suomalaisten tapa asua kehittyy jatkuvasti. Valintamme ja toiveemme nykyisen tai tulevan kodin suhteen kumpuavat laajasta joukosta yhteiskunnallisia muuttujia: minne syntyvät huomisen työpaikat, mistä saamme parhaiten palveluja, missä tilanteessa perustamme perheen, ja niin edelleen.

Alati muuttuva toimintahorisontti haastaa kunnat. Kuinka varmistaa, että pitkälle aikavälille suunniteltu asuntokanta pysyy houkuttelevana myös huomispäivän kuntalaisille? Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa tämän työn tueksi vuokrataloyhtiöiden taloudellista analyysia.

Noin 7 prosenttia riihimäkeläisistä asuu Kotikulman asunnoissa

Riihimäen Kotikulma Oy on Riihimäen kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Kotikulman 1 123 vuokra-asunnossa asuu yhteensä noin 1 900 riihimäkeläistä. Kotikulma syntyi Riihimäen kaupungin tarpeesta yhdenmukaistaa ja selkeyttää vuokrataloyhtiöidensä hallinnointia: kaupunki fuusioi vuoden 2008 alussa Kiinteistö Oy Riihimäen Itäkulman ja Kiinteistö Oy Riihimäen Länsikulman yhdeksi yhtiöksi.

Keväällä 2021 Riihimäen Kotikulma teki päätöksen analysoida taloudellista tilannettaan ja toimintaympäristöään. Yhtiön hallitus päätti ottaa analyysin tueksi ulkopuolisen konsultin. Toteuttajaksi valikoitui Inspira.

– Halusimme selvityksen tueksi ulkopuolisen konsultin. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys auttoi meitä laajentamaan käsitystämme toimintaympäristöstämme ja tarjosi myös vahvistusta sille, että olemme tehneet toimivia ratkaisuja strategiamme suhteen, kertoo Pirjo Ritala, Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja.

– Työ piti sisällään markkina-analyysin, yhtiön asuntokannan analyysin, asuntokannan karkean arvonmäärityksen, verrokkianalyysin, taloudellisen mallinnuksen ja riskianalyysin, kuvailee Inspiran konsultti Olli Immonen. – Näiden avulla saatiin näkymä yhtiön asuntokannasta ja taloudellisesta tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, ja tunnistettiin mahdollisia kehitystarpeita.

Yksinasujien määrä ja pienasuntojen kysyntä kasvussa

Riihimäen Kotikulma kokosi laajat pohjatiedot toiminnastaan useiden vuosien ajalta ja toimitti ne Inspiralle elokuussa 2021. Inspiran analyysissä selvisi muun muassa, että Kotikulman markkinaosuus on korkea Riihimäen keskustan ulkopuolella. Yhtiön toiminnalla onkin suurempi merkitys tämän alueen vuokriin ja vuokra-asuntojen saatavuuteen.

– Yhtiön toiminta on keskittynyt perheasuntojen edistämiseen ja sen suurin markkinaosuus Riihimäellä kohdistuu perheasuntoihin. Toisaalta Riihimäellä vuokralla yksinasuvien määrä on kasvanut noin 32 prosenttia vuosina 2009–2019, Inspiran Immonen kertoo.

Toimitusjohtaja Ritala on huomannut saman: yksin hakevia asukkaita tulee jatkuvasti enemmän.

– Asuntojen koko on tunnistettu haaste. Kookkaita kaksioita ja kolmioita löytyy, mutta yksiöille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme vastaamaan, Ritala kertoo. – Tämä liittyy osittain myös ikääntyvien asujien määrän kasvuun: vanha asuntokanta kaipaisi merkittäviä peruskorjauksia, jotta pystyisimme tarjoamaan enemmän pienasuntoja ja esteettömiä koteja.

Kotikulman taloudellisia tunnuslukuja verrattiin analyysissa noin 20 yhtiöön, jotka valittiin kunnan koon ja Kotikulman toiveiden perusteella. Kotikulma oli verrokkiryhmänsä mediaanitasoa tai sen alapuolella, mutta maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla: yhtiön talous on analyysin perusteella hyvällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa ja se kykenee suoriutumaan peruskorjauksistaan.

– Oman toimintamme peilaaminen muihin samankaltaisiin yhtiöihin oli meille hyödyllistä, Ritala korostaa. – ARA-lainojen laina-ajat ovat usein hyvin pitkiä ja lyhennykset takapainotteisia, joten ARA-rahoitteisilla yhtiöillä on tyypillisesti runsaasti velkaa. Me olemme konvertoineet Valtiokonttorin lainat kahdeksi tasalyhenteiseksi pankkilainaksi. Näissä olemme monella tapaa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa; tähän oli hyvä saada tarkempaa perspektiiviä verrokkiyhtiöiden tilannetta tarkastelemalla.

Analyysi toi avaintiedot yksiin kansiin

Pirjo Ritalalle vuokrataloyhtiön taloudellinen analyysi tarjosi hyödyllisen, toimintaympäristön haasteet ja kehityskohdat yksiin kansiin tehokkaasti kokoavan työkalun.

– Jokaisen yhtiön ja yhtiön johdon on tärkeää tuntea toimintaympäristönsä. Analyysin pohjatyö selkeytti useita aiheita myös itselleni ja tarjosi hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaamme useiden vuosien aikajänteellä. On hyvä katsoa välillä taaksepäin, että näkee selkeämmin eteenpäin, onko suunta oikea ja tehty oikeita ratkaisuja.

– Kukin vuokra-asuntoyhtiö joutuu pohtimaan tapauskohtaisesti, mitä vanhalle asuntokannalle tehdään: myydäänkö, puretaanko vai peruskorjataanko. Nämä ovat myös meille ajankohtaisia kysymyksiä. Taikatemppuja vastausten löytämiseen ei ole.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Riihimäen Kotikulma

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Puu vai betoni? TVT Asunnot vertailee materiaalien ilmastovaikutuksia

Arolan alueelle Turun Hirvensaloon kohoaa kaksi ulkoisesti identtistä taloa. Tällä kertaa ensivaikutelma pettää, sillä toinen taloista on rakennettu puusta, toinen betonista. Turun kaupungin omistaman TVT Asuntojen hankkeen tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia. 

– Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029, tämä on yksi meidän tavoistamme myötävaikuttaa tuon tavoitteen toteutumiseen. Yhteiskunnallisena toimijana meillä on mahdollisuus tehdä tämänkaltaisia kokeiluja, TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi kertoo. 

Puukerrostalon rakentaminen on TVT Asunnoille uutta, mutta itse materiaali tuttu jo yli 100 vuoden takaa. 

TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi istuu kerrostalon edessä heijastintakki päällään.
TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi iloitsee kokeilun etenemisestä. Urakka sujuu suunnitelmien mukaisesti.

– Meillä on lähes 500 vanhaa puutaloasuntoa kaupunkimaisissa puutaloissa, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Materiaali on siis vanha ja tuttu, vaikka viime vuosikymmenien aikana onkin painotettu muita materiaaleja, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss jatkaa. 

Kirsikka ja Kide -nimiä kantavien kahden identtisen talon hanke käynnistettiin kolmisen vuotta sitten, pienimuotoisia koronaturvallisia harjannostajaisia vietettiin toukokuun alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloihin vuoden 2021 lopussa. Urakka on edennyt suunnitelmien mukaisesti, puusta rakennettu talo on hieman betonitaloa pidemmällä. 

– Ero ulospäin näkyy tässä vaiheessa siinä, että puutaloa tehdään säältä suojassa. Siellä hupun alla poppi raikaa. Tähän mennessä puurakentaminen on vakuuttanut, lopputulos näyttää hyvältä Malmi iloitsee. 

Talot ovat ulkonäöltään ja pinta-alaltaan identtisiä, pohjapiirrokset ovat samanlaiset. Puutalon materiaaliksi valikoitui CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy. Vain tarkkasilmäinen huomaa, että puutalo on rakennusteknisistä syistä ulkomitoiltaan hieman betonitaloa suurempi. Suunnittelullisesti ja rakennetyypeiltään talot ovat täysin erilaisia ja muun muassa äänimaailma ja paloturvallisuusratkaisut ovat täysin omanlaisensa eriävistä rakennusmääräyksistä johtuen. 

– Olemme pyrkineet jättämään puutalon asuntoihin puuta näkyviin. Enemmänkin olisimme mielellämme jättäneet, mutta paloturvallisuussyistä se ei ole mahdollista. Kirsikka-talossa puuta on näkyvissä asuntojen ikkunaseinissä, myös Kide-taloon on jätetty betonia paikoitellen näkyviin, Forss kertoo. 

Oppia toisten kokemuksista

Hirvensalon taloja mitataan monin tavoin. Rakentamisen aikana syntynyt jäte tiedetään kilon tarkkuudella. Hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä on tehty laskelmia, rakennusten energiankulutusta mitataan ja verrataan. Asukaskyselyitä suunnitellaan tehtäväksi säännöllisesti. Niissä tiedustellaan muun muassa kokemuksia akustiikasta ja äänimaalimasta. 

– On mielenkiintoista nähdä, miten hakemukset tulevat kohdistumaan taloihin, onko toinen taloista suositumpi kuin toinen. Äänimaailma myös jännittää vähän, miten ja minkälaiset äänet kulkevat missäkin talossa, Malmi puntaroi. 

TVT Asuntojen hymyilevä toimitusjohtaja Teppo Forss pukuun pukeutuneena.
Hankkeessa hyödynnetään hyväksi todettuja materiaaleja ja rakennustapoja. Mallia on otettu myös kotimaisesta toteutuksesta, kertoo TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss.

Malmi kokee, että kompromisseja ei kahden eri materiaalista rakennetun talon suunnitelmissa jouduttu tekemään. Kustannuksiltaan puutalo on hieman betonitaloa kalliimpi. 

– Puupuolella ei ole vielä vakiintuneita kokonaistoimituksia tai paketteja kuten betonipuolella. Toimitukset joudutaan räätälöimään. Volyymit ovat pieniä, eikä toimittajien puolella ole vielä oikein kunnollista kilpailua. Tämä nostaa osaltaan rakentamisen kustannuksia, Malmi harmittelee. 

Ennen projektin aloittamista TVT Asunnot tutustui A-Kruunun saman tyyppiseen hankkeeseen, jossa myös oli laskettu ilmastovaikutuksia. 

– Meillä oli hyvä kotimainen esimerkki, jota pystyimme omassa hankkeessamme hyödyntämään. Olemme kehittäneet muun muassa hiilijalan- ja -kädenjäljen laskentaa A-Kruunun kokemusten pohjalta sekä lisänneet asukastyytyväisyyden mitattaviin asioihin, Forss jatkaa. 

Miehet pitävät hanketta oppimisprosessina, jonka satoa korjataan vielä pitkä aika talojen valmistumisen jälkeenkin. Oppeja jaetaan mielellään myös muille ja kiinnostusta hanketta kohtaan on ollut ulkomaita myöten.  

”Parempaa asumista pala kerrallaan”

Tähän mennessä TVT Asuntojen kokemus puukerrostalon rakentamisesta on ollut positiivinen ja niiden rakentamista voidaan harkita myös jatkossa. 

– Turussa on valitettavasti monin paikoin kaavoja, jotka eivät mahdollista puukerrostalon rakentamista. Tätäkin taloa varten asemakaavaan jouduttiin tekemään muutos. Tuntuu, että kaava seuraa hyvin hitaasti rakennusmääräysten muuttumista, eikä tue kokeiluja, Malmi harmittelee. 

Forss korostaa, että yleishyödyllisten rakentajien tehtävä on rakentaa pitkäikäisiä taloja, joissa on terveellistä ja turvallista asua. Materiaaleihin mies suhtautuu neutraalisti. 

– Meille on tärkeää käyttää hyviä, toimivia ja kestäviä materiaaleja ja rakennustapoja, joita on jo koeteltu, ja jotka ovat hyviksi havaittuja. Kokeiluja voimme tehdä rajallisen määrän kerrallaan. Kun rakentamisen määrät ovat suuria ja osaamista on paljon, kokeilut kuitenkin useimmiten onnistuvat, Forss sanoo. 

Puurakentamiskokeilu on yksi TVT Asuntojen toimenpiteistä kohti hiilineutraaliutta, betonialan kehitystä kohti hiilineutraaliutta seurataan. Erilaisia toimenpiteitä yhtiö toteuttaa kattavasti koko rakennuksen elinkaaren ajan niin maanhankinnassa, rakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa, rakentamis- ja peruskorjausvaiheessa kuin asumisen aikanakin. Asukkaita on kannustettu ilmastotoimiin jätteisiin, lämpöön ja vedenkulutukseen liittyvin kampanjoin.  

Kuvassa TVT Asuntojen rakennustyömaa lumisissa maisemissa puiden ympäröimänä.
Hankkeessa vertaillaan rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia puun ja betonin välillä. 

Ympäristötoimenpiteiden ohella toimenpiteissä huomioidaan myös rakentamisen kohtuuhintaisuus. Turussa vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina runsaasti ja niitä on paljon myös suunnitteilla. Siitä huolimatta asuminen on yhä kalliimpaa. Tämä huolettaa. 

– Jokaisella kaupungin sektorilla pitäisi miettiä, miten pystymme toteuttamaan järkevänhintaista asumista. Asemakaavasta valmiiseen asuntoon on pitkä matka. Kustannukset muodostuvat ja niihin voi vaikuttaa koko prosessin ajan. Tuntuu, että välillä unohtuu, että asukkaita vartenhan näitä taloja rakennetaan ja koteja tehdään, Malmi pohtii. 

– Meille on tärkeää tehdä asuntoja, joista asukkaat pitävät ja joihin heidän rahansa riittävät. Parasta on, jos siinä samalla saamme kehitettyä tapoja ja menetelmiä, joilla on jotain laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Kehitämme parempaa asumista pala kerallaan, Forss jatkaa.  


Hiilijalanjälki 
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja ilokaasun eli dityppioksidin (N2O). 

Hiilikädenjälki 
Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä – niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminenkin. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. 

Yritys voi oman toimintansa kehittämisen ohella parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti markkinoille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Monet kiertotalouden mukaisista ratkaisuista tuottavat hiilikädenjälkeä asiakkaille, kun verrokkina on vastaava tavanomainen ratkaisu. 

Erona hiilijalanjälkeen, hiilikädenjälki korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. 

Lähde: Sitra, Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? 


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: TVT Asunnot

AsiakastarinatVastuullisuus

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ohjaavat Oulun Sivakan rakentamista

Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy on kiinnittänyt energiatehokkuuteen huomiota 2000-luvun alkupuolelta asti. Kahden hiilineutraaliuteen pyrkivän uudishankkeen taustalla on Oulun kaupungin mukanaolo EU:n Horizon 2020 -ohjelman kansainvälisessä Making-City- hankkeessa. Pilottikaupunkien Oulun ja Groningenin kokemuksiin ja oppeihin perustuen pyritään luomaan vähähiilisiä, energiapositiivisia asuinalueita myös muualle Eurooppaan.   

Kaukovainion kaupunginosan keskuksessa sijaitsevat Sivakan Hiirihaukantien ja Jalohaukantien kiinteistöt ovat Making-City-hankkeen pilottikohteita. Rakennukset ovat lähes kokonaan energiaomavaraisia, talojen hybridilämmitysjärjestelmä hyödyntää myös ilmaisenergiat. Kiinteistöjen tavoitteena on hiilineutraalius. 

– Jäteveden, poistoilman ja kaukolämmön paluupuolen hukkalämpö hyödynnetään lämmönlähteenä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön paluupuolen hukkalämmöstäkin saadaan energiaa irti. Lisäksi rakennusten katoille ja julkisivuihin asennetaan aurinkokennot sähköä tuottamaan, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo. 

Kaukovainion, oululaisittain Kaketsun, uudet talot ovat A-energialuokkaa. Hybridijärjestelmien puolesta puhuu ympäristönäkökulman lisäksi myös toimintavarmuus. 

– Hybridijärjestelmät eivät ole vikaherkkiä. Jos yksi järjestelmä pettää, energia saadaan aina jostain, Hätälä sanoo.


Havainnekuva Hiirihaukantien kiinteistöstä. Kuvassa moderni, 7-kerroksinen kerrostalo, etualalla viherkattoinen autokatos ja taustalla metsämaisemaa.
Hiirihaukantien kiinteistö on toinen Making-City -pilottikohteista.

Energiankulutus syyniin myös peruskorjauskohteissa 

Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus voi olla jopa suurempi. Sivakan Kaukovainion taloihin tulee etäluettavat asuntokohtaiset vesimittarit. Hätälä uskoo, että käyttöveden osuutta energiankulutuksessa saadaan painettua alemmas, kun ihmiset pystyvät seuraamaan omaa vedenkulutustaan ja vaikuttamaan laskun suuruuteen. 

– Kun lainsäädäntö valmistuu, tulemme siirtymään huoneistokohtaiseen ja kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen. Asukkaat saavat mahdollisuuden seurata vedenkulutustaan reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykästä. 

Uudiskohteiden ohella Sivakan peruskorjauskohteiden korkea energiatehokkuus on saanut erityiskiitosta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Peruskorjausten yhteydessä kiinteistöihin lisätään huoneistokohtaiset vesimittarit, yläpohjan lämmöneristeet ja uusitaan ikkunat. Rakennuksen vaipparakenteisiin tehdään ne energiatehokkuusparannukset, jotka ovat kustannustehokkaita. Kaukolämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää yhdistelemällä peruskorjauskohde voi yltää jopa A-energialuokkaan. 

– Talotekniikkaparannuksilla energiatehokkuudessa pystytään ottamaan isoja harppauksia, Hätälä painottaa. 

Joskus rakennusten peruskorjaaminen ei kannata ja on järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uudet talot. Tällaisia asuntoja Sivakalla on melkoinen määrä. 

– Purettavista taloista tehdään purkusuunnitelma ja puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tähän tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. 

Asukas edellä 

Vaikka rakennuksen käytönaikainen energiankulutus muodostaa suuren osan asumisen hiilijalanjäljestä ja sen vähentämiseen Sivakassakin tällä hetkellä keskitytään, hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös kaikilla muilla mahdollisilla keinoilla.  

– Tuleva sukupolvi on aiempia valistuneempaa ja heille on tärkeää pystyä asumaan resurssiviisaasti. Tähän me haluamme tarjota mahdollisuuden. 

Sivakka onkin Oulussa suurista vuokra-asuntojen tarjoajista ensimmäinen, jonka kaikilla asukkailla on mahdollisuus muovinkierrätykseen omassa jätekatoksessa. 

– Asukkaamme ovat aktiivisia kierrättäjiä, paras kierrätysaste kiinteistössämme on 74 prosenttia ja keskiarvokin 60 prosenttia. Tavoittelemme 70 prosentin kierrätysastetta, mutta lähtötilanteemme on jo erittäin hyvä, Hätälä kiittelee. 

Asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan myös uudisrakennuksia suunniteltaessa. Sivakka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden rivitaloasumiseen. 

– Vapaarahoitteinen markkina keskittyy pienasuntoihin, mutta tarve perheasunnoille ei ole kadonnut mihinkään. Meidän asuntokannassamme on paljon vahvempi perheasuntopaino kuin rakennuskannassa keskimäärin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi lapsi- ja koiraperheissä arvostetaan suoraa yhteyttä asunnosta pihalle ja puutarhaan, Hätälä sanoo. 

Energiatehokkuus näkyy kukkarossa 

Sivakan asumisen hiilipäästö on noin 11 kg/m2. Tulevaisuudessa se puolittuu, kun Oulun kaukolämpötuotannossa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä turpeen tilalla. Hätälä uumoilee energian hinnan jatkavan nousuaan ja energiankulutuksen muodostavan tulevaisuudessa yhä suuremman osan asumiskustannuksista.  

– Pienempien energiakustannusten ansiosta pystymme tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Energiatehokkuus näkyy siis suoraan asukkaiden kukkarossa, Hätälä korostaa. 

Vaikka Hätälä sanoo resurssiviisauden lähtökohdaksi kaupungin tavoitteet ja asukkaiden toiveet, miehen oma kiinnostus puhtaampaan asumiseen sekä kestäviin ratkaisuihin ei voi jäädä huomaamatta. 

–Pyrimme pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä jatkuvasti ja rakentamaan lisää A-energialuokan taloja.Hiilineutraaliuden lisäksi peräänkuulutan materiaalineutraaliutta. Puu ei ole ainoa ja välttämättä paras ratkaisu hiilineutraaliin rakentamiseen, se vaatii runsaasti käytönaikaista ylläpitoa, Hätälä muistuttaa.


Havainnekuva Oulun Sivakan Jalohaukantien kiinteistöstä. Kuvassa tumma, nelikerroksinen uudisrakennus, etualalla parkkipaikkoja ja nurmikenttää, taustalla metsämaisemaa.
Sivakka tarjoaa mahdollisuuden resurssiviisaaseen asumiseen. Jalohaukantiellä tavoitteena on hiilineutraalius.


Teksti: HanneleBorra
Kuvat: Oulun Sivakka, Vauhtiviiva Oy ja Arkkitehdit M3 Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

Uudenlainen osuuskuntamuotoinen vuokratalo nousee Järvenpäähän

Asumisen kustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja kohtuuhintaista ja omien tarpeiden mukaista asuntoa on yhä vaikeampi löytää.  

– Haluamme täällä Järvenpäässä tarjota huokeaa asumista keskeisellä paikalla. Toimimme omakustannusperiaatteella eli meillä ei ole tarvetta ottaa voittoa välistä. Asunto-osuuskunta Silkki on meille pilottihanke. Toivomme, että tällainen asumismalli saa jatkoa, kertoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. 

Asunto-osuuskunta Silkki on asumismuotona vuokra- ja omistusasumisen välissä. Uudenlaisessa asumismuodossa yhdistyvät vuokra-asumisen helppous ja omistusasumisen oikeudet. Järvenpään kaupungin omistama Mestariasunnot on asunto-osuuskunta Silkin perustajajäsen ja vastaa Silkin hallinnosta, taloudesta sekä kiinteistönhoidosta yhdessä asukasomistajien kanssa. Asukasomistajaksi pääsee 6000 eurolla, ja neliövuokra on 13,50 euroa. Asumiskustannukset ovat selvästi alle alueen markkinahinnan.  

Perustajajäsenenä Mestariasunnot on halunnut myös varmistaa, että edullinen asuminen tulevaisuudessakin säilyy. Osuuskunnan sääntöjen mukaan asunnoilla ei voi keinotella. Asukasomistaja saa käyttää hallitsemaansa asuinhuoneistoa vain omana ja perheensä sekä talouteensa kuuluvien henkilöiden asuntona. Osuuskunnan jäsen voi vuokrata ainoastaan yhtä asuinhuoneistoa kerrallaan. Jäsenten valitsemisesta päättää osuuskunnan hallitus. 

Mestariasunnot on tukena ja turvana myös mahdollisissa muutoksissa. 

– Jos joku asunnoista jää tyhjilleen, Mestariasunnot maksaa vuokran ja etsii uuden vuokralaisen. Näin ei synny ylimääräisiä kustannuksia talolle ja asukkaille, Simunaniemi kertoo. 

Yhteisöllisyys ja vaikuttaminen keskiössä

Seitsemänkerroksisesta talosta avautuvat upeat kulttuurihistorialliset näkymät Tuusulanjärvelle. Asuntoja on yhteensä 37, ja kooltaan ne ovat 33,5 neliön yksiöistä 72,5 neliön kolmioihin. Tällä hetkellä jäsensopimuksia on solmittu 35 ja vuokrasopimuksia 34.  Simunaniemi uskoo viimeisten sopimusten syntyvän, kun sana Silkistä kiirii. 

Osuuskunnan jäsenet voivat vaikuttaa tulevaan asuntonsa sisustukseen ja laitteisiin. He saavat valita pintamateriaalit, värit sekä kodinkoneet. Silkissä on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet ja ratkaisut. Parvekkeille voi asentaa ilmalämpöpumpun ja talossa on maalämpö. Lukot toimivat sähköisesti, ja käytössä on digitaalinen infotaulu. 

Silkkiin tulee asukkaiden käyttöön pesutupa, kuivaushuone ja sauna. Taloon rakennetaan myös yhteisöllisyyttä tukeva 35 neliön Silkki Studio.  
 
– Tilaa voi käyttää vierashuoneena, etätyötilana tai yhteisenä oleskelupaikkana. Asukkaat saavat itse päättää studion käytöstä ja vaikka vuokrata sitä ulkopuolisille. Tällä tavalla myös annetaan osuuskunnan jäsenille mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, toteaa Simunaniemi. 

Osuuskunnan nimi sai innoituksensa silkkiuikusta, joka on Järvenpään nimikkolintu. Uusi talo kohoaa loistavalle paikalle Järvenpään keskustan tuntumaan.  

–Tontti ostettiin aikoinaan seurakunnalta. Heillä oli toive yleishyödyllisyydestä. Asunto-osuuskunta Silkki on hieno avaus kohtuuhintaisesta, osuuskuntamuotoisesta vuokra-asumisesta, Simunaniemi iloitsee. 

Hanke rahoitettiin ARAn myöntämällä valtion takauslainalla, jonka rahoittajana toimii Kuntarahoitus.  

– Voin suoraan todeta, että ilman Kuntarahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista, kiittelee Simunaniemi.

Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy 

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Vuokranantajana kaupunki – Heka pyyhkii pölyt pinttyneistä mielikuvista

Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö. 

Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.

– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö iloitsee. 

Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia. 

– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo. 

Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa. 

– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista. 

Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.  

– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.

Ei miniasunnoille 

1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin? 

– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo. 

Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua? 

– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee. 

Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva. 

– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa! 

Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa 

Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet? 

– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua. 

Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin. 

– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee. 

Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.   

– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa. 

Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta? 

– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa. 

Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.  

– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.  

”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä” 

Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?  

– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan. 

Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin. 

– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja. 

Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua? 

– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä. 

Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa. 

– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.


FAKTA 
Helsingin kaupungin asunnot Oy 
– Noin 92000 asukasta 
– Yli 50000 asuntoa 
– 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita. 
– Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta 
– Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020) 



Lue myös:


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Heka / Aleksi Poutanen ja Anne Markkanen 

Asuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinat

Jasmin Hamid: Monimuotoinen asuminen tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta

Toukokuun alussa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.)  Suomen suurin vuokranantaja Heka omistaa lähes 50 000 asuntoa. Joka seitsemäs helsinkiläinen – yhteensä yli 92 000 – asuu Hekan tarjoamassa vuokra-asunnossa.

Asuminen, sen hinta ja kohtuuhintaisten asuntojen puute etenkin kasvukeskuksissa ovat jatkuvasti otsikoissa. Mikä tässä haastavassa yhtälössä inspiroi tuoretta puheenjohtajaa?

”Olen ollut yli vuosikymmenen ajan aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa ja saanut erilaisissa luottamustehtävissä seurata läheltä pääkaupunkiseudun kaavoitusta ja alueen kaupunkien kehittymistä. Asuntopolitiikkaan nivoutuu monta valtavan tärkeää elementtiä – kaupunkisuunnittelu, kohtuuhintainen asuntotuotanto, kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen sekä erityisesti sosiaalipoliittiset asiat ja yhteisöllisyys. Minua kiinnostaa se, miten voidaan rakentaa erilaisia kaupunginosia, mutta samalla vaikuttaa koko kaupungin viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen.”

Millainen merkitys Suomen suurimmalla vuokranantajalla on asumisen edistämisessä? Kuuluuko esimerkiksi asukkaiden ääni riittävästi?

”Hekan rooli asumisen edelläkävijänä on tärkeä ja monissa asioissa on onnistuttu hyvin. Asukastyytyväisyys on korkea ja Hekan tarjoamissa kodeissa viihdytään pitkään, keskimäärin 10 vuotta. Talotoimikunnat, joilla on oma budjettinsa ovat osoittautuneet erittäin toimivaksi käytännöksi. On tärkeää, että asukkaat ja kaupunkilaiset ylipäätään kokevat voivansa vaikuttaa asioihin ja löytävät kanavat siihen, oli asia mikä hyvänsä.”

Mihin asioihin haluaisit Hekan hallituksen puheenjohtajana vaikuttaa?

”Yhtiönä Heka on varsin hyvässä kunnossa, mitään isoja suunnanmuutoksia ei ole tarpeen tehdä ja voin tarttua tehtävään luottavaisin mielin. Yhtiön ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa sekä asukasviihtyvyyden ja vaikutuskanavien kehittäminen ovat minulle tärkeitä. Saan paljon yhteydenottoja ihan konkreettisista asioista, mistä olen hyvin iloinen. Yksi asia on taloyhtiöiden savuttomuus ja tupakoinnin vaikutus paitsi viihtyvyyteen, myös asuntojen korjaustarpeeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.”

Perinteinen mielikuva kaupungin ankeasta vuokra-asunnosta istuu tiukassa. Voiko kohtuuhintainen asuminen olla myös laadukasta?

”Tämä mielikuva joutaa onneksi jo romukoppaan. Nykyiset kaupungin vuokra-asunnot kestävät laatuvertailun minkä tahansa asumismuodon kanssa. Etenkin uudet kohteet ovat asumisviihtyvyydessä edelläkävijöitä, vanhoissa kohteissa peruskorjausohjelmat pyörivät ja niiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. On hienoa nähdä, miten myös rakennusten erityispiirteet nostetaan peruskorjauksessa arvoonsa. Tästä upea esimerkki on Käpylän Käärmetalo, joka on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kohde.”

Heka on sitoutunut Helsingin asettamaan tavoitteeseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Tehdäänkö tämän eteen tarpeeksi asioita?

”Konsernijaosto asettaa kaupungin yhtiöille tavoitteita muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen ja myös Hekassa on lähdetty aktiivisesti ja etunojassa pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä ja myös asukkaita kannustetaan huomioimaan ympäristöasiat. Sitä, voisiko rimaa nykyisestä tahdista nostaakin, en osaa vielä sanoa. Hekassa on mietittävä myös kokonaisuutta ja arvioitava, kuinka paljon esimerkiksi energiansäästötoimet nostavat asumisen hintaa suhteessa säästettyyn energiaan.”

Mitä Helsingin ikiaikaiselle riesalle, asuntopulalle, pitäisi tehdä? Kantaako Heka riittävästi kortensa kekoon kohtuuhintaisten asuntojen tarjoajana?

”Lääke asuntopulaan on lopulta yksinkertainen: kaikkien toimijoiden on rakennettava lisää asuntoja, ei vain Hekan. Helsingissä rakennetaankin huikeita määriä uusia asuntoja – maaliskuussa työn alla oli 10 500 uutta kotia. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle on voimakasta ja isot hankkeet, kuten raidelinjaukset vaikuttavat kaavoitukseen ja sitä kautta asuntorakentamisen aikatauluun.”

”Toinen keskeinen lääke asuntopulan ratkaisemiseen on koko pääkaupunkiseudun välisen yhteistyön tiivistäminen. Alueen kaupunkien ongelma on yhteinen ja maantieteelliset rajat työpaikkojen, asumisen ja palvelujen välillä ovat alueen asukkaiden näkökulmasta keinotekoiset. Onneksi tähän on näkyvissä muutosta ja Uudenmaan maakunnalta saatiin myös rahoitusta yhteistyön kehittämiseen.”

Entä miten vastaat Suomen suurimman vuokranantajan edustajana aika ajoin esiin nousevaan kritiikkiin asumismuotojen sekoittamisesta eri kaupunginosissa?

”Vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan yksi perusta on, että kaikilla alueilla on saatavilla asuntoja vaihteleviin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin. On tärkeää, että kaikki asuinalueet ovat houkuttelevia ja niiden koulut samalla viivalla. Helsingissä tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan.”

JASMIN HAMID
Hekan hallituksen puheenjohtaja Jasmin Hamid (36) on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri. Teatteriroolien lisäksi hän on näytellyt muun muassa Salatut elämät ja Sorjonen -televisiosarjoissa. Sijoittamisesta kiinnostunut Hamid työskentelee media-alalla tuottaen monipuolisia sisältöjä erityisesti finanssialan toimijoille.

Hamid on myös aktiivinen kuntapoliitikko ja Vihreiden edustaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna 2008–2012 ja siitä eteenpäin varsinaisena valtuutettuna. Helsingin Kalasatamassa perheineen asuva Hamid on ollut kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2013 ja profiloitunut erityisesti kaupunkikulttuurin puolestapuhujana. 

Tiiviistä kaupunkiasumisesta nauttiva perhe viettää vapaa-aikaa mökkeillen ympäri vuoden Saimaan rannalla Mikkelissä. Perheen esikoispoika saa pikkusisaren tulevana syksynä.

Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Laura Iikkanen

Kunta-/aluevaikuttaja

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue raportti

Asuntotuotantotarve 2020–2040. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 35 p. (VTT Technology; No. 377)

Asuntotuotantotarve 2020-2040Lataa

Taustatietoja tutkimuksesta

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.

Tutkimus on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015 väestöennusteeseen.

Lisätietoja:

Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914

NäkökulmatTalous