Kuntarahoituksen periaatteena on toimia luotettavasti ja vastuullisesti kaikissa toiminnoissaan sekä asiakas-, yhteistyökumppani-, työ- ja muissa suhteissa. Eettisten periaatteiden tarkoituksena on viestiä Kuntarahoituksen henkilöstölle eettiset toimintaohjeet. Nämä periaatteet koskevat koko henkilöstöä ja niitä tulee noudattaa kaikessa toiminnassa.
Lainsäädännön ja hallinnollisten määräysten sekä sisäisten politiikkojen ja työohjeiden noudattamisen lisäksi Kuntarahoituksen johdolta ja työntekijöiltä odotetaan rehellisyyttä, asianmukaista taitoa ja huolellisuutta.
Vihreän rahoituksen kysyntä kasvoi vuonna 2023 merkittävästi. Ympäristöön liittyvien tavoitteiden lisäksi kestäviin ratkaisuihin kannustavat koko ajan voimakkaammin taloudelliset tekijät. Vihreän rahoituksemme kysyntä nousi vuonna 2023 ennätyslukemiin. Myönsimme vihreää rahoitusta yhteensä noin 170 hankkeelle, joista lähes sata oli asuntosektorin asiakkaidemme investointeja.
Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia ilmastolle ja ympäristölle. Vihreä vaikutusraportti kokoaa yhteen rahoittamiemme vihreiden hankkeiden vaikutukset sekä laskentaperiaatteet.
4,8
mrd €
Vihreän rahoituksen määrä taseessa
81 366
tCO₂
Vältetyt/vähennetyt päästöt vuodessa
411
kpl
Vihreiden hankkeiden lukumäärä
51 736
MWh
Energiansäästö vuodessa
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Olen seurannut ilolla asuntotuotannon asiakkaidemme kunnianhimon kasvua. Asiakkaamme rakentavat yhä useammin A-energialuokan asuintaloja. He vaativat kumppaneiltaan energiatehokkaita ratkaisuja ja monipuolista kestävää rakentamista ja tekevät ennakkoluulottomia kokeiluja niin materiaali-, energia- kuin kierrätysratkaisuissa. (…) Ratkaisut on toteutettu kustannustehokkaasti ja rakennuksen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset huomioiden.”
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Olen seurannut ilolla asuntotuotannon asiakkaidemme kunnianhimon kasvua. Asiakkaamme rakentavat yhä useammin A-energialuokan asuintaloja. He vaativat kumppaneiltaan energiatehokkaita ratkaisuja ja monipuolista kestävää rakentamista ja tekevät ennakkoluulottomia kokeiluja niin materiaali-, energia- kuin kierrätysratkaisuissa. (…) Ratkaisut on toteutettu kustannustehokkaasti ja rakennuksen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset huomioiden.”
Vihreän rahoituksen jakauma, hankemäärät (kpl)
"Vuonna 2023 onnistuimme tehostamaan arviointiprosessia ja tekemään kriteereistä aiempaa selkeämpiä asiakkaille – tämä on näkynyt myös ennätyksellisenä vuotena. Suurin syy kaiken taustalla on kuitenkin asiakkaidemme oma työ ja kunnianhimo sekä pikkuhiljaa lisääntyvät yhteiset pelisäännöt markkinoilla."
Kuntarahoitus-konserni julkaisee puolivuosittain Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III, Pillar III).
Yhteiskunnallisten hankkeiden määrä kasvoi yli 40 prosentilla vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Ymmärryksen kertyminen sekä sidosryhmien odotukset lisäävät kestävän rahoituksemme kysyntää.
Hyväksyimme rahoituksen piiriin 34 hanketta, joista suurin osa on hyvinvointihankkeita ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Olemme siis hyvällä tiellä kohti tavoitettamme.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä vaikutusraportti kokoaa yhteen rahoittamiemme yhteiskunnallisten hankkeiden vaikutukset.
2,2
mrd €
Yhteiskunnallisen rahoituksen määrä taseessa
3,1
mrd
Käyttäjien ja potilaskäyntien lukumäärä rahoitetuissa hyvinvointialan hankkeissa
123
kpl
Yhteiskunnallisten hankkeiden lukumäärä
4 488
Rahoitettujen erityisryhmäasuntojen määrä
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Yhteiskunnallisen rahoituksen painottamat kestävän kehityksen periaatteet eivät ainoastaan ohjaa investointien ja rahoituksen suuntaa, vaan muovaavat maailmaa kohti tasapainoista ja kestävää tulevaisuutta, joka ei jätä ketään yksin.”
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Yhteiskunnallisen rahoituksen painottamat kestävän kehityksen periaatteet eivät ainoastaan ohjaa investointien ja rahoituksen suuntaa, vaan muovaavat maailmaa kohti tasapainoista ja kestävää tulevaisuutta, joka ei jätä ketään yksin.”
Kestävyysohjelmamme Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistaja keskittyy Kuntarahoituksen liiketoimintaan ja sen kautta aikaansaatuihin vaikutuksiin.
Panostamme kahteen teemaan: hyvinvointiyhteiskunnan perustaan sekä vihreän siirtymän vauhdittamiseen, jotka muodostavat kestävyysohjelmamme teemat. Näiden teemojen mukaisesti tavoitteemme on tukea kestävän hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä ja edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisiä investointeja.
Kuntarahoituksen kestävyysohjelmassa asettamme ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa selkeät ja mitattavat pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteet ja mittarit, joiden kautta Kuntarahoitus sitoutuu huomioimaan kestävän kehityksen teemat liiketoiminnassaan entistäkin vahvemmin. Sitoudumme näihin tavoitteisiin ja teemme voitavamme tavoitteisiin pääsemiseksi. Tulemme kertomaan työstämme osana raportointiamme.
Yhteiskunnan rahoitussektorin toimijoilla on oma roolinsa kansallisten sekä kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Rahoitusalan toimijat voivat ohjata rahavirtoja yhä kestävämpiin kohteisiin mahdollistaen kestävän kehityksen. Kuntarahoitus haluaa tehdä oman osuutensa ongelmien ratkaisemiseksi oman vastuullisuustyönsä sekä liiketoimintaympäristönsä puitteissa.
Kuntarahoituksen kestävyysohjelma
Kestävyysohjelman teemat
Hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen Tuemme kestävän hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä
Vihreän siirtymän vauhdittaminen Edistämme ilmasto- ja ympäristöystävällisiä investointeja
Kestävyysohjelman tavoitteet
Vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta on vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta
Rahoitettujen kiinteistöjen päästövähennystavoite on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä
Vastuullisuuspolitiikka kattaa Kuntarahoituksen toiminnan eettisyyden ja yhteiskuntavastuun sekä sidosryhmien tarpeisiin liittyvät ESG-näkökulmat mukaan lukien ympäristöön, ilmastoon, sosiaaliseen vastuullisuuteen ja hallintoon liittyvät riskit.
Vastuullisuuspolitiikan tarkoituksena on vahvistaa Kuntarahoituksen liiketoiminnallaan aikaansaamia positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, vähentää ja välttää näihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, sekä vähentää Kuntarahoitukseen, sen työntekijöihin ja maineeseen kohdistuvia riskejä.
Kuntarahoitus-konserni julkaisee puolivuosittain Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III, Pillar III).
Kuntarahoitus-konserni julkaisee puolivuosittain Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III, Pillar III).
Vuoden 2022 loppuun mennessä yhteiskunnallisella rahoituksella oli rahoitettu 86 asumisen, hyvinvoinnin ja koulutuksen hanketta. Hankkeiden joukossa on esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin merkittäviä investointeja, jotka vaikuttavat satojen tuhansien suomalaisten elämään vuoden jokaisena päivänä. Mukana on myös euromäärältään pienempiä hankkeita, joilla on kuitenkin suuri vaikutus asukkaiden, potilaiden, koululaisten sekä monien muiden ihmisten elämään.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella voidaan rahoittaa investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä vaikutusraportti kokoaa yhteen rahoittamiemme yhteiskunnallisten hankkeiden vaikutukset.
1,7
mrd €
Yhteiskunnallisen rahoituksen määrä taseessa
2,9
mrd
Käyttäjien ja potilaskäyntien lukumäärä rahoitetuissa hyvinvointialan hankkeissa
86
kpl
Yhteiskunnallisten hankkeiden lukumäärä
3 070
Rahoitettujen erityisryhmäasuntojen määrä
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Rahoitettuja hankkeita määrittää usein jo tarveselvitysvaiheessa monipuolinen eri sidosryhmien huomiointi sekä kattava ja avoin kommunikointi tulevien käyttäjätahojen kanssa. Muuntojoustavuus, yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat tärkeitä lähtökohtia. ”
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Rahoitettuja hankkeita määrittää usein jo tarveselvitysvaiheessa monipuolinen eri sidosryhmien huomiointi sekä kattava ja avoin kommunikointi tulevien käyttäjätahojen kanssa. Muuntojoustavuus, yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat tärkeitä lähtökohtia. ”
Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia ilmastolle ja ympäristölle. Vihreä vaikutusraportti 2022 kokoaa yhteen rahoittamiemme vihreiden hankkeiden vaikutukset sekä laskentaperiaatteet.
Kuntarahoitus päivitti vuonna 2022 vihreän rahoituksen viitekehyksensä, minkä yhteydessä päätimme arvioida hankkeet omien asiantuntijoiden voimin sekä liittää hankekriteereihin myös EU-taksonomian vaatimuksia. Uskomme tämän lisäävän asiakkaidemme ymmärrystä niistä tavoitteista, joihin EU pyrkii rahoitusmarkkinoiden avulla osana ilmastopolitiikkaansa.
3,3
mrd €
Vihreän rahoituksen määrä taseessa
104 739
tCO₂
Vältetyt/vähennetyt päästöt vuodessa
263
kpl
Vihreiden hankkeiden lukumäärä
39 215
MWh
Energiansäästö vuodessa
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Vuoden loppuun mennessä olemme sitoutuneet rahoittamaan vihreitä hankkeita 3,9 miljardilla eurolla ja olemme edelleen tavoittelemallamme kasvu-uralla. Siitä kuuluu kiitos ennen kaikkea sitoutuneille asiakkaillemme, jotka ovat rohkeina edelläkävijöinä valinneet ennakkoluulottomuuden vanhojen keinojen sijaan.”
Kestävän rahoituksen senior-asiantuntija
Rami Erkkilä:
”Vuoden loppuun mennessä olemme sitoutuneet rahoittamaan vihreitä hankkeita 3,9 miljardilla eurolla ja olemme edelleen tavoittelemallamme kasvu-uralla. Siitä kuuluu kiitos ennen kaikkea sitoutuneille asiakkaillemme, jotka ovat rohkeina edelläkävijöinä valinneet ennakkoluulottomuuden vanhojen keinojen sijaan.”
