Kaikki ajankohtaiset

Kuntarahoitus

|

Oivalluksia tavallisista suomalaiskodeista – Yleishyödyllisen asuntotuotannon festivaali Helsingissä

Anne-Jo Visser, Amsterdam Federation of Social Housing Associationin johtaja.
Anne-Jo Visser

ISHF-tapahtuman järjestelyistä vastasivat ARA, Helsingin kaupunki ja Housing Europe -järjestö. Kuntarahoitus on Suomen suurin valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaja ja yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. Olimme mukana, kun asiantuntijavieraat kiersivät tutustumassa yhteisöllistä ja ekologista asumista tukeviin kohteisiin Jätkäsaaressa.

Haastattelimme kierroksen päätteeksi kahta kansainvälistä vierasta: Anne-Jo Visser toimii johtajana Amsterdam Federation of Social Housing Associationissa, Jasper Brus puolestaan on Hilversumin kaupungin kaupunkisuunnittelija.

Mikä toi sinut Helsinkiin ja ISHF-tapahtumaan?

Jasper Brus, Hilversumin kaupungin kaupunkisuunnittelija.
Jasper Brus

Visser: Halusin päästä tutustumaan suomalaiseen järjestelmään: en ollut aiemmin käynyt Suomessa ja olin utelias näkemään, miten sosiaalinen asuminen toimii täällä. Ihmisten tapaaminen on myös tärkeä osa matkaani. Järjestin kollegoideni kanssa neljä työpajaa, joissa pääsimme jakamaan oppejamme muiden asiantuntijoiden kanssa.

Brus: Hilversumin kaupunki haluaa olla mukana keskustelussa siitä, mitä yleishyödyllinen asuminen tänä päivänä on ja mihin se kehittyy. Olemme Alankomaiden suurin puutarhakaupunki ja ajatteluamme ohjaavat arvot, kuten inhimillinen skaala, kestävä ja terve asuinympäristö sekä yhteistyöhön sopivat tilat ja resurssit. Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, kuinka rakentaa kohtuuhintaista valtion tukemaa asumista, joka pystyy myös vastaamaan näihin arvoihin.

Kiersimme tänään Jätkäsaaressa ja tutustuimme muutamaan asuinkohteeseen. Millaisen vaikutelman sait näistä kohteista?

Visser: Kaikki on ensinnäkin hyvin siistiä! Rakentaminen on tasokasta ja huomasin kiinnostavia innovaatioita, kuten rakennusten jätehuoltojärjestelmät. Myös eri ryhmien määrä teki vaikutuksen. Alankomaissakin pyritään siihen, että ihmiset eri yhteiskunnallisista ryhmistä asuisivat samoilla alueella, mutta täällä he asuvat myös samoissa rakennuksissa. Pidin myös siitä, kuinka paljon yhteistiloja kohteissa oli. Alankomaissa rakennuksissa voi olla yhteinen pyykkitupa ja olohuone; täällä näiden lisäksi yhteisiä musiikkihuoneita, askarteluhuoneita, saunoja.

Brus: Jätkäsaaressa näkemäni ratkaisut ovat hyvin kiinnostavia puutarhakaupunkiajattelun näkökulmasta: viheralueita on sijoitettu asuinkohteiden keskelle ja rakennuksissa on paljon yleisölle avoimia sisäpihoja, mikä on Alankomaissa hyvin epätavallista. Yhteistilojen määrä oli myös uutta. Alankomaissa asuminen on yksilökeskeisempää: tapaamme naapureitamme kadulla ja kaupungilla, emme niinkään talomme käytävillä ja yhteistiloissa.


Kuva ISHF-kävelykierrokselta Jätkäsaaressa: ryhmä ihmisiä katsoo kerrostaloja.


Kuva ISHF-kävelykierrokselta: kerrostaloja Jätkäsaaressa.


Jätkäsaari on perinteisesti ollut satama-alue; asuinrakentamisen saralla tämä onkin melko uusi kaupunginosa. Millaisen vaikutelman alue teki?

Visser: Pidin siitä, miten alueen vihreyteen on panostettu. Eräässä kohteessa kävimme ylimmässä kerroksessa. Kun näin alueen korkealta, oli jopa yllättävää tajuta, kuinka paljon rakennettua kaupunkia täällä onkaan: katutasolla seutu tuntuu hyvin vihreältä. Kestävästi rakennetut, hyvin eristetyt rakennukset ja eri ihmisryhmien sekoittuminen uudessa naapurustossa tekivät myös vaikutuksen.

Brus: Hilversumissa uudistamme parhaillaan entistä yritysaluetta asumiseen: Jätkäsaaren muutos muistuttaa minua paljon tästä prosessista. Alankomaissa monesti säilytämme joitakin vanhoja rakennuksia tai ratkaisuja, kun kaupunginosaa uudistetaan, jotta alueelle syntyisi tietty identiteetti. Täällä taas on lähdetty rakentamaan paljon uutta. Kun katson ympärilleni, kaikki näyttää nykyaikaiselta. Julkinen liikenne keskustan suuntaan toimii hyvin, joten parkkitilasta ei ole puutetta. Alue tuntuu hyvin jalankulkijaystävälliseltä. On hienoa huomata, että monet kadut on tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille ja sosiaaliseksi tilaksi, ei henkilöautojen valtakunnaksi.


Teksti ja kuvat: Tuomas Mäkinen