Vihreän rahoituksemme määrä on kasvanut tasaista vauhtia. Vuoden 2020 lopussa olimme sitoutuneet asiakkaidemme hankkeiden rahoitukseen jo yli kahdella miljardilla eurolla. Tavoitteemme, jonka mukaan vastuullisen rahoituksen määrä on 20 % pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuonna 2024, on haastava mutta mahdollinen saavuttaa.
Rakentamisen hankkeet pitävät pintansa vihreän rahoituksen portfoliossamme. Erityisesti asuntorakentamisen osuus on edelleen kasvanut voimakkaasti. Tämä on osoitus siitä, että asiakaskunnallamme, yleishyödyllisen asuntotuotannon rakennuttajilla, on halua ja kykyä vastata ilmastotavoitteisiin ja tuleviin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia eivät aseta ainoastaan lainsäätäjät, vaan kasvavassa määrin myös asukkaat.
Hiilidioksidipäästöistä 40 % aiheutuu kiinteistöistä ja rakentamisesta. Näiden hankkeiden elinkaari voi olla jopa yli 100 vuotta, ja siten tänään tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että juuri rakennetun ympäristön hankkeissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen, materiaaleihin ja koko elinkaaren ratkaisuihin. Tehokkaat teknologiavalinnat myös vähentävät elinkaaren aikaisia kustannuksia. Eilisen teknologian käyttämiseen ei yksinkertaisesti ole varaa.
Suuret muutokset, uuden teknologian hyödyntäminen ja toimintatapojen muuttaminen vaativat tahtoa ja taitoa, ja näitä ominaisuuksia asiakkaillamme kiistatta on. A-energialuokan vuokra-asunnot yleistyvät, mutta vapaarahoitteisten asuntojen joukossa A-energialuokka on vielä harvinaisuus. Asiakkaamme ovat edelläkävijöitä, mutta koko alan mukaan saaminen vaatisi vastikkeellisia kannustimia ja tarkoituksenmukaista toimialaa tuntevaa sääntelyä, jonka pitäisi jättää sijaa myös uuden kokeilulle.
Asiakaskunnallamme on valmius innovaatioiden käyttöönottoon ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Tätä taustaa vasten seuraamme aktiivisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomian kehitystä. Kuntarahoitus pitää EU-taksonomiaa positiivisena ja tarpeellisena, mutta kehityksen murrosvaiheessa kansallisten eroavaisuuksien huomiotta jättämisestä voi olla myös haittaa. Ehdotettujen raskaiden raportointivaatimusten vuoksi etenkin pienemmissä hankkeissa saatettaisiin päätyä tavanomaisiin rahoituslähteisiin, mikä voisi vähentää vihreiden sijoituskohteiden tarjontaa markkinoilla ja hidastaa vihreää siirtymää.
Vihreä elvytys ja Suomen kestävän kasvun ohjelma tarjoavat asiakkaillemme mahdollisuuden vauhdittaa kestävän kehityksen mukaisia hankkeita, millä on myös positiivisia vaikutuksia koronan runtelemaan talouteen. Ajan tasalla pysyminen ja rahoitus- ja tukikanavien löytäminen vaativat kuitenkin resursseja, jotka kunnissa ovat jo valmiiksi niukat. Yhteistyö yli kuntarajojen ja projektien koordinoitu suunnittelu ja toteutus voisivat lisätä niiden kiinnostavuutta, synergiaa ja parhaimmillaan alentaa myös kustannuksia.
Asiakkaamme ovat olleet kiitettävän hyvin valmiita jakamaan kokemuksia toteutuneista hankkeista. Näen, että vihreän rahoituksen suurin arvo onkin toimia kestävien investointien näyteikkunana ja parhaiden käytäntöjen viestintä- ja oppimiskanavana. Kannustan asiakkaitamme edelleen tiiviimpään yhteistyöhön ja rohkeaan uuden kokeilemiseen. Ympäristö muuttuu vain yhdessä tekemällä.
Rami Erkkilä Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa erityisasiantuntijana. Hän vastaa Kuntarahoituksen vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotekehityksestä.
Tämä kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 4.3.2021 Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraportissa. Lue koko raportti (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan) tästä.
Tässä juttusarjassa seuraamme Lovan talon vaiheita suunnittelusta messujen jälkeiseen aikaan. Ensimmäisenä kurkistamme hankkeen suunnitteluun ja arkkitehtuuriin.
Lovan Sahapiha rakentuu Hiidensalmelle, Lohjanjärven rannalle. Suurimmasta osasta asuntoja onkin hulppea järvinäkymä. Valtaosa asunnoista on tilavia kaksioita, mutta taloon tulee myös yhdeksän suurempaa perheasuntoa. Kaikki asunnot ovat esteettömiä, ja Lohjan keskustan palvelut ovat lähellä. Asukkaiksi toivotaankin kaikenikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä.
– Sahapiha on ensimmäinen uusi laajalle yleisölle suunnattu vuokra-asuntokohde Lovalle kahteenkymmeneen vuoteen. Viime vuosina uudiskohteemme ovat olleet palvelutaloja. Nyt pääsemme rakentamaan erittäin hienon talon kaupungin vuokra-asunnoiksi. Ominaisuuksiltaan talo palvelee monenlaisia asukkaita ja odotammekin, että meille tulee paljon hakemuksia erilaisilta hakijoilta, Lovan toimitusjohtaja Veli Haukka hehkuttaa.
Kilpailutuksen kautta Sahapihan suunnittelijaksi valikoitui UKI Arkkitehdit Oy, joka on ollut mukana suunnittelemassa koko kerrostalokorttelia jo asemakaavavaiheessa. Sijainti messualueella tuo suunnittelulle ja rakentamiselle omanlaisiaan vaatimuksia. Asuntomessuilta odotetaan laadukasta ja ympäristöystävällistä, tämän päivän tarpeita vastaavaa kohdetta.
– Suunnittelussa oli huomioitava monenlaisia tarpeita. Asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja kohteen luhtitalomalli piti saada sovitettua ARA-kohteiden kustannusraameihin. Lisäksi haluttiin rakentaa energiatehokas, pitkäikäinen ja helposti huollettava talo, jossa eri-ikäiset ihmiset voivat asua turvallisesti ja viihtyisästi. Huolellinen suunnittelu, innovatiivisuus sekä hyvä yhteistyö Lohjan viranomaisten ja Lovan kanssa auttoivat saavuttamaan tavoitteet hienosti, UKI Arkkitehdit Oy:n arkkitehti, pääsuunnittelija Marjaana Harjapää kertoo.
Kustannushyötyjä saatiin muun muassa tehokkaasta pohjaratkaisusta sekä yhteisjärjestelyistä korttelin muiden kohteiden kanssa. Energiatehokkuutta lisäävät aurinkopaneelit ja eteläpuolen ikkunoiden varjostusritilät, jotka auttavat lämmönsäätelyssä.
– Asuntojen huoneistokohtaisten ilmanvaihtokoneiden energia tuotetaan katolla sijaitsevien aurinkopaneelien avulla. Ekologisuus on huomioitu myös rakennusmateriaaleissa. Rakennus kuuluu B-energialuokkaan, Harjapää jatkaa.
Sahapiha-talossa yhdistyvät asuntomessujen korkeat laatutavoitteet ja ARA-kohteiden kustannusraamit.
Yhteisöllinen piha ja järvimaisema saunasta
Sahapihan asukkaat saavat käyttöönsä monenlaisia yhteistiloja. Suojaisa, kehän muotoon rakennettu autoton pihapiiri kannustaa ulkoiluun ja oleskeluun turvallisesti.
– Kattoterassille rakentuu oma, viihtyisä oleskelutila viljelylaatikoineen ja saunoineen. Asukkailla on käytössään myös kuntosali, pesula ja kuivaushuone. Autoton piha-alue on pitkälti luonnonmukainen, ja itsestään täyttyvät vesielementit lisäävät sen viihtyisyyttä, Haukka kertoo.
Pihalta voi ihastella myös taidetta. Sahapiha-talon porrashuoneen julkisivua tulee koristamaan Kim Jotunin suunnittelema taideteos. Nomaji maisema-arkkitehtien suunnittelema piha on yhteiskäytössä TA-Asumisoikeuden asukkaiden sekä Hoivatilojen hoiva- ja päiväkodin kanssa.
Vaikka asuntomessut ovat tuoneet Lovan hankkeeseen lisähaasteita, tapahtumalta odotetaan paljon. Uusien vierailijoiden lisäksi sen toivotaan tuovan lisää myös pysyviä asukkaita luonnonläheiselle ja rauhalliselle Lohjalle.
– Täältä onnistuvat niin etätyöt kuin työmatkailu pääkaupunkiseudulle kätevästi, Haukka vinkkaa.
Sahapiha 4:een muutetaan vasta asuntomessujen päätyttyä. Messuilla kohteesta esillä on kaksi asuntoa alakerrasta, kattoterassi sekä saunaosasto. Pihaan rakennetaan kulkureitit suojaamaan luonnonmukaista pihaa. Asuntoja voi hakea huhtikuun alusta alkaen. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.
Teksti: Elisa Korhonen Kuvat: Lohjan Vuokra-asunnot Oy Lova
Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy on kiinnittänyt energiatehokkuuteen huomiota 2000-luvun alkupuolelta asti.Kahden hiilineutraaliuteen pyrkivän uudishankkeen taustalla on Oulun kaupungin mukanaolo EU:n Horizon 2020 -ohjelman kansainvälisessä Making-City- hankkeessa. Pilottikaupunkien Oulun ja Groningenin kokemuksiin ja oppeihin perustuen pyritään luomaan vähähiilisiä, energiapositiivisia asuinalueita myös muualle Eurooppaan.
Kaukovainion kaupunginosan keskuksessa sijaitsevat Sivakan Hiirihaukantien ja Jalohaukantien kiinteistöt ovat Making-City-hankkeen pilottikohteita. Rakennukset ovat lähes kokonaan energiaomavaraisia, talojen hybridilämmitysjärjestelmä hyödyntää myös ilmaisenergiat. Kiinteistöjen tavoitteena on hiilineutraalius.
– Jäteveden, poistoilman ja kaukolämmön paluupuolen hukkalämpö hyödynnetään lämmönlähteenä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön paluupuolen hukkalämmöstäkin saadaan energiaa irti. Lisäksi rakennusten katoille ja julkisivuihin asennetaan aurinkokennot sähköä tuottamaan, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.
Kaukovainion, oululaisittain Kaketsun, uudet talot ovat A-energialuokkaa. Hybridijärjestelmien puolesta puhuu ympäristönäkökulman lisäksi myös toimintavarmuus.
– Hybridijärjestelmät eivät ole vikaherkkiä. Jos yksi järjestelmä pettää, energia saadaan aina jostain, Hätälä sanoo.
Hiirihaukantien kiinteistö on toinen Making-City -pilottikohteista.
Energiankulutus syyniin myös peruskorjauskohteissa
Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus voi olla jopa suurempi. Sivakan Kaukovainion taloihin tulee etäluettavat asuntokohtaiset vesimittarit. Hätälä uskoo, että käyttöveden osuutta energiankulutuksessa saadaan painettua alemmas, kun ihmiset pystyvät seuraamaan omaa vedenkulutustaan ja vaikuttamaan laskun suuruuteen.
– Kun lainsäädäntö valmistuu, tulemme siirtymään huoneistokohtaiseen ja kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen. Asukkaat saavat mahdollisuuden seurata vedenkulutustaan reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykästä.
Uudiskohteiden ohella Sivakan peruskorjauskohteiden korkea energiatehokkuus on saanut erityiskiitosta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Peruskorjausten yhteydessä kiinteistöihin lisätään huoneistokohtaiset vesimittarit, yläpohjan lämmöneristeet ja uusitaan ikkunat. Rakennuksen vaipparakenteisiin tehdään ne energiatehokkuusparannukset, jotka ovat kustannustehokkaita. Kaukolämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää yhdistelemällä peruskorjauskohde voi yltää jopa A-energialuokkaan.
– Talotekniikkaparannuksilla energiatehokkuudessa pystytään ottamaan isoja harppauksia, Hätälä painottaa.
Joskus rakennusten peruskorjaaminen ei kannata ja on järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uudet talot. Tällaisia asuntoja Sivakalla on melkoinen määrä.
– Purettavista taloista tehdään purkusuunnitelma ja puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tähän tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Asukas edellä
Vaikka rakennuksen käytönaikainen energiankulutus muodostaa suuren osan asumisen hiilijalanjäljestä ja sen vähentämiseen Sivakassakin tällä hetkellä keskitytään, hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös kaikilla muilla mahdollisilla keinoilla.
– Tuleva sukupolvi on aiempia valistuneempaa ja heille on tärkeää pystyä asumaan resurssiviisaasti. Tähän me haluamme tarjota mahdollisuuden.
Sivakka onkin Oulussa suurista vuokra-asuntojen tarjoajista ensimmäinen, jonka kaikilla asukkailla on mahdollisuus muovinkierrätykseen omassa jätekatoksessa.
– Asukkaamme ovat aktiivisia kierrättäjiä, paras kierrätysaste kiinteistössämme on 74 prosenttia ja keskiarvokin 60 prosenttia. Tavoittelemme 70 prosentin kierrätysastetta, mutta lähtötilanteemme on jo erittäin hyvä, Hätälä kiittelee.
Asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan myös uudisrakennuksia suunniteltaessa. Sivakka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden rivitaloasumiseen.
– Vapaarahoitteinen markkina keskittyy pienasuntoihin, mutta tarve perheasunnoille ei ole kadonnut mihinkään. Meidän asuntokannassamme on paljon vahvempi perheasuntopaino kuin rakennuskannassa keskimäärin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi lapsi- ja koiraperheissä arvostetaan suoraa yhteyttä asunnosta pihalle ja puutarhaan, Hätälä sanoo.
Energiatehokkuus näkyy kukkarossa
Sivakan asumisen hiilipäästö on noin 11 kg/m2. Tulevaisuudessa se puolittuu, kun Oulun kaukolämpötuotannossa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä turpeen tilalla. Hätälä uumoilee energian hinnan jatkavan nousuaan ja energiankulutuksen muodostavan tulevaisuudessa yhä suuremman osan asumiskustannuksista.
– Pienempien energiakustannusten ansiosta pystymme tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Energiatehokkuus näkyy siis suoraan asukkaiden kukkarossa, Hätälä korostaa.
Vaikka Hätälä sanoo resurssiviisauden lähtökohdaksi kaupungin tavoitteet ja asukkaiden toiveet, miehen oma kiinnostus puhtaampaan asumiseen sekä kestäviin ratkaisuihin ei voi jäädä huomaamatta.
–Pyrimme pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä jatkuvasti ja rakentamaan lisää A-energialuokan taloja.Hiilineutraaliuden lisäksi peräänkuulutan materiaalineutraaliutta. Puu ei ole ainoa ja välttämättä paras ratkaisu hiilineutraaliin rakentamiseen, se vaatii runsaasti käytönaikaista ylläpitoa, Hätälä muistuttaa.
Sivakka tarjoaa mahdollisuuden resurssiviisaaseen asumiseen. Jalohaukantiellä tavoitteena on hiilineutraalius.
Teksti: HanneleBorra Kuvat: Oulun Sivakka, Vauhtiviiva Oy ja Arkkitehdit M3 Oy
Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö.
Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.
– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Näröiloitsee.
Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia.
– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo.
Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa.
– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista.
Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.
– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.
Ei miniasunnoille
1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin?
– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo.
Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua?
– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee.
Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva.
– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa!
Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa
Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet?
– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua.
Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin.
– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee.
Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.
– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa.
Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.
Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta?
– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa.
Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.
– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.
”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä”
Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?
– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan.
Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin.
– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja.
Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua?
– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä.
Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa.
– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.
FAKTA Helsingin kaupungin asunnot Oy – Noin 92000 asukasta – Yli 50000 asuntoa – 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita. – Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta – Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020)
Toukokuun alussa Helsingin
kaupungin asunnot Oy:n (Heka) hallituksen uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.) Suomen suurin vuokranantaja Heka
omistaa lähes 50 000 asuntoa. Joka seitsemäs helsinkiläinen – yhteensä yli
92 000 – asuu Hekan tarjoamassa vuokra-asunnossa.
Asuminen, sen hinta ja kohtuuhintaisten asuntojen puute etenkin kasvukeskuksissa ovat jatkuvasti otsikoissa. Mikä tässä haastavassa yhtälössä inspiroi tuoretta puheenjohtajaa?
”Olen ollut yli vuosikymmenen ajan aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa ja saanut erilaisissa luottamustehtävissä seurata läheltä pääkaupunkiseudun kaavoitusta ja alueen kaupunkien kehittymistä. Asuntopolitiikkaan nivoutuu monta valtavan tärkeää elementtiä – kaupunkisuunnittelu, kohtuuhintainen asuntotuotanto, kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen sekä erityisesti sosiaalipoliittiset asiat ja yhteisöllisyys. Minua kiinnostaa se, miten voidaan rakentaa erilaisia kaupunginosia, mutta samalla vaikuttaa koko kaupungin viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen.”
Millainen merkitys Suomen suurimmalla vuokranantajalla on asumisen edistämisessä? Kuuluuko esimerkiksi asukkaiden ääni riittävästi?
”Hekan rooli asumisen edelläkävijänä on tärkeä ja monissa asioissa on onnistuttu hyvin. Asukastyytyväisyys on korkea ja Hekan tarjoamissa kodeissa viihdytään pitkään, keskimäärin 10 vuotta. Talotoimikunnat, joilla on oma budjettinsa ovat osoittautuneet erittäin toimivaksi käytännöksi. On tärkeää, että asukkaat ja kaupunkilaiset ylipäätään kokevat voivansa vaikuttaa asioihin ja löytävät kanavat siihen, oli asia mikä hyvänsä.”
Mihin asioihin haluaisit Hekan hallituksen puheenjohtajana vaikuttaa?
”Yhtiönä Heka on varsin hyvässä kunnossa, mitään isoja suunnanmuutoksia ei ole tarpeen tehdä ja voin tarttua tehtävään luottavaisin mielin. Yhtiön ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa sekä asukasviihtyvyyden ja vaikutuskanavien kehittäminen ovat minulle tärkeitä. Saan paljon yhteydenottoja ihan konkreettisista asioista, mistä olen hyvin iloinen. Yksi asia on taloyhtiöiden savuttomuus ja tupakoinnin vaikutus paitsi viihtyvyyteen, myös asuntojen korjaustarpeeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.”
Perinteinen mielikuva kaupungin ankeasta vuokra-asunnosta istuu tiukassa. Voiko kohtuuhintainen asuminen olla myös laadukasta?
”Tämä mielikuva joutaa onneksi jo romukoppaan. Nykyiset kaupungin vuokra-asunnot kestävät laatuvertailun minkä tahansa asumismuodon kanssa. Etenkin uudet kohteet ovat asumisviihtyvyydessä edelläkävijöitä, vanhoissa kohteissa peruskorjausohjelmat pyörivät ja niiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. On hienoa nähdä, miten myös rakennusten erityispiirteet nostetaan peruskorjauksessa arvoonsa. Tästä upea esimerkki on Käpylän Käärmetalo, joka on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kohde.”
Heka on sitoutunut Helsingin asettamaan tavoitteeseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Tehdäänkö tämän eteen tarpeeksi asioita?
”Konsernijaosto asettaa kaupungin yhtiöille tavoitteita muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen ja myös Hekassa on lähdetty aktiivisesti ja etunojassa pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä ja myös asukkaita kannustetaan huomioimaan ympäristöasiat. Sitä, voisiko rimaa nykyisestä tahdista nostaakin, en osaa vielä sanoa. Hekassa on mietittävä myös kokonaisuutta ja arvioitava, kuinka paljon esimerkiksi energiansäästötoimet nostavat asumisen hintaa suhteessa säästettyyn energiaan.”
Mitä Helsingin ikiaikaiselle riesalle, asuntopulalle, pitäisi tehdä? Kantaako Heka riittävästi kortensa kekoon kohtuuhintaisten asuntojen tarjoajana?
”Lääke asuntopulaan on lopulta yksinkertainen: kaikkien toimijoiden on rakennettava lisää asuntoja, ei vain Hekan. Helsingissä rakennetaankin huikeita määriä uusia asuntoja – maaliskuussa työn alla oli 10 500 uutta kotia. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle on voimakasta ja isot hankkeet, kuten raidelinjaukset vaikuttavat kaavoitukseen ja sitä kautta asuntorakentamisen aikatauluun.”
”Toinen keskeinen lääke asuntopulan ratkaisemiseen on koko pääkaupunkiseudun välisen yhteistyön tiivistäminen. Alueen kaupunkien ongelma on yhteinen ja maantieteelliset rajat työpaikkojen, asumisen ja palvelujen välillä ovat alueen asukkaiden näkökulmasta keinotekoiset. Onneksi tähän on näkyvissä muutosta ja Uudenmaan maakunnalta saatiin myös rahoitusta yhteistyön kehittämiseen.”
Entä miten vastaat Suomen suurimman vuokranantajan edustajana aika ajoin esiin nousevaan kritiikkiin asumismuotojen sekoittamisesta eri kaupunginosissa?
”Vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan yksi perusta on, että kaikilla alueilla on saatavilla asuntoja vaihteleviin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin. On tärkeää, että kaikki asuinalueet ovat houkuttelevia ja niiden koulut samalla viivalla. Helsingissä tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan.”
JASMIN HAMID Hekan hallituksen puheenjohtaja Jasmin Hamid (36) on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri. Teatteriroolien lisäksi hän on näytellyt muun muassa Salatut elämät ja Sorjonen -televisiosarjoissa. Sijoittamisesta kiinnostunut Hamid työskentelee media-alalla tuottaen monipuolisia sisältöjä erityisesti finanssialan toimijoille.
Hamid on myös aktiivinen kuntapoliitikko ja Vihreiden edustaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna 2008–2012 ja siitä eteenpäin varsinaisena valtuutettuna. Helsingin Kalasatamassa perheineen asuva Hamid on ollut kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2013 ja profiloitunut erityisesti kaupunkikulttuurin puolestapuhujana.
Tiiviistä kaupunkiasumisesta nauttiva perhe viettää vapaa-aikaa mökkeillen ympäri vuoden Saimaan rannalla Mikkelissä. Perheen esikoispoika saa pikkusisaren tulevana syksynä.
VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden. Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.
– Asumisen suuri rakennemuutos on viime
vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä
trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä,
mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n
erikoistutkija Terttu Vainio.
Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle
Tuoreessa tutkimuksessa
asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat
toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa
perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin
asuminen yleistyy entisestään.
Tutkimus arvioi vuosittaisen
lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000
asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin
aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on
rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä
toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa
vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.
Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana
uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus,
lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin
Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.
Suuriin kaupunkiseutuihin on
tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000
asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin
asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen
lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste
ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.
Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto
Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.
– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.
Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi
jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta
ole sen vuoksi muutettu.
– Joissain arvioissa koronan on nähty
muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien
keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt
eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen
syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin.
Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n
pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo
toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan
ohjausryhmän puheenjohtajana.
Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.
VTT:n
Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka
ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan
sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on
mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen
sijoittuminen suhteessa kysyntään.
Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman
kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue,
Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua,
joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.
Tutkimus
on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen
kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.
VTT teki edellisen
ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015
väestöennusteeseen.
Lisätietoja:
Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983 Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702 Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914
Lighthouse-nimisen talon harjakaisia vietettiin viime
vuoden kevään korvilla maaliskuussa, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan
uusiin koteihinsa elokuun lopussa, ja syyskuun alussa viimeinenkin asunto
talosta oli vuokrattu.
Talon
lupavaiheeseen, urakan kilpailutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen kului
lopulta noin 40 kuukautta, kertoo rakennuttajana toimineen Joensuun Ellin
toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Joensuun Elli vastaa kaupungin
opiskelija-asunnoista. Talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinaiset
rakennustyöt alkoivat pari vuotta myöhemmin.
Hän myöntää,
että suunnitteluvaihe oli ajoittain hieman raskas.
–
Perustamisvaihe ja itse rakentaminen sujuivat onneksi jo paljon ripeämmin. Heti
kun päästiin kakkoskerroksesta ylöspäin, alkoi helpottaa ja suuremmilta
vastoinkäymisiltä vältyttiin.
Ojalaisen
mukaan idea Suomen korkeimman puukerrostalon rakentamiselle lähti Joensuun
kaupungin aloitteesta. Kaupungissa on entuudestaan useita alueelle tärkeitä puurakennuksia,
mutta yksi haluttiin myös Penttilänrannan asuinalueelle.
– Kaupungin tytäryhtiönä halusimme toimia
esimerkkinä muille siinä, että puurakentaminen on yksi erittäin potentiaalinen mahdollisuus
muiden rakentamistyylien joukossa. Tontilla oli valmis kaava, joka mahdollisti
rakentamisen aina 14 kerrokseen asti, joten pitihän se rakennusoikeus käyttää, hän
kertoo.
Puurakentamisen monet edut
Lighthouse-talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinainen rakentaminen alkoi pari vuotta myöhemmin.
Penttilänrannan
puutalo rakennettiin siten, että sen rakenteet säilyivät koko prosessin ajan
kuivina. Puun työstäminen on yleensä myös helpompaa kuin betonin.
– Talon
runkoa ei tarvinnut sen valmistumisen jälkeen kuivata ollenkaan toisin kuin
betonitalon runkoa usein tarvitsee. Myös työmaa-aikaiset olosuhteet olivat puun
ansiosta työntekijöille miellyttävämmät kuin tavallisesti betonirakentamisessa,
Jarmo Ojalainen kertoo.
Hänen
mukaansa puu ei merkittävästi muuta asumismukavuutta esimerkiksi betoniin
verrattuna, mutta yksi erityinen etu sillä on.
– Puutalossa ääni
ei kaiu niin voimakkaasti kuin betonisessa, joten asuminen on akustisesti
erittäin miellyttävää.
Mitä kustannuksiin
tulee, on puutalon rakentaminen kertainvestointina Ojalaisen arvion mukaan noin
10 prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Hän uskoo tämän muuttuvan
tulevaisuudessa, kun rakennustavat kehittyvät.
– Kehityksen
myötä puutaloja pystytään tekemään kilpailukykyisemmin kuin aiemmin, eli
hintatasokin alkaa varmasti laskea.
Kaikki
tarvittavat puuelementit taloon saatiin Stora Ensolta. Seinäelementit on tehty
viilupuusta eli LVL:stä, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohjan
elementit ovat puolestaan CLT:stä eli monikerroslevyistä.
Asukkaiden mieleen
Talo herätti
runsaasti huomiota Joensuussa jo rakennusaikanaan. Paikalla järjestettiin
avoimet ovet pariinkin otteeseen.
– Toisella
kerralla paikalla kävi kolmen tunnin sisällä lähes 500 ihmistä. Kohde tuntui jo
rakennusvaiheessa kiinnostaneen ihmisiä. Sijainti on loistava, lähellä
oppilaitoksia, keskustaa ja rautatieasemaa. Lisäksi talosta on todella hulppeat
näkymät, Ojalainen sanoo.
Yksi talon
asukkaista on Pinja Juurakko, joka opiskelee Joensuun
ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Juurakko kertoo viihtyvänsä
yksiössään erittäin hyvin.
– Suorastaan
yllätyin, kuinka hyvin olen viihtynyt. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut
missään vaiheessa. Aion näillä näkymin asua tässä koko opiskeluajan, syyskuussa
taloon muuttanut Juurakko sanoo.
Hän allekirjoittaa
sen, että puutalossa asuminen on akustisesti toimiva ratkaisu.
– Talossa on tosi hiljaista, eikä kaiu. Tämä on ehdottomasti paikan positiivisimpia puolia. Samoin kuin se, että asukkaat ovat ystävällisiä toisilleen ja kommunikoivat keskenään, vaikka eivät tuntisikaan toisiaan, hän kiittelee.
FAKTA: Tekoja hyvinvointiyhteiskunnan edistämiseksi Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse on Kuntarahoituksen rahoittama kohde. Kuntarahoituksen rahoittamilla kohteilla ylläpidetään ja kehitetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kevättalvella 2020 Kalasatamaan valmistuva Viehe123-taidekortteli
tuo eri sukupolvet yhteen pihapiiriin. Uudenlaisen korttelin rakennuttajia ovat
Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy, NAL Asunnot sekä Setlementtiasunnot Oy. Yhteisenä
tavoitteena on hyvän, yhteisöllisyyden ja hyvinvointia tukevan asumisen
tarjoaminen eri-ikäisille.
Kolme kerrostaloa yhdistävä kortteli pitää sisällään eri-ikäisille
suunnattujen asuntojen ohella yhteisiä inspiroivia ja toiminnallisia kohtaamistiloja.
Naapurustoajatus nähdään tulevaisuuden trendinä – eri sukupolvet toimivat
yhdessä aktivoiden ja luoden turvallisen ja huolehtivan ilmapiirin toisilleen.
Kolme toimijaa, yhteinen tavoite
Idea yhteisestä korttelihankkeesta oli muhinut jo pitkään eri
toimijoiden päässä. Kun Helsingin kaupungin tontinluovutusmenettelyn kautta saatiin
kolme vierekkäistä tonttia Kalasatamasta, vireillä olleet suunnitelmat konkretisoituivat
ja hankkeen liikkeellepanija Setlementtiasunnot, nuorille aikuisille asuntoja
vuokraava NAL Asunnot sekä taiteilijoiden ja muotoilijoiden Kiinteistöyhtiö Ars
Longa Oy ryhtyivät yhdessä toteuttamaan tulevaisuuden yhteisöllistä
korttelihanketta. Korttelin suunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto
Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.
Yhteistyön käynnistäminen oli helppoa ja luontevaa, kun
toimijoiden tavoitteet olivat samankaltaiset. Tärkeää kaikille kolmelle oli,
että projekti tehtäisiin mahdollisimman ekologisesti ja resurssitehokkaasti. Urakkasopimus
tehtiin yhden, yhteisen urakoitsijan kanssa, jotta hanke saataisiin toteutettua
mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä tekeminen tuotti myös taloudellista säästöä
esimerkiksi kilpailutuksessa.
Urakoitsijana
toimivan Jatke Uusimaan työnjohto on ollut erittäin ammattitaitoista, ja
rakennukset valmistuvat sovitussa aikataulussa. Rakentaminen aloitettiin
toukokuussa 2018, asunnot ovat muuttovalmiit alkuvuodesta 2020. Haku osaan
asunnoista on jo alkanut ja kiinnostus on ollut erittäin suurta.
– Meille on tullut jo haun alkuvaiheessa yli 300 hakemusta,
joten saamme varmasti kaikki 77 asuntoa vuokrattua, NAL Asuntojen
toimitusjohtaja Samuli Killström kertoo.
– Uudenlainen kortteli herättää selvästi todella suurta
kiinnostusta ja kertoo myös tarpeesta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille
pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä.
Taidekortteli pitää sisällään kolme kahdeksankerroksista,
toisiinsa kiinni rakennettua ja esteetöntä kerrostaloa, joiden kohtuuhintaiset asunnot
vuokrataan eri-ikäisille asukkaille. Kiinteistöyhtiö Ars Longa Oy:n taloon
valmistuu 56 vuokrahuoneistoa pääasiallisesti seniori-ikäisille, mutta myös työikäisille
taiteilijoille, muotoilijoille sekä kirjailijoille. NAL Asunnot tarjoaa 77 asuntoa
työssäkäyville ja työelämään hakeutuville nuorille aikuisille. Setlementtiasuntojen
taloon valmistuu 81 asuntoa Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin opiskelijoille.
Sujuvasti yhdessä
Mallia taidekortteliin etsittiin maailmalta. Suomessa ei vastaavanlaisia
vielä ole, vaikka esimerkiksi taiteilijakodit Lallukka ja Jallukka Helsingistä
löytyvätkin.
– Maailmalla, ja meillä Suomessakin, on jo käytössä muutamia,
tarkoituksella eri sukupolville rakennettuja kortteleita, mutta tällainen taidepainotteinen
korttelihanke on ainutlaatuinen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyys ja yhteinen
asuminen tulevat varmasti yleistymään ja Viehe123 näyttääkin hyvää esimerkkiä
seuraajille, Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Heli Kotilainen
kertoo.
Taloissa on paljon yksiöitä ja kaksioita, koska niitä
tulevat asukkaat pääasiallisesti toivoivat. Tarve pienille kohtuuhintaisille
asunnoille on pääkaupunkiseudulla valtava. Yksinasujien määrän uskotaan
tulevaisuudessa kasvavan, kun väestön ikärakenne muuttuu ja maahanmuutto
lisääntyy.
Eri sukupolvien elon korttelissa odotetaan sujuvan hyvin.
Käyttäjien erilaisten vuorokausirytmien ansiosta tilojen käyttö jakautuu
tasaisesti pitkin päivää; työssäkäyvät voivat käyttää tiloja iltaisin, kotona
olevat seniorit voivat vaikka pestä pyykkiä keskellä päivää.
– Setlementtiasuntojen taloon muuttavat Diakin opiskelijat
opiskelevat sosiaalialaa, joten siitä voi syntyä esimerkiksi harjoitteluja tai
talon senioreille sekä erityisryhmille suunnatun toiminnan kehittämistä,
Kotilainen lisää.
Tulevien asukkaiden toivotaan ottavan osaa yhteiseen toimintaan.
Taloihin perustettavat asukastoimikunnat ja tulevat hoitokunnat kehittävät
asumista jatkossa. Yhteiset tapaamiset aloitetaan heti kun asukasvalinnat vuoden
alussa valmistuvat, joten tutustuminen tuleviin naapureihin voi alkaa jo ennen
muuttoa.
Jatkokehitystä ja palautetta varten Kiinteistöyhtiö Ars Longa tulee teettämään Aalto-yliopiston kanssa korttelin asukkaille suunnatun seurantatutkimuksen, jossa selvitetään, miten asuminen yhteisöllisyyteen kannustavassa eri ikäisten korttelissa on sujunut. Tutkimus hyödyttää paitsi asukkaita myös rakennuttajia ja yhteiskuntaa.
Yhteistyö mahdollisti uniikit ratkaisut
Yhteisöllisyyteen kannustavat vapaaehtoisen asukastoiminnan lisäksi korttelin erilaiset tilat. Yhteisiin tiloihin kuuluvat muun muassa pesula, katolle rakennettava saunaosasto, erilaiset harrastehuoneet sekä kattoterassi, jolla voi harrastaa vaikkapa puutarhanhoitoa tai kuntoilua. Katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.
Yhteiset tilat rakennetaan tarpeeseen, sillä tulevilta asukkailta
on kysytty, mitä he taloihin kaipaavat.
– Kortteliin haluttiin paljon erilaisia, eri-ikäisille
sopivia tiloja. Galleriat ja esimerkiksi katolle valmistuva talvipuutarha ovat
erikoisuuksia, joita joka talosta ei löydykään, Kiinteistöyhtiö Ars Longan
toimitusjohtaja Tuula Paalimäki iloitsee.
Viehe123-korttelin katolle rakennetaan kolmea taloa kiertävä kuntoilupolku, talvi- sekä laatikkopuutarha, jotka kannustavat yhteiseen toimintaan naapuruston sisällä.
– Yhteiskäyttöön sopivat loistavasti myös esimerkiksi
sisäpiha tai alakerran harrastetilat, joista löytyy myös keittiö. Tilat kannustavat
vaikkapa yhteisiin brunsseihin, elokuvailtoihin tai pihajuhliin, Paalimäki
jatkaa.
Talojen läpi kulkevaa katutason kävelyreittiä voidaan
käyttää esimerkiksi galleriana, jossa talon asukkaat voivat esitellä töitään. Katutasoon
rakentuu myös galleriatila, joka toimii ikään kuin näyteikkunana korttelille. Tilaa
tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös ulkoisten toimijoiden käyttöön,
esimerkiksi vanhempi–lapsi-toimintaan tai liikuntaan.
– Uskon, että korttelin toiminnot viihdyttävät ja yhdistävät
eri sukupolvia ja luovat paljon mahdollisuuksia asukkaille, Heli Kotilainen
sanoo.
Kun budjetti jakautuu kolmelle rakennuttajalle,
yhteistiloihin voitiin panostaa paljon enemmän kuin yleensä. Esimerkiksi
saunatiloista saatiin hulppeammat keskittämällä rahat yhteen ja rakentamalla jokaisen
talon oman saunan sijaan vain yksi, iso saunaosasto.
Haasteet tilojen käytölle ja sukupolvien yhteiselle
asumiselle nähdään pienenä. Kompastuskivet vältetään yhteisillä ja reiluilla
pelisäännöillä.
Sujuvaa ja keskustelevaa yhteistyötä
Kuntarahoitus toimii korttelin rahoittajana ja hankkeen aktiivisena
neuvonantajana.
– Kaupungin kehittäminen vaatii uudenlaisia
asumisympäristöjä toimintoineen. Taidekortteli eri ikäisille ja taustaisille
ihmisille on loistava esimerkki modernista ja kulttuuria vahvistavasta
hankkeesta, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Paula Merta kertoo.
Kolmen eri rakennuttajan, urakoitsijan ja rahoittajan
välinen toiminta vaatii kaikilta osapuolilta joustavuutta ja ratkaisukykyä.
Yhteistyö on kuitenkin sujunut pääasiallisesti erittäin hyvin.
– Yhteistyö on kolmen rakennuttajan välillä ollut erittäin
hyvää ja sujuvaa. Valitsimme vain yhden urakoitsijan, mikä helpottaa myös
asioita. Lisäksi Kuntarahoitus on auttanut ja neuvonut todella kattavasti ja
joustavasti prosessin eri vaiheissa, Setlementtiasuntojen Heli Kotilainen toteaa.
– Niin Kuntarahoituksen kuin meidän muidenkin toimintaa leimaavat ihmisläheisyys ja keskusteleva henki. Niillä ominaisuuksilla ei voi kuin onnistua, Killström NAL Asunnoista täydentää.
Kuntarahoitus suunnittelee yhteiskunnallisen rahoituksen tuomista markkinoille
Ympäristöinvestointeihin suunnattu vihreä rahoitus ja vihreät bondit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa markkinoilla. Sijoittajien kiinnostus vastuullisiin sijoituskohteisiin on yhä vahvistunut, ja siksi Kuntarahoitus suunnittelee ensimmäisenä pohjoismaisena rahoituslaitoksena yhteiskunnallisen rahoituksen lanseeraamista.
Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Suunnitteilla oleva yhteiskunnallinen rahoitus on kuitenkin rajattu yleishyödylliseen asuntotuotantoon sekä hyvinvointi- ja koulutusinvestointeihin, jotka edistävät kuntien elinvoimaa.
Uusi rahoitustuote on tarkoitus tuoda markkinoille alkuvuonna 2020. Ajantasaista tietoa tuotteen lanseerauksesta saa Kuntarahoituksen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista.
Pitkän urakan ensimmäinen etappi saadaan pian päätökseen, kun messualueen ovet aukeavat perjantaina 12. heinäkuuta.
Kouvolan asuntomessuille, Korian Pioneeripuiston Paja-aukiolle rakentuu kaksi kohdetta, jotka valmistuessaan muodostavat neljän rivitalon ja yhdeksän pienyhteisötalon kokonaisuuden. Hankkeista vastaavat Kouvolan Asunnot ja ikäihmisten asuinratkaisuja tarjoava Virkkulankylä. Kohtuuhintaisten ja laadukkaiden vuokra-asuntojen rakentaminen perinteisten messukohteiden lomaan on asuntomessujen historiassa uusi ja raikas tuulahdus. Kohteiden toivotaan muuttavan messuvierailijoiden käsitystä vuokralla asumisesta.
– Vuokra-asuntoihin ja eritoten kaupungin tai kunnan vuokra-asuntoihin liittyy valtavasti ennakkoluuloja. Myytti kunnan nuhruisesta asuntotoimistosta elää edelleen vahvana. Paja-aukion kohteilla haluamme näyttää, ettei vuokralla asuminen tarkoita tinkimistä tai kompromissia laadusta, Kouvolan Asuntojen toimitusjohtaja Auvo Viiru kuvaa hanketta.
Kouvolan Asuntojen rivitaloissa panostetaan laatuun | Suunnittelutoimisto Pilke Oy (Tiina Henttonen)
Paja-aukiolle niin ikään rakentuva Virkkulan kylä murtaa myös vuokra-asumisen raja-aitoja. Yrityksen ydinajatuksena on rakentaa yhteisöllisiä asuinympäristöjä, joissa eläkeikään siirtyvät ihmiset voivat asua vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa.
Vaikka syksyn taitteessa valmistuva Virkkulan kylä on jo viides lajiaan, on messukohde ensimmäinen, joka ei rakennu palvelutalon ympärille. Hankkeen taustalla olevan outokumpulaisen Kuusikkoaho Oy:n talousjohtajan Teemu Turusen mukaan tämä on yritykselle iso askel.
– Virkkulan kylän perusajatuksena on, että meillä kaikilla tulisi olla mahdollisuus elää pidempään kotona tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tämä ajatus toteutuu messukohteessa ensimmäistä kertaa, Turunen iloitsee.
Kohteet kiinnostavat Australiaa myöten
Kohteiden suuri kysyntä on yllättänyt sekä Turusen että Viirun.
– Kiinnostuneita on pitkä lista, ja alamme nyt ottaa hakemuksia sisään. Virkkulan kylä on ARA-kohde, joten varsinainen asukashaku tehdään ARA-prosessien ja -säännösten mukaisesti. Aktiivinen kysyntä enteilee hyvää, Turunen iloitsee.
Kouvolan Asuntojen rivitalokohteet ovat herättäneet kiinnostusta yllättävissäkin paikoissa.
– Eräs rouva soitti Australiassa asuvan lapsuuden ystävänsä puolesta ja kertoi tämän olevan kiinnostunut asunnosta. Ystävä on alun perin Kouvolan seudulta kotoisin, mutta muutti jo nuorena Australiaan ja rakensi elämänsä maailman toisella puolen. Nyt hän haluaa takaisin kotikonnuilleen eläkepäiviään viettämään. Voi siis sanoa, että kohteilla on suorastaan globaalia kysyntää! Viiru naurahtaa.
Monimuotoinen rakentaminen lisää messujen kiinnostavuutta
Sekä Virkkulan kylä että Kouvolan Asuntojen rivitalokohteet ovat Kuntarahoituksen rahoittamia. Yhteistyö osapuolten kesken on sujunut jouhevasti.
– Toimistomme sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja suosimmekin usein sähköisiä asiointikanavia. Kuntarahoitus on vienyt sähköiset prosessinsa niin pitkälle, ja työkalut ovat henkilökunnalla niin hyvin hallussa, että hommat ovat hoituneet etänä loistavasti, Turunen kiittää.
Kuntarahoitus on Kouvolan Asuntojen pitkäaikainen kumppani ja saa myös Viirulta kiitosta toiminnan sujuvuudesta.
– Kuntarahoitus oli ainoa, joka ymmärsi tarpeemme heti ja vastasi tarjouspyyntöön kokonaisuudessaan. Helppo ja luotettava kumppani, jonka kanssa on ilo asioida.
Paja-aukio rakentuu yhteisön ympärille
Paja-aukion messukohteet muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa puitteiltaan ja asuntotyypeiltään eri sukupolvien edustajien yhteisasumisen.
Kouvolan Asuntojen rivitaloissa kullakin asuntotyypillä on oma kohderyhmänsä ja oma tarinansa. Kotikompaktiksi ristitty yksiö on suunniteltu opiskelijalle, kotikaksikko isälle ja pojalle ja kotikolmio kolmihenkiselle perheelle.
– Halusimme, että kohteiden ensivaikutelma on harkittu ja persoonallinen. Asuntojen ja niiden asukkaiden tarinat on huomioitu niin rakenteellisissa ratkaisuissa kuin sisustuksessa, Viiru kertoo.
Molemmissa kohteissa on asukkaiden käyttöön tarkoitetut yhteiskäyttötilat, ja Virkkulan kylään valmistuva kylätalo mahdollistaa myös laajempien tapahtumien järjestämisen asukkaiden niin halutessa. Jokaiseen Virkkulan kylään perustetaan oma Virkkulan ystävät -yhteisö, joka päättää muun muassa yhteiskäyttötiloista sekä vastaa mahdollisista asukastapahtumista.
– Monesti yhteisöllisyys jää ulkopuolisen koordinoinnin puuttuessa vain puheen tasolle, ja varsinkin käynnistysvaiheessa tuki on tärkeää. Tavoitteenamme on luoda asukkaista yhteisöllisyyden vetureita ja yhteisöstä alueen sydän, Turunen tiivistää.
Virkkulan kylän yhteistiloja | Pasi Widgren, Arkkitehtitoimisto Oy
Guardian kertoo, että Helsingissä ei juuri kukaan joudu enää kadulle nukkumaan, kun esimerkiksi Englannissa kadulla nukkuvien määrä on päinvastoin noussut huomattavasti. Jutussa avataan myös Helsingin sosiaalisen asuntotuotannon taustoja.
Brittilehti on kirjoittanut Suomen mallista ennenkin, viimeksi noin vuosi sitten. Tuoreimpaan juttuun Guardian haastatteli muun muassa Y-Säätiön toimitusjohtajaa Juha Kaakista, joka kertoo aiheen herättäneen valtavasti kiinnostusta.
– Kommentteja ja kyselyitä tulee jatkuvasti ympäri maailmaa. Olen antanut haastattelun esimerkiksi Etelä-Afrikan radioon, Kaakinen sanoo.
Hän on kiertänyt monessa maassa esittelemässä Asunto ensin -mallia ja tutustunut samalla paikallisiin tapoihin taistelussa asunnottomuutta vastaan.
– Suomalaisen mallin erityisvahvuus on laaja-alainen yhteistyö niin valtion, kuntien kuin järjestöjen kesken. Kun muualla vasta puhutaan, meillä on jo tartuttu toimeen. Ote asioihin on erittäin pragmaattinen.
Positiivinen katse tulevaisuuteen
Kehuja Kaakiselta saa myös tuore hallitusohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on puolittaa asunnottomuus tämän vaalikauden aikana ja poistaa se lopulta kokonaan kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä.
– Tämä on erittäin lupaava, historiallinen tavoite. Suhtaudun ohjelman kirjauksiin optimistisesti siinäkin mielessä, että meillä on viimeisen vuosikymmenen ajalta kokemusta siitä, miten Asunto ensin -mallin kaltainen ohjelma rakennetaan ja oikeasti toimeenpannaan yhteistyössä, Kaakinen sanoo.
Hän peräänkuuluttaa aktiivisia toimenpiteitä.
– Tukiresursseihin pitää panostaa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on keskeinen asunnottomuutta ennaltaehkäisevä rakenteellinen tekijä ja samalla reitti pois asunnottomuudesta. Yleishyödyllisen asuntotuotannon kannalta pidän myönteisenä myös sitä, että korkotukijärjestelmää pyritään edelleen kehittämään siten, että se olisi houkuttelevampi. Tarvitaan kohtuuhintaisia vaihtoehtoja, oli kyse sitten vuokra- tai omistusasunnoista, Kaakinen luettelee.
Vaikka valtava parannus on jo saatu aikaiseksi, minkä puolesta Asunto ensin -mallin tulokset puhuvat, riittää tekemistä yksityiskohdissa ja asioiden syventämisessä.
– Minkäänlaiseen itsetyytyväisyyteen ei ole vielä aihetta. Pienetkin viivytykset asuntotuotannossa ja -tarjonnassa voivat heijastua asunnottomuustilanteeseen. Joissakin kaupungeissa olemme saaneet tällaisia merkkejä. Mikäli kohtuuhintaista asuntotuotantoa laiminlyödään, tilanne oireilee ketjun toisessa päässä asunnottomuutena. Hereillä pitää olla jatkuvasti.
Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan oppia erityisratkaisujen löytämiseen esimerkiksi asunnottomille naisille.
– Näissä kysymyksissä meillä on onneksi tukenamme kansainvälinen yhteistyö ja laaja verkosto, josta ammennetaan uutta puolin ja toisin.
