Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Pöytyä investoi rohkeasti koulutukseen

Kunnassa uskotaan yhtenäiskoulumalliin ja moderniin opetukseen.

Hieman alle 8 400 asukkaan kunta investoi kokoluokkaansa nähden rohkeasti, 3–4 vuoden aikana investointeja tehdään lähes 30 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan alijäämäinen talous on saatu käännettyä reilusti plussalle. Miten yhtälö on mahdollinen?

­– Investointeja suunnitellessamme ja rahoitusratkaisuja tehdessämme olemme tarkastelleet niiden vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme tehneet paljon työtä, jotta saamme tehokkuutta myös käyttötalouden puolelle, Pöytyän kunnanjohtaja Anu Helin kertoo.

Pöytyällä perusopetusmallia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2015, jolloin tehtiin päätös yhtenäiskoulumalliin siirtymisestä. Tähän liittyvät myös kouluinvestoinnit. Riihikosken yhtenäiskoulu otettiin käyttöön elokuussa 2019, vuonna 2022 valmistuva, arviolta 14–15 miljoonan euron Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on kunnan historian suurin investointi. Uudisrakennuksena toteutettava koulurakennus päädyttiin rahoittamaan kiinteistöleasingilla.

– Ryhdyimme viime syksynä pohtimaan, miten pystyisimme tekemään toisen suuren kouluinvestoinnin mahdollisimman kestävällä tavalla. Perehdyimme kiinteistöleasingiin huolellisesti, jotta tuntisimme asian riittävän syvällisesti, kun rahoituksesta aikanaan päätetään. Kuntarahoituksen asiantuntijat kävivät avaamassa mallia niin johtoryhmälle, kunnanhallitukselle kuin -valtuustollekin. Tästä oli suuri apu. Mielestäni on tärkeää, että myös kunnan luottamushenkilöt ymmärtävät tämän rahoitusinstrumentin, Helin sanoo.

Asiantuntijat tukena investoinneissa

Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on rakennusteknisesti erityinen kohde, johon liittyy poikkeuksellisia ratkaisuja. Vanha rakennus puretaan suurimmaksi osaksi uuden tieltä, mutta koulun yhteydessä sijaitseva kirjasto kuitenkin säilytetään. Vanha ruokala jää palvelemaan väistötiloissa opiskelevia koululaisia siihen asti, kun uusi koulu valmistuu.

Kunta on tehnyt koko investoinnin suunnittelun ajan tiivistä yhteistyötä Kuntarahoituksen ja teknisen kumppanin kanssa, että palapeli on teknisesti saatu toimimaan ja kiinteistöleasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen pystytty varmistamaan.

– Leasing antaa meille aikaa, kuluja aletaan maksaa käyttötalouden puolelta vasta, kun rakennus valmistuu. Toisaalta, tällä hetkellä maksamme vuokrattavista väistötiloista lähes saman verran kuin tulemme maksamaan leasinglyhennystä rakennuksen valmistuttua.

Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion rakentamishankkeen ohella Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat olleet mukana Pöytyän talouden pitkän aikavälin suunnittelussa. Kunta on myös hankkinut ulkopuolelta rahoitusmarkkina- ja juridista osaamista, jotta suuret ja osin kiemuraisetkin investoinnit onnistuisivat suunnitellusti.

– Näin pienen kunnan on pakko ja kannattaa hankkia osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kyse on niin suurista investoinneista, että niistä ei kannata oppirahoja riittämättömän perehtymisen ja valmistelun takia maksaa, Helin painottaa.

­Perusopetuksen kehittäminen ja siihen liittyvät kouluinvestoinnit ovat osa kunnan Tulevaisuusmatkaksi nimettyä kehittämisohjelmaa.

­– Uskomme että laadukkaat lähipalvelut ja hyvät, modernit koulut tuovat pito- ja elinvoimaa. On ollut hienoa nähdä, minkälaisia mahdollisuuksia uudet, turvalliset ja laadukkaat tilat luovat koulun toiminnalle, Helin hymyilee.

Lue myös: Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Pasi Määttälä

AsiakastarinatKestävä kuntaKunta-/aluevaikuttajaKuntien asiakastarinat

Sairaala Novaan huippumoderneja laitteita leasingrahoituksella

Sisätilojen rakentaminen on jo alkanut, tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön loppuvuonna 2020. Sairaalan uusista laitteista osa rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingilla, Inspira on avustanut investointien suunnittelussa.

Nova rakentuu nykyisen sairaalan alueelle Jyväskylän Kukkumäkeen. Rakennustyömaa on edennyt sisätiloihin ja muuttoa suunnitellaan sekä aikataulutetaan parhaillaan.

Vanhan sairaalan eri ikäisistä rakennuksista vanhimmat ovat 1950-luvulta. Korjaustarpeiden kartoituksen jälkeen päädyttiin rakentamaan kokonaan uusi sairaala. Vanhasta sairaalasta käyttöön jää vain yksi 2010-luvun rakennuksista.

– Nova on ainutlaatuinen projekti, koska se on Suomessa 1970-luvun jälkeen ensimmäinen sairaala, joka rakennetaan täysin alusta. Tavoitteena on ottaa sairaala käyttöön asteittain vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla, sairaalahankkeen projektijohtaja Mikko Jylhä kertoo.

Potilas suunnittelun keskiössä

Sairaalan suunnittelussa tärkein lähtökohta on ollut potilas – sairaalakäynnistä halutaan tehdä mahdollisimman joustava ja miellyttävä. Tilasuunnittelussa opastamiseen ja viihtymiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kolkosta sairaalamaisesta tunnelmasta on pyritty eroon, taidehankinnoille on oma budjettinsa. Yhden hengen huoneet mahdollistavat esimerkiksi omaisen yöpymisen ja osallistumisen kuntouttavaan toimintaan.

– Nova on huippumoderni sairaala, jonka suunnitteluun otettiin mallia erityisesti Keski-Euroopan sairaaloista ja Norjan automatisoiduista apteekeista. Teknisten ratkaisujen lisäksi myös logistiikkaan on kiinnitetty paljon huomiota, rakennustekniikassa on paljon uusia ratkaisuja. Toimintamalleja ja konseptia on kehitetty paljon itse, Jylhä kertoo.

Uusi rakennus on tarjonnut myös mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja. Sairaalan suunnitteluun on osallistettu vahvasti myös sairaalan henkilökuntaa.

– Uuden rakennuksen myötä meillä on mahdollisuus modernisoida toimintaa, luoda uusi toiminnallinen konsepti. Noin 300 työntekijää on ollut mukana suunnittelemassa Novaa ja toimintamalleja oman työnsä ohella. Suuri kiitos heille, heidän panoksensa on ollut korvaamaton, KSSHP:n talousjohtaja Aija Suntioinen kiittelee.

Moderneja laitteita leasingrahoituksella

Sairaalan uudistuessa myös suurin osa laitteista uusitaan. Myös laitehankintoja on jo suunniteltu vuosia uutta rakennusta ja toimintamallia silmällä pitäen.

– Novaan tulee selkeitä laitekokonaisuuksia. Kun käyttöliittymiä on vain yksi, myös henkilökunnan koulutustarve pienenee. Uudet laitteet keskustelevat it-järjestelmien kanssa eri tavalla kuin vanhat, myös potilasturvallisuus paranee laitteiden uusimisen myötä, Jylhä iloitsee.

Kalliiden sairaalalaitteiden täydellinen uusiminen on suuri investointi, osa laitteista rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella.

– Leasingrahoitus on nykyaikainen, joustava ja hinnaltaan kilpailukykyinen tapa laitehankintoihin. Leasingin hyötynä on myös se, että rahoituksen kokonaiskuvan voi nähdä yhdestä paikasta, Suntioinen kertoo.

Uudet laitehankinnat kiinnostavat myös ihmisiä hankkeen ulkopuolella. Esimerkiksi kuvantamisen laitehankinta on ensimmäinen Suomessa tässä laajuudessa.

Inspira tukena investointien suunnittelussa

Suuret investoinnit on suunniteltu huolellisesti. Ennen sairaalan rahoituspäätöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri teki yhdessä Inspiran kanssa laajan kartoituksen hankkeen rahoitusvaihtoehdoista. Sairaala päädyttiin rahoittamaan taselainalla. Inspira avusti KSSHP:tä myös rahoitusleasingin puitesopimuksen kilpailutuksessa.

– Olemme viime vuosina avustaneet useaa sairaanhoitopiiriä investointien rahoituksen suunnittelussa ja kilpailutuksessa, Inspiran manager Elias Hämäläinen kertoo. – Useimmiten neuvonta keskittyy sairaalarakennusinvestointien lainarahoitukseen, mutta toisinaan myös irtaimistojen leasingrahoitukseen, kuten Novan tapauksessa.

Uuden sairaalan rakentamista punnittiin pitkään, mutta nyt Suntioinen ja Jylhä huokuvat tyytyväisyyttä.

– Nyt jälkikäteen olemme useasti todenneet, että olisimmepa tehneet investointipäätöksen jo aikaisemmin ja säästäneet rahat, jotka on käytetty vanhojen kiinteistöjen ongelmien ratkomiseen korjaamiseen, Suntioinen toteaa.

­– Kokonaan uusi sairaala on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa toimintamalleja. Eihän vanha tila taivu uudenlaiseen toimintaan, vaikka sitä miten korjaisi, Jylhä summaa.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Sairaala Novan kuvapankki

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutHyvinvointialueiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Koulu, kirjasto, musiikki- ja kansalaisopisto – tätä kaikkea on Tohmajärven uusi sivistyskeskus

Venäjän rajalle, Kiteen ja Joensuun kupeeseen kätkeytyvä Tohmajärvi on aloittanut tänä keväänä historiansa suurimman projektin: keskustaajamaan valmistuva rakennuskompleksi kokoaa kaikki kunnan sivistyspalvelut saman katon alle.

Valmistuttuaan sivistyskeskuksessa on kerrostilaa lähes 5 500 neliömetriä, ja rakennus on suunniteltu täyttämään 350 oppilaan tarpeet. Ajatus kulttuuri- ja sivistyspalveluiden yhdistämisestä kumpusi monelle kunnalle surullisen tutusta ongelmasta: 60- ja 70-luvuilla rakennettu koulukiinteistökanta on auttamatta tulossa käyttöikänsä päähän.

– Tiesimme, että nykyisen koulukeskuksen osalta korjauspäätöksiä olisi tehtävä viiden vuoden sisällä. Päätimme hoitaa ongelmat kertaheitolla, kertoo Tohmajärven kunnan talous- ja hallintojohtaja Vesa Karhapää.

Jättiurakka rakentuu joustavalla kiinteistöleasingilla

Yli 11 miljoonan euron urakka on Tohmajärven kokoiselle kunnalle valtava hanke. Kokoluokka asetti projektille omat haasteensa: uuden sivistyskeskuksen rahoittaminen perinteisellä taselainalla olisi kohdistanut suuren rasitteen kunnan omavaraisuuteen. Rahoitukseen etsittiin alusta alkaen vaihtoehtoista ratkaisua.

– Yllätykseksemme ainoastaan yksi liikepankki pystyi tarjoamaan hankkeen rahoitusratkaisuna kiinteistöleasingia. Kuntarahoitus oli niin kirkkaasti edullisempi, ettei jäänyt epäilystäkään siitä, mistä rahoitus hankitaan, Karhapää toteaa.

Kuntarahoituksen hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo joustavan kiinteistöleasingin kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta.

– Olemme tarjonneet kiinteistöleasingia seitsemän vuotta, eikä kysynnän kasvulle näy loppua. Rahoitusmuoto on erityisen suosittu pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Koulurakentaminen on hyvin tyypillinen kiinteistöleasing-kohde, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan kiinteistöleasingin sopimusaika pyritään sovittamaan kunnassa käytettäviin rakennusten poistoaikoihin. Tyypillinen leasingaika on 20 vuotta, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus joko lunastaa rakennus sen todellista jäännösarvoa vastaavaan hintaan, jatkaa leasing-sopimusta tai jälleenmyydä kohde.

Oikea kumppani voi tietää miljoonasäästöjä

Alustavien rahoitusneuvottelujen pohjalta oli selvää, että projekti tulisi ylittämään EU:n asettaman unioninlaajuisen julkisen kilpailutuksen kynnysarvon. Tämä tiesi lisävaateita hankkeelle, joka jo pelkän kokonsa puolesta venyttäisi pienen kunnan äärimmilleen.

Kilpailutusprosessin tueksi Kuntarahoitus tarjosi tytäryhtiönsä Inspiran palveluja. Inspiran kymmenhenkinen tiimi on erikoistunut kuntien ja kaupunkien investointihankkeiden ja omaisuusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan asiantuntijakumppanin hyödyntäminen voi säästää kunnille pitkän pennin.

– Hyödynnämme kaikissa hankkeissamme vuosien saatossa karttunutta tietotaitoa ja olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa. Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kuusi suurta investointihankkeiden kilpailutusprosessia, jotka sisältävät yhteensä yli kymmenen rakennusta, ja joiden investointikustannus on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Etenkin pienillä kunnilla vastaavaa kokemuspohjaa ei ole. Suurhankkeissa oikean asiantuntijakumppanin valinta voi tietää kunnille miljoonasäästöjä, Riihinen summaa.

Inspiran kumppaneina Tohmajärven asiantuntijoina hankkeessa toimivat teknisten asioiden osalta Ramboll sekä juridisten asioiden osalta asianajotoimisto Krogerus.

– Kumppanuudet olivat Inspiralta loistava ehdotus. Kaikilla kolmella on omista erityisalueistaan niin pitkä kokemuspohja, että saimme valmiita sapluunoita parhaista toimintatavoista ja neuvoja siitä, mitä sudenkuoppia varoa. Ilman ammattitaitoisia kumppaneita olisimme olleet niin sanotusti lirissä, Karhapää naurahtaa.

Hankkeen kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kahdeksankuukautisen prosessin aikana eri rakennusliikkeet työstivät kukin omia suunnitelmiaan kunnan asettamien suuntaviivojen ja suunnittelun ohjauksen mukaisesti. Sivistyskeskuksen suunnitteluun osallistettiin eri käyttäjäryhmiä, kuten opettajia, oppilaita ja kiinteistönhuoltoa.

Uusi sivistyskeskus on sijoitus kunnan tulevaisuuteen

Paperitöiden osalta jättiprojekti lähenee loppuaan, mutta rakentaminen on vasta aluillaan. Sivistyskeskuksen perustuksia alettiin valaa toukokuussa Tohmajärven kuuluisimman kasvatin mukaan nimetyn Katri Helenan raitin varrelle.

Vanhenevan väestön, muuttotappion ja yksipuolisen työllisyysrakenteen kanssa kamppailevalle Tohmajärvelle sivistyskeskus on paljon muutakin kuin osiensa summa. Hanke on olennainen osa entistä elinvoimaisempaa Tohmajärveä – merkittävä investointi kunnan tulevaisuuteen.

– Sivistyskeskuksella pyrimme lisäämään kunnan houkuttelevuutta erityisesti nuorten perheiden silmissä. Tavoitteenamme on luoda Tohmajärvestä entistä parempi kotikunta – paikka, jossa jokaisella on mahdollisimman hyvät edellytykset monipuoliseen elämään, Karhapää tiivistää.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Suomen komein kaupungintalo

Monessa kunnassa pohditaan vanhojen, miljöön kannalta arvokkaiden, kunnan omistamien rakennusten kohtaloa. Vanhat rakennukset ovat arvokkaita maamerkkejä, jotka kertovat alueen tarinaa ja joihin kuntalaisilla on vahva side. Samalla niiden säilyttäminen vaatii usein alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttamista ja kokonaisvaltaista peruskorjausta, johon harvalla kunnalla on varaa investoida.

Raaseporissa oltiin tämän tilanteen edessä vuonna 2016. Tammiharjun mielisairaalan toiminta supistui avohoidon yleistymisen myötä, ja lopulta sairaalan tarjoama psykiatrinen hoito siirrettiin kokonaan Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Vanha, 1930-luvulta peräisin oleva, Dragsvikin varuskunnan kupeessa seisova uljas kivirakennus jäi tyhjilleen, samoin kuin arvokkaan miljöön muut 15 rakennusta.

Samaan aikaan Raaseporin kaupunki etsi uusia, pysyviä tiloja hallinnolleen. Vuokratilat Tammisaaren keskustassa olivat kalliit ja sopimus katkolla.

– Vaihtoehdoiksi tiivistyivät kokonaan uuden kaupungintalon rakentaminen tai vanhan Tammiharjun sairaalarakennuksen remontoiminen kaupunginhallinnon tarpeisiin, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl kertoo.

Viisikerroksisen, 5 000 neliötä kattavan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaati laskelmien mukaan lähes yhtä suuren investoinnin, kuin uudiskohteen rakentaminen. Asiasta käytiin paljon keskustelua ja lopulta kuntapäättäjien vaakakupissa painoivat taloudellisten seikkojen ohella myös muut asiat.

– Onneksi, sillä muuten vanhan sairaalan upea miljöö olisi todennäköisesti autioitunut ja rakennuskanta tuhoutunut, Gröndahl sanoo.

Kiinteistöleasingrahoitus mahdollisti kokonaisvaltaisen peruskorjauksen

Rakennuksen peruskorjauksen budjetti oli noin 8 miljoonaa euroa. Suuren taselainan ottaminen tähän tarkoitukseen olisi rasittanut liikaa kaupungin taloutta. Raaseporissa päädyttiin kiinteistöleasingratkaisuun, jossa Kuntarahoitus osti vanhan sairaalarakennuksen tontteineen ja kaupunki ryhtyi vuokralaiseksi.

Sopimuksen mukaan Kuntarahoitus omistaa rakennuksen seuraavat 25 vuotta ja kunta maksaa siitä leasingvuokraa. Sopimuskauden päätyttyä Raaseporin kaupungilla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen tai jatkaa vuokralla.

– Kohteena tämä on meille poikkeuksellinen. Rahoittamamme kiinteistöleasingkohteet ovat yleensä uudisrakennuksia, peruskorjauskohteiden sijaan. Tammiharjun 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus restauroitiin perinteitä kunnioittaen ulkoisesti alkuperäiseen loistoonsa ja sisältä se uudistettiin täysin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. On ollut hienoa saada olla mukana rahoittamassa tätä kohdetta ja seurata sen valmistumista Raaseporin upeaksi kaupungintaloksi, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

Raaseporissa oli kokemusta kiinteistöleasingratkaisusta myös muissa kohteissa, ja niissä vaihtoehto oli osoittautunut hyväksi. Ratkaisun ansiosta myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset ovat tiedossa, eikä yllättäviä kustannuksia synny.
– Kuntarahoitus voitti rahoituskilpailutuksen, ja oli aktiivisesti mukana prosessissa pitkin matkaa. Kiinteistöleasing ei rasita kunnan taloutta samaan tapaan, kuin perinteinen taselaina, sillä se jakautuu pidemmälle aikavälille eikä lisää kaupungin velkataakkaa, Raaseporin Gröndahl perustelee.

Kuvassa vasemmalta: Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl, rahoituspäällikkö Daniel Eriksson Kuntarahoituksesta, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, rahoituspäällikkö Karl Lintukangas Kuntarahoituksesta sekä Raaseporin kaupungin tilahallintopäällikkö Anna Friberg.

Autioituneesta alueesta kaupungin uusi sydän

Lähes puolitoista vuotta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen vanha sairaalarakennus kohoaa jälleen uljaana puiston keskellä. Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. Tilajako palautettiin lähemmäs alkuperäistä, suurin osa vanhoista ikkunoista sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin ja jykevä pääovi uusittiin vanhojen piirustusten pohjalta. Rakennus kytkettiin alueella olevaan kaukolämpöön ja koko talotekniikka vaihdettiin uutta vastaavaan.

– Remontin lähtökohta oli, että tila saatetaan uudenveroiseen kuntoon. Kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä uusittiin talon tarinaa kunnioittaen, Gröndahl kiteyttää.

Vuoden 2018 lopulla käyttöönotettu uusi kaupungintalo ympäristöineen on saanut ihastuneen vastaanoton käyttäjiltä ja kuntalaisilta. Tammiharjun alueelle on asettunut jo useita kunnallisia toimijoita ja tilojen käyttöaste on korkea, kuudestatoista rakennuksesta enää yksi odottaa uusia käyttäjiä. Tammikuun avoimien ovien päivässä koettiin yleisöryntäys, kun lähes tuhat kuntalaista tutustui uuden elämän saaneeseen alueeseen.

– Palaute on ollut todella positiivista. Entisen sairaalarakennuksen klassinen arkkitehtuuri, arvokkaat sisätilaratkaisut, mutkittelevat käytävät ja kaunis puistomainen alue viehättävät ihmisiä. Vaikka päätös vanhan rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta ei aikanaan ollut helppo, olemme nyt todella tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, Gröndahl hymyilee.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinat

Turun T3 – Uuden ajattelun sairaalamaailma valmistuu 2021

”Kestää junan törmäyksen”, uutisoi Yle kesäkuussa 2018. Puolitoista vuotta aiemmin uutisten sävy oli toinen: Helsingistä Turkuun johtavan rauta- ja moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan betonikannen perustus- ja pystyrakenteissa oli huomattu virheitä. Betoni oli liian haurasta, eikä sen lujuuden arvioitu enää kestävän mahdollisen törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Purku- ja korjaustyöt aloitettiin heti, mutta lujuusongelmaista betonia oli ehditty valaa jo lähes 3 000 kuution edestä. Rakentamisessa jouduttiin ottamaan aimo loikka taaksepäin.

”Kertaalleen tehtyjen rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen viivyttää valmistumista noin kymmenellä kuukaudella. Urakoitsija vastaa purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannuksista, mutta viivästyksestä syntyy myös sairaanhoitopiirille merkittäviä kustannuksia. Tapaus on tietenkin harmillinen, mutta saimme onneksi neuvoteltua kustannuksia ja joustavan rahoituksen”, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

Nyt työmaalta kuuluu jälleen hyviä uutisia. Uusi betonikansi on tarpeeksi luja ja paikallaan, ja uusi sairaala valmistuu syksyllä 2021. Uudisrakennukseen sijoitetaan huonokuntoisen, 1960-luvulta asti palvelleen U-sairaalan keskeisiä toimintoja, kuten lasten ja nuorten sairauksien hoito, synnytykset ja naistentautien hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kliininen neurofysiologia ja kuvantaminen.

Kiinteistöleasingilla joustavaa rahoitusta

Alkuperäinen hankesuunnitelma uudesta T3-rakennuksesta sai hyväksynnän vuonna 2014. Jättihankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille kuuluva projekti sijaitsee Turun kaupungin maalla. Uuden sairaalan alta kulkevat puolestaan rautatiekiskot ja vilkas Turku-Helsinki moottoritie.

Kolme vuotta sitten yhteistyöhön tuli mukaan myös Kuntarahoitus hankkeen rahoittajana. T3-sairaala on poikkeuksellinen hanke paitsi arkkitehtuurinsa myös rahoituksensa näkökulmista. Se päädyttiin rahoittamaan joustavalla kiinteistöleasingilla.  

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

”Vuonna 2012 käynnistyneessä talouden vakauttamisohjelmassa sitouduimme sairaanhoitopiirissämme 200 miljoonan lainakannan maksimiin. Suuren investointiohjelmamme vuoksi velkaantumisasteemme oli jo varsin korkea. Halusimme pienentää jälleenrahoitukseen liittyvää hintariskiä, mutta pitää rahoitusmallin kuitenkin vertailukelpoisena oman taseemme rahoitukseen nähden. T3-sairaalahanke oli välttämätöntä aloittaa, ja siksi valitsimme Kuntarahoituksen tarjoaman joustavan kiinteistöleasingin”, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

T3-sairaalahanke on Kuntarahoituksen ensimmäinen kiinteistöleasingilla toteutettu sairaalahanke.

Kiinteistöleasing on joustava vaihtoehto perinteiselle taselainalle. Leasing-rahoituksella kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita tasetta, kuten taselainalla rahoitettaessa.

”Toimimme käytännössä T3-sairaalan rahoittajana ja omistajana. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut kohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa meiltä leasing-sopimuksella kohteen sen valmistuttua”, avaa Kuntarahoituksen osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

T3-sairaalan kaltaisen pitkän rakennusaikavälin hankkeessa myös rahoitus on pohdittava pitkällä tähtäimellä. Kahdeksankerroksinen, kokonaispinta-alaltaan noin 55 000 neliömetrin uudisrakennuksen vastikään päivitetty hintalappu on noin 190 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmassa projektin kustannukset on arvioitu vuoden 2014 tarjoushintaindeksin mukaisesti. Rakentamisen kustannustaso oli tuolloin kuitenkin täysin erilainen kuin mitä se tulee olemaan vuonna 2021, johon asti T3-sairaalan rakentaminen ja rahoitus jatkuvat. Rakennuskustannusten ennakoitua nopeamman nousun ja betoniongelmasta johtuvan sairaalan valmistumisaikataulun pitkittymisen vuoksi hankkeen rahoitusta oli tarkasteltava uudelleen. Kesällä 2017 seurasi budjettineuvottelu.

”Kävimme läpi hankkeen kustannuksia, rakennuskustannusindeksien kehittymistä tulevina vuosina ja lisäkustannuksia aiheuttaneet tekijät, kuten betoniongelmat. Joustava rahoituksen uudelleenneuvottelu oli voitto hankalassa tilanteessa”, Setälä kiittelee.

Puuttuva palanen yhdistää kokonaisuudeksi

Suomen sairaalakanta on tullut vaiheeseen, jossa se vaatii myös rakennusteknisesti uusia ratkaisuja. Uudet tekniset mahdollisuudet ja tarpeet vaativat tarkkaa suunnittelua ja hieman myös ennustajan lahjoja.

”Sairaalan on kestettävä aikaa, ja sen on kyettävä palvelemaan paitsi tämänhetkisiä myös tulevaisuuden terveydenhoidon tarpeita. Suunnittelussa on otettu huomioon demografisia tekijöitä, tulevaisuuden sairauksia ja tilojen toimivuutta”, Setälä sanoo.

Uuden T3-sairaalan kunnianhimoinen ja näyttävä sijainti ei ole vain arkkitehtoninen intohimo. Nopeiden kulkuyhteyksien päälle sijoitettu sairaala helpottaa pääsyä sairaalaan ulkoa tuleville, mutta tuo myös sairaalan sisällä synergiaetuja. T3 muodostaa jatkumon sairaalan muiden osien kanssa. Samassa pihapiirissä komeilevat 1930-luvulla rakennettu A-sairaala sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tilat eli niin sanottu Medisiina D. Tuleva kampusalue mahdollistaa muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteistyön sekä tilojen jakamisen opiskelijoiden ja sairaalan välillä.

”Siinä missä aiemmin rauta- ja moottoritie halkoi sairaala-aluetta ja erotti yksiköitä toisistaan, nyt ne yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi”, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet eri toiminallisuuksien synergiaedut.

”Haemme toiminnallisia uudistuksia, jotka vähentävät esimerkiksi tarpeetonta tavara- ja ihmisliikennettä. Uusi yhteys mahdollistaa esimerkiksi leikkaussalien toimimisen samassa talossa yhtenä leikkausosastona. Tämä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa”, Aaltonen jatkaa. 

Yhdistyminen on merkittävä asia paitsi toiminnallisuuden myös symboliikan näkökulmasta: T3 on sairaala-alueen puuttuva palanen.

Miltä uuden ajattelun sairaala näyttää?

Sairaalakokonaisuutta on ohjannut kolmen t:n periaate. Rakennuksen pitää olla terve, turvallinen ja toimiva. Tämän lisäksi on haluttu haastaa se, miltä sairaala näyttää ja tuntuu. Uuden sairaalan halutaan olevan myös visuaalisesti kaunis ja viihtyisä.

Arkkitehti Mikko Sinervo arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä vastaa sairaalan visuaalisesta ilmeestä. Suunnittelu lähti tarinasta, jonka Sinervo loi yhdessä sairaalahankkeen taidehankinnoista vastaavan TaT Matti Tainion kanssa.

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

Valmistuvan sairaalan tarina perustuu saaristomaisemaan, jossa sairaala on saari ja alla vilisevä moottoritie on virtaavaa vettä. Talon huipulta ympäristöä valaisee majakka. Sairaalan katolle rakennettava konehuone valaisee ympäristöä.

Tarina jatkuu sisätiloissa, ja siihen kuuluvat saaren eläimet. Tunnuseläimillä on kahdenlainen tehtävä: ne antavat mukavaa ajateltavaa ja toimivat opasteina. Talossa on rakenteellisesti kaksi isoa valoaulaa, jotka ovat lattiasta kattoon lasia.

”Miksi sairaalan pitäisi näyttää sairaalalta? T3 mullistaa ja rikkoo monia raja-aitoja. Uudet tilat mahdollistavat myös taidetta ja kulttuuria eli juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta viihtyisän sekä työntekijöille että potilaille”, Aaltonen summaa.

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatLeasing

Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle

Yksi kiinteistöleasingin ja taselainan merkittävimmistä eroista on se, että leasingissa hyödyt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä. Leasingvuokraa ei makseta rakentamisaikana, vaan leasingmaksuja maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua. Myös kaikki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa syntyneet korot maksetaan vasta, kun kohde otetaan käyttöön.

– Kiinteistöleasingin etu on myös se, että kaikki hankkeen kulut mukaan lukien purku-, suunnittelu- ja valvontakustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin esimerkiksi purkukustannukset eivät rasita yksittäistä tilikautta vaan ne saadaan jaksotettua jopa 20 vuodelle. Lisäksi kunnan sisäinen työ, esimerkiksi sisäisten vuokrien määritteleminen helpottuu, kun kaikki kustannukset ovat yhdellä sopimuksella, Kuntarahoituksen leasingtuotteiden rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kuvailee.

Puitesopimus kattaa ennen rakentamista syntyneet kulut

Mikäli purku- ja suunnittelukustannukset halutaan leasingsopimukselle, kannattaa solmia kiinteistöleasingin puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Tällöin urakkaa ei ole vielä kilpailutettu eikä urakoitsijoita ole vielä valittu.

– Näin kaikki laskut saadaan suoraan leasingsopimuksen alle ja kunta säästyy neljän prosentin varainsiirtoveron kustannuksilta, Lintukangas kertoo.

Varainsiirtoverokustannus kuitenkin syntyy, mikäli asiakas maksaa ensiksi itse hankkeeseen liittyviä kuluja ja haluaa siirtää ne myöhemmässä vaiheessa kiinteistöleasingsopimuksen alle.

Kiinteistöleasingin puitesopimus voidaan tehdä kun hankesuunnitelma on valmis, investointipäätös on tehty ja rahoitusmalli päätetty. Mikäli kyseessä on esimerkiksi hyvinvointikeskus tai sairaala, sosiaali- ja terveysministeriön luvat täytyy olla hankittuna siinä vaiheessa kun puitesopimus solmitaan.

Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen kustannuksia sen sijaan ei voida rahoittaa puitesopimuksella, vaan lopulliset kiinteistöleasingsopimukset allekirjoitetaan aina urakkasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä.

– Puitesopimusta ei siis ole välttämätöntä tehdä, vaan on myös mahdollista tehdä suoraan kiinteistöleasingsopimus siinä vaiheessa kun urakkasopimukset allekirjoitetaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi silloin, kun rakentaminen päätetään rahoittaa kiinteistöleasingilla, mutta suunnitteluvaiheen kustannukset otetaan omaan taseeseen, Lintukangas tarkentaa.

Rakentamisvaiheen kustannukset lopulliselle sopimukselle

Kaikki rakentamisvaiheen kustannukset rahoitetaan aina lopullisella kiinteistöleasingsopimuksella ja kaikki rakentamisvaiheen laskut tulee osoittaa suoraan rahoittajalle.

– Toisin sanoen asiakas ei voi ottaa rakentamisvaiheen kustannuksia omaan taseeseen, Lintukangas selventää.

Siinä vaiheessa kun lopullinen kiinteistöleasingsopimus allekirjoitetaan, urakkasopimuksiin ja maanvuokrasopimukseen liittyvien päätösten tulee olla lainvoimaisia. Tällöin myös hankkeen lopulliset kustannukset, toteutusmalli ja urakoitsijat ovat tiedossa ja ne voidaan yksilöidä leasingsopimukselle.

Mikäli kiinteistöleasingin puitesopimus on jo tehty, varsinaisen kiinteistöleasingsopimuksen tekemistä varten ei tarvita uutta, erillistä rahoituspäätöstä. Puitesopimus sisältää aina lopullisen kiinteistöleasingsopimuksen teon.

Digitaaliset palvelutLeasing

Ei mikään perinteinen koulu – Kyyjärven uusi koulukeskus on modernin oppimisympäristön edelläkävijä

Tilanne on tuttu monessa Suomen kunnassa: vanhat, pääosin 60- ja 70-luvuilla rakennetut koulurakennukset ovat tulossa elinkaarensa päähän ja sisäilmaongelmat puhuttavat niin arkipäivän keskusteluissa kuin valtakunnan medioissakin. 

Keski-Suomessa sijaitsevassa Kyyjärven kunnassa tilanne oli sama vielä neljä vuotta sitten: useat korjausyritykset eivät tuottaneet tulosta, eikä pienen kunnan ainoa peruskoulu ollut enää turvallinen oppimispaikka pienille koululaisille. Vuonna 2014 tehtiin päätös uuden koulukeskuksen rakentamisesta.

Uuden koulun suunnittelun ytimessä on ollut alusta asti yhteisöllisyys. Suunnitteluvaiheessa kuunneltiin tarkalla korvalla koulutilojen käyttäjiä. Kyyjärveläiset lähtivät suunnittelu-urakkaan tarmolla. 

– Halusimme tehdä käyttäjiensä näköisen koulun. Ajatus oli alusta alkaen se, että tämä koulu ei ole perinteinen koulu, vaan siinä on oltava jotain uutta, sanoo Kyyjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Huumarkangas.

Suunnitelmat ja monet toiveet kuitenkin paisuttivat koulua sekä neliöiltään että kustannuksiltaan.

– Ensimmäisten suunnitelmien tuloksena syntyi luonnos varsin perinteisestä koulusta, jonka kustannuksiksi arvioitiin 8 miljoonaa euroa, Huumarkangas muistelee projektin alkutaivalta.

Kunnan talouden neuvonantaja

Oli otettava askel taaksepäin ja arvioitava kriittisesti kunnan talouden kantokykyä. Kuntarahoitus tuli mukaan projektiin poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa, jo ennen uuden suunnitelman valmistumista. Kuntarahoituksen analyysin tulos asetti uudet reunaehdot kouluhankkeelle.

– Uusi koulukeskus on aina iso investointi. Kyyjärvellä investointi oli vuosien varrella kasvanut ja olisi kahdeksan miljoonan euron suuruisena rasittanut Kyyjärven taloutta kohtuuttomasti. Yhdessä Kyyjärven kunnan päättäjien kanssa ryhdyimme miettimään uusia vaihtoehtoja, kertoo Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson.

Samoihin aikoihin Opetushallitus oli valmistellut uuden yhdessä oppimista ja toiminnallisuutta painottavan opetussuunnitelman, josta Nopolan koulukeskuksen suunnittelu sai uutta pontta. Tilojen suunnittelussa otettiin huomioon erityisesti niiden monikäyttöisyys ja hyödyntäminen myös koulun aukioloajan ulkopuolella.

– Tuntui, että nyt olemme menossa oikeaan suuntaan. Yksi huomionarvoinen seikka oli se, että usein koulutilojen käyttöaste on hyvin matala. Rakennusliike suunnitteli nämä asiat mielessä neliömäärältään paljon pienemmän, mutta toimivan nykyaikaisen koulun, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti myös vapaa-ajan toiminnassa. Suunnitelmista puuttui koulurakennuksille tyypillinen perinteinen labyrinttimainen kompleksisuus, Huumarkangas sanoo.

Toteutuneessa ratkaisussa koulukeskuksen neliöt ovat tehokkaassa käytössä ilman hukkaneliöitä.

– Tehokkaalla tilankäytöllä koulukeskuksen neliömäärää pystyttiin oleellisesti pienentämään ilman, että 145 oppilaalle suunnitellun koulukeskuksen toiminnallisuus kärsi. Toteutunut versio tuli lopulta yli puolet edullisemmaksi aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna ja on hyvin linjassa suhteessa Kyyjärven kunnan talouden kantokykyyn, Eriksson jatkaa.

Kiinteistöleasingilla joustavuutta lainan takaisinmaksuun

Perinteinen ei myöskään ollut hankkeen rahoitusmuoto. Taselainan sijaan Kyyjärvellä päädyttiin joustavaan kiinteistöleasingiin. Kiinteistöleasing-mallissa Kuntarahoitus on kohteen omistaja ja rahoittaja myös rakentamisen aikana. Kyyjärven kunta puolestaan vuokraa Nopolan koulukeskusta Kuntarahoitukselta ja vastaa sen ylläpidosta.

Kiinteistöleasingin suosio yhteiskunnallisten projektien, kuten koulujen ja päiväkotien, hankinnassa on kasvanut nopeasti. Kyyjärvellä ratkaisua puolsi investointiin liittyvien kustannusten jaksotus.

– Emme halunneet laittaa niin sanotusti kaikkia munia yhteen koriin. Pienen kunnan talouden kannalta näimme järkevämmäksi vaihtoehdoksi jaksottaa kustannuksia pidemmälle aikavälille, Huumarkangas kertoo.

Projektin lopullinen hinta asettui alle puoleen alkuperäisestä arviosta, 3,5 miljoonaan euroon. Miten se on edes mahdollista?

– Tarkalla laskemisella ja analysoinnilla – numerot eivät valehtele. Kyse on myös tekemisen tavasta. Koemme suurta vastuuta tarjoamiemme ratkaisujen kestävyydestä. Leasing-rahoituksessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta toisin kuin taselainalla rahoitettaessa, sanoo Kuntarahoituksen kehitysanalyytikko Janne Karaus.

Kompromisseista ei syntynyt kompromissiratkaisua

Nopolan koulukeskus toivotti tervetulleeksi kunnan 145 oppilasta elokuussa. Modernissa koulussa on avoimet tilat ja kiertävät paikat. Työpareina toimivat opettajat opettavat tasoryhmissä, jolloin jokainen oppilas saa oman tasonsa mukaista opetusta. Uudet tilat ja toimintatavat ovat vaatineet sopeutumista sekä opettajilta että oppilailta, mutta palaute on ollut erittäin positiivista.

– Vaikeuksien kautta voittoon. Tämä projekti oli kaiken kaikkiaan hyvä oppimiskokemus. Koko kunta on elänyt ja hengittänyt hanketta – Nopolan koulu on koko kunnan koulu, Huurmarkangas iloitsee.

Uusi koulu on vetovoimainen myös Kyyjärven kunnan ulkopuolella.

– Haluamme pitää Kyyjärven virkeänä ja elinvoimaisena, ja luoda näin lapsiperheille terveen ja turvallisen paikan elää. Iloksemme toivotimme tänä syksynä tervetulleeksi myös kaksi vieraspaikkakuntalaista oppilaista kouluumme, Huumarkangas kertoo.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Kiinteistöleasing yleistyy

Kiinteistöleasing on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas vuokraa kohteen omistavalta rahoittajalta. Leasing mielletään usein lainaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi, mutta Kuntarahoituksen kiinteistöleasingin rahoituskustannukset ovat lähes yhtä edulliset kuin lainalla. Se onkin noussut suosituksi rahoitusmuodoksi etenkin kouluja rakennettaessa.

– Kiinteistöleasing on hyvä vaihtoehto uusia rakennuksia, kuten kouluja, hyvinvointikeskuksia tai vaikka paloasemia, rakennettaessa. Leasingilla rahoitettaessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta kuten taselainalla rahoitettaessa, Kuntarahoituksen leasingtuotteista vastaava rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Kun rakennusinvestointi rahoitetaan kiinteistöleasingilla, kaikki kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin usein korkeat purkukustannuksetkin voidaan jaksottaa jopa 20 vuodelle. Leasingvuokraa aletaan maksaa vasta, kun kohde on valmis.

– Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa useita suuria rakennushankkeita täytyy käynnistää samanaikaisesti. Kun kustannukset voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille, voidaan useitakin hankkeita toteuttaa yhtä aikaa, Lintukangas kertoo.

Kuten lainalla rahoitettaessa, kiinteistöleasingissakin asiakas vastaa kilpailuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta.

Tukea rahoitusvaihtoehdon valintaan

Kiinteistöleasingsopimusten tyypillinen kesto on 20 vuotta. Kun leasingkausi päättyy, asiakas voi joko lunastaa kohteen, jatkaa leasingsopimusta tai osoittaa kohteelle ostajan. Kiinteistölle lasketaan jäännösarvo, josta asiakas aina vastaa.

– Jos kiinteistöllä on 30 vuoden poistoaika, leasingsopimuksen kestoksi halutaan useimmiten 20 vuotta. Tällöin jäännösarvo 33,33 prosenttia investoinnin arvosta. Asiakas pidetään jatkuvasti ajan tasalla jäljellä olevasta pääomasta kuten perinteisessä taselainassakin, Lintukangas selvittää.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusmallin valinnan tueksi myös neuvontaa ja laskureita, joilla voi verrata taselainan ja kiinteistöleasingin kustannuksia. Kuntarahoitukselta saa myös mallipohjia maanvuokrasopimuksen tekemiseen tai rahoituksen kilpailutukseen. Tarvittaessa asiantuntija voi esitellä leasingvaihtoehtoa kunnanvaltuuston iltakoulussa ja samalla vastata valtuutettuja askarruttaviin kysymyksiin.

Kiinteistöleasingin myöntämisperiaatteet eivät ole taselainaa löysemmät.

–  Rahoitusmallista riippumatta arvioimme ja analysoimme jokaisen hankkeen huolellisesti. Otamme esimerkiksi kantaa siihen, minkä kokoinen rakennus kunnan kannattaa rakentaa. Myös kiinteistöleasingin yhteydessä teemme tarkat laskelmat siitä, miten investointi vaikuttaa kunnan talouteen tulevaisuudessa. Leasingrahoitusta ei siis saa lainaa löperömmin perustein, Lintukangas muistuttaa.

Digitaaliset palvelutLeasing

Tien päällä viihtyvä myyntimies

Kun Daniel Eriksson saapuu aamulla työpaikalleen, hän napsauttaa ensimmäisenä kahvinkeittimen päälle. Aamun rauhallisina hetkinä on hyvä käydä läpi erityistä tarkkuutta vaativat työt. Silloin keskitytään tarjouspyyntöihin ja tehdään syventyen rahoituslaskelmia.

Työaikaa on reilusti ennen kuin työpaikalla vilisee työntekijöitä, sillä toimistopäivät Eriksson aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo kukonlaulun aikaan.

– Aamuvirkun parasta työaikaa ovat varhaisen aamun tunnit, hän tietää.

Erikssonin keittämistä aamukahveista saavat työkaverit nauttia harvoin, sillä suurimman osan työajastaan hän viettää tien päällä reissaten. Suomea ristiin rastiin matkustamiseen kuluu 120–130 päivää vuodessa.

Jollekin matkatyö on pakkopullaa, Erikssonille se on edellytys työssä viihtymiselle.

– En millään jaksaisi istua vain työpöytäni ääressä päivästä toiseen. Nautin siitä, että saan tehdä töitä ympäri Suomea asuvien ihmisten kanssa ja vieläpä ihan kasvotusten, hän sanoo.

Vuosien mittaan Eriksson on huomannut, että eri puolella maata asuvissa ihmisissä on vivahde-eronsa. Tämän hän kokee suurena rikkautena, työnsä mukavana mausteena.

– Mitään yleistyksiä ei voi tehdä, kysehän on aina persoonasta. Sen olen kuitenkin huomannut, että eri puolilla maata keskustelun mallit ovat erilaisia: ruuhka-Suomen ulkopuolella bisnesasioihin ei suunnata heti, vaan ensin rupatellaan kuulumiset, hän valaisee.  

Omassa työssään Eriksson arvostaa erityisesti sitä luottamusta, joka asiakkaiden kanssa on ajan saatossa kehittynyt.  Että ihan oikeasti molempien osapuolien tavoitteena on löytää asiakkaalle ne edullisimmat rahoitusratkaisut.

– Tiedostan sen, että Kuntarahoituksen edustajana minuun luotetaan ja se on minulle todella merkittävä asia. Kuntarahoitushan on kuntien omistama rahoituslaitos, ja on mukavaa, että asiakkaat ottavat meidät vastaan kumppanina, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Leasing sopii myös kiinteistöjen rahoittamiseen

Työtään rahoituspäällikkönä Eriksson kuvailee yhdistelmäksi myyjän ja rahoituskonsultin työtä. Kuntarahoituksen asiakasvastaavana hän toimii noin 50 kunnassa enimmäkseen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja ruotsinkielisen rannikkoseudun alueilla.

– Tällä saralla työni on pitkälti vuosisuunnitelmien tekemistä ja kuntien rahoitustarpeiden suunnittelua. Keskustelemme asiakkaan kanssa yhdessä siitä, mitä investointeja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan: laskemme auki erilaisia rahoitusmalleja ja pohdimme järkevintä vaihtoehtoa, hän sanoo.

Lisäksi Eriksson toimii leasingrahoituksen tuoteasiantuntijana. Rahoitusmallina leasing on Erikssonin mielestä lyönyt nyt läpi.

– Leasingin läpinäkyvyys ja joustavuus nostavat sen suosiota. Lisäksi se on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, hän perustelee.

Perinteisesti leasingrahoitusta hyödynnetään kunnissa esimerkiksi tietotekniikkaan, toimistolaitteisiin, autoihin, työkoneisiin ja yleensäkin kaikenlaiseen irtaimeen omaisuuteen. Viime vuosina myös kiinteistöleasing on nostanut valtavasti suosiotaan.

– Kuntien taloustilanteet vaihtelevat, mutta kaikkialla on kohteita, joihin on taloustilanteesta riippumatta investoitava. Uskon, että tarjoamamme rahoitusmalli kiinnostaa asiakkaita myös hajauttamisen näkökulmasta: on ymmärretty, että investointien rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin taselaina.

Vapaa-aika perheen parissa

Vaikka reissutyö ei Erikssonia väsytäkään, venyttää matkustaminen kuitenkin työpäivän pituutta melkoisesti. Päätä hän nollaa liikuntaharrastusten, kuten kuntosalitreenin parissa. Kesäkautena kuvaan astuu myös rullaluistelu ja viime vuodesta alkaen pyöräily. Liikkuminen pitää huolen siitä, että reissutyötä jaksaa myös fyysisesti.

Mieluiten vapaa-aika kuluu kuitenkin ihan normaalia arkea eläen.

– Vaikka minulla onkin luontainen kiinnostus tavata ihmisiä, niin vapaa-ajalla en hakeudu jatkuvasti uusien ihmisten seuraan. Silloin viihdyn parhaiten oman perheen kesken ruokaa laittaen, lasten kanssa pihalla peuhaten tai jalkapallokentän reunalla seisten. Kun vapaa-aikaa on vähän, haluaa perhearjesta ottaa kaiken ilon irti ja nauttia jokaisesta hetkestä.

KuntarahoitusTöihin meille