Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Viherkatto ja metro lähellä – Espoon Asunnot rakentaa ekologista kerrostalokohdetta Finnooseen

Kaksitoistakerroksiseen kerrostaloon valmistuu 98 uutta asuntoa. Noin 17,5 miljoonan euron hanke toteutetaan Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella. Syvänsalmenkadulla on käytetty monia ekologisuutta korostavia ratkaisuja ja kohde kuuluu A-energialuokkaan, kuten vihreän rahoituksen kriteerit edellyttävät.

Suunnittelu- ja materiaalivalinnoissa Espoon Asunnot panostaa aina minimitasoa enemmän kestäviin ratkaisuihin esimerkiksi julkisivuissa ja pintamateriaaleissa. Tämä mahdollistaa kohteille sekä pitkän elinkaaren että pienemmät ylläpitokustannukset, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.  

– Syvänsalmenkadulla näistä keskeisimmät ratkaisut liittyvät energiantuotantoon ja -tehokkuuteen. Rakennukseen tulee aurinkosähköpaneelit, jotka on mitoitettu kattamaan kiinteistösähkön kulutus kesäaikaan. Parvekkeet lasitetaan ja lämmitys toteutetaan kaukolämpönä, jota ohjataan älykkään ja oppivan säätöjärjestelmän avulla. Lisäksi talousrakennuksen katolle on luvassa viherkatto, Kammonen valottaa.

Espoon Asunnot tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uudiskohteet yhtiö suunnittelee A-energialuokkaan ja pyrkii kattavissa peruskorjauksissa 30 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa. Myös yhtiön ensimmäinen puukerrostalokohde on rakenteilla.  

Tavoitteena kestäviä asuntoja ja yhteisöjä

Finnoo kiinnosti Espoon Asuntoja alusta asti alueena, jota kaupunki kehittää ja jolle on suunniteltu paljon uutta rakentamista koko 2020-luvun ajalle.

– Alueen etuihin kuuluu myös tulevaisuudessa rakennettava Finnoon metroasema: sen ansiosta kohde sopii niin autoileville kuin julkisen liikenteen käyttäjille. Myös meri on kohtuullisen lähellä ja lisää seudun vetovoimaa.

Finnoon rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ratkaisut. Djupsundsbäckenin alueelle kaavaillaan esimerkiksi geotermistä lähilämpöverkkoa, jonka avulla asuinalue voisi olla lämmitys- ja jäähdytysenergian suhteen päästötön. Tällainen lähilämpöverkko olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Kestävän rakentamisen ja asumisen odotukset ovat Espoon Asuntojen toiminnan mukaisia niin tässä kuin muissakin kohteissa, Kammonen kertoo: ympäristöystävälliset ratkaisut ovat kuuluneet yhtiön strategiaan enemmän jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suunnittelussa huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuteen, asumisessa muun muassa kierrätys- ja jätteenlajitteluratkaisuihin.

– Viime vuosina ilmastokysymykset ovat alkaneet näkyä enemmän myös mediassa. Se on lisännyt asiakkaidemme mielenkiintoa aihetta kohtaan, mikä on pelkästään positiivista.

Ekologisen kestävyyden lisäksi Espoon Asunnot edistää kohteissaan sosiaalista kestävyyttä. Syvänsalmenkadun asukkaat valitaan tarveharkintaisesti ja ARAn kriteerejä noudattaen.

– Asuntojen keskikoko on noin 46 neliömetriä, mutta ne vaihtelevat noin 30 neliömetrin yksiöistä aina neljän huoneen ja 76 neliömetrin koteihin. Erikokoisilla asunnoilla pyritään siihen, että asukkaissa olisi myös erikokoisia perheitä ja ruokakuntia: tämä luo pitkällä aikajänteellä kestävämpiä asuinyhteisöjä.

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille jatkuva kysyntä

Espooseen on rakennettu paljon uutta asuntokantaa viime vuosina. Paikallisesti kehitystä vauhdittavat Espoon seudun väestönkasvu sekä Länsimetron rakentaminen.

– Koko Suomea koskeva ilmiö eli perhekokojen pienentyminen vaikuttaa myös kysyntään. Asuntomarkkinoilla on entistä enemmän yksinasujia ja pieniä perheitä, jotka etsivät tietynkokoisia koteja, Kammonen kertoo.

Espoon Asunnot tarjoaa vuokra-asuntoja noin kolmanneksen yleistä markkinahintatasoa halvemmalla. Kammosen mukaan korona-aika on laskenut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöastetta ja vuokranantajat ovat joutuneet tinkimään hinnoistaan. Kohtuuhintaisiin asuntoihin sen sijaan on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin mihin voidaan vastata.

– Meille on käytännössä koko ajan voimassa 5 000–7 000 hakemusta. Pyrkimys on tarjota aina parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen asunto hyvillä vuokraehdoilla.

Uusiin koteihin ensi vuoden alussa

Espoon Asunnot teki investointipäätöksen Syväsalmenkadun kerrostalosta maaliskuussa 2021 ja rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ajat ovat olleet koko rakennussektorille monimutkaiset, mutta yhteistyö rakentajana toimivan PakRak Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Kaikista haasteista selvitään, kun on yhteistyöhalua, Espoon Asuntojen kohteesta vastaava projektipäällikkö Outi Auvinen kertoo.

– Korona-aika on vienyt palaverit Teamsiin, mutta vähitellen on löydetty sopivat käytännöt siihen, milloin etäpalaveri on järkevin ratkaisu ja milloin kannattaa tavata kasvotusten. Vaikka rakennustarvikkeiden saatavuudessa on ollut haasteita, on hanke valmistumassa aikataulun mukaisesti alkuvuodesta 2023.


Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVihreä rahoitus

ISHF esittelee valtion tukeman asuntotuotannon järjestelmää ja asuntokohteita kansainväliselle yleisölle

ISHF:n järjestämisvastuussa ovat Housing Europe, ARA ja Helsingin kaupunki. Mukana on lisäksi nelisenkymmentä muuta yleishyödyllisen asumisen organisaatiota Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa.

Festivaaliosallistujat ovat pääasiassa sosiaalisen asumisen asiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita, mutta tapahtuma on avoin kaikille. Kaikkien tilaisuuksien kielenä on englanti.

Sosiaalisen asumisen festivaalitapahtuma on järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin vuonna 2017 Amsterdamissa ja toinen vuonna 2019 Lyonissa.

Tapahtumien runsaudensarvi

Ohjelmassa on 79 tapahtumaa, joista 28 on kotimaisten ja 51 kansainvälisten kumppaneiden järjestämiä. Tarjolla on seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, verkostoitumistilaisuuksia, vastaanottoja, palkintogaaloja ja kohdevierailuja. Tapahtumiin voi ilmoittautua, kun on ensin rekisteröitynyt festivaalin verkkosivuilla.

Kuntarahoitus on mukana kahdessa festivaalin tapahtumassa:

KOVA ry:n, ARAn, ympäristöministeriön ja Kuntarahoituksen seminaarissa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio esittelee 14.6. festivaalien avauspäivän seminaarissa suomalaisen kohtuuhintaisen asuntotuotantojärjestelmän rahoitusta ja vastuullisen rahoituksen roolia.

Lisäksi Kuntarahoitus sponsoroi 15.6. järjestettävää Jätkäsaaren kaupunkikävelyä (toistaiseksi loppuunvarattu). Tapahtumien ilmoittautumistilannetta kannattaa seurata, koska vapaapaikkoja voi ilmaantua peruutusten myötä.

ISHF-festivaalin verkkosivut

KuntarahoitusVastuullisuus

Vastuullinen rakentaminen vaatii yhteistä riskinottoa

Kuntarahoituksen toukokuun alussa järjestämässä asuntosektorin Think Tank -tapaamisessa tutustuttiin vastuullisuuden trendeihin Sitowisen ja Y-säätiön puheenvuorojen kautta sekä keskusteltiin vastuullisuuden kehittämisestä ja mittaamisesta.

– Y-säätiön esittelemä, suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Tavoitteena on jopa elvyttää maaperän monimuotoisuutta osana rakentamista ja asumista. Puurakentamisella tuetaan asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämistä. Hanke myös tuottaa monipuolisesti tietoa ja ymmärrystä ekologisen, luonnon monimuotoisuutta edistävän puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta, Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen hehkuttaa.

Pohjoismaat ovat vastuullisen asuntotuotannon kansainvälisiä edelläkävijöitä ja tapaamisessa nähtiin myös naapurimaiden esimerkkejä vastuullisista hankkeista.

–  Ruotsin ja Tanskan esimerkkikohteissa luonnon monimuotoisuus on huomioitu monipuolisesti. Kaikki näissä maissa toteutetut ratkaisut eivät kuitenkaan Suomessa viranomaismääräysten vuoksi ole mahdollisia. Esimerkiksi paloturvallisuusmääräykset rajoittavat puun hyödyntämistä rakentamisessa, Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä harmittelee.

Kokeilut kehittävät koko alaa

Rahoitus nousi esiin monien ryhmien keskusteluissa vastuullisuuskehityksen yhtenä keskeisenä mahdollistajana.

– Yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoilla on yhteinen tahtotila toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä pilottihankkeita. Suomessa nimenomaan nämä organisaatiot ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä asumisessa, niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta. Nämä samat toimijat vastaavat siitä, että ihmisten on ympäri Suomen mahdollista asua kohtuuhintaisesti, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen sanoo.

Uuden kehittäminen ja jonkun asian ensimmäistä kertaa tekeminen on kuitenkin riski ja usein investointivaiheessa tavanomaista rakentamista kalliimpaa. Kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta tarkasteltuna saattavat kestävästi toteutetuissa rakennuksissa jäädä pienemmiksi.

– Joskus saattaa olla vaikeaa löytää rahoitusta tai saada lupaa hankkeelle, jonka hyödyt ympäristölle tai yhteiskunnalle voidaan osoittaa vasta pitkän ajan kuluttua. Usein tässä vaiheessa tarkastellaan vain investointikustannuksia. Tuntuu siltä, että tahtoa on enemmän kuin mahdollisuuksia. Kaikkien eri toimijoiden lainsäätäjistä urakoitsijoihin pitäisi osaltaan kantaa riskiä. Asioita voidaan kehittää ja edistää vain kokeilujen kautta, Erkkilä painottaa.

Raportointi puhuttaa

Rahoittajat joutuvat tulevaisuudessa raportoimaan entistä yksityiskohtaisemmin muun muassa rahoittamiensa kohteiden vastuullisuuteen liittyviä lukuja. Kasvavien vaatimusten taustalla on pyrkimys entistä parempaan ESG-riskien eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallinnointiin liittyvien riskien arviointiin. EU:n komissio pyrkii taksonomian avulla suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin, ympäristöystävällisiin investointeihin sekä liittämään ilmastoriskit yhä vahvemmin rahoituksen hintaan.

– Vaikka tulevaisuuden vaatimukset eivät ole vielä selvillä, kannattaa vastuullisuuden raportointiin valmistautua jo nyt, erityisesti ympäristövastuuseen liittyvien lukujen raportointiin. Tulevaisuudessa rahan hinta tulee ohjaamaan entistä vahvemmin vastuulliseen rakentamiseen, Sistonen muistuttaa.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Ainutlaatuista arkkitehtuuria kohtuuhintaan – Helsingin asuntotuotannon ja Hekan palkittu kohde kirittää Mellunmäen kehitystä

Pyhätunturintien suunnittelun lähtökohdat eivät olleet helpoimmasta päästä. Kaava oli vaativa, eikä tonttia ollut alun perin tarkoitettu vuokra-asuntorakentamiseen. Lopputulosta Ara kuvaa palkintoperusteissaan ”kehittämisotteeltaan esimerkilliseksi”. Mitä kaikkea tämä esimerkillinen kehittämisote pitää sisällään?

– Hankesuunnitelmavaiheessa teimme paljon kehitystyötä. Kaava sisälsi monenlaisia kommervenkkejä, joihin haimme poikkeamaa. Esimerkiksi julkisivumateriaali vaihdettiin rappauksesta tiiliverhoiluun ja sisäpihan puolella alumiiniin, projektipäällikkö Sari Koukku Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kuvailee.

Kaavan vaatimusten taustalla oli tavoite laadukkaan asumisen tuomisesta kehittyvälle alueelle. Ympäristöstään erottuvan kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana toimi Rainer Mahlamäki.

– Meille Ara-rakennuttajana laatuvaatimukset toivat melkoisia haasteita. Jouduimme jumppaamaan suunnitelmia aika lailla, jotta hinta ja laatu saatiin kohtaamaan. Tässä taitava arkkitehti on pystynyt puhaltamaan kohteeseen ainutlaatuista henkeä, vaikka kustannusraami oli tiukka, Helsingin kaupungin asuntotuotannon johtaja Seidi Kivisyrjä kiittelee.


Helsingin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Sari Koukku hymyilee lumipeitteisellä pihalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä modernissa toimistohuoneessa.
Kuvasa on Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektipäällikkö Sari Koukku, kaupungin asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä ja Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.


Yksityiskohdat sävellettiin paikan päällä

Kesällä 2021 valmistuneeseen Pyhätunturintie 2 -kokonaisuuteen kuuluu seitsemän- ja kolmikerroksinen talo. Asuntojen keskipinta-ala on 53,6 m2, mikä on Helsingin asuntotuotannon uudistuotannon keskivertoa, mutta moniin kovan rahan kohteisiin verrattuna suuri.

– Emme tee taloja, joissa on vain yhdenkokoisia asuntoja. Kaikissa kohteissamme asuntojakauma on monipuolinen, seniorikohteita lukuun ottamatta. Eri kokoisilla asunnoilla pyritään saaman taloon mahdollisimman heterogeeninen asukaskunta, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö kertoo.

Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, pienkerrostalon huoneistoista lähes kaikki ovat kaksikerroksisia. Talojen asuntopohjat ovat monimuotoisia ja osittain jopa erikoisia huoneiden vinoine kulmineen. Erilaisia perhe- ja elämäntilanteita on ajateltu – osassa asunnoista on alkovisoppi, johon voi sijoittaa vaikka työpisteen tai sängyn.

– Yksi tärkeä suunnittelun perusasia on huomioitu joka asunnossa – kun huoneistoon astuu sisään, on suora näkymä ulos. Tämä luo kotiin heti hyvän ja avaran tunnelman, Koukku sanoo.

– Asunnot on hyvin suunniteltu ja ne voi kalustaa monella eri tavalla, tämä ei aina toteudu nykypäivän asuntotuotannossa, Närö jatkaa.

Rakennuksissa oli niin runsaasti yksityiskohtia, että suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon vielä työmaavaiheessa.

– Jouduttiin niin sanotusti säveltämään paikan päällä. Oli onni, että suunnittelijaporukka pystyi tähän. Iso kiitos siitä heille! Yleensähän suunnitelmat ovat toteutusvalmiita, kun hanke siirtyy urakkavaiheeseen, Koukku jatkaa.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen julkisivua. Vaaleanharmaa kerrostalo, jossa paljon lasipintaa ja epäsäännöllisiä muotoja.


Hekan ja Helsingin kaupungin Pyhätunturintien kohteen piha-aluetta. Edessä leikkiteline nurmipäällysteisellä pihalla, taustalla vaaleanharmaa, moderni kerrostalo.


Muutakin kuin kaunis ulkokuori

Ara kiitteli palkinnon perusteluissaan myös vähimmäistasoa korkeampaa laatua. Se näkyy asuntojen lisäksi yhteisissä tiloissa.

Maan alle sijoitetusta pysäköintihallista on yhteys sisäkautta taloihin, myös polkupyörille ja ulkoiluvälineille on varattu runsaasti turvallista tilaa. Asukkailla on käytössään kahteen osaan jaettava kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja kaksi saunaa, joista molemmista pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan. Kokonaisuus pihapiireineen on erittäin viihtyisä.

Uudenkarheat seinät kätkevät sisäänsä laatua, joka ei näy asukkaille, mutta on tärkeää omistajalle. Helsingin asuntotuotannon ohjeistus rakennusteknisissä ratkaisuissa on tiukka. Esimerkiksi kantaville rakenteille ja teräksen laadulle on tarkat vaatimukset, julkisivuissa ei käytetä rapattua eristeseinää vaan seinä muurataan ja sen päälle tehdään rappaus.

Palkittu kohde on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Talojen energiatehokkuus yltää jopa parempaan lukuun kuin vihreän rahoituksen hakuvaiheessa. A-talon E-luku on 74 kWh/m2 vuodessa, B-talon 86 kWh/m2, Koukku kertoo.

Talo lämpenee kaukolämmöllä, lisäksi korkeamman talon katolle on asennettu aurinkopaneelit ja ilmanvaihdosta otetaan lämpö talteen.

Naiset ovat selvästi ylpeitä palkitusta kohteesta. Yhtälö tuntuu mahdottomalta: mielenkiintoista arkkitehtuuria Suomen kalleimpaan kaupunkiin Ara-hintaan. Miten tämä on mahdollista?

– Olemme hyvässä asemassa, suunnittelukilpailuihimme osallistuu hyviä toimistoja ja kokeneita arkkitehteja. Hankkeitamme pidetään kiinnostavina, Kivisyrjä iloitsee.

– Mellunmäen kehittämistä käynnistellään parhaillaan. Olimme vähän etunojassa, kun meillä on siellä jo näin upea uusi kohde, Närö myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: kohde: Arno de la Chapelle
Sari Koukku ja Seidi Kivisyrjä: haastateltavat
Jaana Närö: Heka / Aleksi Poutanen

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuusVihreä rahoitus

Laadukasta vuokra-asumista Lohjanjärven rannalla – Päivi viihtyy asuntomessualueella

Kuntarahoituksen rahoittaman vuokratalon ainutlaatuisuus on yllättänyt asukkaat positiivisesti. Onnistunut lopputulos niittää vuolaasti kehuja ja kiitosta.

– Kaikki on uutta, siistiä ja kaunista. Saamme asua uniikissa kohteessa, sillä rakennuksemme on osa asuntomessualuetta. Ilman messujen korkeita laatutavoitteita talostamme tuskin löytyisi ylimmän kerroksen saunaosastoa, josta on hulppeat järvinäkymät, puhumattakaan upeasta julkisivutaideteoksesta, Sahapiha 4:n asukas Päivi Perenius kertoo innoissaan. 

Omakotitalosta Sahapihan taloon muuttanut Perenius kertoo jännittäneensä kerrostaloelämään siirtymistä. Onneksi arki yllätti iloisesti.

– En ole asunut kerrostalossa sitten opiskeluaikojen, joten pelkäsin kerrostalon meluja ja hissien paukkaamista. Todellisuudessa talo on erittäin rauhallinen, kiitos hyvän äänieristyksen. Olen tyytyväinen asuessani täällä.

”Suunnittelijoille täydet pisteet”

Kaksiossa asuva Perenius kehuu lopputuloksen erinomaista suunnittelutyötä. Suunnittelun toteutti UKI Arkkitehdit Oy.

– Asunnon neliöt on käytetty järkevästi ja jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Kaksiossani on useita oivaltavia ratkaisuja, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä. Liikenteen melu on muun muassa onnistuttu piilottamaan kahden oven taa, ja eteisen yhteydessä on varasto, joka helpottaa arkea huomattavasti. Häkkivarastossa ei tarvitse ravata jatkuvasti hakemassa tavaroita, sillä ne ovat koko ajan saatavilla.

Arkkitehdin ja suunnittelijoiden oivaltavat ratkaisut eivät rajoitu vain huoneistoihin. Asukkaita hemmotellaan myös erilaisilla yhteiskäytössä olevilla ylellisyyksillä.

– Ihastuin kuudennen kerroksen saunatilaan heti. Elämystä tukee saunaosaston oma lasitettu parveke, jonne voi mennä vilvoittelemaan ja nauttimaan järvimaisemista löylyjen välissä. Tämä jos joku on arjen luksusta.

Lisäksi Perenius mainitsee Sahapiha 4:n julkisivusta löytyvän Kim Jotunin taideteoksen, joka kuvaa alueen historiaa.

– Jo parissa kuukaudessa julkisivun teoksesta on tullut minulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa olemassaolollaan. Sen nähdessäni tiedän, että olen tullut kotiin. Uitto-taideteoksen tarina on myös merkityksellinen, sillä asumme vanhalla Sahan alueella, jossa on aikanaan uitettu tukkeja. 

Sahapihalla tehdään yhdessä

Asuinalue ja sen rakennukset on suunniteltu yhteisöllisyys edellä, eikä yhdessä tekeminen ole jäänyt arjessa ajatuksen tasolle. Naapurissa sijaitseva asumisoikeustalo on avannut ovensa Sahapiha 4:n asukkaille, minkä ansiosta talojen kerhotilat ovat nyt vapaasti kummankin talon asukkaiden käytössä.

– Olemme järjestäneet naapuritalon kerhotilassa kaikenlaista aina illanistujaisista rentoutushetkiin. Pidimme myös omalla kattoterassillamme vastikään pikkujoulut. Yhteiset tilat mahdollistavat naapureiden kokoontumisen kunnioittaen samalla jokaisen yksityisyyttä.

Lohjanjärven rannalle rakentunut asuinalue kehittyy tulevaisuudessa entisestään, mutta asukkaansa se on hurmannut jo nykyisellä olemuksellaan.

– Muutaman kuukauden täällä asuneena voin todeta, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mennyt aivan nappiin. Modernit ratkaisut eivät ole jääneet vain suunnittelupaperille, vaan ne toimivat aidosti käytännössä. Sahapihalla voi asua laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti järven rannalla, aivan kaupungin palvelujen äärellä. Mitä muuta asumiselta voisi toivoa, Perenius kiteyttää.

Lue lisää Sahapihan ratkaisuista:


Teksti: Julia Ruuskanen
Kuva: Roope Huotari

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinat

Inspiran analyysi pitää vuokrataloyhtiöt ajan tasalla

Suomalaisten tapa asua kehittyy jatkuvasti. Valintamme ja toiveemme nykyisen tai tulevan kodin suhteen kumpuavat laajasta joukosta yhteiskunnallisia muuttujia: minne syntyvät huomisen työpaikat, mistä saamme parhaiten palveluja, missä tilanteessa perustamme perheen, ja niin edelleen.

Alati muuttuva toimintahorisontti haastaa kunnat. Kuinka varmistaa, että pitkälle aikavälille suunniteltu asuntokanta pysyy houkuttelevana myös huomispäivän kuntalaisille? Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa tämän työn tueksi vuokrataloyhtiöiden taloudellista analyysia.

Noin 7 prosenttia riihimäkeläisistä asuu Kotikulman asunnoissa

Riihimäen Kotikulma Oy on Riihimäen kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Kotikulman 1 123 vuokra-asunnossa asuu yhteensä noin 1 900 riihimäkeläistä. Kotikulma syntyi Riihimäen kaupungin tarpeesta yhdenmukaistaa ja selkeyttää vuokrataloyhtiöidensä hallinnointia: kaupunki fuusioi vuoden 2008 alussa Kiinteistö Oy Riihimäen Itäkulman ja Kiinteistö Oy Riihimäen Länsikulman yhdeksi yhtiöksi.

Keväällä 2021 Riihimäen Kotikulma teki päätöksen analysoida taloudellista tilannettaan ja toimintaympäristöään. Yhtiön hallitus päätti ottaa analyysin tueksi ulkopuolisen konsultin. Toteuttajaksi valikoitui Inspira.

– Halusimme selvityksen tueksi ulkopuolisen konsultin. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys auttoi meitä laajentamaan käsitystämme toimintaympäristöstämme ja tarjosi myös vahvistusta sille, että olemme tehneet toimivia ratkaisuja strategiamme suhteen, kertoo Pirjo Ritala, Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja.

– Työ piti sisällään markkina-analyysin, yhtiön asuntokannan analyysin, asuntokannan karkean arvonmäärityksen, verrokkianalyysin, taloudellisen mallinnuksen ja riskianalyysin, kuvailee Inspiran konsultti Olli Immonen. – Näiden avulla saatiin näkymä yhtiön asuntokannasta ja taloudellisesta tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, ja tunnistettiin mahdollisia kehitystarpeita.

Yksinasujien määrä ja pienasuntojen kysyntä kasvussa

Riihimäen Kotikulma kokosi laajat pohjatiedot toiminnastaan useiden vuosien ajalta ja toimitti ne Inspiralle elokuussa 2021. Inspiran analyysissä selvisi muun muassa, että Kotikulman markkinaosuus on korkea Riihimäen keskustan ulkopuolella. Yhtiön toiminnalla onkin suurempi merkitys tämän alueen vuokriin ja vuokra-asuntojen saatavuuteen.

– Yhtiön toiminta on keskittynyt perheasuntojen edistämiseen ja sen suurin markkinaosuus Riihimäellä kohdistuu perheasuntoihin. Toisaalta Riihimäellä vuokralla yksinasuvien määrä on kasvanut noin 32 prosenttia vuosina 2009–2019, Inspiran Immonen kertoo.

Toimitusjohtaja Ritala on huomannut saman: yksin hakevia asukkaita tulee jatkuvasti enemmän.

– Asuntojen koko on tunnistettu haaste. Kookkaita kaksioita ja kolmioita löytyy, mutta yksiöille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme vastaamaan, Ritala kertoo. – Tämä liittyy osittain myös ikääntyvien asujien määrän kasvuun: vanha asuntokanta kaipaisi merkittäviä peruskorjauksia, jotta pystyisimme tarjoamaan enemmän pienasuntoja ja esteettömiä koteja.

Kotikulman taloudellisia tunnuslukuja verrattiin analyysissa noin 20 yhtiöön, jotka valittiin kunnan koon ja Kotikulman toiveiden perusteella. Kotikulma oli verrokkiryhmänsä mediaanitasoa tai sen alapuolella, mutta maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla: yhtiön talous on analyysin perusteella hyvällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa ja se kykenee suoriutumaan peruskorjauksistaan.

– Oman toimintamme peilaaminen muihin samankaltaisiin yhtiöihin oli meille hyödyllistä, Ritala korostaa. – ARA-lainojen laina-ajat ovat usein hyvin pitkiä ja lyhennykset takapainotteisia, joten ARA-rahoitteisilla yhtiöillä on tyypillisesti runsaasti velkaa. Me olemme konvertoineet Valtiokonttorin lainat kahdeksi tasalyhenteiseksi pankkilainaksi. Näissä olemme monella tapaa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa; tähän oli hyvä saada tarkempaa perspektiiviä verrokkiyhtiöiden tilannetta tarkastelemalla.

Analyysi toi avaintiedot yksiin kansiin

Pirjo Ritalalle vuokrataloyhtiön taloudellinen analyysi tarjosi hyödyllisen, toimintaympäristön haasteet ja kehityskohdat yksiin kansiin tehokkaasti kokoavan työkalun.

– Jokaisen yhtiön ja yhtiön johdon on tärkeää tuntea toimintaympäristönsä. Analyysin pohjatyö selkeytti useita aiheita myös itselleni ja tarjosi hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaamme useiden vuosien aikajänteellä. On hyvä katsoa välillä taaksepäin, että näkee selkeämmin eteenpäin, onko suunta oikea ja tehty oikeita ratkaisuja.

– Kukin vuokra-asuntoyhtiö joutuu pohtimaan tapauskohtaisesti, mitä vanhalle asuntokannalle tehdään: myydäänkö, puretaanko vai peruskorjataanko. Nämä ovat myös meille ajankohtaisia kysymyksiä. Taikatemppuja vastausten löytämiseen ei ole.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Riihimäen Kotikulma

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Annikan kotona

Annika Olo on 33-vuotias paljasjalkainen espoolainen. Arkisin hän työskentelee keittiötyöntekijänä ja harrastaa vapaa-ajallaan monipuolisesti liikuntaa, muun muassa kilpauintia, show- ja paritanssia sekä kuntosalia. Ratsastus on Annikalle näitäkin pitkäaikaisempi intohimo. Sitä hän on harrastanut pikkulapsesta asti ja voittanut myös tukun mitaleja.

Annika asuu Espoon Uusmäessä, asumispalvelua kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville tarjoavassa Aurinkolinna-talossa. Rakennuksen omistaa Kehitysvammaisten palvelusäätiö ja sen asumispalvelut tuottaa KVPS Tukena Oy. Kohde on Kuntarahoituksen rahoittama.

Yksilöllistä asumista tarvitaan enemmän ympäri Suomea

Suomessa on edelleen haasteita kehitysvammaisten ja erityistukea tarvitsevien ihmisten asumisessa, sillä toiveisiin sopivaa asuntotarjontaa on niukasti. Siksi moni aikuisikäisistäkin kehitysvammaisista asuu vieläkin lapsuudenkodissaan, varatoimitusjohtaja, kiinteistötoimen johtaja Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä kertoo.

– Lähipalvelujen tärkeys ja mahdollisuus pitää yllä sosiaalisia suhteita lapsuudenkodista muuton jälkeenkin korostuvat kehitysvammaisten ihmisten asumisessa. Tuttu ympäristö tukee itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta, siksi sopivia asumisratkaisuja tarvitaan valtakunnallisesti eikä vain kasvukeskuksissa.

Aurinkolinnan juuret ulottuvat vuoteen 2009. Noin 30 kehitysvammaisen nuoren perheet perustivat tuolloin Espoon Aurinkolinna ry -yhdistyksen, joka ryhtyi ajamaan nuorille mahdollisuutta omaan kotiin. Yhdistys on edelleen aktiivinen asumisyksikön toiminnassa. Toteutuneen hankkeen perustana oli useiden vuosien selvitystyö.

– Tästä taustatyöstä oli paljon hyötyä siinä, että Aurinkolinnan suunnittelussa pystyttiin alusta alkaen huomioimaan kehitysvammaisten henkilöiden toiveet ja odotukset heidän asumiseensa liittyen, KVPS Tukenan varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala kertoo. – Myös Aurinkolinnan sijainti tukee asumisyksikön toimintaa hyvin. Alueella on runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun ja ajanviettoon. Rakennuksen sijoittelussa onnistuttiin huomioimaan pihan toiminnallisuus. Aurinkolinna-yhdistyksen aktiiviset perheet ovat tehneet merkittävää työtä ja ovat edelleen arvokas ja tärkeä ääni Aurinkolinnan arjessa. 

Iloa ystävistä ja yhteisöllisyydestä

Annika Olo on perheineen ollut Aurinkolinna-hankkeessa mukana alusta asti ja he ovat yhdistyksen perustajajäseniä. Lopullisesti Annikasta tuli aurinkolinnalainen pari vuotta sitten: rakennus valmistui alkuvuodesta 2019 ja Annika muutti ensimmäisten asukkaiden joukossa elämänsä ensimmäiseen omaan kotiin. Hän on viihtynyt loistavasti.

– Tämä on tosi ihana paikka ja sopii minulle todella hyvin. Oli pitkä prosessi, ennen kuin pääsin tänne muuttamaan, mutta kun muutto sitten tapahtui, kaikki vähän niin kuin loksahti kohdalleen. 

Annikan poikaystävä Klaus asuu myös Aurinkolinnassa. Pariskunta tapasi harrastusten kautta ja alkoi seurustella Annikan opiskellessa Omnia-ammattikoulun kotitalous- ja kuluttajapalvelujen linjalla. Mahdollisuus asua saman katon alla niin Klausin kuin ystäviensäkin kanssa on Annikalle eräs Aurinkolinnan parhaista puolista.

– Onhan se kivaa, kun kaverit asuvat naapurissa. Pidän siitä, että meillä on iso porukka asukkaita. Henkilökuntakin on mahtavaa ja monet ovat tulleet tosi tutuiksi, hän kertoo.

Ei laitosarkea, vaan itsenäistä elämää

Yksikön johtaja Anne Alhava korostaa, että Aurinkolinnassa tavoitteena on yksilöllinen, itsenäinen tapa asua. “Omannäköinen arki ja elämä” toistuvat hänen sanoissaan usein.

– Teemme kunkin asukkaan kanssa asumisen suunnitelman, jotta tunnemme hänen tuen tarpeensa. Tuemme asukkaita tarpeen mukaan, mutta emme väkisin tuppaudu kenenkään avuksi. Yksi voi kaivata apua pyykkipäivänä, toinen taas haluaa hoitaa nämä askareet itse.

Itsenäisen asumisen periaatteessa korostuu myös asukkaiden itsemääräämisoikeus. Aurinkolinna on asuinpalvelua tuottava yksikkö, ei hoitoyksikkö tai laitos. Henkilökunta työskentelee asukkaiden kodeissa, mikä edellyttää hienotunteisuutta ja rajojen kunnioittamista.

– Emme mene asuntoihin ilman lupaa tai vahdi kenenkään arkea, Alhava kertoo. – Asukkaamme ovat toimeliasta väkeä: suurin osa käy päivätoiminnassa ja töissä, harrastaa ja osallistuu yhteiskuntaan. Jotkut heistä haluavat vaikkapa aamuherätyksen, kun taas toiset mieluummin heräilevät ja lähtevät päivän menoihinsa omaan tahtiinsa.

Pandemia-aika on tuonut Aurinkolinnaan tutut haasteet. Asukkaiden harrastusmahdollisuudet ovat olleet suppeampia ja varotoimista on tullut osa arkea. Yhteinen toiminta on silti aktiivista.

– Kesällä meillä oli esimerkiksi asukkaiden ja henkilökunnan futiskatsomo yhteistiloissa. Syksyksi asukkaat valmistelevat Halloween-bileitä. Olemme myös järjestäneet tavallista enemmän toimintaa ulkosalla, kuten grillausta ja kävelyitä, Alhava kertoo.

Oma koti kullan kallis

Annika arvostaa ja nauttii Aurinkolinnassa pienistä arjen asioista.

– Olen jo 33-vuotias, joten itsekseen asuminen oli minulle tärkeä askel. Täällä voin viettää päivää vapaasti sillä tavoin kuin haluan: laittaa itse ruokaa, katsella rauhassa telkkaria, tai olla muiden seurassa yhteistiloissa.

Oma asunto on hänen arkensa kannalta hyvällä sijainnilla. Annikan lapsuudenkoti on Bembölessä, joten muutto Aurinkolinnaan ei tarkoittanut siirtymistä kohtuuttoman pitkän matkan päähän. Alueen liikenneyhteydet ovat muutenkin hänelle varsin sopivat.

– Pääsen töihin kävellen tai pyörällä. Bussilla menen, jos sattuu olemaan huono sää. Pidän siitä, että alueella on helppo liikkua: taksilla ja julkisilla pääsee hyvin pois ja takaisin.

Annikalle parasta ja arvokkainta Aurinkolinnassa on kuitenkin ennen kaikkea se, mikä niin monelle muullekin meistä.

– Se, että on oma koti, on maailman ihanimpia asioita, hän kertoo.


Lue lisää Ratkaisupankistamme:


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Aleksi Poutanen

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Opiskelijaboksi Helsingistä – maaseutumaiseen hintaan

Hoasin yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tehdyt satsaukset ovat kokonaisuudessaan noin 50 miljoonan euron luokkaa, arvioi säätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio. Tarkka luku elää jonkin verran. Noin 18 600 m2 asuintilaa on jo rakennettu tai korjattu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella, mutta neuvottelut ovat vielä käynnissä hieman yli 13 000 asuinneliön osalta. 

Toimitusjohtaja Tarhio näkee perusparannushankkeisiin valitun rahoitusmuodon istuvan hyvin yhteen Hoasin tehtävän kanssa. Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen asuu syvällä säätiön identiteetissä. 

– Säätiöillä on aina niille määritelty tehtävä: meidän tapauksessamme se on opiskelevien nuorten asumisen helpottaminen. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu vaikuttaviin ja merkityksellisiin hankkeisiin, joten Kuntarahoitus oli tässä varsin luonteva rahoitusvaihtoehto, Tarhio pohtii.  

Asuminen Helsingin seudulla on muuhun maahan verrattuna kallista. Hoas tarjoaa vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 35 prosenttia markkinahintoja edullisemmin. Vaikka säätiön toimialue on maantieteellisesti rajattu, on sen toiminnassa kysymys kaikkia suomalaisia nuoria koskevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta, Tarhio korostaa. 

– Työmme on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. – Jokaisen nuoren tulisi saada keskittyä opintoihinsa ilman, että elinkustannuksista muodostuu kohtuuton mörkö. Jos 19-vuotias rovaniemeläinen saa nyt paikan Helsingin yliopistosta, ei ole reilua vaatia, että häneltä olisi löydyttävä etelästä valmis tukiverkosto tai varaa vapaiden markkinoiden vuokriin. 

Soluista soolokoteihin: Z-sukupolvi haluaa itsenäistä asumista 

Hoasin teettämät korjaukset jakautuvat perusparannuksiin ja viihtyvyyskorjaukseen. Perusparannukset ovat järeämpiä toimenpiteitä, joissa remontoidaan asuin- ja yhteistiloja, uusitaan tekniikkaa ja päivitetään rakennusten runkoratkaisuja.  

Viihtyvyyskorjaus puolestaan keskittyy pintaremontointiin: asuintilat saavat siinä Tarhion mukaan “kunnon kasvojenkohotuksen”. Hinnoittelu kertoo hankkeiden eroista: viihtyvyyskorjauksissa kustannukset liikkuvat 300 ja 600 euron välillä neliömetriltä, kun taas perusparannus maksaa noin 1500 euroa per neliö. 

– Työt ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Korona-aikaan on liittynyt väistämättä pieniä haasteita, koska viihtyvyyskorjausten aikana opiskelija voi edelleen asua korjattavassa asunnossa. Merkittäviä viivästyksiä ei kuitenkaan ole tullut.  

Hoas on strategiatyössään kartoittanut huolellisesti opiskelumaailmaan parhaillaan saapuvan Z-sukupolven – eli 90-luvun puolivälin ja 2010-luvun alkuvuosien välillä syntyneiden – odotuksia. 

– Perehdyimme nuorten toiveisiin hyvin laajasti ja syvällisesti. Uskon, että jos joku Suomessa voi sanoa tietävänsä, miten “zetat” haluavat asua, se joku on Hoas. 96 prosenttia heistä on kiinnostunut asumaan täysin tai lähes täysin itsenäisesti: yhteisasuminen tulee kuvaan lähinnä vain, jos nuori aikoo muuttaa yhteen kumppaninsa kanssa.  

Hoas tekee erityisesti 70-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaansa paljon huoneistomuutoksia. Tavoitteena on vastata Z-sukupolven kehittyvään kysyntään: soluasunnoiksi rakennettuja tiloja muutetaan nyt paremmin yksinasumiseen soveltuviksi.  

– Esimerkiksi eräässä Vantaan-kohteessamme oli ennen muutostöitä 179 huoneistoa. Perusparannuksen yhteydessä soluja pilkottiin yksiöiksi ja kaksioiksi, jolloin huoneistojen määrä nousi 269:aan, Tarhio kertoo. 

Hoasin asuintalon käytävä, jossa ovia ja seinällä suuri mustavalkoinen valokuva hattustaan kiinni pitelevästä tytöstä.

Viihtyisä, ekologinen, edullinen – voiko opiskelijan koti olla kaikkea tätä? 

Hoas kehittää korjaus- ja parannushankkeissaan myös asuntojen energiatehokkuutta monin eri tavoin. Muun muassa ikkunoiden uusiminen, nykyaikaiset ja tehokkaammat LVI-laitteet sekä energiatehokkaat kalusteet kuuluvat keinovalikoimaan.  

Asuntojen kehitystyö vaatii Tarhion mukaan paljon tapauskohtaista harkintaa. Vaakakupissa painaa yhtä aikaa useampi yhteiskunnallinen tavoite ja vastuullisuuskysymys. Hoas haluaa tarjota ekologista, mutta ennen kaikkea viihtyisää asumista. 

– Ekologisinkaan ratkaisu ei auta, jos opiskelija ei viihdy ja joutuu siirtämään katseensa vapaille asuntomarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2016 totesimme, että energiasäästöjä oli tehty todella paljon ja päätimme vuorostaan nostaa kohteiden lämpökäyriä. Nyrkkisääntönä suosimme aina kestäviä ratkaisuja, jos niistä ei ole merkittävää lisäkustannusta tai haittaa asumismukavuudelle. Esimerkiksi kaiken energian pyrimme hankkimaan hiilivapaasti tuotettuna.  

– Jos rakennus on vanha eikä sen parannustyö maksaisi itseään takaisin järkevässä ajassa, satsaamme varoja mieluummin muihin kohteisiin. Jos taas näemme, että kohde pystyy tarjoamaan houkuttelevaa opiskelija-asumista vielä 20–30 vuoden päästäkin, siihen kannattaa panostaa, Tarhio kuvailee.  

Keskeinen vetovoimatekijä Hoasin asunnoille on tietenkin myös opiskelijoiden budjettiin mahtuva vuokrataso. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys siitä, mihin periaatteeseen säätiö hinnoittelunsa perustaa. 

– Meillä on noin 11 000 asuntoa ja asujina noin 18 500 opiskelijaa. Olemme siis jo valmiiksi ikään kuin pikkukaupunki suuremman sisällä. Tehtävämme onkin turvata opiskeleville nuorille mahdollisuus asua pääkaupunkiseudulla, mutta maaseudun hinnoilla, Tarhio kiteyttää.  

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Puu vai betoni? TVT Asunnot vertailee materiaalien ilmastovaikutuksia

Arolan alueelle Turun Hirvensaloon kohoaa kaksi ulkoisesti identtistä taloa. Tällä kertaa ensivaikutelma pettää, sillä toinen taloista on rakennettu puusta, toinen betonista. Turun kaupungin omistaman TVT Asuntojen hankkeen tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia. 

– Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029, tämä on yksi meidän tavoistamme myötävaikuttaa tuon tavoitteen toteutumiseen. Yhteiskunnallisena toimijana meillä on mahdollisuus tehdä tämänkaltaisia kokeiluja, TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi kertoo. 

Puukerrostalon rakentaminen on TVT Asunnoille uutta, mutta itse materiaali tuttu jo yli 100 vuoden takaa. 

TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi istuu kerrostalon edessä heijastintakki päällään.
TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi iloitsee kokeilun etenemisestä. Urakka sujuu suunnitelmien mukaisesti.

– Meillä on lähes 500 vanhaa puutaloasuntoa kaupunkimaisissa puutaloissa, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Materiaali on siis vanha ja tuttu, vaikka viime vuosikymmenien aikana onkin painotettu muita materiaaleja, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss jatkaa. 

Kirsikka ja Kide -nimiä kantavien kahden identtisen talon hanke käynnistettiin kolmisen vuotta sitten, pienimuotoisia koronaturvallisia harjannostajaisia vietettiin toukokuun alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloihin vuoden 2021 lopussa. Urakka on edennyt suunnitelmien mukaisesti, puusta rakennettu talo on hieman betonitaloa pidemmällä. 

– Ero ulospäin näkyy tässä vaiheessa siinä, että puutaloa tehdään säältä suojassa. Siellä hupun alla poppi raikaa. Tähän mennessä puurakentaminen on vakuuttanut, lopputulos näyttää hyvältä Malmi iloitsee. 

Talot ovat ulkonäöltään ja pinta-alaltaan identtisiä, pohjapiirrokset ovat samanlaiset. Puutalon materiaaliksi valikoitui CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy. Vain tarkkasilmäinen huomaa, että puutalo on rakennusteknisistä syistä ulkomitoiltaan hieman betonitaloa suurempi. Suunnittelullisesti ja rakennetyypeiltään talot ovat täysin erilaisia ja muun muassa äänimaailma ja paloturvallisuusratkaisut ovat täysin omanlaisensa eriävistä rakennusmääräyksistä johtuen. 

– Olemme pyrkineet jättämään puutalon asuntoihin puuta näkyviin. Enemmänkin olisimme mielellämme jättäneet, mutta paloturvallisuussyistä se ei ole mahdollista. Kirsikka-talossa puuta on näkyvissä asuntojen ikkunaseinissä, myös Kide-taloon on jätetty betonia paikoitellen näkyviin, Forss kertoo. 

Oppia toisten kokemuksista

Hirvensalon taloja mitataan monin tavoin. Rakentamisen aikana syntynyt jäte tiedetään kilon tarkkuudella. Hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä on tehty laskelmia, rakennusten energiankulutusta mitataan ja verrataan. Asukaskyselyitä suunnitellaan tehtäväksi säännöllisesti. Niissä tiedustellaan muun muassa kokemuksia akustiikasta ja äänimaalimasta. 

– On mielenkiintoista nähdä, miten hakemukset tulevat kohdistumaan taloihin, onko toinen taloista suositumpi kuin toinen. Äänimaailma myös jännittää vähän, miten ja minkälaiset äänet kulkevat missäkin talossa, Malmi puntaroi. 

TVT Asuntojen hymyilevä toimitusjohtaja Teppo Forss pukuun pukeutuneena.
Hankkeessa hyödynnetään hyväksi todettuja materiaaleja ja rakennustapoja. Mallia on otettu myös kotimaisesta toteutuksesta, kertoo TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss.

Malmi kokee, että kompromisseja ei kahden eri materiaalista rakennetun talon suunnitelmissa jouduttu tekemään. Kustannuksiltaan puutalo on hieman betonitaloa kalliimpi. 

– Puupuolella ei ole vielä vakiintuneita kokonaistoimituksia tai paketteja kuten betonipuolella. Toimitukset joudutaan räätälöimään. Volyymit ovat pieniä, eikä toimittajien puolella ole vielä oikein kunnollista kilpailua. Tämä nostaa osaltaan rakentamisen kustannuksia, Malmi harmittelee. 

Ennen projektin aloittamista TVT Asunnot tutustui A-Kruunun saman tyyppiseen hankkeeseen, jossa myös oli laskettu ilmastovaikutuksia. 

– Meillä oli hyvä kotimainen esimerkki, jota pystyimme omassa hankkeessamme hyödyntämään. Olemme kehittäneet muun muassa hiilijalan- ja -kädenjäljen laskentaa A-Kruunun kokemusten pohjalta sekä lisänneet asukastyytyväisyyden mitattaviin asioihin, Forss jatkaa. 

Miehet pitävät hanketta oppimisprosessina, jonka satoa korjataan vielä pitkä aika talojen valmistumisen jälkeenkin. Oppeja jaetaan mielellään myös muille ja kiinnostusta hanketta kohtaan on ollut ulkomaita myöten.  

”Parempaa asumista pala kerrallaan”

Tähän mennessä TVT Asuntojen kokemus puukerrostalon rakentamisesta on ollut positiivinen ja niiden rakentamista voidaan harkita myös jatkossa. 

– Turussa on valitettavasti monin paikoin kaavoja, jotka eivät mahdollista puukerrostalon rakentamista. Tätäkin taloa varten asemakaavaan jouduttiin tekemään muutos. Tuntuu, että kaava seuraa hyvin hitaasti rakennusmääräysten muuttumista, eikä tue kokeiluja, Malmi harmittelee. 

Forss korostaa, että yleishyödyllisten rakentajien tehtävä on rakentaa pitkäikäisiä taloja, joissa on terveellistä ja turvallista asua. Materiaaleihin mies suhtautuu neutraalisti. 

– Meille on tärkeää käyttää hyviä, toimivia ja kestäviä materiaaleja ja rakennustapoja, joita on jo koeteltu, ja jotka ovat hyviksi havaittuja. Kokeiluja voimme tehdä rajallisen määrän kerrallaan. Kun rakentamisen määrät ovat suuria ja osaamista on paljon, kokeilut kuitenkin useimmiten onnistuvat, Forss sanoo. 

Puurakentamiskokeilu on yksi TVT Asuntojen toimenpiteistä kohti hiilineutraaliutta, betonialan kehitystä kohti hiilineutraaliutta seurataan. Erilaisia toimenpiteitä yhtiö toteuttaa kattavasti koko rakennuksen elinkaaren ajan niin maanhankinnassa, rakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa, rakentamis- ja peruskorjausvaiheessa kuin asumisen aikanakin. Asukkaita on kannustettu ilmastotoimiin jätteisiin, lämpöön ja vedenkulutukseen liittyvin kampanjoin.  

Kuvassa TVT Asuntojen rakennustyömaa lumisissa maisemissa puiden ympäröimänä.
Hankkeessa vertaillaan rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia puun ja betonin välillä. 

Ympäristötoimenpiteiden ohella toimenpiteissä huomioidaan myös rakentamisen kohtuuhintaisuus. Turussa vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina runsaasti ja niitä on paljon myös suunnitteilla. Siitä huolimatta asuminen on yhä kalliimpaa. Tämä huolettaa. 

– Jokaisella kaupungin sektorilla pitäisi miettiä, miten pystymme toteuttamaan järkevänhintaista asumista. Asemakaavasta valmiiseen asuntoon on pitkä matka. Kustannukset muodostuvat ja niihin voi vaikuttaa koko prosessin ajan. Tuntuu, että välillä unohtuu, että asukkaita vartenhan näitä taloja rakennetaan ja koteja tehdään, Malmi pohtii. 

– Meille on tärkeää tehdä asuntoja, joista asukkaat pitävät ja joihin heidän rahansa riittävät. Parasta on, jos siinä samalla saamme kehitettyä tapoja ja menetelmiä, joilla on jotain laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Kehitämme parempaa asumista pala kerallaan, Forss jatkaa.  


Hiilijalanjälki 
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja ilokaasun eli dityppioksidin (N2O). 

Hiilikädenjälki 
Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä – niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminenkin. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. 

Yritys voi oman toimintansa kehittämisen ohella parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti markkinoille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Monet kiertotalouden mukaisista ratkaisuista tuottavat hiilikädenjälkeä asiakkaille, kun verrokkina on vastaava tavanomainen ratkaisu. 

Erona hiilijalanjälkeen, hiilikädenjälki korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. 

Lähde: Sitra, Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? 


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: TVT Asunnot

AsiakastarinatVastuullisuus

Pelkkää A-luokkaa

Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat Y-Säätiön strategiaa. Kuvassa Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Kesän alussa joukko onnekkaita esiintyviä taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia pääsee muuttamaan heille suunniteltuun taloon Tampereen Kalevaan. Uuden ratikkareitin varrella sijaitsevan rakennuksen toteuttavat yhteistyössä Elävän Musiikin Säätiö Elmu sr ja Y-Säätiö-konserniin kuuluva M2-Kodit.

Yhteisen arvomaailman jakavat säätiöt löysivät toisensa vuonna 2015, ensimmäinen yhteistyöprojekti Helsingin Jallukka valmistui 2017. Helsingissä osa Jallukka-talon asunnoista on tarkoitettu muusikoille ja osa on M2-Kotien vuokra-asuntoja. Tampereella koko talo on omistettu musiikkialan ja esiintyvän taiteen ammattilaisille.

– Tampere on merkittävä musiikki- ja teatterikaupunki, mutta siellä ei ole ollenkaan taiteilijataloa. Siksi se oli luonteva valinta, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kertoo.

Uuden Jallukan sijoittumista Tampereelle vauhditti kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tänä vuonna liikennöintinsä aloittavan ratikan myötä. Myös onnea oli matkassa.

– Tampereen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus edellyttää, että asuntotuotannosta 30 % on yhteiskunnan tukemaa. Saimme tonttikilpailussa tontin hyvältä sijainnilta ja hanke eteni nopeasti, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman kiittelee.

Sijainti hyvien yhteyksien varrella on usein yömyöhään työskenteleville taiteilijoille tärkeä.

– Tullikamari on konttausmatkan päässä, Tynkkynen vitsailee.

Treenitiloihin aamutossuissa

Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.
Vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästöt, sanoo Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.

Tampereen Jallukan 39 asunnosta 17 on suunnattu musiikkialalla työskenteleville. Näihin vuokralaiset valitsee Elmu-säätiö. Loppuja 22 esittäville taiteilijoille suunnattua asuntoa hallinnoi Y-Säätiön M2-Kodit, joka myös tekee näiden asuntojen asukasvalinnat. Kysyntää riittää.

–Saimme M2-Kotien vuokra-asuntoihin noin 250 asuntohakemusta, Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.

Helsingin kokemuksia hyödyntäen myös Tampereen Jallukkaan rakennetaan äänieristettyjä bändihuoneita sekä kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiskäyttöön. Huoneistokohtaisten varastojen lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata soittimille tarkoitettuja varastoja. Vaikka erityistilat tuovat lisäkustannuksia, niitä pidetään tärkeinä.

– Esiintyvät taiteilijat arvostavat sitä, että voivat työskennellä kodin ulkopuolella, mutta mennä tilaan hissillä vaikka aamutossut jalassa. Siksi bänditilat haluttiin tehdä, vaikka jouduimme rahoittamaan ne itse, Kampman ja Tynkkynen sanovat.

Asunnot itsessään ovat kohtalaisen pieniä, eivätkä poikkea tavallisista vuokra-asunnoista. Parvet tuovat lisätilaa ylimmän kerroksen asuntoihin. Ne ovat haluttuja etenkin perheellisten taiteilijoiden keskuudessa.

Strategia ohjaa valintoja

Y-Säätiön strategia kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Säätiön kolmen kärkitavoitteen joukkoon kuuluu asunnottomuuden vähentämisen sekä asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi reilu siirtymä kohti hiilineutraalia elämää. Säätiön tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Strategiaamme on kirjattu, että uudisrakennukset rakennetaan materiaalitehokkaasti ja ne ovat A-energialuokan taloja, Kampman kertoo.

A-energialuokkaa on myös Tampereen Jallukka, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vihreällä rahoituksella saadaan muutaman pisteen korkohyöty. Vuositasolla alennus ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta pitkillä laina-ajoilla vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästö, talousjohtaja Komu sanoo.

Säästöä saavutetaan myös tekoälyn ohjaamalla lämmönsäädöllä, joka ennakoi lämmityspiikkejä ja pitää asuntojen sisäilman optimaalisena.

– Asuntoihin on asennettu olosuhteita mittaavat sensorit, joiden lukujen perusteella tekoäly oppii energiatehokkaimman lämmitystavan. Tämän ratkaisun avulla olemme jo aiemmin konsernin muissa kiinteistöissä säästäneet lämmityskuluissa 5–10 prosenttia vuodessa, Komu iloitsee.

Tämäkin on tuntuva summa, sillä Y-Säätiö omistaa yli 17 300 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Y-Säätiö on myös sitoutunut parantamaan vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta energiaremonteilla ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä.

– Panostamme jatkossa vahvasti rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tavoitteenamme on nostaa vaarattoman rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuutta kierrätyksessä, Kampman kertoo.

Ympäristöystävällinen ideologia näkyy myös vähäpäästöiseen liikkumiseen kannustamisena. Autopaikkaa ei Tampereen Jallukassa ole tarjolla kaikille, mutta asukkailla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöön tarkoitettu henkilö- tai pakettiauto. Lisäksi Helsingin Jallukan tapaan polkupyörien huoltoon on oma tila.

– Tampereen Jallukka on ensimmäinen kohde, jossa tarjoamme asukkaille yhteiskäyttöautoja, mutta jatkossa tämä mahdollisuus tulee muihinkin uudiskohteisiimme, Kampman kertoo.


Havainnekuva Jallukan ylimmän kerroksen kulmahuoneistosta. Runsas huonekorkeus ja parvi lisäävät tilan tuntua.


Kohtaamispaikkoja kaivataan

Helsingin Jallukassa kiitosta on kerännyt myös pohjakerroksessa toimiva ravintola, joka tarjoaa asukkaille helpon tapaamispaikan. Tampereen rakennuksessa vastaavaa tehtävää toimittaa ykköskerroksen avara kerhotila.

– Yhteisöllisyyttä arvostetaan. Helsingin jallukkalaiset ovat järjestäneet yhteisiä pihajuhlia myös muiden korttelin asukkaiden kanssa. Toisaalta kerrostalossa on myös mahdollisuus olla omissa oloissaan, mikäli niin haluaa, Tynkkynen pohtii.

Jallukoiden inspiroimana aula- tai kerhotiloja on tulossa Y-Säätiö-konsernin muihinkin kohteisiin. Kampmanin mukaan yhteisten saunatilojen käyttö on vähentymässä, asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat muualla.

– Meidän tehtävämme on tarjota puitteet yhteiselle tekemiselle. Kohteisiimme on suunnitteilla myös aivan uudenlaisia jaettavia tiloja, kuten etätyöskentelypisteitä ja asukkaiden lyhytaikaisille vieraille vuokrattava Mummola-työnimeä kantava yksiö, Kampman avaa Y-Säätiön suunnitelmia.

Entä Elmu-säätiön suunnitelmat, onko Jallukoita tulossa lisää?

– Kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan. Olemme pieni toimija ja meillä on rajalliset resurssit. Katsotaan yksi Jallukka kerrallaan, Tynkkynen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Henkilökuvat: Lasse Lecklin
Havainnekuvat rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus