Kaikki ajankohtaiset

Kuntarahoitus

|

Laantuuko sitkeä inflaatio pehmeästi vai rytinällä? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2022 on julkaistu

Talouden epätasapaino jatkuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa. Pulaa on niin energiasta, työvoimasta kuin raaka-aineistakin, ja kysyntää on yhä tarjontaa enemmän – jäähtyvistä markkinoista huolimatta.

Keskuspankkien tärkein tehtävä on nyt saattaa kysyntä ja tarjonta tasapainoon ja häivyttää siten liialliset inflaatiopaineet taloudesta. Tarjontatekijöihin rahapolitiikka ei lyhyellä aikavälillä pure, joten kysyntää jäähdytetään koronnostoilla ja muilla kiristystoimilla.

– Markkinoita piinaa nyt syvä epävarmuus siitä, saavutetaanko tasapaino pehmeästi sopeutuen vai rytinällä.

Vesalan mukaan markkinakuri on heräämässä koomasta. Ison-Britannian taannoinen ”minibudjetti” ja sen markkinoilta saama täystyrmäys toimivat varoittavana esimerkkinä myös Suomelle.

– Esityksen katsottiin vaarantavan paitsi Ison-Britannian velkakestävyyden myös elvyttävän vastuuttomasti kysyntää tilanteessa, jossa keskuspankilla on menossa haastava kamppailu inflaation taltuttamiseksi. Keskuspankit eivät enää entiseen malliin tue valtioiden rahoitusoloja ostamalla massiivisia määriä niiden velkakirjoja markkinoilta. Muutos kannattaa panna merkille myös kotimaassa.

EKP puun ja kuoren välissä – pitkittyykö euroalueen inflaatio?

Taantuma on Euroopassa todennäköinen, sanoo pääekonomisti Vesala. Energiakriisi nakertaa tuotantokykyä, ja rivakat koronnostot koettelevat joidenkin euromaiden velkakestävyyttä. Syvä taloustaantuma voi saada Euroopan keskuspankin hidastamaan rahapolitiikan kiristystä tai jopa pysäyttämään koronnostot. Samalla inflaatio-ongelma pitkittyy.

– Ensi vuosi voi olla ratkaiseva sen kannalta, kyetäänkö tulevaisuuden inflaatio-odotukset pitämään aisoissa ja estämään euroalueen ajautuminen pitkäkestoisesti keskuspankin tavoitetta korkeampaan inflaatiokehitykseen, pääekonomisti Vesala arvioi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Yhdysvaltoihin Eurooppaa lievemmin, ja keskuspankki Fedin tehtävä on EKP:tä selväpiirteisempi.

– Fed nostaa nyt ripeästi korkoja ja supistaa tasettaan niin kauan, että työmarkkinoiden kireys helpottaa, palkkapaineet alenevat ja kysynnän jäähtyminen palauttaa inflaation tavoitetasolle. Fed on tasapainotuspolitiikassaan jo hyvässä vauhdissa ja se saavuttanee tavoitteensa vuoden 2023 aikana – parhaassa tapauksessa jo ensi kesään mennessä, Vesala pohtii.

Keskuspankkien ohella maailmantalouden suuntaa sääntelee nyt Kiina. Maan tiukkana jatkuva koronapolitiikka sekä kiinteistösektorin vakava taantuma uhkaavat painaa Kiinan talouskasvun odotettua huomattavasti alhaisemmaksi. Lokakuun puoluekokouksesta odotetaan tärkeitä linjauksia maan talouspolitiikan tulevaisuudesta sekä viitteitä siitä, miten Kiinan suhteet länteen jatkossa kehittyvät.

Suomen talous kääntynyt laskuun – työllisyyskasvu pysähtynyt

Pääekonomisti Vesala arvioi, että talouden laskusuhdanne on alkanut myös Suomessa. Työllisyyskasvu pysähtyi kesällä, ja työttömyys on kääntynyt jopa hienoiseen nousuun.

– Reaaliansiot laskevat voimakkaasti, eikä alkuvuoden vahva veto kotimaisessa kulutuksessa jatku vuoden jälkipuoliskolla. Nousevat korot ovat jo selvästi hyydyttäneet asuntomarkkinoita, ja samaan aikaan vienti jäähtyy maailmantalouden hidastuessa.

Valtaosa syksyllä julkaistuista talousennusteista ennakoi Suomen bkt:n supistuvan lievästi vuonna 2023. Toisaalta työttömyyden ei nähdä voimakkaasti nousevan, sillä työvoimapula on edelleen monilla aloilla merkittävä ongelma.

Heikoista suhdannenäkymistä huolimatta kuntatalous lähtee ensi vuoteen vahvoista asemista. Vuodesta 2023 näyttäisi tulevan kunnille jopa ennätyksellisen vahva.

– Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus näkyy täysimääräisesti vasta vuonna 2024, mutta kaikki sote-menot poistuvat heti. Vuonna 2023 kunnille kertyy vielä n. 1,2 miljardia enemmän verotuloja kuin täysimääräisesti vaikuttavilla uusilla veroperusteilla vuonna 2024. Ilmiön seurauksena kuntatalous on väliaikaisesti varsin tuntuvasti ylijäämäinen vuonna 2023, pääekonomisti Vesala arvioi.


Huomisen talous: Lännen reunalla

Natoon hakeutuva Suomi on saanut uuden aseman Euroopan perällä. Timo Vesala ja Finnveran Mauri Kotamäki pohtivat Huomisen talous -podcastissa, miten muutos vaikuttaa kotimaan talousnäkymiin.

Kuuntele jakso!